Septijärjestelmän letkujen paksuus
Elias Aarnio
Teetän veneeseen septitankkia. Nyt olisi mietinnän alla letkujen
vahvuudet ja halkaisijat. Minkälaista letkua kyseiseen tarkoitukseen
olisi järkevä tunkea? Laadukasta letkua tietysti, mutta minkälaista
halkaisijaltaan pitää olla, että jööti kulkee sujuvasti?
Nyt on vielä mahdollista muuttaa liitäntöjen kokoja toisiksi.
--
EliasA
Juss1 S4lm1
> Hei,
Mieluummin paksua kuin ohutta. 38 mm taitaa olla se paksumpi
sisähalkaisija. Ja hyvälaatuista, tähän tehtävään tarkoitettua, ettei
ala haista koko asennus. Tuplaklemmarit joka paikkaan, vaikka niitä
sitten menisi 50. Eikä nekään Biltema-laatua. Septitankki on varmaan se
paikka, jota ei mielellään ala merellä purkaa tukosten tai vuotojen
takia. Itse hankin tavarat Meredinistä, paitsi tankki on ruostumatonta
terästä Turun Lukosta.
--
Juss1 S4lm1
JiiPee
> Mieluummin paksua kuin ohutta. 38 mm taitaa olla se paksumpi
> sisähalkaisija. Ja hyvälaatuista, tähän tehtävään tarkoitettua, ettei
Septiletkun sisähalkaisija määräytyy käytännössä pytyn ja septitankin
letkuyhteistä. Useimmiten se on tuota 38 mm eli 1½" letkua.
Poikkeuksena murskepumpulla varustetut kulhot, joissa käytetään puolen
tuuman letkua.
Huohotinletkuksi kannattaa valita sisähalkaisijaltaan 22 mm (½"),
jottei imutyhjennys vedä tankkia lommolle. Minulla on vielä ns "tank
saver", eli tankin yläpinnalla oleva alipaineventtiili huolehtimassa
samasta asiasta.
> ala haista koko asennus. Tuplaklemmarit joka paikkaan, vaikka niitä
> sitten menisi 50. Eikä nekään Biltema-laatua. Septitankki on varmaan se
> paikka, jota ei mielellään ala merellä purkaa tukosten tai vuotojen
> takia.
Kannattaa valita septitankki, jossa kaikki letkuyhteet ovat tankin
yläpinnassa. Tuolloin ei vuotava liitos liruta sisältöä pilssiin, ja
kaikki liitokset voi uusia ilman tankin tyhjennystä ja pesua.
Riskianalyysi osoitti, että oman järjestelmäni heikko kohta on pyttyyn
integroitu takaiskuventtiili, joka on sen mallinen, että takuulla
menee tukkoon kaikesta vähänkään kiinteämmästä.
--JP
C. S.
"JiiPee" <jiip...@suomi24.fi> wrote in message
news:45fee771-2a1d-42a8...@e2g2000hsh.googlegroups.com...
On 7 loka, 09:50, Juss1 S4lm1 <e...@ole.fi> wrote:
Huohotinletkuksi kannattaa valita sisähalkaisijaltaan 22 mm (½"),
jottei imutyhjennys vedä tankkia lommolle. Minulla on vielä ns "tank
saver", eli tankin yläpinnalla oleva alipaineventtiili huolehtimassa
samasta asiasta.
Mitä suurempi sen parempi. Muttei suinkaan lommoiluvaaran takia, pöntön
kautta tulee yllin kyllin korvausilmaa, vaan sen takia että ilma tankissa
vaihtuisi mikä vähentää hajuhaittoja. On ollut hyvä myyntimies joka on
onnistunut myymään niin turhan laitteen kun "tank saver".
Vai onko sinulla jokin aivan erikoinen pöntömalli joka sulkee letkun
molemiin suuntiin?
Kumman sitkeä tämä legenda lommoutuvista septitankeista. Onko kellään
todella omakohtaista kokemusta tästä vaan onko se kuten epäilen "kuulin että
kaverin kaverille kävi näin"?
Caitzu
Joakim Majander
> Kumman sitkeä tämä legenda lommoutuvista septitankeista. Onko kellään
> todella omakohtaista kokemusta tästä vaan onko se kuten epäilen "kuulin että
> kaverin kaverille kävi näin"?
Mulla kuuluu helposti "blonk" kun aloittaa tyhjennyksen ja sitten taas
uudestaan, kun käyttää vessaa ekan kerran tyhjennyksen jälkeen. Kyse
on kuitenkin vain harmittomasta ison suoran seinän heilahtelusta
kahden asennon välillä. Olisiko tuollainen ääni sitten legendan
taustalla?
13 mm letkusta muuten menee tarvittassa KUUTIO minuutissa
korvausilmaa. Tyhjennyslaitteet imevät 50-120 litraa minuutissa, joten
tuossa on n. 10x turvamarginaali korvausilmalle. Toki ohut letku menee
helpommin tukkoon ylitäytön, hyönteisten tms. seurauksena, jolloin
sitten korvausilma tulee sieltä pöntöstä.
