Voiko veneilijä selvitä ilman tutkaa?
Lauri Tarkkonen
Kommenttiini:
> Pime=E4ss=E4 ja sumussa
> karttaplotteri on erityisen hy=F6dyllinen.
HUH HUH! Silloin k=E4ytet=E4=E4n tutkaa. Sumussa
et n=E4e niit=E4 muita veneit=E4 plotteristasi, tutkalla
ne n=E4et.
Olen joskus paksussa sumussa liikkuessani ollut hieman huolestunut
havaitessani varsin nopeiden moottoriveneiden ajavan varsin kovalla
nopeudella, ilmeisesti tutkaansa luottaen.
Kerran luoviessnai Rysäkarilta Kytön päin perääni tuli iso moottorivene,
josta kysyttiin: Onko sinulla tutka? Vastasin, etei ole, johon vastaus
kuului: Sitetn meidän täytyy löytää joku toinen jota seurata.
Käsitykseni on, että varsin pieni vähemmistö veneistä on varustettu
tutkalla. Varsinkin täältä perheveneilijän mittakaavasta, eli alle 50
jalkaisista. Onko nyt niin, että tällaiset veneet eivät voi sumun tai
pimeyden laskeutuessa maisemaan enään liikkua ollenkaan?
Olen veneillyt 70-luvun alkupuolelta lähtien, en tosin koko aikaa
Suomessa, minulla ei ole koskaan ollut tutkaa, enkä ole kokenut tämän
olevan mitenkään rajoittava tai vaarantava tekijä. Se rajoittunut
kokemus, mikä minulla on toisten veneitten tutkista kertoo minulle,
ettei se ole mikään autuaaksi tekevä laite, sillä varsinkin sateella on
näyttöä aika vaikea tulkita ja näyttää siltä, että kippari liikkuessaan
kotivesissään pystyy tulkitsemaan hyvin tuntemaansa maisemaa, mutta
kokeneellekin vieraitten seutujen signaalit olivat aika työläitä.
Voin ymmärtää, että jos halutaan liikkua +25 solmua, niin tutka antaa
jotain turvallisuuden tunnetta, mutta purjeveneen 4-8 solmun nopeus,
mieluummin alle 6 solmun nopeus ei todellakaan kaipaa tutkaa. Kuulo on
aika hyvä apuväline, sumutorven käyttö kun kuulee moottoriveneen äänen
tai purjehtijoiden puheen on aika hyvä varoitus.
Meillä oli joskus takavuosina miehistön jäsenenä labradorinnoutaja, joka
oli erityisen huödyllinen sumussa, se torkkui usein silmät kiinni, mutta
nenä kävi ja jos lähestyimme jotain saarta tai luotoa, niin se valpastui
ja sen kuonoa seuraamalla saattoi tietää missä päin on jotain
mielenkiintoista.
Ettei vain olisi niin, että liiallinen usko laiteiden maagiseen
vaikutukseen on turvallisuuden kannalta fataalia. Sikäli kun tiedän,
niin useimmissa ammattiliikenteen traagisissa törmäyksissä kummassakin
aluksessa on ollut tutka. Siis jos puhutaan 60-luvun jälkeisistä
ajoista.
- Lauri Tarkkonen
JiiPee
> Käsitykseni on, että varsin pieni vähemmistö veneistä on varustettu
> tutkalla. Varsinkin täältä perheveneilijän mittakaavasta, eli alle 50
> jalkaisista. Onko nyt niin, että tällaiset veneet eivät voi sumun tai
> pimeyden laskeutuessa maisemaan enään liikkua ollenkaan?
Pimeällä ja sateessa näkyvät sentään kulkuvalot, jos ne on ymmärtänyt
sytyttää. Kaikki kohtaamani veneilijät eivät ole. Ymmärrys käyttää
sumutorvea lienee sitäkin vähäisempi.
> Olen veneillyt 70-luvun alkupuolelta lähtien, en tosin koko aikaa
> Suomessa, minulla ei ole koskaan ollut tutkaa, enkä ole kokenut tämän
> olevan mitenkään rajoittava tai vaarantava tekijä. Se rajoittunut
> kokemus, mikä minulla on toisten veneitten tutkista kertoo minulle,
> ettei se ole mikään autuaaksi tekevä laite, sillä varsinkin sateella on
> näyttöä aika vaikea tulkita ja näyttää siltä, että kippari liikkuessaan
> kotivesissään pystyy tulkitsemaan hyvin tuntemaansa maisemaa, mutta
> kokeneellekin vieraitten seutujen signaalit olivat aika työläitä.
Käsittelet asiaa kahdelta eri näkökannalta: Tutkan hyöty navigoinnissa
ja toisaalta estämässä yhteentörmäyksiä, kun näkyvyys on rajattu.
Jälkimmäisessä tapauksessahan törmäämisen voi estää, jos edes toinen
veneistä havaitsee tilanteen ja kykenee väistämään. Se voi olla myös
se hitaampi/pienempi vene.
Tosiasia kait on, että liikenne veneväylillä jatkaa kasvamistaan,
samoin nopeudet. Myös kynnys hankkia suuri ja nopea ensivene on
laskenut. Se, ettemme ole vielä joutuneet törmäykseen sumussa
liittynee tilastollisten muutujien todennäköisyysmassaan. Pelkällä
varovaisuudella sitä ei voi estää; sumu voi myös yllättää kesken
legin.
Lauri Tarkkonen
>> K=E4sitykseni on, ett=E4 varsin pieni v=E4hemmist=F6 veneist=E4 on varust=
>ettu
>> tutkalla. Varsinkin t=E4=E4lt=E4 perheveneilij=E4n mittakaavasta, eli all=
>e 50
>> jalkaisista. Onko nyt niin, ett=E4 t=E4llaiset veneet eiv=E4t voi sumun t=
>ai
>> pimeyden laskeutuessa maisemaan en=E4=E4n liikkua ollenkaan? =20
>Pime=E4ll=E4 ja sateessa n=E4kyv=E4t sent=E4=E4n kulkuvalot, jos ne on ymm=
>=E4rt=E4nyt sytytt=E4=E4. Kaikki kohtaamani veneilij=E4t eiv=E4t ole.
>Ymm=E4rrys k=E4yt= t=E4=E4 sumutorvea lienee sit=E4kin v=E4h=E4isempi.
Kunnollinen tutkaheijastin on myös hyödyllinen. Sitäkään ei käytetä
kovin paljon, jos se on esillä vain katsastuksessa ja muuten punkan
alla, ei siitä ole juuri hyötyä. Mielestäni tutkaheijastin pitäisi
asentaa kiinteästi, muuten sitä ei juuti tule käytetyksi.
On veneiljän omaa typeryyttä, ellei hän käytä tällaisia varokeinoja kuin
valot ja sumutorvi.
>> Olen veneillyt 70-luvun alkupuolelta l=E4htien, en tosin koko aikaa
>> Suomessa, minulla ei ole koskaan ollut tutkaa, enk=E4 ole kokenut t=E4m=
>=E4n
>> olevan mitenk=E4=E4n rajoittava tai vaarantava tekij=E4. Se rajoittunut
>> kokemus, mik=E4 minulla on toisten veneitten tutkista kertoo minulle,
>> ettei se ole mik=E4=E4n autuaaksi tekev=E4 laite, sill=E4 varsinkin satee=
>lla on
>> n=E4ytt=F6=E4 aika vaikea tulkita ja n=E4ytt=E4=E4 silt=E4, ett=E4 kippar=
>i liikkuessaan
>> kotivesiss=E4=E4n pystyy tulkitsemaan hyvin tuntemaansa maisemaa, mutta
>> kokeneellekin vieraitten seutujen signaalit olivat aika ty=F6l=E4it=E4.
>K=E4sittelet asiaa kahdelta eri n=E4k=F6kannalta: Tutkan hy=F6ty navigoinni=
>ssa ja toisaalta est=E4m=E4ss=E4 yhteent=F6rm=E4yksi=E4, kun n=E4kyvyys on
>raja= ttu.
Mitä ilmeisimmin asiassa on molemmat puolet. Tosin rajoitettu
kokemukseni ei sano, että tutkasta olisi kamalasti lisähyötyä, jos
veneessä on toimiva karttaplotteri.
>J=E4lkimm=E4isess=E4 tapauksessahan t=F6rm=E4=E4misen voi est=E4=E4, jos
>ed= es toinen veneist=E4 havaitsee tilanteen ja kykenee
v=E4ist=E4m=E4=E4n. Se voi olla = my=F6s se hitaampi/pienempi vene.
Lähden siitä, että nopeat moottoriveneet eivät juuri väistä ja suuret
laivat eivät pysty väistämään, jolloin hitaan purjeveneen on viisainta
väistää. Hieman huolestuttaa, että jos 30 solmua liikkuvan
moottoriveneen havaitsee vasta kolmen veneenmitan päästä, niin sitä ei
juuri ehdi väistämään, jos se tulee kohti.
>Tosiasia kait on, ett=E4 liikenne venev=E4ylill=E4 jatkaa kasvamistaan,
>samoin nopeudet. My=F6s kynnys hankkia suuri ja nopea ensivene on
>laskenut. Se, ettemme ole viel=E4 joutuneet t=F6rm=E4ykseen sumussa
>liittynee tilastollisten muutujien todenn=E4k=F6isyysmassaan. Pelk=E4ll=E4
>varovaisuudella sit=E4 ei voi est=E4=E4; sumu voi my=F6s yll=E4tt=E4=E4 kes=
>ken legin.
Sumu nouseekin usein yllättäen, aluksi kaukaiset saaret hämärtyvät ja
yhtäkkiä ei näkyvyyttä ole kuin muutaman veneen mitta. Tällaisia
tilanteita varten minulla oli, ja on edelleenkin ranteessa pieni
kompassi, jolla saa summittaisin sijainnin, tosin tämä on nykyään
suuripiirtein tarpeeton, koska GPS/karttaplotteri tietää missä ollaan.
Näihin todennäköisyyksiin voi vaikuttaa ja toimiva karttaplotteri tekee
sen helpommaksi, on mahdollista pysyä poissa vilkkaasti liikennöidyiltä
väyliltä. Parantunut tarkkuus ja kehittyvät kartat tekevät
mahdolliseksi liikkua myös väylien ulkopuolella. Kerran tullessani
H-veneellä Kvarngrundetille sankassa sumussa, siirryin väylän
ulkopuolelle alle kuuden metrin veteen ja saatoin olla aika varma, että
vastaan tuleva autolautta, joka tarvitsi noin 7.5 metriä vettä ei tule
päälle.
Lisäksi purjehtija voi soittaa sumutorvea ja useimmat moottoriveneet
voivat sen kuulla. Dag kertoi kuinka hän oli lilluessaan plälkässä
laivaväylällä ottanut yhteyttä lähestyvään rahtilaivaan VHF:llä. Tämä
kiinnittää myös sen toisen huomiota.
Edelleenkään en näe tutkalle kovin paljon käyttöä. Sivumennen sanoen,
tutkan funktio tulee parhaiten esille, kun muistaa, että USA:ssa
80-luvulla myytiin tutkan "kuoria" nelinkertainen määrä varsinaisiin
laitteisiin nähden.
- Lauri Tarkkonen
JiiPee
> Kunnollinen tutkaheijastin on myös hyödyllinen. Sitäkään ei käytetä
> kovin paljon, jos se on esillä vain katsastuksessa ja muuten punkan
> alla, ei siitä ole juuri hyötyä. Mielestäni tutkaheijastin pitäisi
> asentaa kiinteästi, muuten sitä ei juuti tule käytetyksi.
Et siis näe syytä varustaa huvivenettä tutkalla, mutta kylläkin
tutkanheijastimella. Puheena on kuitenkin huviveneilijöiden
keskinäiset törmäilyt. Kuten itsekin totesit, ammattimerenkulkua
pääsee karkuun väistämällä väylältä.
Törmäsin joskus jossain päin verkkoa tutkaheijastimien testiin. Sen
perusteella valtaosalla kaupan olevista heijastimista on lähinnä
symbolinen merkitys. Radioaaltoja ne eivät heijasta.
Koska on tapana muistella menneitä, kertoisin eräistä havainnoistani
sumussa.
Sillä kertaa oltiin kuivalla maalla, tarkemmin sanoen Fagerholmin
vanhalla MV-asemalla Rumarista itään, joka palvee nykyisin
kokoustilana. Lounastauon aikana putosi merelle sumu, kuin
gallialaisten taivas. Näkyvyys laski ~20 metriin. Olin kävellyt saaren
länsirannalle jonka ohi menee 10m väylä, kun pohjoisesta alkoi kuulua
laivan moottorin ääntä. Yritin turhaan paikallistaa äänen suuntaa;
Moottorin ääni oli niin matala, että laivan tarkkaa sijaintia ei
voinut mitenkään suuntia. Sumussa väylää pitkin hiipivä laiva ei edes
aiheuttanut kuultavaa veden kohinaa. Se siis ohitti minut muutaman
sadan metrin päästä ilman, että pystyin päättelemään sen sijaintia
väylällä kuulo- tai näköhavainnoin.
Purjeveneestä sen olisi kuullut lähestyvän, ja tuossakin kohden pääsee
väylältä sivuun. Tutkattomasta moottoriveneestä sen olisi havainnut 20
metrin päästä.
Liekkö syynä varovaisuus vai pienenä saamani puiset lelut, mutta tutka
on hankintalistallani. Investointi odottaa vain rahoituspäätöstä.
> Edelleenkään en näe tutkalle kovin paljon käyttöä. Sivumennen sanoen,
> tutkan funktio tulee parhaiten esille, kun muistaa, että USA:ssa
> 80-luvulla myytiin tutkan "kuoria" nelinkertainen määrä varsinaisiin
> laitteisiin nähden.