Jos korvausilmaa ei tule, riittää pumpuille mainittu 4-6 m
nostokorkeus aiheuttamaan n. 50 kPa alipaineen, jolloin siis säiliön
pinnoille tulee 5 tn/m2 voima eli tyypilliselle 50x50 seinämälle yli
tonnin kuorma, jota se tuskin kestää.
Joakim
JiiPee
>
> news:45fee771-2a1d-42a8...@e2g2000hsh.googlegroups.com...
> On 7 loka, 09:50, Juss1 S4lm1 <e...@ole.fi> wrote:
>
> Huohotinletkuksi kannattaa valita sisähalkaisijaltaan 22 mm (½"),
> jottei imutyhjennys vedä tankkia lommolle. Minulla on vielä ns "tank
> saver", eli tankin yläpinnalla oleva alipaineventtiili huolehtimassa
> samasta asiasta.
>
> Mitä suurempi sen parempi. Muttei suinkaan lommoiluvaaran takia, pöntön
> kautta tulee yllin kyllin korvausilmaa, vaan sen takia että ilma tankissa
> vaihtuisi mikä vähentää hajuhaittoja. On ollut hyvä myyntimies joka on
> onnistunut myymään niin turhan laitteen kun "tank saver".
Meniköhän sinulta nyt sekaisin säiliön huohotus ja sen tuuletus ...
Alipaineventtiili oli tankissa vakiovarusteena, ja kyseinen tuote
valittiin hyvän maineen ja sopivien ulkomittojen takia. Myyjän
vaatimattomaksi tehtäväksi jäi lyödä summa kassakoneeseen.
> Vai onko sinulla jokin aivan erikoinen pöntömalli joka sulkee letkun
> molemiin suuntiin?
Jos tarkoitit sitä, että pysyykö pumpattu huuhteluvesi kulhossa vai
valuuko saman tein poistoputkeen, niin pysyy. Edellisessäkin pysyi.
> Kumman sitkeä tämä legenda lommoutuvista septitankeista. Onko kellään
> todella omakohtaista kokemusta tästä vaan onko se kuten epäilen "kuulin että
> kaverin kaverille kävi näin"?
Uskoin tuossa asiassa veistämön kaveria. Hän ei myynyt minulle mitään,
antoi vain ihan ilmaisia neuvoja.
--JP
Palle Ramstedt
Kato Pidä saaristo siistinä ry:n ohjeet siitä niitten nettisivuilta...
C. S.
On 7 loka, 18:22, "C. S." <caydotstam...@suomi24.fi> wrote:
>Meniköhän sinulta nyt sekaisin säiliön huohotus ja sen tuuletus ...
Paksumpi letku hoitaa molemmat, ohut ei tuuleta kunnolla.
>valittiin hyvän maineen ja sopivien ulkomittojen takia. Myyjän
>vaatimattomaksi tehtäväksi jäi lyödä summa kassakoneeseen.
>> Vai onko sinulla jokin aivan erikoinen pöntömalli joka sulkee letkun
>> molemiin suuntiin?
>Jos tarkoitit sitä, että pysyykö pumpattu huuhteluvesi kulhossa vai
>valuuko saman tein poistoputkeen, niin pysyy. Edellisessäkin pysyi.
Tarkoitin että estääkö joku venttiili ilman pääsyn pöntöstä tankkiin jos
tankissa on alipaine.
Ellei estä, riittää ohutkin huohotusputki koska sen tarvitsee läpäistä vain
sen verran ilmaa kun pöntöstä tankiin tuleva tavara syrjäyttää eli
käytännössä niin paljon kun jaksat käsin pumpata.
>> Kumman sitkeä tämä legenda lommoutuvista septitankeista. Onko kellään
>> todella omakohtaista kokemusta tästä vaan onko se kuten epäilen "kuulin
>> että
>> kaverin kaverille kävi näin"?
>Uskoin tuossa asiassa veistämön kaveria. Hän ei myynyt minulle mitään,
>antoi vain ihan ilmaisia neuvoja.
>-JP
Caitzu
PTM
> Kumman sitkeä tämä legenda lommoutuvista septitankeista. Onko kellään
> todella omakohtaista kokemusta tästä vaan onko se kuten epäilen "kuulin että
> kaverin kaverille kävi näin"?
PTM: Kaikki OK, jos systeemissä on suorat putket. Joissain vanhoissa
asennuksissa on kuitenkin seassa kolmitiehanoja, joilla tavaran saa
suoraan pöntöstä kellumaan veneen viereen. Tuollaisessa rakennelmassa
saattaa klommahdus tapahtua.
Bruuuback
pultattavasta laipasta menee läpi 38mm sisään ja ulos yhteet, jotka on
tehty kuparista. Tyhjennysputki oli jo 5 vuotta sitten hapertunut
tankin sisällä, eikä imu tyhjentänyt kuin katkenneen putken
korkeudelle.