Jos ulkoset seikat ovat tärkeitä, voi sen kännykkäliittymän
kylkiäisenä saadun pallogrillin maalata valkoiseksi. Grillaamiseenhan
se ei sovellu.
JiiPee
> perusteella valtaosalla kaupan olevista heijastimista on lähinnä
> symbolinen merkitys. Radioaaltoja ne eivät heijasta.
Referaatit on syytä mainita, joten kaivoin tuon testin esiin.
Yhteenvedossa oli kaksi argumenttia. Ensimmäinen liittyy heijastimen
kokoon:
Riittävän kokoinen heijastin olisi huviveneessä epäkäytännöllinen, ja
käytännöllisen kokoisista ei ole juurikaan hyötyä.
Toinen liityy tutkien taajuuteen. Lähietäisyyden X-alueen tutkat
havaitsevat joitain heijastimia. Avomerellä käytetty S-alueen,
pidemmän aallonpituuden ja kantaman tutka ei havaitse testattuja
heijastimia.
Artikkelissa olevia malleja ei ehkä ole meillä myynnissä, mutta testi
on sinänsä valaiseva.
REF:
http://www.ussailing.org/safety/Studies/radar_reflector_test.htm
Jouni
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:facabs$fk3$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> Olen joskus paksussa sumussa liikkuessani ollut hieman huolestunut
> havaitessani varsin nopeiden moottoriveneiden ajavan varsin kovalla
> nopeudella, ilmeisesti tutkaansa luottaen.
>
Pidän itse tutkaa erittäin hyödyllisenä nimenomaan sumussa ja vähäisemmässä
määrin sateessa. Jos kyse on vain yön pimeydestä, niin kulkuvalot yleensä
näkyvät. Tosin kerran olen pimeässä ihmetellyt kovin nopeasti etenevää
punaista valoa tajuamatta, mikä se on. No, se oli moottorivene, jolla
paloivat vain sivuvalot...
Minä pidän tutkan tärkeimpänä hyötynä sitä, että se paljastaa ne ISOT. Ne,
joista muuten vain kuulee dieselin jyminän ja järeän sumutorven, mutta ei
sitten tiedä, mihin päin ja missä se liikkuu ja mihin sitä on turvallista
väistää.
Toinen asia on sitten se, että tutka helpottaa hieman avomerelläkin
ennakointia. Se on kuitenkin lähinnä vain mukavuuslisä.
Ei tutkan varassakaan pitäisi ajaa mitään 20+ vauhtia, vaan lähinnä viittä
solmua. Onhan täälläkin kyllä luettu tarinoita täydestä vauhdista tutkan
varassa, mutta se on typeryyttä. Siellä voi aina olla joku, jota tutka ei
poimi kunnolla. Tai se toinen samaa vauhtia keskellä väylää tuleva, jolloin
jää molemmilta reagointiaika vähän lyhyeen.
Mielestäni ainoa syy empiä tutkan ostoa purkkariin on virrankulutus. Siksi
AIS on hyvä vaihtoehto.
Anyway: huviveneilijän viisain vaihtoehto sumun yllättäessä on etsiytyä
lähimpään suojaan ja jäädä odottamaan. Kyllä se aikanaan selkenee.
-Jouni
Martti Halminen
Toinen, hieman tuoreempi testiraportti:
http://www.maib.gov.uk/cms_resources/Radar%20reflectors%20report.pdf
- Yksi ajatus joita ei noissa testeissä eksplisiittisesti mainita mutta
voisi tehostaa näkyvyyttä: koska useimmilla heijastimilla on laajoja
pimeitä alueita, niitä heijastimia pitäisi olla veneessä ainakin kaksi,
toisistaan poikkeavaan asentoon asennettuna.
--
Petri Sirkiä
> olevan mitenkään rajoittava tai vaarantava tekijä. Se rajoittunut
> kokemus, mikä minulla on toisten veneitten tutkista kertoo minulle,
> ettei se ole mikään autuaaksi tekevä laite, sillä varsinkin sateella on
> näyttöä aika vaikea tulkita
Monesti olen miettinyt kuinka moni tutkan omistavista osaa sitä
*oikeasti* käyttää? Olisikin mukava kuulla tutkan omistajilta kuinka
paljon ylläpidätte tutkan käyttötaitoja hyvän kelin aikana, jotta homma
luonnistaa automaagisesti sitten, kun esim. sumu yllättää?
Itse tutustuin aikoinaan laivastossa pintapuolisesti tutkaan ja
mielestäni jo tutkakuvan tulkitseminen näytti äkkiseltään aika
haastavalta tehtävältä. Tiedä sitten, jos siihen olisi varta vasten
koulutettu. Nykyäänhän on tietysti myös laitteita, joissa saa
yhdistettyä tutkakuvan karttaplotteriin.
-Pete-
HH
Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> wrote:
> In <1187624787.0...@g4g2000hsf.googlegroups.com> JiiPee
> <jiip...@suomi24.fi> writes:
>
>> Pime=E4ll=E4 ja sateessa n=E4kyv=E4t sent=E4=E4n kulkuvalot, jos ne on ymm=
>> =E4rt=E4nyt sytytt=E4=E4. Kaikki kohtaamani veneilij=E4t eiv=E4t ole.
>> Ymm=E4rrys k=E4yt= t=E4=E4 sumutorvea lienee sit=E4kin v=E4h=E4isempi.
>
> Kunnollinen tutkaheijastin on myös hyödyllinen. Sitäkään ei käytetä
> kovin paljon, jos se on esillä vain katsastuksessa ja muuten punkan
> alla, ei siitä ole juuri hyötyä. Mielestäni tutkaheijastin pitäisi
> asentaa kiinteästi, muuten sitä ei juuti tule käytetyksi.
Olen epäileväinen tästä näkemyksestä. Ensinnäkin muistelen lukeneeni
tutkaheijastintestistä, jossa nämä tavalliset heijastimet olivat teholtaan
suunnilleen magneettirannekkeen tasoisia. Toiseksi olen tehnyt
"epätieteellisiä" kokeiluja omalla tutkalla (purjeveneessä) siten, että
hyvällä näkyvyydellä olen ottanut vastaan tulevia purkkareita
tutkaseurantaan ja kohdatessa sitten katsonut, onko vastaantulijalla
heijastin vai ei. Minkäänlaista eroa en ole huomannut näiden välillä,
molemmat tulevat tutkalla näkyviin kutakuinkin yhtä etäältä ja täplä on
täsmälleen saman kokoinen (maston antama heijastus?). Ja itse asiassa
näkyvät tutkassa ihan hyvin kelistä riippuen esim. sumussa puolen mailin
päästä keskimäärin. Tutkana on Raymarine 2 kW "pallogrilli" ja käyttäjänä
olen (vielä) aika kokematon, tutkakurssikin vasta jossain tulevaisuudessa.
Haastattelin samasta aiheesta kerran erästä merikapteenia, mutta hän ei
osannut sanoa heijastinten vaikutuksesta mitään. Totesi kuitenkin
purkkareiden yleisesti ottaen näkyvän hyvin näissä isojen laivojen
ammattitutkissa.
Edellä olevan perusteella olen päätynyt pidättäytymään ostamasta
tutkaheijastinta.
Osaako kukaan sanoa kokemuksesta (tai muuten), kuinka paljon parempi
resoluutio saavutetaan 4 kW kupuantennilla (Raymarine) esim. tikkuja
etsiessä? Siinähän on muutaman asteen kymmenyksen kapeampi keila. Ja onko
siinä aalto- ym häiriöitä ratkaisevasti vähemmän? Virransäästötilassa
kulutus on pienemmällä 9 W ja isommalla 10 W ja painossa eroa 1 kg, joten
tässä mielessä ei ole suurta merkitystä. Hinnanerokaan ei ole hirmuinen.
>
> On veneiljän omaa typeryyttä, ellei hän käytä tällaisia varokeinoja kuin
> valot ja sumutorvi.
Samaa mieltä. Tosin meillä ei ole kuin aerosolitorvi ...
Aion ensi kesäksi laittaa paattiin AIS-vastaanottimen. Lähettävät ovat aika
kalliita, mutta ainakin ne tekisivät sen, mitä monet veneilijät luulevat
tutkaheijastimen tekevän. Tosin kaikilla huviveneilijöillä ei tule olemaan
aikoihin AIS:ia eikä sen kaikkivoipaisuuteen voi siten luottaa. Ainakin
ammattiliikenne näkee sitten minut.
- Hannu H vellu_1 miuku hotmail piste com
Lauri Tarkkonen
>On 20 elo, 19:05, tarkk...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) wrote:
>> Kunnollinen tutkaheijastin on my=F6s hy=F6dyllinen. Sit=E4k=E4=E4n ei k=
>=E4ytet=E4
>> kovin paljon, jos se on esill=E4 vain katsastuksessa ja muuten punkan
>> alla, ei siit=E4 ole juuri hy=F6ty=E4. Mielest=E4ni tutkaheijastin pit=E4=
>isi
>> asentaa kiinte=E4sti, muuten sit=E4 ei juuti tule k=E4ytetyksi.
>Et siis n=E4e syyt=E4 varustaa huvivenett=E4 tutkalla, mutta kyll=E4kin
>tutkanheijastimella. Puheena on kuitenkin huviveneilij=F6iden
>keskin=E4iset t=F6rm=E4ilyt. Kuten itsekin totesit, ammattimerenkulkua
>p=E4=E4see karkuun v=E4ist=E4m=E4ll=E4 v=E4yl=E4lt=E4.
Avomerellä on tietenkin hieman toinen tilanne, siellä ei
ammattiliikennekään aja "väylillä". Edeleen olen sitä mieltä, että
laadukast tutkaheijastin on hintansa väärti. Joskus 80-luvulla British
Navy ja RNLI tekivät melkoisen perusteellisia tutkaheijastintestejä,
joita raportoitiin paikallisissa venelehdissä. Firdell Blipper toimi sen
verran hyvin, että se tuli standardiksi Royal Navyn aluksiin ja niihin
viittoihin, joissa oli tutkaheijastin. Pidän sitä edelleen eräänä
parhaista.
>T=F6rm=E4sin joskus jossain p=E4in verkkoa tutkaheijastimien testiin. Sen
>perusteella valtaosalla kaupan olevista heijastimista on l=E4hinn=E4
>symbolinen merkitys. Radioaaltoja ne eiv=E4t heijasta.
Suuri osa kaupallisista heijastimista on humpuukia.
>Koska on tapana muistella menneit=E4, kertoisin er=E4ist=E4 havainnoistani
>sumussa.
>Sill=E4 kertaa oltiin kuivalla maalla, tarkemmin sanoen Fagerholmin
>vanhalla MV-asemalla Rumarista it=E4=E4n, joka palvee nykyisin
>kokoustilana. Lounastauon aikana putosi merelle sumu, kuin
>gallialaisten taivas. N=E4kyvyys laski ~20 metriin. Olin k=E4vellyt saaren
>l=E4nsirannalle jonka ohi menee 10m v=E4yl=E4, kun pohjoisesta alkoi kuulua
>laivan moottorin =E4=E4nt=E4. Yritin turhaan paikallistaa =E4=E4nen suuntaa;
>Moottorin =E4=E4ni oli niin matala, ett=E4 laivan tarkkaa sijaintia ei
>voinut mitenk=E4=E4n suuntia. Sumussa v=E4yl=E4=E4 pitkin hiipiv=E4 laiva e=
>i edes
>aiheuttanut kuultavaa veden kohinaa. Se siis ohitti minut muutaman
>sadan metrin p=E4=E4st=E4 ilman, ett=E4 pystyin p=E4=E4ttelem=E4=E4n sen si=
>jaintia
>v=E4yl=E4ll=E4 kuulo- tai n=E4k=F6havainnoin.
>Purjeveneest=E4 sen olisi kuullut l=E4hestyv=E4n, ja tuossakin kohden p=E4=
>=E4see
>v=E4yl=E4lt=E4 sivuun. Tutkattomasta moottoriveneest=E4 sen olisi havainnut=
> 20
>metrin p=E4=E4st=E4.
>Liekk=F6 syyn=E4 varovaisuus vai pienen=E4 saamani puiset lelut, mutta tutka
>on hankintalistallani. Investointi odottaa vain rahoitusp=E4=E4t=F6st=E4.
>> Edelleenk=E4=E4n en n=E4e tutkalle kovin paljon k=E4ytt=F6=E4. Sivumennen=
> sanoen,
>> tutkan funktio tulee parhaiten esille, kun muistaa, ett=E4 USA:ssa
>> 80-luvulla myytiin tutkan "kuoria" nelinkertainen m=E4=E4r=E4 varsinaisiin
>> laitteisiin n=E4hden.
>Jos ulkoset seikat ovat t=E4rkeit=E4, voi sen k=E4nnykk=E4liittym=E4n
>kylki=E4isen=E4 saadun pallogrillin maalata valkoiseksi. Grillaamiseenhan
>se ei sovellu.
Jokainen voi tehdä rahoillaan mitä parhaaksi katsoo. En katso tutkan
vastaavan siihen tarvittavaa investointia, eikä sen sähkökulutuskaan
oikein sovi purjehtijalle.
- Lauri Tarkkonen
Jouko Koskinen
...
> Osaako kukaan sanoa kokemuksesta (tai muuten), kuinka paljon parempi
> resoluutio saavutetaan 4 kW kupuantennilla (Raymarine) esim. tikkuja
> etsiessä? Siinähän on muutaman asteen kymmenyksen kapeampi keila. Ja onko
> siinä aalto- ym häiriöitä ratkaisevasti vähemmän? Virransäästötilassa
> kulutus on pienemmällä 9 W ja isommalla 10 W ja painossa eroa 1 kg, joten
> tässä mielessä ei ole suurta merkitystä. Hinnanerokaan ei ole hirmuinen.
Omaa tutkaa ei ole, joten kokemus tutkista on varsin vähäpätöinen. En
kuitenkaan usko, että mainitsemasi muutaman kymmenyksen keilan kavennus
vielä vaikuttaa ratkaisevasti erottelukykyyn. Avoantennilla (joissa
tyypillisesti on kapea keila) olen nähnyt erottelukyvyn olevan parempi
kuin kuin kupuantenneilla.
Kilowatit taitavat tuoda vain tehoa enemmän, jolloin läpitunkevuus ja
kantama kasvavat. Huviveneilijän etäisyyksillä eli mailin parin
tuntumassa en usko siinäkään merkittävään eroon. Mutta jos ero hinnassa
on marginaalinen, niin erot pitäisi suhteuttaa siihen.
Tutkan käytön puolesta puhuu, että kyseessä on reaaliajassa oleva laite,
kun karttaplotteri näyttää historiaa. Verranon ottaisin kompassista ja
gps:stä. Tämän tärkeys on itse sisimmässään punnittava, laitteet ovat
erilaisia eikä toisensa korvaavia.
Tutkan valinnassa (jos siihen joskus pääsen) kiinnittäisin huomiota
säädettävyyteen. Paras malli nykytietämykselläni on vehje, jossa
vahvistus, aaltovaimennus ja sadevaimennus on kaikki eri ruuvattavan
säätimen takana. Ja mielellään etäisyydet, suuntimat ja muutkin.
Menupohjaiset eivät käytännössä ole niin helppoja käyttää. Hintakysymys
tietty tulee vastaan.
Tutkan tarpeellisuus, kuten monet muutkin tilpehöörit, on itse
mietittävä. Tällaiselle päivänvalon ja kauniin kelin veneilijälle
ostokynnys ei ole ylittynyt. Silloin kun olosuhteita ei voi kauheasti
valita, niin tutka on lähes välttämätön.
Hannu
Petri Sirkiä wrote:
> Lauri Tarkkonen wrote:
>> olevan mitenkään rajoittava tai vaarantava tekijä. Se rajoittunut
>> kokemus, mikä minulla on toisten veneitten tutkista kertoo minulle,
>> ettei se ole mikään autuaaksi tekevä laite, sillä varsinkin sateella on
>> näyttöä aika vaikea tulkita
>
> Monesti olen miettinyt kuinka moni tutkan omistavista osaa sitä
> *oikeasti* käyttää? Olisikin mukava kuulla tutkan omistajilta kuinka
> paljon ylläpidätte tutkan käyttötaitoja hyvän kelin aikana, jotta homma
> luonnistaa automaagisesti sitten, kun esim. sumu yllättää?
>
Kyllä ainakin meidän veneessä tutkaa käytetään ja sen käyttöä
harjoitellaan myös hyvällä kelillä ihan säännöllisesti. Moottoriveneessä
kun ei ole ongelmaa sähkön saatavuuden kanssa, niin samahan tuota on
reenata. joskus on myös teipattu veneen ikkunat umpeen ja harjoiteltu
tutkanavigointia kansivahdin katsoessa, ettei mene munilleen eikä
törmätä mihinkään.
> Itse tutustuin aikoinaan laivastossa pintapuolisesti tutkaan ja
> mielestäni jo tutkakuvan tulkitseminen näytti äkkiseltään aika
> haastavalta tehtävältä. Tiedä sitten, jos siihen olisi varta vasten
> koulutettu. Nykyäänhän on tietysti myös laitteita, joissa saa
> yhdistettyä tutkakuvan karttaplotteriin.
>
Itse asiassa tutkakuvan vertaaminen karttaan ei ole kovin hankalaa,
kunhan osaa säätää tutkansa oikein. Minä en ole mitään tutkakurssia
käynyt (tosin meripartiolaisten kipparikurssilla sitä tuli hieman
opiskeltua muun muassa), oppini olen lähinnä saanut vanhaa Raytheonin
pikkututkaa käyttelemällä ja kyseisen värkin käyttöohjetta sekä mukana
tullutta Tutkanavigointiopasta selaamalla.
Ja onpa tuon tutkan avulla vältetty myös pyydyksien yliajaminen
pimeällä, kun pyydykset olivat väylällä. Toisaalta on myös otettu
pohjakosketus, kun vanhan päivittämättömän karttapohjan kanssa tuli
ajettua pimeässä erivärisiksi vaihdettujen ja siirrettyjen
lateraaliviittojen väärältä puolelta vain tutkaan ja karttaan luottaen.
Tosin hitaalla rautapaatilla pohjakosketus hiekkaan ei ole vaarallista...
Tutka on tietysti iso investointi ja kuluttaa purjeveneessä paljon
rajallista sähköä, mutta käytettynä noita saattaa saada kohtuuhintaan
(meidän värkki maksoi 8000mk n. 10 v sitten). On meillä myös läppäri
karttaplotterina, mutta silti tulee enemmän ajeltua paperikartan ja
tutkan kanssa kuin plotteriin luottaen. Plotteriin ei myöskään tule
tutkasignaalia sisään.
>
> -Pete-
- Hannu -
Jussi S4lm1
> Koska on tapana muistella menneitä, kertoisin eräistä havainnoistani
> sumussa.
> Sillä kertaa oltiin kuivalla maalla, tarkemmin sanoen Fagerholmin
> vanhalla MV-asemalla Rumarista itään, joka palvee nykyisin
> kokoustilana. Lounastauon aikana putosi merelle sumu, kuin
> gallialaisten taivas. Näkyvyys laski ~20 metriin. Olin kävellyt saaren
> länsirannalle jonka ohi menee 10m väylä, kun pohjoisesta alkoi kuulua
> laivan moottorin ääntä. Yritin turhaan paikallistaa äänen suuntaa;
> Moottorin ääni oli niin matala, että laivan tarkkaa sijaintia ei
> voinut mitenkään suuntia. Sumussa väylää pitkin hiipivä laiva ei edes
> aiheuttanut kuultavaa veden kohinaa. Se siis ohitti minut muutaman
> sadan metrin päästä ilman, että pystyin päättelemään sen sijaintia
> väylällä kuulo- tai näköhavainnoin.
Olisi tietysti kiva, kun laiva olisi antanut merkkejä sumutorvella? Sen
äänen suunnan pystyy havaitsemaan asteen tarkkuudella.
--
Jussi S4lm1
Jouni
"Jussi S4lm1" <juss...@luukku.roskapostiesto.com> wrote in message
news:fae0ug$ak$1...@bowmore.utu.fi...
> JiiPee kirjoitti:
>
>
> Olisi tietysti kiva, kun laiva olisi antanut merkkejä sumutorvella? Sen
> äänen suunnan pystyy havaitsemaan asteen tarkkuudella.
>
on sumussa sen verran harvoin (useimmat eivät koskaan ja lopuistakin
enemmistö harvemmin kuin kerran vuodessa), ettei harjaannustakaan ehdi
kehittyä. Sanoisin, että jos 45 asteen tarkkuudella erottaa, niin hyvä on.
-Jouni
Jouni
"Petri Sirkiä" <petri....@poista.utu.fi> wrote in message
news:facqca$2nh9$1...@bowmore.utu.fi...
>
> Itse tutustuin aikoinaan laivastossa pintapuolisesti tutkaan ja mielestäni
> jo tutkakuvan tulkitseminen näytti äkkiseltään aika haastavalta
> tehtävältä. Tiedä sitten, jos siihen olisi varta vasten
Minä olen aina ihmetellyt, mikä siinä on niin vaikeaa? Itselläni on tutka
ollut viitisen vuotta, mitään kurssia en koskaan käynyt, mutta kun laitteen
pisti päälle, niin kuva oli "itsestäänselvä". Pitää tosin muistaa, että
minulle tutkan pääkäyttötarkoitus on paljastaa mahdolliset törmäyskohteet ja
mm. viitat ja huonon näkyvyyden navigoinnin perustan ensisijaisesti gps:n
antamaan informaatioon sekä karttaan. Siksi en ole kovin paljoa
kiinnostunut esimerkiksi siitä, miltä rantaviiva näyttää tutkakuvassa;
toisin sanoen, en yritä ensisijaisesti tunnistaa tutkakuvasta maastoa vaan
lähinnä katson, vahvistaako tutkan näyttö muilla keinoin tehtyä
paikallistusta.
Voin kuvitella, että jos yrittäisi pelkän tutkakuvan ja kartan avulla
paikallistaa itseään,siis tietämättä etukäteen, miltä rantaviivan pitäisi
suunnilleen näyttää, niin vaikeaa olisi :)
-Jouni
Lauri Tarkkonen
Tässä varmaan on yksilöllisiä eroja, mutta uskoisin useimpien pystyvän
tarkempaan kuin 45 asteen tarkkuuteen. Olen kerran tullut Ahvenanmeren
yli kompassin ja Marhällanin sumusireenin ohjaamana ja olin vähällä
törmätä Marhällanin majakkaan. Olen joitakin kertoja kohdannut laivoja
sumussa saaristoväylillä ja pystynyt väistämään niitä äänen perusteella,
ainoastaan kerran syntyi "läheltä piti" tilanne, kun väistettävä alus
olikin tukkilauttaa vetävä hinaaja, olin menossa aivan siististi perän
takaa, kun huomasin vähän matkaa kauempana perässä kummallisen "saaren",
samalla tunnistin aluksen hinaajaksi ja "kallioranta" rupesikin
näyttämään enemmän tukkilautalta, nopea vastakäännös, ja kun hinaaja ja
se ääni vähitellen hävisivät, niin sen perässä tuli muutama sata metriä
tukkilauttoja, joiden jälkeen tein toisen "vendan" ja jatkoin matkaani.
Tämäkin sumu nousi muutamassa minuutissa, olin alle puoli tuntia
aikaisemmin lähtenyt Svenska Utöstä kauniissa auringon paisteessa ja
tavoitteena oli Visby, kun todella tiheä sumu peitti kaiken alleen. Alle
puolen tunnin kuluttua kuului jonkun isomman aluksen moottorin hidas ja
matala jyskytys. Olen joskus miettinyt, että vaikka hinaaja olisi
näkynyt tutkassa, niin miten mahtaa tuollainen matala laitos kuin
tukkilautta näkyä tutkassa. Proomu varmastikin näkyy, mutta tukkilautta
ei välttämättä ole korkeudeltaan edes puolta metriä veden yläpuolella.
- Lauri Tarkkonen
Jussi
> Tämäkin sumu nousi muutamassa minuutissa, olin alle puoli tuntia
> aikaisemmin lähtenyt Svenska Utöstä kauniissa auringon paisteessa ja
> tavoitteena oli Visby, kun todella tiheä sumu peitti kaiken alleen. Alle
> puolen tunnin kuluttua kuului jonkun isomman aluksen moottorin hidas ja
> matala jyskytys. Olen joskus miettinyt, että vaikka hinaaja olisi
> näkynyt tutkassa, niin miten mahtaa tuollainen matala laitos kuin
> tukkilautta näkyä tutkassa. Proomu varmastikin näkyy, mutta tukkilautta
> ei välttämättä ole korkeudeltaan edes puolta metriä veden yläpuolella.
>
> - Lauri Tarkkonen
Kyllä tukkilautta näkyy ihan hyvin, ellei sitten aallokko häiritse
aivan mahdottomasti. Sumullahan yleensä on kuitenkin aika kevyttä
tuulta. Vanha maininki ei häiritse tutkakuvaa yhtä pahasti kuin uusi
terävä aalto.
Muutama vuosi sitten leikin raymarinen pikkututkalla joka oli
yhdistetty karttaplotteriin. mini-arpa sai jopa veneen ympärillä
pyörivät linnut seurantaan, ja varoitteli törmäyskurssista tämän
tästä. Muutoinkin mainio laite - ylimääräiset kohteet erottuvat aivan
toisella tavalla, kun tutka piirtää kartan päälle. Jos tuollaista
tutkaa ei osaa lukea, niin huonosti menee ;)
Ainoa huono puoli noissa uusissa pikkututkissa on tosiaan säätöjen
piilottaminen valikkojen taakse. Ehkäpä ne säädöt kuitenkin
keskivertopulliaiselle riittävät, kun automatiikka osaa säätää aivan
yhtä hyvin. Kokeneempi käyttäjä säätää tosin tutkan mennen tullen
paremmin kuin automatiikka - ainakin toistaiseksi.
Aiheeseen: kyllä tutkaa tulee sumussa ikävä. Itsellä sitä ei ole, eikä
racing/cruising veneeseen sitä viitsi edes laittaa. Cruising/
perheveneessä mielestäni ehdoton.
--Jussi
Lauri Tarkkonen
>On 21 elo, 10:49, tarkk...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) wrote:
>> T=E4m=E4kin sumu nousi muutamassa minuutissa, olin alle puoli tuntia
>> aikaisemmin l=E4htenyt Svenska Ut=F6st=E4 kauniissa auringon paisteessa ja
>> tavoitteena oli Visby, kun todella tihe=E4 sumu peitti kaiken alleen. Alle
>> puolen tunnin kuluttua kuului jonkun isomman aluksen moottorin hidas ja
>> matala jyskytys. Olen joskus miettinyt, ett=E4 vaikka hinaaja olisi
>> n=E4kynyt tutkassa, niin miten mahtaa tuollainen matala laitos kuin
>> tukkilautta n=E4ky=E4 tutkassa. Proomu varmastikin n=E4kyy, mutta tukkila=
>utta
>> ei v=E4ltt=E4m=E4tt=E4 ole korkeudeltaan edes puolta metri=E4 veden yl=E4=
>puolella.
>>
>> - Lauri Tarkkonen
>Kyll=E4 tukkilautta n=E4kyy ihan hyvin, ellei sitten aallokko h=E4iritse
>aivan mahdottomasti. Sumullahan yleens=E4 on kuitenkin aika kevytt=E4
>tuulta. Vanha maininki ei h=E4iritse tutkakuvaa yht=E4 pahasti kuin uusi
>ter=E4v=E4 aalto.