Eli opetuksena se että paska on tuhtia tavaraa. En tiedä tekisinkö
talvella uudet putket muovista, haponkestävästä vai uudestaan
kuparista. Se on hyvä että yhteet on samassa laipassa niin huolto on
helppoa.
Elias Aarnio
Juss1 S4lm1 kirjoitti:
>
> Mieluummin paksua kuin ohutta. 38 mm taitaa olla se paksumpi
> sisähalkaisija. Ja hyvälaatuista, tähän tehtävään tarkoitettua, ettei
> ala haista koko asennus.
Tämä kuulostaa juuri siltä mitä ajattelinkin. Vielä kun joku kertoisi,
mistä niitä laadukkaita letkuja saa. Onko Etola, Meredin vai Turun Lukko
se letkuliike Turussa? Saa ehdottaa Helsingistäkin ja Tampereelta.
Tankin ainevahvuuskin on vielä valitsematta. Onkos jollakulla näkemystä
sopivaan paksuuteen ettei ainakaan koko ajan pauku?
--
EliasA
Lasse Holmström
>
> Kumman sitkeä tämä legenda lommoutuvista septitankeista. Onko kellään
> todella omakohtaista kokemusta tästä vaan onko se kuten epäilen "kuulin
että
> kaverin kaverille kävi näin"?
Minulla on käynyt niin, että edellisen omistajan jäljiltä tankki oli
imaistu ryppyyn. Yhden kesän käytin rusinan muotoista tankkia, mutta
sitten se alkoi vuotaa ja piti hankkia uusi.
Uudesta piti alkujaan tulla hiukan isompi kuin vanhasta, mutta tekijä oli
muistanut väärin sopimuksen ja tekikin siitä pienemmän.
Huohotinyhteestä piti tulla reilu (24 - 38 mm), mutta tässäkin tekijä ei
muistanut mitä oli sovittu ja teki siitä liian pienen (12 mm). Vähän apua
on siitä, että laitoin tankin päähän huohotinletkua kaksi T-haaraa. Nyt
siis johdan ilmaa tankkiin yhden sijaan kahdella letkulla ja lisäksi
letkun juuressa on avattava hana, jonka avaan imutyhjennyksen ajaksi.
Samalla toivon ettei tule aaltoja, ettei tankki hölsky. Olen kyllä
miettinyt sitäkin vaihtoehtoa, että suurentaisin yhteen, irrallisia,
ruuvattavia letkuyhteitä olisi saatavilla.
Lasse
Petri Sirkiä
>
> Tämä kuulostaa juuri siltä mitä ajattelinkin. Vielä kun joku kertoisi,
> mistä niitä laadukkaita letkuja saa. Onko Etola, Meredin vai Turun Lukko
> se letkuliike Turussa?
Itse ostin Turun Lukosta viitisen vuotta sitten uudet letkut vanhojen
haisevien tilalle ja hyvin on pitäneet käryt sisällään. Ainakin
Nauti-Kulmassa oli silloin erihintaisia letkuja, mutta sieltä en kyllä
muutenkaan mitään suostu ostamaan edes periaatteesta.
-Pete-
C. S.
>"Lasse Holmström" <lasse.h...@netti.fi> wrote in message
>news:sfnet.harrastus.veneet!1223538...@sfnet.fi...
>> Näin kirjoitti C. S. Usenetin ryhmään sfnet.harrastus.veneet:
>>>
>>> Kumman sitkeä tämä legenda lommoutuvista septitankeista. Onko kellään
>>> todella omakohtaista kokemusta tästä vaan onko se kuten epäilen "kuulin
>> että
>>> kaverin kaverille kävi näin"?
>>
>> Minulla on käynyt niin, että edellisen omistajan jäljiltä tankki oli
>> imaistu ryppyyn. Yhden kesän käytin rusinan muotoista tankkia, mutta
>> sitten se alkoi vuotaa ja piti hankkia uusi.
Mukava kuulla että legendassa on jotain perää.
Millainen oli layoutti ettei korvausilmaa päässyt tulemaan pöntön kautta?
>>
>> Uudesta piti alkujaan tulla hiukan isompi kuin vanhasta, mutta tekijä oli
>> muistanut väärin sopimuksen ja tekikin siitä pienemmän.
>>
>> Huohotinyhteestä piti tulla reilu (24 - 38 mm), mutta tässäkin tekijä ei
>> muistanut mitä oli sovittu ja teki siitä liian pienen (12 mm). Vähän apua
>> on siitä, että laitoin tankin päähän huohotinletkua kaksi T-haaraa. Nyt
>> siis johdan ilmaa tankkiin yhden sijaan kahdella letkulla
Jos itse tankissa edelleen on vain yksi 12mm liitos niin sen jälkeen
haaroittamnen kahdeksi auttaa vain marginaaliseksi. Virtaus kun
pääasiallisesti määräytyy sen ahtaimman kohdan mukaan.
>> ja lisäksi
>> letkun juuressa on avattava hana, jonka avaan imutyhjennyksen ajaksi.
???? Jos tämä hana normaalisti on kiinni niin mistä ilma poistuu tankista
kun pumppaat pönttöä? Vai pitääkö se erikseen avata joka kerta?
Mikä tämän hanan funktio on?
>> Samalla toivon ettei tule aaltoja, ettei tankki hölsky.
Lisää ???? Miksi ei tankki saa hölskyä.
>>Olen kyllä
>> miettinyt sitäkin vaihtoehtoa, että suurentaisin yhteen, irrallisia,
>> ruuvattavia letkuyhteitä olisi saatavilla.
Kuulostaa järkevältä. Mitä suurempi letku sen parempi tuuletus ja pienemmät
hajuhautat.
>>
>>
>> Lasse
>>
Caitzu
Petri Keiramo
> Tankin ainevahvuuskin on vielä valitsematta. Onkos jollakulla näkemystä
> sopivaan paksuuteen ettei ainakaan koko ajan pauku?
Minun tankkini on tehty 2 mm haponkestävästä. Tuttuni joka hitsasi
tankin halusi käyttää tuota paksuutta jotta voi hitsata puikolla. Ei
ainakaan plonksu.
Se haittapuoli noin paksussa levyssä on että vähänkin isommasta
tankista tulee melkoisen painava.
--
Petri
S/Y Aava
"Lasse Holmström" <lasse.h...@netti.fi> kirjoitti viestissä
news:sfnet.harrastus.veneet!1223538...@sfnet.fi...
Purressani haponkestävästä teräksestä tehty septitankki on kait asennettu
veistämöllä 70-luvulla, sitä ei saa pois lisäliittimen asennusta varten kuin
pilkkomalla kuviosahalla keulapiikin punkan pohjan.
Huohotinletku on luokkaa 14 mm, tai ohuempi, sama hela kuin tuon ajan
vehkeiden polttoainejärjestelmien huohottimena. Tästä huolimatta ei ole
koskaan ollut havaittavissa minkäänlaista sisäänpäin lommahtamista vaikka
olisi ollut tehokaskin septi-imuri.
Miksi huohottimen pitäsi olla mahottoman paksu 24-38 mm torvi?
Eikö korvausilmaa tankkiin tule pytyn kautta, jos varsinaisen huohottimen
korvausilma ei riitä???
S/Y Aava
"S/Y Aava" <aa...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:48ef281b$0$25381$9b53...@news.fv.fi...
> Miksi huohottimen pitäsi olla mahottoman paksu 24-38 mm torvi?
>
> Eikö korvausilmaa tankkiin tule pytyn kautta, jos varsinaisen huohottimen
> korvausilma ei riitä???
>
Kukaan ei ole vielä osannut tai viitsinyt vastata. Onko kysymys liian
triviaali vai vaikea?
Siis... kun septitankista imetään ilmaa, pääsekö vessanpytystä virtaamaan
korvausilmaa tilalle sen ja tankin välillä olevaa 38 mm:n letkua pitkin? Vai
meneekö tankki rusinaksi huohotinletkun tukkeutuessa, kuten huhu ja
täälläkin palstalla esitetty havainto kertoo? Miksei pytystä pääse ilmaa
tankkiin?
Aki Mannonen
> Miksi huohottimen pitäsi olla mahottoman paksu 24-38 mm torvi?
>
> Eikö korvausilmaa tankkiin tule pytyn kautta, jos varsinaisen huohottimen
> korvausilma ei riitä???
Isosta huohotinputkesta pääsee ilma vaihtumaan sen verran, että tankkiin
syntyy aerobinen mikrobikasvusto. Jos tankissa ei ole happea, niin sinne
syntyy anaerobinen mikrobikasvusto, joka kehittää mm. metaania ja
erittäin pahanhajuista rikkivetyä.
S/Y Aava
"Aki Mannonen" <aki.ma...@POISTAsaunalahti.fi> kirjoitti viestissä
news:rRiIk.78750$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Mihinkä lähteisiin tietosi perustuu? Minä nimittäin en ihan eka istumalta
usko, että laittamalla iso huohotinputki septitankista tulisi kompostori!
Minulla on sellainen käsitys, että jäteliemeen syntyy anaerobiset
olosuhteet, riippumatta sen yläpuolella olevan kaasun happipitoisuudesta jos
happea ei sekoiteta nesteeseen esim koneellisilla ilmastimilla.
Septitankki haisee pahalta ilmatorven paksuudesta riippumatta, ja tärkeintä
on pitää hajut sisällä. Pitää siis olla hajunpitävät materiaalit letkuissa,
tankissa ja liitoksissa. Paksun huohotinputken kautta nuo hajut tietysti
voisi levittää koko marinan iloksi?
Entäs se "rusinasepti", millä mekanismilla se syntyy. Eikös pytyn kautta
pääsekin ilmaa septitankkiin sitä tyhjennettäessä, vai?
Joakim Majander
> Mihinkä lähteisiin tietosi perustuu? Minä nimittäin en ihan eka istumalta
> usko, että laittamalla iso huohotinputki septitankista tulisi kompostori!