Olen kyllä ollut yli 12 m/s tuulessa sumussa, joten myytti, jonka mukaa
sumua on vain heikolla tuulella voidaan romuttaa.
Pitkiä tutkkilauttoja ei kuitenkaan usein vedetä avomerellä, vaan
saariston suojassa, jossa aallokko on tietenkin vähän kesympi.
>Muutama vuosi sitten leikin raymarinen pikkututkalla joka oli
>yhdistetty karttaplotteriin. mini-arpa sai jopa veneen ymp=E4rill=E4
>py=F6riv=E4t linnut seurantaan, ja varoitteli t=F6rm=E4yskurssista t=E4m=E4n
>t=E4st=E4. Muutoinkin mainio laite - ylim=E4=E4r=E4iset kohteet erottuvat a=
>ivan
>toisella tavalla, kun tutka piirt=E4=E4 kartan p=E4=E4lle. Jos tuollaista
>tutkaa ei osaa lukea, niin huonosti menee ;)
>Ainoa huono puoli noissa uusissa pikkututkissa on tosiaan s=E4=E4t=F6jen
>piilottaminen valikkojen taakse. Ehk=E4p=E4 ne s=E4=E4d=F6t kuitenkin
>keskivertopulliaiselle riitt=E4v=E4t, kun automatiikka osaa s=E4=E4t=E4=E4 =
>aivan
>yht=E4 hyvin. Kokeneempi k=E4ytt=E4j=E4 s=E4=E4t=E4=E4 tosin tutkan mennen =
>tullen
>paremmin kuin automatiikka - ainakin toistaiseksi.
>Aiheeseen: kyll=E4 tutkaa tulee sumussa ik=E4v=E4. Itsell=E4 sit=E4 ei ole,=
> eik=E4
>racing/cruising veneeseen sit=E4 viitsi edes laittaa. Cruising/
>perheveneess=E4 mielest=E4ni ehdoton.
Siitä huolimatta tutka on varsin harvinainen laite alle 35 jalan
purjeveneissä. Niitä on, mutta ei kovin monia suhteessa veneiden
määrään. Yli 40 jalan veneissä niitä on jo suhteellisesti enemmän.
- Lauri Tarkkonen
Jouko Koskinen
...
> mini-arpa sai jopa veneen ympärillä
Mulla tutkan äärellä meni sormi suuhun, kun sumussa eteen ilmestyi kaksi
selkeää kohdetta lähestyen uhkaavaa vauhtia. Kalkas seuralaisineen
pyrähti paatin ylitse.
Tutkalla erottaa pieniäkin kohteita. Etenkin sumussa, jolloin harvoin on
sadetta, aallokkoa ja tuulta eli tutkan saa säädettyä herkälle.
Toisaalta on eteen lykännyt keskellä väylää 'mannerta', joka osoittautui
nenäliinan kokoisiksi räntärämmeleiksi. Mun taidoilla ei rämmäleiden
seassa tutkasta saanut mitään järkevää irti, mutta onneksi tuo tilanne
meni hetkessä ohi.
Lauri Tarkkonen
En voi olla protestoimatta käsitystä, että sumussa ei olisi tuulta ja
aallokkoa, sadetta harvoin, koska jos kosteus tiivistyy pisaroiksi se
putoaa sateena alas, eikä roiku ilmassa. Tosin kova sade saattaa olla
purjehtijalle melkein yhtä paha näkemäeste kuin sumu.
- Lauri Tarkkonen
Tero Mäkinen
> En voi olla protestoimatta käsitystä, että sumussa ei olisi tuulta ja
> aallokkoa, sadetta harvoin, koska jos kosteus tiivistyy pisaroiksi se
> putoaa sateena alas, eikä roiku ilmassa. Tosin kova sade saattaa olla
> purjehtijalle melkein yhtä paha näkemäeste kuin sumu.
Ääni tälle, itse on keskimäärin pari kertaa kesässä osuttu sumuun ja
jatkettu silti purjehdusta hyvässä tuulessa. Viimeksi näin kävi keväällä
Hangosta Hiittisiin päin lähdettäessä. Olisko ollut Emäsalon kierron
aikoihin. On tuollaiselle sumulle olemassa joku nimikin, nyt vain ei
tule mieleen.
Jussi
> >Kyll=E4 tukkilautta n=E4kyy ihan hyvin, ellei sitten aallokko h=E4iritse
> >aivan mahdottomasti. Sumullahan yleens=E4 on kuitenkin aika kevytt=E4
> >tuulta. Vanha maininki ei h=E4iritse tutkakuvaa yht=E4 pahasti kuin uusi
> >ter=E4v=E4 aalto.
>
> Olen kyllä ollut yli 12 m/s tuulessa sumussa, joten myytti, jonka mukaa
> sumua on vain heikolla tuulella voidaan romuttaa.
>
aivan, huomasitko sanan "yleensä". ;)
--Jussi
Jouko Koskinen
>> Tutkalla erottaa pieniäkin kohteita. Etenkin sumussa, jolloin harvoin on
>> sadetta, aallokkoa ja tuulta eli tutkan saa säädettyä herkälle.
> En voi olla protestoimatta käsitystä, että sumussa ei olisi tuulta ja
> aallokkoa, sadetta harvoin, koska jos kosteus tiivistyy pisaroiksi se
> putoaa sateena alas, eikä roiku ilmassa. Tosin kova sade saattaa olla
> purjehtijalle melkein yhtä paha näkemäeste kuin sumu.
Arvelinkin jo kirjoittaessani, jotta protestoit tuota käsitystä. Siksi
tuo sana 'harvoin'. En kuitenkaan väitä, että sumussa ei voisi tuulla.
Omalle kohdalle vaan on useimmiten sumussa ollut tyyntä tai lähes
tyyntä. Harvemmin (näillä vähäisillä käyttökerroilla ei koskaan) terävää
aallokkoa aiheuttavaa tuulta, jossa pitää tutkan herkkyyttä vähentää tai
vaimennusta lisätä.
jaakko | muskeliveneilijä
Jos sumussa ajaminen on tutkan ainoa käyttötarve, niin kesäkuukausina
tutka on kotivesillämme turha tavara.
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_7.html
Atlantilla käytimme tutkaa yöllä puuskapilvien seurantaan. Hommalla oli
lähinnä viihdearvo, jos iso paha puuskapilvi osui kohdalle, sitten vaan
mentiin lujaa, kunnes pilvi oli mennyt ohi. Tuulen nopeus oli noissa
puuskissa pahimmillaan 20-25 m/s ja puhallusta kesti 10-40 minuuttia.
Tutkan hinnalla voisi ostaa perheelle käytännön merenkulkuoppia
muutamaksi päiväksi tai mennä koko perhe Karibialle viikoksi
purjehtimaan. :)
Kummasta on enemmän hyötyä?
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
JiiPee
<jaakko.makik...@meridianx.fi> wrote:
> Jos sumussa ajaminen on tutkan ainoa käyttötarve, niin kesäkuukausina
> tutka on kotivesillämme turha tavara.
>
> http://www.fmi.fi/saa/tilastot_7.html
Mihin noista tilastoista perustat väitteesi? Veikkaan, että Utön Heinä-
Elokuun keskiarvoihin ;)
Esim Helsingin edustalla vuosien 2000...2002 keskiarvo on 13
sumupäivää veneilykauden aikana. No sitähän ei kerrottu, että kuinka
sumuista silloin on.
Ja kannattaa toki muistaa, että ko. laitteella on käyttöä muulloinkin
kuin sumussa.
(tämäkin aihe uhkaa kuihtua jankkaamiseksi ...)
> Tutkan hinnalla voisi ostaa perheelle käytännön merenkulkuoppia
> muutamaksi päiväksi tai mennä koko perhe Karibialle viikoksi
> purjehtimaan. :)
Kuka noita myy puolellatoista donalla? Varaisin sellaisen
talvilomaviikolle.
Markku Lukkari
"Jouko Koskinen" <ros...@postia.net> wrote in message
news:e3yyi.210829$ig1....@reader1.news.saunalahti.fi...
>
> Mulla tutkan äärellä meni sormi suuhun, kun sumussa eteen ilmestyi kaksi
> selkeää kohdetta lähestyen uhkaavaa vauhtia. Kalkas seuralaisineen pyrähti
> paatin ylitse.
>
150 km/h tunnissa lähestyvä AB-412 näyttää myös aika pahalta tutkan ruudulla
:)
-Markku
Jussi
> Olen joskus paksussa sumussa liikkuessani ollut hieman huolestunut
> havaitessani varsin nopeiden moottoriveneiden ajavan varsin kovalla
> nopeudella, ilmeisesti tutkaansa luottaen.
Uskoisin että suurempi osa kovaa sumussa ajavista ajaa pelkän
plotterin varassa, tuuriin luottaen. Valistuneet veneilijät, jotka
omistavat ja jopa käyttävät tutkaa tuskin siltikään käyttävät kovin
suuria nopeuksia aivan säkkisumissa.
> Olen veneillyt 70-luvun alkupuolelta lähtien, en tosin koko aikaa
> Suomessa, minulla ei ole koskaan ollut tutkaa, enkä ole kokenut tämän
> olevan mitenkään rajoittava tai vaarantava tekijä. Se rajoittunut
> kokemus, mikä minulla on toisten veneitten tutkista kertoo minulle,
> ettei se ole mikään autuaaksi tekevä laite, sillä varsinkin sateella on
> näyttöä aika vaikea tulkita ja näyttää siltä, että kippari liikkuessaan
> kotivesissään pystyy tulkitsemaan hyvin tuntemaansa maisemaa, mutta
> kokeneellekin vieraitten seutujen signaalit olivat aika työläitä.
Omakohtainen kokemus: olin suomen purjelaivasäätiön Lokilla
perämiehenä ja lähestyimme yöllä vapaavuoroni aikana eteläruotsissa
rannikkoa karl...jotain nimisen kaupungin edustalla. Sattumalta
heräsin ja vilkaisin tutkaa ja karttaa - olimme menossa suoraan kohti
väylien välissä olevaa kivikkoa. Vaikka paikka oli minulle tuntematon,
navigointivirhe oli helppo havaita tutkan kuvaruudulta. Niin, silloin
ei ollut vielä karttaplottereita...
Tutka on hyvä laite, ja kun sitä oppii oikeasti käyttämään,
summittaisen sijainnin saaminen kartalle on aika nopeaa ja helppoa
oudoillakin vesillä. Tarkemman sijainnin saamiseen menee vähän
kauemmin, mutta ei se vaadi kuin pari varmaa kohdetta joista mitataan
etäisyys. Sade ja aallokko toki hankaloittaa asiaa, mutta harvoin
sataa niin paljon ettei tutkalla näkisi kuitenkin muutaman mailin
päähän.
>
> Voin ymmärtää, että jos halutaan liikkua +25 solmua, niin tutka antaa
> jotain turvallisuuden tunnetta, mutta purjeveneen 4-8 solmun nopeus,
> mieluummin alle 6 solmun nopeus ei todellakaan kaipaa tutkaa. Kuulo on
> aika hyvä apuväline, sumutorven käyttö kun kuulee moottoriveneen äänen
> tai purjehtijoiden puheen on aika hyvä varoitus.
Itse en kyllä uskaltaisi ajaa +25 solmua tutkankaan varassa. Toisessa
viestissä mainitsemassasi 12m/s tuulessa purjehtijoiden puhetta
toisesta veneestä on mahdotonta kuulla, samoin aika vaikeata on kuulla
laivojen tai pienempien moottoriveneiden ääniä kovassa tuulessa.
> Ettei vain olisi niin, että liiallinen usko laiteiden maagiseen
> vaikutukseen on turvallisuuden kannalta fataalia. Sikäli kun tiedän,
Eikö ole aivan yhtä fataalia luottaa vain karttaplotteriin?
> niin useimmissa ammattiliikenteen traagisissa törmäyksissä kummassakin
> aluksessa on ollut tutka. Siis jos puhutaan 60-luvun jälkeisistä
> ajoista.
Mutta montakohan törmäystä olisi syntynyt ilman tutkaa?
>
> - Lauri Tarkkonen
--Jussi
Lauri Tarkkonen
>On 20 elo, 18:01, tarkk...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) wrote:
>> Olen joskus paksussa sumussa liikkuessani ollut hieman huolestunut
>> havaitessani varsin nopeiden moottoriveneiden ajavan varsin kovalla
>> nopeudella, ilmeisesti tutkaansa luottaen.
>Uskoisin ett=E4 suurempi osa kovaa sumussa ajavista ajaa pelk=E4n
>plotterin varassa, tuuriin luottaen. Valistuneet veneilij=E4t, jotka
>omistavat ja jopa k=E4ytt=E4v=E4t tutkaa tuskin siltik=E4=E4n k=E4ytt=E4v=
>=E4t kovin suuria nopeuksia aivan s=E4kkisumissa.
Ne tapaukset, joihin viittaan olivat moottoriveneitä, joilla oli ainakin
tutka-antennin kupu, oliko tutka päällä vai ei on tietenkin vaikea
päätellä, mutta kuvittelen heidän käyttävän sitä, jos ovat sen
hankkineet.
>> Olen veneillyt 70-luvun alkupuolelta l=E4htien, en tosin koko aikaa
>> Suomessa, minulla ei ole koskaan ollut tutkaa, enk=E4 ole kokenut t=E4m=
>=E4n
>> olevan mitenk=E4=E4n rajoittava tai vaarantava tekij=E4. Se rajoittunut
>> kokemus, mik=E4 minulla on toisten veneitten tutkista kertoo minulle,
>> ettei se ole mik=E4=E4n autuaaksi tekev=E4 laite, sill=E4 varsinkin satee=
>lla on
>> n=E4ytt=F6=E4 aika vaikea tulkita ja n=E4ytt=E4=E4 silt=E4, ett=E4 kippar=
>i liikkuessaan
>> kotivesiss=E4=E4n pystyy tulkitsemaan hyvin tuntemaansa maisemaa, mutta
>> kokeneellekin vieraitten seutujen signaalit olivat aika ty=F6l=E4it=E4.