>
> Minulla on sellainen käsitys, että jäteliemeen syntyy anaerobiset
> olosuhteet, riippumatta sen yläpuolella olevan kaasun happipitoisuudesta jos
> happea ei sekoiteta nesteeseen esim koneellisilla ilmastimilla.
En tiedä miten paljon happea pitää nesteeseen saada, mutta heiluva
(satamassakin) tilavuuteen nähden aika iso nestepinta siirtänee kohtuu
paljon (vrt. vesistöt).
Huonompi tilanne lienee puuceessä, joka sekin on varsin hajuton, jos
käyttö on kohtuullista ja hoito hyvää.
Tässä kohtuu vakuuttavaa tekstiä koko asiasta: http://home.online.no/~lha-h/forum/phall.pdf
>
> Septitankki haisee pahalta ilmatorven paksuudesta riippumatta, ja tärkeintä
> on pitää hajut sisällä. Pitää siis olla hajunpitävät materiaalit letkuissa,
> tankissa ja liitoksissa. Paksun huohotinputken kautta nuo hajut tietysti
> voisi levittää koko marinan iloksi?
Ulos ne tulee kuitenkin kun joku pumppaa vessaa. Silloin haju on
varsin paha, jos tankki muuten on umpio.
>
> Entäs se "rusinasepti", millä mekanismilla se syntyy. Eikös pytyn kautta
> pääsekin ilmaa septitankkiin sitä tyhjennettäessä, vai?
Johan tässä on esitetty, että ainoa mahdollisuus lienee
monitiehanasysteemi, joka eristää vessan septitankista, jos vivut
sattuvat olemaan väärin. Minunkin veneessä oli sellainen kauhea
putkihässäkkä, joka mahdollisti vessan tyhjennyksen septiin, mereen ja
septin tyhjennyksen mereen tai imuun. Jos vessa oli
merityhjennyksessä, ei sen kautta ilmaa septiin päässyt. Purin 80%
putkista ja osista pois ja nyt on vessa tyhjenee aina septiin ja
septin saa tyhjennettyä sekä imulla, että mereen.
Koskahan Suomeen saadaa toimiva tyhjennysjärjestelmä? Hollannissa
tulee sama laki voimaan vuodenvaihteessa, MUTTA he rakentavat samalla
300 tyhjennyspistettä. Suomessa lienee enemmän rantaviivaa ja satamia,
mutta tuskin edes 100 tyhjennyspistettä.
Joakim
JiiPee
> En tiedä miten paljon happea pitää nesteeseen saada, mutta heiluva
> (satamassakin) tilavuuteen nähden aika iso nestepinta siirtänee kohtuu
> paljon (vrt. vesistöt).
> Tässä kohtuu vakuuttavaa tekstiä koko asiasta:http://home.online.no/~lha-h/forum/phall.pdf
Tuon kirjoituksen perusteella ei sisältöä tarvitse ilmata. Riittää,
että lietteen päällä on ilmaa, eikä hiilidioksidia tukahduttamassa
aerobisia bakteereita.
Tämä rouva on ainakin joskus ollut aktiivinen kirjoittaja rec.boats.* -
hierarkiassa ja jakanut siellä hyviä neuvojaan.
Nuo asennusohjeet tankin letkuille kuvaavat kyllä aika optimaalisen
tilanteen; 1) kaikki septiletkut asennetaan siten, että ne viettävät
tyhjennyssuuntaan, ja 2) huohotinletku pitäisi asentaa alle 45 asteen
kulmaan ja ilman mutkia.
Ensimmäinen ehto oli ainakin minulla ensisijainen kriteeri, ja
käytännössä tarkoitti, että tankki piti asentaa melko alas ja
kölilinjalle. Sieltä ei huohotinletkua voinut vetää muuten kuin mutkan
kanssa ja osalta matkaa suoraan ylöspäin.
> > Septitankki haisee pahalta ilmatorven paksuudesta riippumatta, ja tärkeintä
> > on pitää hajut sisällä. Pitää siis olla hajunpitävät materiaalit letkuissa,
> > tankissa ja liitoksissa. Paksun huohotinputken kautta nuo hajut tietysti
> > voisi levittää koko marinan iloksi?
>
> Ulos ne tulee kuitenkin kun joku pumppaa vessaa. Silloin haju on
> varsin paha, jos tankki muuten on umpio.
WC:n käyttökielto, kun avotilassa ruokaillaan. Paitsi jos tuuli tulee
perän puolelta.
--JP
Tero Mäkinen
> Ulos ne tulee kuitenkin kun joku pumppaa vessaa. Silloin haju on
> varsin paha, jos tankki muuten on umpio.