>Omakohtainen kokemus: olin suomen purjelaivas=E4=E4ti=F6n Lokilla
>per=E4miehen=E4 ja l=E4hestyimme y=F6ll=E4 vapaavuoroni aikana etel=E4ruots=
>issa
>rannikkoa karl...jotain nimisen kaupungin edustalla. Sattumalta
>her=E4sin ja vilkaisin tutkaa ja karttaa - olimme menossa suoraan kohti
>v=E4ylien v=E4liss=E4 olevaa kivikkoa. Vaikka paikka oli minulle tuntematon,
>navigointivirhe oli helppo havaita tutkan kuvaruudulta. Niin, silloin
>ei ollut viel=E4 karttaplottereita...
En ymmärrä miksi tätä ei olisi voinut havaita GPS:llä?
>Tutka on hyv=E4 laite, ja kun sit=E4 oppii oikeasti k=E4ytt=E4m=E4=E4n,
>summittaisen sijainnin saaminen kartalle on aika nopeaa ja helppoa
>oudoillakin vesill=E4. Tarkemman sijainnin saamiseen menee v=E4h=E4n
>kauemmin, mutta ei se vaadi kuin pari varmaa kohdetta joista mitataan
>et=E4isyys. Sade ja aallokko toki hankaloittaa asiaa, mutta harvoin
>sataa niin paljon ettei tutkalla n=E4kisi kuitenkin muutaman mailin
>p=E4=E4h=E4n.
Miksi GPS:n tai karttaplotterin antama informaatio on tässä kelvoton?
Eikö laite ole riittävän seksikäs? Muistaakseni Sally Albatros ajoi
viitan väärältä puolelta kun kartan ja tutkakuvan synkronointi oli
perämiehelle liian vaikea tehtävä. Jos hän olisi tyytynyt pelkkään
GPS:ään ja reittipiste olisi ollut paikallaan, niin hän ei olisi joutunu
karille. Toinen vaihtoehto olisi ollut käyttää silmiä, koska jääpoiju
oli paikallaan ja sitä ei huomattu, kun sitä ei huomattu katsroa laivan
oikealta puolelta, kun koko mielenkiinto kohdistui tutkaan.
>>
>> Voin ymm=E4rt=E4=E4, ett=E4 jos halutaan liikkua +25 solmua, niin tutka a=
>ntaa
>> jotain turvallisuuden tunnetta, mutta purjeveneen 4-8 solmun nopeus,
>> mieluummin alle 6 solmun nopeus ei todellakaan kaipaa tutkaa. Kuulo on
>> aika hyv=E4 apuv=E4line, sumutorven k=E4ytt=F6 kun kuulee moottoriveneen =
>=E4=E4nen
>> tai purjehtijoiden puheen on aika hyv=E4 varoitus.
>Itse en kyll=E4 uskaltaisi ajaa +25 solmua tutkankaan varassa. Toisessa
>viestiss=E4 mainitsemassasi 12m/s tuulessa purjehtijoiden puhetta
>toisesta veneest=E4 on mahdotonta kuulla, samoin aika vaikeata on kuulla
>laivojen tai pienempien moottoriveneiden =E4=E4ni=E4 kovassa tuulessa.
>> Ettei vain olisi niin, ett=E4 liiallinen usko laiteiden maagiseen
>> vaikutukseen on turvallisuuden kannalta fataalia. Sik=E4li kun tied=E4n,
>Eik=F6 ole aivan yht=E4 fataalia luottaa vain karttaplotteriin?
Kuten sanoin voi käyttää silmiään ja järkeään.
>> niin useimmissa ammattiliikenteen traagisissa t=F6rm=E4yksiss=E4 kummassa=
>kin
>> aluksessa on ollut tutka. Siis jos puhutaan 60-luvun j=E4lkeisist=E4
>> ajoista.
>Mutta montakohan t=F6rm=E4yst=E4 olisi syntynyt ilman tutkaa?
Tässä ryhmässä lienee pääosa keskustelijoista ja veneilijöistä
huviveneilijöitä, joilla ei ole tutkaa. Montako yhteentörmäystä on
syntynyt tutkan puutteen vuoksi ja montako olisi vältetty tutkalla?
Vaikuttaa siltä, että meillä molemmilla on samanlainen ongelma. Koska
minulla ei ole tutkaa, niin en ymmärrä mitä hyötyä siitä olisi, niillä
joilla ei ole järkeä ei myöskään ole mahdollisuutta ymmärtää mitä hyötyä
siitä olisi.
- Lauri Tarkkonen
>--Jussi
Jouko Koskinen
...
> Tässä ryhmässä lienee pääosa keskustelijoista ja veneilijöistä
> huviveneilijöitä, joilla ei ole tutkaa. Montako yhteentörmäystä on
> syntynyt tutkan puutteen vuoksi ja montako olisi vältetty tutkalla?
>
> Vaikuttaa siltä, että meillä molemmilla on samanlainen ongelma. Koska
> minulla ei ole tutkaa, niin en ymmärrä mitä hyötyä siitä olisi, niillä
> joilla ei ole järkeä ei myöskään ole mahdollisuutta ymmärtää mitä hyötyä
> siitä olisi.
Luulisin, jotta pääosalla ryhmän veneilijöistä on käsitys, mitä hyötyä
tutkasta on. Ei siihen ydinfyysikon järkeä tarvita. Omassa veneessä
tutkaa ei ole, vaikka tiedänkin siitä saatavat hyödyt. Tutkan miinukset
ja reaaliteetit puhuvat tutkan hankkimista vastaan omaan paattiin.
Se, ettei meidän paatissa tutkaa ole, ei vaikuta sen tarpeellisuuteen
jollekin toiselle veneilijälle. Olen nähnyt veneilijöitä, jotka ovat sen
katsoneet tarpeelliseksi. Tuntemani ovat perustelleet hankinnan
asiasyillä eikä katsomalla, että muillakin on.
Tutkatta selviää, kuten selviää ilman montaa muutakin veneessä olevaa
tilpehööriä. Kun summaa tilpehöörin plussat, miinukset ja reaaliteetit,
niin tilpehööri joko hankitaan tai ei.
Jussi
> Vaikuttaa siltä, että meillä molemmilla on samanlainen ongelma. Koska
> minulla ei ole tutkaa, niin en ymmärrä mitä hyötyä siitä olisi, niillä
> joilla ei ole järkeä ei myöskään ole mahdollisuutta ymmärtää mitä hyötyä
> siitä olisi.
>
Hehee, minulla ja joillakin muilla veneilijöillä on nyt siis ongelma:
koska meillä on (joskus ollut käytössä) tutka, meillä ei ole järkeä
päässä? En arvannut että tutkan säteily näin nopeasti tappaisi
aivosolut... ;)
--Jussi
Lauri Tarkkonen
>On 22 elo, 16:48, tarkk...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) wrote:
>> Vaikuttaa silt=E4, ett=E4 meill=E4 molemmilla on samanlainen ongelma. Kos=
>ka
>> minulla ei ole tutkaa, niin en ymm=E4rr=E4 mit=E4 hy=F6ty=E4 siit=E4 olis=
>i, niill=E4
>> joilla ei ole j=E4rke=E4 ei my=F6sk=E4=E4n ole mahdollisuutta ymm=E4rt=E4=
>=E4 mit=E4 hy=F6ty=E4
>> siit=E4 olisi.
>>
>Hehee, minulla ja joillakin muilla veneilij=F6ill=E4 on nyt siis ongelma:
>koska meill=E4 on (joskus ollut k=E4yt=F6ss=E4) tutka, meill=E4 ei ole j=E4=
>rke=E4
>p=E4=E4ss=E4? En arvannut ett=E4 tutkan s=E4teily n=E4in nopeasti tappaisi
>aivosolut... ;)
Logiikka on vaikea asia, jota ei pitäisi ainakaan liittää sarkasmiin
tässä ryhmässä. Kukaan ei ole sanonut, en minä ainakaan, että tutka ja
järki olisivat toisensa poissulkevia asioita, ne ovat paremminkin
toisistaan riippumattomia, jolloin on mahdollista, että joillakin on
molempia ja joillakin vain jompikumpi, valitettavasti on sitten
sellaisiakin, joilta kumpikin puuttuu. Toivottavasti Sinulla on edes
tutka.
Tutkan säteilyn vaikutuksesta näkee silloin tällöin juttuja, jotkut
(olen nähnyt vain brittejä) ovat sijoittaneet tutkan antennin ruffin
katolle, mutta kriitikot ovat väittäneet sen ensinnäkin näyttävän
huonosti, vievän sekä järjen että mieskunnon säteilyllään. Henkilöt,
joita tällaisesta asennuksesta on haastateltu eivät tunnusta yhtäkään
noista haitoista.
- Lauri Tarkkonen
PS: Tämä moniulotteisen asian käsittäminen yksiulotteisena on varsin
yleinen, varsin usein puhutaan "matikkapäistä vs. kielipäistä",
ikäänkuin matematiikan osaaminen estäisi kielenosaamisen ja päinvastoin.
Siitä huolimatta, että on paljon sellaisia, joiden lahjakkuus on
yksipuolista on joukossamme paljon onnellisia, jotka ovat eteviä sekä
matematiikassa että kielissä, mutta on tietenkin myös onnettomia, jotka
ovat surkeita kummassakin. Toisaalta vielä enemmän on tyyppejä, jotka
ovat keskinkertaisia molemmissa.
Panu
aikaisemmin ja keskusteltu seuraavien tarpeesta:
kompassi
GPS
karttaplotteri
tutka
AIS
mikä seuraavaksi
Johonkin väliin varmasti menee autopilottikin.
Jokainen pohtii tarpeitaan omasta lähtökohdasta. Jos varaa olisi, niin kyllä
tutka mukava lisä on. Ehkä joskus jopa AIS.
Olen itsekin pelkän GPSn kanssa suunnistanut sumussa pois mereltä. Joskus
taas plotterin kanssa sumussa laivaväylällä tehtiin päätös, ettei tässä
kiire ole ja mentiin saaren rantaan syömään ja kahveelle. Sumu hälveni tänä
aikana.
pH
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:facabs$fk3$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Jaska heitti jälleen mielenkiintoisen väitteen:
>
> Kommenttiini:
> > Pime=E4ss=E4 ja sumussa
> > karttaplotteri on erityisen hy=F6dyllinen.
>
> HUH HUH! Silloin k=E4ytet=E4=E4n tutkaa. Sumussa
> et n=E4e niit=E4 muita veneit=E4 plotteristasi, tutkalla
> ne n=E4et.
>
> Olen joskus paksussa sumussa liikkuessani ollut hieman huolestunut
> havaitessani varsin nopeiden moottoriveneiden ajavan varsin kovalla
> nopeudella, ilmeisesti tutkaansa luottaen.
>
> Kerran luoviessnai Rysäkarilta Kytön päin perääni tuli iso moottorivene,
> josta kysyttiin: Onko sinulla tutka? Vastasin, etei ole, johon vastaus
> kuului: Sitetn meidän täytyy löytää joku toinen jota seurata.
>
> Käsitykseni on, että varsin pieni vähemmistö veneistä on varustettu
> tutkalla. Varsinkin täältä perheveneilijän mittakaavasta, eli alle 50
> jalkaisista. Onko nyt niin, että tällaiset veneet eivät voi sumun tai
> pimeyden laskeutuessa maisemaan enään liikkua ollenkaan?
>
> Olen veneillyt 70-luvun alkupuolelta lähtien, en tosin koko aikaa
> Suomessa, minulla ei ole koskaan ollut tutkaa, enkä ole kokenut tämän
> olevan mitenkään rajoittava tai vaarantava tekijä. Se rajoittunut
> kokemus, mikä minulla on toisten veneitten tutkista kertoo minulle,
> ettei se ole mikään autuaaksi tekevä laite, sillä varsinkin sateella on
> näyttöä aika vaikea tulkita ja näyttää siltä, että kippari liikkuessaan
> kotivesissään pystyy tulkitsemaan hyvin tuntemaansa maisemaa, mutta
> kokeneellekin vieraitten seutujen signaalit olivat aika työläitä.
>
> Voin ymmärtää, että jos halutaan liikkua +25 solmua, niin tutka antaa
> jotain turvallisuuden tunnetta, mutta purjeveneen 4-8 solmun nopeus,
> mieluummin alle 6 solmun nopeus ei todellakaan kaipaa tutkaa. Kuulo on
> aika hyvä apuväline, sumutorven käyttö kun kuulee moottoriveneen äänen
> tai purjehtijoiden puheen on aika hyvä varoitus.
>
> Meillä oli joskus takavuosina miehistön jäsenenä labradorinnoutaja, joka
> oli erityisen huödyllinen sumussa, se torkkui usein silmät kiinni, mutta
> nenä kävi ja jos lähestyimme jotain saarta tai luotoa, niin se valpastui
> ja sen kuonoa seuraamalla saattoi tietää missä päin on jotain
> mielenkiintoista.
>
> Ettei vain olisi niin, että liiallinen usko laiteiden maagiseen
> vaikutukseen on turvallisuuden kannalta fataalia. Sikäli kun tiedän,
> niin useimmissa ammattiliikenteen traagisissa törmäyksissä kummassakin
> aluksessa on ollut tutka. Siis jos puhutaan 60-luvun jälkeisistä
> ajoista.
>
> - Lauri Tarkkonen
>
jaakko | muskeliveneilijä
> Mielenkiinntoista seurata keskustelua. Vastaavia on varmastikin ollut
> aikaisemmin ja keskusteltu seuraavien tarpeesta:
> kompassi
> GPS
> karttaplotteri
> tutka
> AIS
> mikä seuraavaksi
>
> Johonkin väliin varmasti menee autopilottikin.