Meillä on huohotinletkussa aktiivihiilisuodatin joka tuntuu aika hyvin
hillitsevän ylimääräisiä tuoksahduksia, pumpatessakin.
t:ro
Lauri Tarkkonen
En ole kovin vakuuttunut siitä, että haluat lisää tai uutta tietoa
ennakkoluulojesi täytteeksi. On kuitenkin varsin paljon empiiristä
näyttöä siitä, että paksumpi huohotusletku, jotkut käyttävät jopa
tuuletuksen parantamiseksi kahta huohotinletkua vähentää esimerkiksi
pytyn kautta veneeseen septiktankista tulevia varsin voimakkaita hajuja.
Oma varsin selkeä empiirinen kokemukseni osoittaa, että jopa
tuuletusletkun lyhentäminen ja sen varmistaminen, ettei siihen synny
vesilukkoja poisti pytyn kautta tulevat varsin voimakkaat ja pistävät
hajut melkein kokonaan.
On myös empiiristä näyttöä siitä, että imutyhjennuyksellä on saatu
septik tankki painumaan kasaan, ei välttämättä kokonaan, mutta
lommoontumaan sisäänpäin. Minulla on vain kokemusta auton (FIAT 127
bensatankista, jonka moottorin imu ja ilmanpaine puristi rusinaksi, kun
ruostesuojaaja oli hieman roiskinut tervaa huohotinputken suuhun.
Jos Sinun systeemisi toimii tai uskot sen toimivan optimaalisella
tavalla ole tyytyväinen.
- Lauri Tarkkonen
Lasse Holmström
> Mukava kuulla että legendassa on jotain perää.
Ei minusta.
> Millainen oli layoutti ettei korvausilmaa päässyt tulemaan pöntön
kautta?
Turhan monimutkainen tässä selitettäväksi. Ilmeisesti tilanpuutteen takia
letkuja on vedetty hyvinkin omituisesti ja pöntöstä tankkiin menevä letku
on mahdollista sulkea tyhjennyksen ajaksi. Näin ehkä on tapahtunut.
> Jos itse tankissa edelleen on vain yksi 12mm liitos niin sen jälkeen
> haaroittamnen kahdeksi auttaa vain marginaaliseksi. Virtaus kun
> pääasiallisesti määräytyy sen ahtaimman kohdan mukaan.
Virtausvastusten laskeminen on kyllä tuttua, lähinnä tein mitä oli vielä
helposti tehtävissä.
>>> ja lisäksi
>>> letkun juuressa on avattava hana, jonka avaan imutyhjennyksen ajaksi.
>
> ???? Jos tämä hana normaalisti on kiinni niin mistä ilma poistuu
tankista
> kun pumppaat pönttöä? Vai pitääkö se erikseen avata joka kerta?
> Mikä tämän hanan funktio on?
Siis: huohotinyhteen jälkeen haaroitus yhteensä kolmeksi: kahdessa letku
ulos ja kolmannessa hana (24 mm), jonka avaan silloin kun tankkia imetään
tyhjäksi. Tuplaletkutus parantaa tuuletusta ja tyhjennyksessä vielä
virtausvastuksia pienennetään lisää. Suhina on muuten melkoinen hanassa.
> Lisää ???? Miksi ei tankki saa hölskyä.
Tyhjennyksen aikana hölskyminen voi roiskauttaa avatusta hanasta nestettä
ulos. Muutoin sillä ei ole väliä, kun hana on normaalisti kiinni.
> Kuulostaa järkevältä. Mitä suurempi letku sen parempi tuuletus ja
pienemmät
> hajuhautat.
Tämä on ollut suunnitelmissa, mutta ei ole vielä ihan kiirellisimmässä
päässä. Ehkä talven aikana saan tehtyä uuden yhteen tankkiin ja vaihdettua
isomman ulkohelan. Systeemi ainakin yksinkertaistuu käsittämään vain yhden
letkun tankista ulos.
Lasse
S/Y Aava
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:gcvnsa$1mt$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> ennakkoluulojesi täytteeksi.
En käsitä mistä olet saanut ennakkoluulosi koskien minun persoonaani. Aika
noloa tietysti pohtia tätä ja alkaa änkkäämään asiasta, koska kaikki tutut
kuitenkin tunnistavat minun persoonani nimimerkin takaa. Mutta ehkä
mielipiteesi auttaa minua kehittämään itseäni, vaikka ilmeisesti kyse on
kuitenkin siitä että kirjallinen ilmaisuni on liian kärkästä. Pyrin
kyseenalaistamaan yhden totuuden julistajia, silloin kun oma rajoittunut
tietämykseni ei tue sitä tue. Pitäisi siis kehittää kirjoitustaitoani. Usko
tai älä, pyrin vilpittömästi lisää uutta tietoa ja omien empiiristen
havaintojeni aiheuttamien ennakkoluulojen kumoaminen on tervetullutta, koska
kokemuspiirini on kuitenkin suhteellisen rajoitettu.
On kuitenkin varsin paljon empiiristä
> näyttöä siitä, että paksumpi huohotusletku, jotkut käyttävät jopa
> tuuletuksen parantamiseksi kahta huohotinletkua vähentää esimerkiksi
> pytyn kautta veneeseen septiktankista tulevia varsin voimakkaita hajuja.