>
> Jokainen pohtii tarpeitaan omasta lähtökohdasta. Jos varaa olisi, niin kyllä
> tutka mukava lisä on. Ehkä joskus jopa AIS.
> Olen itsekin pelkän GPSn kanssa suunnistanut sumussa pois mereltä. Joskus
> taas plotterin kanssa sumussa laivaväylällä tehtiin päätös, ettei tässä
> kiire ole ja mentiin saaren rantaan syömään ja kahveelle. Sumu hälveni tänä
> aikana.
>
> pH
>
>
Mulla oli viimeisessä omassa paatissa
- autopilotti
- satnav
- loran
- sähkökompassi
- jne...
Tänä kesänä meloin Suomen rannikon merikorteilla ja marssikompassilla
suunnistaen. Pieni gepsi, johon ei edes saa karttoja oli nopeus- ja
matkamittarina. Ainoa sähkölaite ja senkin kanssa oli ongelmia: gepsin
ja aurinkokennon välinen töpseli hapettui ja sitä sai olla jatkuvasti
rassaamassa.
Merikarvian paikkeilla tuli mereltä aivan sikatiheitä sumukakkuja. Hyvin
pärjäsin, kun menin niin lähelle rantaa, että metsä kajasti muuta sumua
tummempana. Niillä vesillä ei rannan tuntumassa ole veneistä pelkoa.
Kertaakaaan en melonut harhaan, kivien yli sitäkin runsaammin. :)
Keväällä kanootin pohja oli kuin uusi.
http://vuodatus-static.web-effect.net/g/30458/799887.jpg
http://vuodatus-static.web-effect.net/g/30458/799888.jpg
Osku
> Kukaan ei ole sanonut, en minä ainakaan, että tutka ja
> järki olisivat toisensa poissulkevia asioita, ne ovat paremminkin
> toisistaan riippumattomia, jolloin on mahdollista, että joillakin on
> molempia ja joillakin vain jompikumpi, valitettavasti on sitten
> sellaisiakin, joilta kumpikin puuttuu. Toivottavasti Sinulla on edes
> tutka.
>
Vaikka nyt en satu olemaankaan vittuilusi kohteena, en malta olla
kysymättä, etkö todellakaan pysty osallistumaan näihin keskusteluihin
ilman, että lähes joka viestissäsi panet halvalla muiden käsityksiä,
mielipiteitä ja älynlahjoja.
Osku
Lauri Tarkkonen
>On 23 elo, 12:46, tarkk...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) wrote:
>> Kukaan ei ole sanonut, en min=E4 ainakaan, ett=E4 tutka ja
>> j=E4rki olisivat toisensa poissulkevia asioita, ne ovat paremminkin
>> toisistaan riippumattomia, jolloin on mahdollista, ett=E4 joillakin on
>> molempia ja joillakin vain jompikumpi, valitettavasti on sitten
>> sellaisiakin, joilta kumpikin puuttuu. Toivottavasti Sinulla on edes
>> tutka.
>> - Lauri Tarkkonen
>>
>Vaikka nyt en satu olemaankaan vittuilusi kohteena, en malta olla
>kysym=E4tt=E4, etk=F6 todellakaan pysty osallistumaan n=E4ihin keskusteluih=
>in ilman, ett=E4 l=E4hes joka viestiss=E4si panet halvalla muiden
>k=E4sityksi= mielipiteit=E4 ja =E4lynlahjoja.
Jos joku väittää minun esittävän, että tutkan käyttö on osoitus
puuttuvista älynlahjoista, niin pidän sitä panetteluna, koska en ole
koskaan sellaista väittänyt. En ole käskenyt Sinua lukemaan viestejäni,
jos ne etovat, niin vähimmällä pääsee kun välttää niitä.
Jos viestit, joissa väitetään, ettei sumussa voi liikkua ilman tutkaa
ovat mielestäsi järkeviä ja kannatettavia, niin kaikin mokomin,
keskustelussa voidaan tietenkin esittää erilaisia mielipiteitä, mutta
niitähän voit kartella. Jos yksikään viestini ei ole mielestäsi
kelvollinen, niin silloin pääsee vähimmällä, kun käyttää jotain
suodatinta.
- Lauri Tarkkonen
Joakim Majander
> Miksi GPS:n tai karttaplotterin antama informaatio on tässä kelvoton?
> Eikö laite ole riittävän seksikäs? Muistaakseni Sally Albatros ajoi
> viitan väärältä puolelta kun kartan ja tutkakuvan synkronointi oli
> perämiehelle liian vaikea tehtävä. Jos hän olisi tyytynyt pelkkään
> GPS:ään ja reittipiste olisi ollut paikallaan, niin hän ei olisi joutunu
> karille. Toinen vaihtoehto olisi ollut käyttää silmiä, koska jääpoiju
> oli paikallaan ja sitä ei huomattu, kun sitä ei huomattu katsroa laivan
> oikealta puolelta, kun koko mielenkiinto kohdistui tutkaan.
Eivät tainneet koskaan myöntää tuota, vaan väittivät, että jääpoiju
olisi ollut ahtojäiden alla tms. syystä näkymättömissä. Apuun tullut
jäänmurtaja kyllä havaitsi oikealla paikallaan ko. jääpoijun, joka oli
varmaankin sitten pompannut jään alta yllättäin.
Laivoille kai perinteinen ohjailutapa vaikeissa olosuhteissa (joita ei
ollut) on tutkan avulla navigointi eikä GPS:n reittipisteet.
Molemmilla erikseen olisi pärjännyt hienosti, samoin ilman mitään
apuvälineitä, mutta väärin käytetyillä apuvälineillä sitten kävi miten
kävi.
Suurena erona veneiden ja laivojen välillä on se, että laivoilla on
yleensä tiukka aikataulupaine ja syväyden takia rajattu liikkuma-alue.
Tämä aiheuttaa sen, että sumussakin on ajettava samaa reittiä ja
(lähes) samaa vauhtia, jolloin tutka on aika välttämätön.
Veneellä taas pärjää sumussa yleensä pelkällä kompassilla ja
maalaisjärjellä (sisältää mm. nopeuden sovituksen olosuhteisiin ja
ankkuroinnin, jos tuntuu tarpeelliselta). Ilman kompassiakin selviää
aika pitkälle, jos vedet on tuttuja.
Lisäapua on sitten lokista, GPS:stä, karttaplotterista, kaiusta ja
myös tutkasta. Omassa veneessä noista puuttuu karttaplotteri ja tutka.
Tutkaa ei tule näillä näkymin koskaan, sillä en usko koskaan
omistavani niin isoa venettä, että sen asentaminen olisi mielestäni
perusteltua haittoihin nähden. Ellei sitten kehitetä tutkia, jotka
eivät vaadi nykyisenkaltaisia antenneja.
Karttaplotteri tullee jossain vaiheessa, mutta tuskin vielä pariin
vuoteen. GPS:n käyttössäkin tärkeintä on ollut suunta- ja nopeustiedon
saanti mittaristolle ja kuljettujen reittien siirto tietokoneella.
Erittäin harvoin katson koordinaatteja ja vielä harvemmin teen
reittejä. Navigointi paperikartalla on hauskaa samoin kuin jälkeenpäin
katsoa tietokoneella mistä tuli mentyä (lähes aina selkeästi kauempaa
kivistä kuin luuli).
Joakim
Finnranger
> Kuten itsekin totesit, ammattimerenkulkua pääsee karkuun väistämällä väylältä.
Älkää ihmeessä sortuko Vene-lehden tapaan käyttää sanoja
'ammattiliikenne', 'kauppa-alus', äammattimerenkulku' jne sanan 'laiva'
synonyyminä. Merellä liikkuu ammatikseen kaikenlaista muutakin kuin
laivoja ja monet ammatikseen liikkuvat liikkuvat paljon väylien
ulkopuolella.
Lauri Tarkkonen
>On 22 elo, 16:48, tarkk...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) wrote:
>> Miksi GPS:n tai karttaplotterin antama informaatio on t=E4ss=E4 kelvoton?
>> Eik=F6 laite ole riitt=E4v=E4n seksik=E4s? Muistaakseni Sally Albatros aj=
>oi
>> viitan v=E4=E4r=E4lt=E4 puolelta kun kartan ja tutkakuvan synkronointi oli
>> per=E4miehelle liian vaikea teht=E4v=E4. Jos h=E4n olisi tyytynyt pelkk=
>=E4=E4n
>> GPS:=E4=E4n ja reittipiste olisi ollut paikallaan, niin h=E4n ei olisi jo=
>utunu
>> karille. Toinen vaihtoehto olisi ollut k=E4ytt=E4=E4 silmi=E4, koska j=E4=
>=E4poiju
>> oli paikallaan ja sit=E4 ei huomattu, kun sit=E4 ei huomattu katsroa laiv=
>an
>> oikealta puolelta, kun koko mielenkiinto kohdistui tutkaan.
>Eiv=E4t tainneet koskaan my=F6nt=E4=E4 tuota, vaan v=E4ittiv=E4t, ett=E4 j=
>=E4=E4poiju
>olisi ollut ahtoj=E4iden alla tms. syyst=E4 n=E4kym=E4tt=F6miss=E4. Apuun t=
>ullut
>j=E4=E4nmurtaja kyll=E4 havaitsi oikealla paikallaan ko. j=E4=E4poijun, jok=
>a oli
>varmaankin sitten pompannut j=E4=E4n alta yll=E4tt=E4in.
Eikös jossain dokumentissa ollut tieto, että uusi perämies ei osannut
käyttää plotterin ja GPS:n yhdistelmää, eikä sen vuoksi antanut sen
automaatitsesti synkronoida näkymää ja karttaa, vaan teki sitä väkisin
käsin ja oli aina hieman jäljessä.
>Laivoille kai perinteinen ohjailutapa vaikeissa olosuhteissa (joita ei
>ollut) on tutkan avulla navigointi eik=E4 GPS:n reittipisteet.
>Molemmilla erikseen olisi p=E4rj=E4nnyt hienosti, samoin ilman mit=E4=E4n
>apuv=E4lineit=E4, mutta v=E4=E4rin k=E4ytetyill=E4 apuv=E4lineill=E4 sitten=
> k=E4vi miten
>k=E4vi.
Juuri tämä, että laitteet ovat tulleet keskeiseen osaan tekijöiden ja
näiden harkinnan tilalle, on mielestäni huolestuttavaa.
>Suurena erona veneiden ja laivojen v=E4lill=E4 on se, ett=E4 laivoilla on
>yleens=E4 tiukka aikataulupaine ja syv=E4yden takia rajattu liikkuma-alue.
>T=E4m=E4 aiheuttaa sen, ett=E4 sumussakin on ajettava samaa reitti=E4 ja
>(l=E4hes) samaa vauhtia, jolloin tutka on aika v=E4ltt=E4m=E4t=F6n.
Miksi plotterilla ei voi ajaa samaa viivaa kuin edellisellä kerralla?
Mielestäni myös GPS, jos reittipisteitä on suhteellisen tiheässsä sallii
ajon reittipisteeltä reittipisteelle. Luulen jo kaikkien GPS:ien antavan
etäisuuden ja suunnan reittipisteelle ja veneen suunnan ja nopeuden.
Jotkut autopilotitkin ottavat poikkeaman reitistä ja korjaavat
automaattisesti reitin suuntaan.
>Veneell=E4 taas p=E4rj=E4=E4 sumussa yleens=E4 pelk=E4ll=E4 kompassilla ja
>maalaisj=E4rjell=E4 (sis=E4lt=E4=E4 mm. nopeuden sovituksen olosuhteisiin ja
>ankkuroinnin, jos tuntuu tarpeelliselta). Ilman kompassiakin selvi=E4=E4
>aika pitk=E4lle, jos vedet on tuttuja.
Älä kerro tätä Jaskalle, hän hermostuu, jos joku menee merelle ilman
tutkaa.
>Lis=E4apua on sitten lokista, GPS:st=E4, karttaplotterista, kaiusta ja
>my=F6s tutkasta. Omassa veneess=E4 noista puuttuu karttaplotteri ja tutka.
>Tutkaa ei tule n=E4ill=E4 n=E4kymin koskaan, sill=E4 en usko koskaan
>omistavani niin isoa venett=E4, ett=E4 sen asentaminen olisi mielest=E4ni
>perusteltua haittoihin n=E4hden. Ellei sitten kehitet=E4 tutkia, jotka
>eiv=E4t vaadi nykyisenkaltaisia antenneja.
Tutkan antama lisäarvo on varsin vaatimaton suhteessa hintaan. Varsinkin
jos joutuu hankkimaan isomman veneen tutkan asentamiseksi.
>Karttaplotteri tullee jossain vaiheessa, mutta tuskin viel=E4 pariin
>vuoteen. GPS:n k=E4ytt=F6ss=E4kin t=E4rkeint=E4 on ollut suunta- ja nopeust=
>iedon saanti mittaristolle ja kuljettujen reittien siirto tietokoneella.
Minäkin vierastin karttaplotterin hankintaa, mutta uskoin
laiturinaapuria, ja hankin sellaisen. Varsinkin vaimo on tyytyväinen.
Uskallan suositella, jos löydät mallin, joka sopii ympäristöösi ja
kukkaroosi.
>Eritt=E4in harvoin katson koordinaatteja ja viel=E4 harvemmin teen
>reittej=E4. Navigointi paperikartalla on hauskaa samoin kuin j=E4lkeenp=E4in
>katsoa tietokoneella mist=E4 tuli menty=E4 (l=E4hes aina selke=E4sti kauemp=
>aa kivist=E4 kuin luuli).
Jos teet johtopäätöksesi karttojen perusteella, niin muista, että kivet
eivätole siellä minne ne on piirretty. :-).