> Oma varsin selkeä empiirinen kokemukseni osoittaa, että jopa
> tuuletusletkun lyhentäminen ja sen varmistaminen, ettei siihen synny
> vesilukkoja poisti pytyn kautta tulevat varsin voimakkaat ja pistävät
> hajut melkein kokonaan.
Joakimin linkki amerikkalaiseen artikkeliin oli mielenkiitoinen, mutta se
antoi varsin ristiriitaista tietoa. Siinä kumottiin myyttejä korvaamalla ne
uusilla myyteillä - aika amerikkalainen tyyli auttaa omaa lehmää ojassa...
Ainakin näissä kohdin olen eri mielta sen kirjoittajan kanssa:
- septiletkujen materiaalilla ei ole merkitystä septijärjestelmän hajujen
muodostumiseen. Oma kokemukseni on se, että letkujen vaihto poisti
järjestelmän hajut, käytännössä kokonaan
- metallitankit eivät kestä septitankkeina kun muutaman vuoden. Veneessäni
on yli 30 vuotta vanha haponkestävästä teräksestä tehty tankki. Tankki ei
vielä vuoda mistään saumastaan
Se väite että septitankkiin pitää saada aerobinen prosessi aikaan
(kompostoituminen) lisäämällä tuon amerikkalaisen kirjoittajan markkinoimaa
hajottajabakterivalmistetta, sitä epäilen vieläkin. Ehkä tämä on
ennakkoluuloa, jota vahvistaa oma tietämykseni lannankäsittelystä ja
lietelantajärjestelmistä, sekä myös artikkelin muut kohdat joissa väitetään
mustaa valkoiseksi, koska yleinen myytti on se että musta on mustaa...
Se, että septitankista on vapaa kaasunvirtaus pyttyyn ei onneksi pidä
paikkaansa, oli vesilukkoja tai ei. Näin estyvät paitsi sitä kautta tulevat
hajut, myös hiilidioksidin valuminen veneeseen (hengenvaarallista!) jos
tankissa tapahtuisi aerobinen hajoaminen.
Mikäli oikein olen ymmärtänyt pytyssä olevan pumpun rakenteen , sen
kumiläppäventtiilit ovat ns. takaisiniskuventtiilejä, jotka päästävät vain
yhteen suuntaan. Ja ne käytännössä estävät myös kaasunvirtauksen pytystä
tankkiin mikäli siinä ei ole paine-eroa jonka aiheuttaa joko pumppaus tai
septin tyhjennysimu. Minun "ennakkoluuloni" kertoo että septitankkiin ei
juurikaan tule ilmaa eli happea muutoin kuin pumppauksen ansiosta, oli
huohotinletku kuinka paksu tahtojaan. Aerobisessa prosessissa syntyvä
hiilidioksidi tai anaerobisessa prosessissa syntyvä metaani kyllä poistuvat,
mutta vaikka letku olisi 38 mm, kahdensuuntainen virtaus siinä vaikuttaa
epätodennäköiseltä.
Ehkä olen väärässä, laittakaa lisää vakuuttavia linkkejä. Olen ihan
tosissaan kiinnostunut ja haluan lisää ja uutta tietoa siitä mitä
kemiallisia prosesseja septitankissä tapahtuu ja millä edellytyksillä.
>
> On myös empiiristä näyttöä siitä, että imutyhjennuyksellä on saatu
> septik tankki painumaan kasaan, ei välttämättä kokonaan, mutta
> lommoontumaan sisäänpäin. Minulla on vain kokemusta auton (FIAT 127
> bensatankista, jonka moottorin imu ja ilmanpaine puristi rusinaksi, kun
> ruostesuojaaja oli hieman roiskinut tervaa huohotinputken suuhun.
Sehän on selvää että septi-imulla saa tankin rusinaksi jos siihen ei tule
korvausilmaa. Kysymykseni koski sitä, että tuleeko korvausilmaa pytyn
kautta, eikä vain huohotinletkusta. Ilmeisesti tulee ellei välissä ole
sulkuhanaa? Vaihdoin oman wc-pyttyni keväällä, nyt on reilu istuin ja
"sea-lock" systeemi. Ilmeisesti tuo sulkee pytyn, myös septin suuntaan,
joten olen tyhjennettäessä varmuuden vuoksi laittanut pumpun vivun
tyhjennysasentoon.
>
> Jos Sinun systeemisi toimii tai uskot sen toimivan optimaalisella
> tavalla ole tyytyväinen.