- Lauri Tarkkonen
Jaska63
> Voin ymmärtää, että jos halutaan liikkua +25 solmua, niin tutka antaa
> jotain turvallisuuden tunnetta, mutta purjeveneen 4-8 solmun nopeus,
> mieluummin alle 6 solmun nopeus ei todellakaan kaipaa tutkaa.
Toki järjen käyttö on sallittu. Itse kuljen aina
alle 10 solmua tutkan kanssa. Purjeveneellä
alle 7 solmua.
Laivalla mennään minkä kippari määrää, laiteet
toki on hiukan eri luokkaa.
> Kuulo on
> aika hyvä apuväline, sumutorven käyttö kun kuulee moottoriveneen äänen
> tai purjehtijoiden puheen on aika hyvä varoitus.
On, mutta ei toimi läheskään aina. Kaikki eivät käytä
sumutorvea (ne plotterilla veneen sisällä ajavat) ja
purjeveneen ääntä ei juuri kuule.
Harvoin kuleemuiden kun ammattimerenkulun
käyttävän sumutorvea. Kovin harvassa busterissa
sellasita edes on.
> Ettei vain olisi niin, että liiallinen usko laiteiden maagiseen
> vaikutukseen on turvallisuuden kannalta fataalia. Sikäli kun tiedän,
Luulisi sinun tietävän, että laitteet ovat vain apuvälineitä
eri tilanteissa.
Pahimpia ovat ne, jotka ajavat 20+ solmua väylillä plotterin
avulla, ja näitä on valitettavan monta.
Kun tuolla merellä viettää aikaa avovesikautena enemmän
kuin maissa, näkee kaikenlasita, mitä ei yliopiston työ-
huoneesta näe.
Jaska
Joakim Majander
> Eikös jossain dokumentissa ollut tieto, että uusi perämies ei osannut
> käyttää plotterin ja GPS:n yhdistelmää, eikä sen vuoksi antanut sen
> automaatitsesti synkronoida näkymää ja karttaa, vaan teki sitä väkisin
> käsin ja oli aina hieman jäljessä.
Laite oli laivassa uusi ja kukaan ei oikein osannut käyttää, mutta
silti sen mukaan ajettiin. Taisi olla vielä niin, että
synkronointiongelma oli havaittu jo useaan otteeseen, mutta edelleen
ajettiin laitteen mukaan. Tarkemmin selviää tästä, mutta en jaksa nyt
lukea: http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/49ipg62215.pdf
> Miksi plotterilla ei voi ajaa samaa viivaa kuin edellisellä kerralla?
Voi ajaa, mutta ei laivojen vauhdilla ja jarrutusmatkoilla. Jos siis
mennään tavallaan liian suurta tilannenopeutta olosuhteisiin nähden,
on tutka välttämätön.
> Minäkin vierastin karttaplotterin hankintaa, mutta uskoin
> laiturinaapuria, ja hankin sellaisen. Varsinkin vaimo on tyytyväinen.
> Uskallan suositella, jos löydät mallin, joka sopii ympäristöösi ja
> kukkaroosi.
Olen kyllä noita jo seurannut pari vuotta. Karttojenkin hinnat alkavat
hissukseen järkeistyä, kun isompia alueita myydään kerralla.
Ilmeisesti myös virrankulutus alkaa järkiintyä? Purjehtiessa en
haluaisi olla kovin riippuvainen maasähköstä tai koneenkäytöstä ja
veneeseen ei kovin isoja akkuja mahdu. Nykyinen hupiakku taitaa olla
~80 Ah, jolla pärjää kolme päivää lataamatta kesälomareissulla. Jos
kulutusta lisää plotterilla, taitaa yksi päviä tippua pois. Tai sitten
pitää hankkia aurinkopaneeli, joka taas maksaa ja on vaikea sijoittaa
pieneen veneeseen.
> Jos teet johtopäätöksesi karttojen perusteella, niin muista, että kivet
> eivätole siellä minne ne on piirretty. :-).
Ei niitä kölikään vielä ole havainnut. Yritän pitää varani!
Joakim
Jaska63
> Miksi GPS:n tai karttaplotterin antama informaatio on tässä kelvoton?
> Eikö laite ole riittävän seksikäs? Muistaakseni Sally Albatros ajoi
> viitan väärältä puolelta kun kartan ja tutkakuvan synkronointi oli
> perämiehelle liian vaikea tehtävä.
Et siis tiedä mistään, mutta kirjoittelet kaikkea
soopaa. Albatrossin onnettomus johtui enemmän
karttaplotterin tuomista ongelmista kuin tutkan
toiminasta. Vika oli GPSjärjestelmässä olleessa
väärässä koordinaattijärjestelmässä.
Jos Albatros olisi navigoinu vain tutukan, mihiestön
aistihavaintojen ja ennne kaikkea paperikartan kanssa,
ei onnettomuutta olisi tapahtunut. Mutta he luottivat
elektronisen kartan sijaintipaikkaan ja käänsivät liian
aikaisin väistäessään jäänmurtajaa.
Perusongelma oli siis GPS + kartta yhdistelmssä.
Tässä sinulle muistinvirkistykseksi kappale
raportin yhteenvedosta:
"Onnettomuuden jälkeen todettiin, että onnettomuushetkellä SALLY
ALBATROSSin
DGPS-satelliittipaikannuslaite oli asetettu väärään
koordinaattijärjestelmään.
Suomalaisissa merikartoissa käytettävän KKJ-järjestelmän sijasta se
oli
kansainvälisessä WGS84-järjestelmässä. Väärä koordinaattijärjestelmä
aiheuttaa tutkakartan kohdistukseen noin 170 metrin suuruisen
virheen."
Oliko syys siis tutkassa????????????
Vika oli kyllä plotterissa, johon saatiin myös
tutkakuva.
Jään innolla odottamaan, miten takinkäänätäjätarkkonen
selittä tämän eroavuuden verrattuna aiempaan lausuntoon.
> Jos hän olisi tyytynyt pelkkään
> GPS:ään ja reittipiste olisi ollut paikallaan, niin hän ei olisi joutunu
> karille.
Ei olisi, koska systeemissä oli väärä koordinaattijärjestelmä!
Alus olisi kulkenut 170 m eri paiksta kuin missä fyysinen
reittipiste olisi ollut.
>Toinen vaihtoehto olisi ollut käyttää silmiä, koska jääpoiju
> oli paikallaan ja sitä ei huomattu, kun sitä ei huomattu katsroa laivan
> oikealta puolelta, kun koko mielenkiinto kohdistui tutkaan.
Alku oikein, lopu väärin. Kannattaa luka se raportti.
http://www.onnettomuustutkinta.fi/11812.htm
> Tässä ryhmässä lienee pääosa keskustelijoista ja veneilijöistä
> huviveneilijöitä, joilla ei ole tutkaa. Montako yhteentörmäystä on
> syntynyt tutkan puutteen vuoksi ja montako olisi vältetty tutkalla?
Suurimalla osalla on järkeä olla lähtemättä huonoon näkyvyyteen
(sumu, rankka vesisade, räntäsade), jos aluksella ei ole
tutkaa.
Spekulointiti on aivan järjetön ja otanta olisi virheellinen.
Jaska
Jaska63
> Eivät tainneet koskaan myöntää tuota, vaan väittivät, että jääpoiju
> olisi ollut ahtojäiden alla tms. syystä näkymättömissä. Apuun tullut
> jäänmurtaja kyllä havaitsi oikealla paikallaan ko. jääpoijun, joka oli
> varmaankin sitten pompannut jään alta yllättäin.
Aluksi esittivät syyksi, että systeemiin lukittu paikka olis olut
ahtojääröykkiö
eikä jääpoiju, joka se oikeasti oli. Siitä siis tämä jääpoijun
liikkuminen.
Kun Onnettomuustutkimuskeksus kysyi, mikä ero on
KKJ:llä ja WGS84:llä, eivät Albatrossin brygälla oleet
osanneet vastata tähän. Tämä luke raportissa.
>
> Laivoille kai perinteinen ohjailutapa vaikeissa olosuhteissa (joita ei
> ollut) on tutkan avulla navigointi eikä GPS:n reittipisteet.
> Molemmilla erikseen olisi pärjännyt hienosti, samoin ilman mitään
> apuvälineitä, mutta väärin käytetyillä apuvälineillä sitten kävi miten
> kävi.
Niiinpä. Tekniikka on hyvä apu ja renki, mutta se ei ole
hyvä isäntä. Suomen vedet (pohjat) on täynnä aluksia, joissa
tekniikkaa on käytetty väärin.
> Lisäapua on sitten lokista, GPS:stä, karttaplotterista, kaiusta ja
> myös tutkasta. Omassa veneessä noista puuttuu karttaplotteri ja tutka.
> Tutkaa ei tule näillä näkymin koskaan, sillä en usko koskaan
> omistavani niin isoa venettä, että sen asentaminen olisi mielestäni
> perusteltua haittoihin nähden. Ellei sitten kehitetä tutkia, jotka
> eivät vaadi nykyisenkaltaisia antenneja.
Aika pieniä ne JRC:n pikkututkien antenni ovat. Niilläkin
jo näkee aika hyvin.
Jaska
JiiPee
Tästä saisi aikaan jälleen uuden tyhjänpäiväisen säikeen, jossa
nettiaddiktit kynsin hampain puolustaisivat puolihuomiossa kusemiaan
reviirejä. Mutta kun ei jaksa.
Sitäpaitsi olet oikeassa.
Jaska63
> Eikös jossain dokumentissa ollut tieto, että uusi perämies ei osannut
> käyttää plotterin ja GPS:n yhdistelmää, eikä sen vuoksi antanut sen
> automaatitsesti synkronoida näkymää ja karttaa, vaan teki sitä väkisin
> käsin ja oli aina hieman jäljessä.
Hyvä että tunnuttat, että syyllinen olikin GPS+plotteri
eikä tutka.
> Juuri tämä, että laitteet ovat tulleet keskeiseen osaan tekijöiden ja
> näiden harkinnan tilalle, on mielestäni huolestuttavaa.
Kuitenkin ylistäät täällä
plotterin ja tutkan erinomaisuutta?
>
> Miksi plotterilla ei voi ajaa samaa viivaa kuin edellisellä kerralla?
Laitas joskus GPS lokkamaan vaikka vuorokaudeksi paikalla olevassa
veneessä ja ota suodatus pois. Huomaat, että paikka siirtyy
hitasti noin 200-250 m. Tätä kutsutaan wanderiksi.
> >Veneell=E4 taas p=E4rj=E4=E4 sumussa yleens=E4 pelk=E4ll=E4 kompassilla ja
> >maalaisj=E4rjell=E4 (sis=E4lt=E4=E4 mm. nopeuden sovituksen olosuhteisiin ja
> >ankkuroinnin, jos tuntuu tarpeelliselta). Ilman kompassiakin selvi=E4=E4
> >aika pitk=E4lle, jos vedet on tuttuja.
>
> Älä kerro tätä Jaskalle, hän hermostuu, jos joku menee merelle ilman
> tutkaa.
Väärin. Hermostun vain kaltaisistasi henkilöistä,
jotka menevät GPS+plotteriyhdistelmällä
sumuun. Näin sinun kertomasi mukaan teet,
omilla sanoillasi: "plotteri on hyvä sumussa".
>
> Tutkan antama lisäarvo on varsin vaatimaton suhteessa hintaan. Varsinkin
> jos joutuu hankkimaan isomman veneen tutkan asentamiseksi.
JRC:n pikkututkat ei paljon maksa. Ainoa ongelma
pienessä purjeveneesä on virrankulutus.
> Minäkin vierastin karttaplotterin hankintaa, mutta uskoin
> laiturinaapuria, ja hankin sellaisen.
Eli olet sittenkin kehityskelpoinen ja voit joskus jopa
hankkia tutkan?
> Jos teet johtopäätöksesi karttojen perusteella, niin muista, että kivet
> eivätole siellä minne ne on piirretty. :-).
>
Hienoa, että vihdoin tunnustat tämän, että kartissa on virheitä. En
siis ole
turhaan saarnanut sinulle tästä aiheesta.
Jaska
Lauri Tarkkonen
>On 23 elo, 17:44, tarkk...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) wrote:
>> Eik=F6s jossain dokumentissa ollut tieto, ett=E4 uusi per=E4mies ei osann=
>ut
>> k=E4ytt=E4=E4 plotterin ja GPS:n yhdistelm=E4=E4, eik=E4 sen vuoksi antan=
>ut sen
>> automaatitsesti synkronoida n=E4kym=E4=E4 ja karttaa, vaan teki sit=E4 v=
>=E4kisin
>> k=E4sin ja oli aina hieman j=E4ljess=E4.
>Hyv=E4 ett=E4 tunnuttat, ett=E4 syyllinen olikin GPS+plotteri
>eik=E4 tutka.
>> Juuri t=E4m=E4, ett=E4 laitteet ovat tulleet keskeiseen osaan tekij=F6ide=
>n ja
>> n=E4iden harkinnan tilalle, on mielest=E4ni huolestuttavaa.
>Kuitenkin ylist=E4=E4t t=E4=E4ll=E4
>plotterin ja tutkan erinomaisuutta?
>>
>> Miksi plotterilla ei voi ajaa samaa viivaa kuin edellisell=E4 kerralla?
>Laitas joskus GPS lokkamaan vaikka vuorokaudeksi paikalla olevassa
>veneess=E4 ja ota suodatus pois. Huomaat, ett=E4 paikka siirtyy
>hitasti noin 200-250 m. T=E4t=E4 kutsutaan wanderiksi.