>
> - Lauri Tarkkonen
Tyytyväisyydessäni ei ole valittamista :-)
Joakim Majander
> Ainakin näissä kohdin olen eri mielta sen kirjoittajan kanssa:
> - septiletkujen materiaalilla ei ole merkitystä septijärjestelmän hajujen
> muodostumiseen. Oma kokemukseni on se, että letkujen vaihto poisti
> järjestelmän hajut, käytännössä kokonaan
> - metallitankit eivät kestä septitankkeina kun muutaman vuoden. Veneessäni
> on yli 30 vuotta vanha haponkestävästä teräksestä tehty tankki. Tankki ei
> vielä vuoda mistään saumastaan
En nyt lukenut juttua, mutta olen sen lukenut kokonaan muutama vuosi
sitten. Letkuissa oli muistaakseeni hänen mukaansa oleellista, että
"tavara" ei seiso niissä. Varmaankin 30 vuotta sitten tehdyt ja/tai
vaurioituneet letkut voivat olla hajua läpäiseviä, mutta tuskin
nykyiset ko. käyttöön tehdyt.
Metallitankeista pitää muistaa hyvin suuri olosuhde-ero. Täällä on
kylmää ja merivesi lähes makeaa, toisin kuin kirjoittajan seudulla.
Kunnollinen muovitankki on varmasti hyvä valinta, mutta eiköhän hyvin
tehty haponkestäväkin ole hyvä, ainakin täällä.
> Se, että septitankista on vapaa kaasunvirtaus pyttyyn ei onneksi pidä
> paikkaansa, oli vesilukkoja tai ei. Näin estyvät paitsi sitä kautta tulevat
> hajut, myös hiilidioksidin valuminen veneeseen (hengenvaarallista!) jos
> tankissa tapahtuisi aerobinen hajoaminen.
Eihän se vapaata ole, mutta ei takaiskuventtiili todennäköisesti
myöskään ole kaasutiivis. Omassa systeemissä vähäinen haju tulee
uskoakseni pöntön kautta.
Ei kai hiilidioksidi ole kovinkaan hengenvaarallista? Tietysti todella
suurina pitoisuuksina voi tukehduttaa, kuten kaikki kaasut.
,
> mutta vaikka letku olisi 38 mm, kahdensuuntainen virtaus siinä vaikuttaa
> epätodennäköiseltä.
Eihän sen tarvitse yhtäaikaa virrata kahteen suuntaan. Tarpeeksi lyhyt
ja avoin letku mahdollistaa "pumppauksen", joka vaihtaa kaasuja
jollain tehokkuudella. Normaaliin septitankkiin ei mahdu kovinkaan
kummoisia määriä "tavaraa" ja vesi tankissa on Suomessa kohtuu kylmää.
Mikä on tarvittavan hapenkulutuksen suuruusluokka?
Joakim
Martti Halminen
> On 19 loka, 12:53, "S/Y Aava" <a...@hotmail.com> wrote:
>
>> Se, että septitankista on vapaa kaasunvirtaus pyttyyn ei onneksi pidä
>> paikkaansa, oli vesilukkoja tai ei. Näin estyvät paitsi sitä kautta tulevat
>> hajut, myös hiilidioksidin valuminen veneeseen (hengenvaarallista!) jos
>> tankissa tapahtuisi aerobinen hajoaminen.
>
> Eihän se vapaata ole, mutta ei takaiskuventtiili todennäköisesti
> myöskään ole kaasutiivis. Omassa systeemissä vähäinen haju tulee
> uskoakseni pöntön kautta.
>
> Ei kai hiilidioksidi ole kovinkaan hengenvaarallista? Tietysti todella
> suurina pitoisuuksina voi tukehduttaa, kuten kaikki kaasut.
Jos hajoamisprosessi on anaerobinen, niin syntyvissä kaasuissa voi olla
hieman tuhdimpaakin tavaraa:
http://www.ttl.fi/internet/ova/rikkivet.html
En ole kuullut venepuolella tähän liittyvistä ongelmista;
korjaustelakoilla laivapuolella silloin tällöin joku pääsee hengestään
kun menee korkkaamaan jätesysteemin huolettomasti.
--
Joakim Majander
> Eihän sen tarvitse yhtäaikaa virrata kahteen suuntaan. Tarpeeksi lyhyt
> ja avoin letku mahdollistaa "pumppauksen", joka vaihtaa kaasuja
> jollain tehokkuudella. Normaaliin septitankkiin ei mahdu kovinkaan
> kummoisia määriä "tavaraa" ja vesi tankissa on Suomessa kohtuu kylmää.
> Mikä on tarvittavan hapenkulutuksen suuruusluokka?
Tuli mieleen, että asuin kaksi vuotta omakotitalossa, jossa harmaat
vedet imeytettiin maahan ja mustat kerättiin 7 m3 maanalaiseen
säiliöön jäteautoa odottamaan. Säiliöstä oli tuuletusputki ja
tyhjennysyhde, molemmat 110 mm. Mittaria ei ollut, joten kurkistin
useamman kerran kuussa tuuletusputkesta täyttöastetta seuratakseni.
Haju ei ollut kovinkaan paha. Kertaluokkaa "mukavampi" kuin huonosti
toimivan veneseptin haju jonkun käydessä vessassa ja tuulen tuodessa
hajut huohotusputkesta. En koskaan havainnut, että hajua olisi
levinnyt tuuletusputkesta (1 m putki maasta ylös) ympäristöön.
Joakim