>> >Veneell=3DE4 taas p=3DE4rj=3DE4=3DE4 sumussa yleens=3DE4 pelk=3DE4ll=3DE=
>4 kompassilla ja
>> >maalaisj=3DE4rjell=3DE4 (sis=3DE4lt=3DE4=3DE4 mm. nopeuden sovituksen ol=
>osuhteisiin ja
>> >ankkuroinnin, jos tuntuu tarpeelliselta). Ilman kompassiakin selvi=3DE4=
>=3DE4
>> >aika pitk=3DE4lle, jos vedet on tuttuja.
>>
>> =C4l=E4 kerro t=E4t=E4 Jaskalle, h=E4n hermostuu, jos joku menee merelle =
>ilman
>> tutkaa.
>V=E4=E4rin. Hermostun vain kaltaisistasi henkil=F6ist=E4,
>jotka menev=E4t GPS+plotteriyhdistelm=E4ll=E4
>sumuun. N=E4in sinun kertomasi mukaan teet,
>omilla sanoillasi: "plotteri on hyv=E4 sumussa".
Aikaisemmin siteerasti lausumaani, että "plotteri on hyödyllinen
sumussa". Miksi vaidat levyä. Onko todella niin, että plotteri ei olisi
hyödyllinen sumussa?
>>
>> Tutkan antama lis=E4arvo on varsin vaatimaton suhteessa hintaan. Varsinkin
>> jos joutuu hankkimaan isomman veneen tutkan asentamiseksi.
>JRC:n pikkututkat ei paljon maksa. Ainoa ongelma
>pieness=E4 purjevenees=E4 on virrankulutus.
Jos laite syö niin paljon virtaa, ettei sitä juuri voi käyttää sen
hyötykin on kovin rajallinen.
>> Min=E4kin vierastin karttaplotterin hankintaa, mutta uskoin
>> laiturinaapuria, ja hankin sellaisen.
>Eli olet sittenkin kehityskelpoinen ja voit joskus jopa
>hankkia tutkan?
Katsos minä yritän oppia jotain uutta joka päivä. Yliopistolla se kuuluu
toimenkuvaan. Toisaalta siihen kuuluu myös tietty kriittisyys, kaikki ei
ole kultaa mikä kiiltää ja kaikki mikä on kirjoitettu ei ole totta.
Nykyään yksi suurimpia ongelmia tutkijoiden ja opinnäytetyön tekijöiden
ohjauksessa on, että he ottavat suuripiirtein kritiikittä kaiken mitä
verkossa kirjoitetaan.
>> Jos teet johtop=E4=E4t=F6ksesi karttojen perusteella, niin muista, ett=E4=
> kivet
>> eiv=E4tole siell=E4 minne ne on piirretty. :-).
>>
>Hienoa, ett=E4 vihdoin tunnustat t=E4m=E4n, ett=E4 kartissa on virheit=E4. =
>En
>siis ole
>turhaan saarnanut sinulle t=E4st=E4 aiheesta.
Voin kertoa Sinulle, että olen saarnannut luottamusväleistä noin 40
vuotta, melkein uskaltaisin väittää aloittaaneeni sen ennen syntymääsi,
jostain syystä minulla on edelleen vierailukutsuja muista yliopistoista
enemmän kuin ehdin vastaanottaa, joten tässä suhteessa et kykene
opettamaan minulle mitään uutta.
- Lauri Tarkkonen
>Jaska
Jaska63
>
> Kommenttiini:
>
> > Pime=E4ss=E4 ja sumussa
> > karttaplotteri on erityisen hy=F6dyllinen.
>
> HUH HUH! Silloin k=E4ytet=E4=E4n tutkaa. Sumussa
> et n=E4e niit=E4 muita veneit=E4 plotteristasi, tutkalla
> ne n=E4et.
Huomaatko väitteesi. "sumussa karttaplotteri on
hyödyllinen". Siihen minä, että karttaplotterin sijaan
ajetaan tutkan avulla.´ja kerroin vielä syyn.
>
> Olen joskus paksussa sumussa liikkuessani ollut hieman huolestunut
> havaitessani varsin nopeiden moottoriveneiden ajavan varsin kovalla
> nopeudella, ilmeisesti tutkaansa luottaen.
Useilla on nykyään tutka, joten jos se on hyvä laatuinen ja
sitä osaa käyttää hyvin ja ennenkaikkea sitä käytetään
aktiivisesti (säädöt), niin en näe tuossa mitään ongelmaa.
Tutka on laite joka kelin olessa huono vaatii jatkuvan
huolenpidon eli säätelyä. Automaattia ei tule käyttää.
>
> Kerran luoviessnai Rysäkarilta Kytön päin perääni tuli iso moottorivene,
> josta kysyttiin: Onko sinulla tutka? Vastasin, etei ole, johon vastaus
> kuului: Sitetn meidän täytyy löytää joku toinen jota seurata.
Nämä ovat valitettavan yleisiä. Usein yksi vene ajaa tutkan
avulla (nopeus n. 20 solmua) ja sen perässä tulee imussa
pari kolme muuta, plotteriin ja edellä ajavaan luottaen.
Näin ei kuitenkaan pitäisi tehdä, edelläajavahan voi
nähdä jonkun tulevan oikealta ja havaitsee, että ehtii
hyvin alta pois, mitä muut eivät huomaa. Ja törmäys
on edessä.
>
> Käsitykseni on, että varsin pieni vähemmistö veneistä on varustettu
> tutkalla.
Käsityksesi on väärä, jos puhutaan yli 30 jalkaisista
matkaveneistä. Käy vaikka kotisatamassa laskemassa.
Kyllä tutkaantenni alkaa olemaan jo hyvin monessa veneessä,
niin moottori kuin purje. Meidänkin venekerhossa varmaan yli
puolessa yli 30 jalkaisessa.
> Varsinkin täältä perheveneilijän mittakaavasta, eli alle 50
> jalkaisista. Onko nyt niin, että tällaiset veneet eivät voi sumun tai
> pimeyden laskeutuessa maisemaan enään liikkua ollenkaan?
En ole niin kirjoittanut. Kirjoitin, että plotterin avulla
ei pidä sumussa ajella. Jos jotain teknistä välinettä
haluaa käyttää, on tutka se oikea. Sumussa ja
pimeällä voi ajella myös perinteisillä menetelmillä,
jos on ihan pakko.
Usein on muuten näin, että veneet eivät liiku pimeässä
ja sumussa. Koti- ja vierassatamat täyttyvät iltaisin ennen
auringon laskua. Nyt syksyisin kun olen merellä n. 3 iltaa
viikossa, on siellä todella vähän liikennettä. Ihme, jos
yleensä näkee toista liikkujaa.
>
> Olen veneillyt 70-luvun alkupuolelta lähtien, en tosin koko aikaa
> Suomessa, minulla ei ole koskaan ollut tutkaa, enkä ole kokenut tämän
> olevan mitenkään rajoittava tai vaarantava tekijä.
Itse aloitin 70-luvun lopulla. Ei minullakaan ollut
tutkaa ennen kuin 90-luvun lopulla. Nyt en
luopuisi siitä enään.
Ja kyllä, olen minäkin harhaillut plotterin avulla
täydellisessä sumussa. Enää en sellaista
tee, hiukan on silmät auenneet.
>Se rajoittunut
> kokemus, mikä minulla on toisten veneitten tutkista kertoo minulle,
> ettei se ole mikään autuaaksi tekevä laite, sillä varsinkin sateella on
> näyttöä aika vaikea tulkita ja näyttää siltä, että kippari liikkuessaan
> kotivesissään pystyy tulkitsemaan hyvin tuntemaansa maisemaa, mutta
> kokeneellekin vieraitten seutujen signaalit olivat aika työläitä.
Taidon puutetta sanon minä. Kannattaa käydä
hyvä tutkakurssi. Ainakin merenkulun oppilaitoksissa
on hyvät harjoittelutilat ja simulaattorit. Sinne pääsee
joskus myös kansalaisopistojen kurssien kautta (tutkakurssi).
Pisin legi mitä olen purjehtinut sumussa on 26 tuntia n.
10-100 tuntia Englannin kanaalissa. Siinä Doverin paikkeilla
oli aika vilkas liikenne, sumutorven ääniä oli sen verran että oli
aika vaikea suunnata niitä.Tuo keikka ei olisi onnistunut ilman tutkaa
ja sen käytön osaamista. Välillä satoi muuten vettä rankasti,
siitä selvisi säätämällä tutkan muutamaa säätöä.
Suomessa olen veneillyt (siirtoajo) Hangosta Nauvoon marraskuussa
illalla auringon laskun jälkeen. Koko matkan satoi räntää. Plotterin
näyttö piti sulkea, koska se oli liian kirkas eikä veneestä nähnyt
lainkaan ulos. Tosin ei se hirveästi hyödyttänyt, koska sakeassa
räntäsateessa hakuvalolla ei tehnyt yhtään mitään. Näki sillä
kai viitat, jos ne oli alle 10 m päässä, muuten näki vain putoavia
valkoisia jalkarättejä.
Onneksi oli tutka. Viitat löytyivät sillä (mentiin sitä 2,4 m
oikoväylää),
myös siis ne muoviputkiviitat, joissa ei ole tutkaheijastinta,
löytyivät. Ja
siis räntäsateessa. Tutkakin on tuollainen vanha 80-luvulta, joskin
hyvällä erottolukyvyllä ja vanhoilla kunnon analogisilla säädöillä.
Olis jäänyt kumpikin keikka tekemättä lman tutkaa.
Kummallakin keikalla tutkasta oli se hyöty, että sillä sai
kiintopisteen
keulasuunnan pidossa. Aallokossa kompassi heiluu aina ja GPS
plotterin keulasuunta on armotta myöhässä. Tutkalla on helppo
pitää keulasuunta kohti valittua pistettä tai saarta. Siksi se on niin
pirun hyvä myös pimeässä, esim. sateisessa syysyössä.
Mun puolesta sä voit hyvin saarnata, että koska sun venenaapurin
tutkalla ei nähnyt mitään niin kaikki mutkin tutkat on ihan paskoja.
Sun pitäisi vaan keroa samalla joku disclaimer. Vähän alkaa tuntua
siltä, että yleensä purjehdit vain auringon paisteessa. Pahin keli
mihin olet joutunut on puolipilvinen elokuun ilta.
> Voin ymmärtää, että jos halutaan liikkua +25 solmua, niin tutka antaa
> jotain turvallisuuden tunnetta, mutta purjeveneen 4-8 solmun nopeus,
> mieluummin alle 6 solmun nopeus ei todellakaan kaipaa tutkaa.
Joo joo tätä Tarkkosen puppugeneraattorin soopaa.
> Kuulo on
> aika hyvä apuväline, sumutorven käyttö kun kuulee moottoriveneen äänen
> tai purjehtijoiden puheen on aika hyvä varoitus.
Huomaan todellakin, että purjehdit vain hyvissä olosuhteissa.
Yritätkö tosissasi väittää, että ne vuuosisataiset perinteiset
menetelmät ovat parempia kuin tutka. Miksi ihmeessä se tutka on
sitten pakollinen kauppa-aluksissa ja I ja II luokkaan
katsastetuissa veneissä.
Vielä 1500 luvulla purjehdittiin suomen vesillä ilman karttaa,
purjehdusreitit oli kuvattu lyhyesti kirjoitettuna. Logiikkasi
mukaan kartat on pahasta ja pitäisi palata tuohon
tekstiaikaan.
Itse en ainakaan halua palata tähän Bartholomeuksen
kirjoittaman navigointiohjeen aikaan. Bartholomeus
oli muuten englantilainen munkki, joka kirjoitti
purjehdusohjeen Tanskasta Turkuun ja Tallinnaan
sen ajan merenkulkijoiden sanojen pohjalta. Tämän ohjeen
taas eräs Ruotsalainen kopioi 1700-luvulla yleiseen
käytöön.
>
> Meillä oli joskus takavuosina miehistön jäsenenä labradorinnoutaja, joka
> oli erityisen huödyllinen sumussa, se torkkui usein silmät kiinni, mutta
> nenä kävi ja jos lähestyimme jotain saarta tai luotoa, niin se valpastui
> ja sen kuonoa seuraamalla saattoi tietää missä päin on jotain
> mielenkiintoista.
No johan pomppas!
1700 luvulla koirien avulla yritettiiin selvittää myös
pituspiirin ratkaisu. Jos englannissa kidutetiin koiraa,
niin maapallon toisella puolella sen kamukoira hätkähti.
Englannin meriministeriö teki tälläisiä kokeita, jotta
laivakellot olisi saatu synkrooniin Lontoon aikaan.
2000-luvulla Tarkkonen taas käyttää koiraa tutkan korvikkeena.
>
> Ettei vain olisi niin, että liiallinen usko laiteiden maagiseen
> vaikutukseen on turvallisuuden kannalta fataalia. Sikäli kun tiedän,
> niin useimmissa ammattiliikenteen traagisissa törmäyksissä kummassakin
> aluksessa on ollut tutka. Siis jos puhutaan 60-luvun jälkeisistä
> ajoista.
Ei se mitään todista, että on tutka. Kai silläkin pitää
olla koulutettu osaava käyttäjä. Esim Örön kelirikkoveneen
ja Rosalan yhteysaluksen yhteentörmäyksessä jäärännissä
oli surullinen esimerkki tutkan käyttämättömyydestä.
No, perussyy onnettomuuteen löytyi kyllä muusta toiminnasta,
mutta tutkan oikealla käyttämisellä onnettomuus olisi
kyetty estämään.
http://www.onnettomuustutkinta.fi/33406.htm
Taidat olla tutkinut noiden kaikkien onnettomuuksien syyt,
kun noin asiantuntevasti aiheesta kirjoitat.
Epäilen kuitenkin, ettet ole lukenut edes Onnettomuustutkinta-
keskuksen raportteja. Lue nyt ensin ne, niin voin sitten kertoa
enemmän noista 70- ja 80-luvun onnettomuuksista.
Monessa kauppa-aluksen tapauksessa tutkalla on nähty, että nyt
pitäisi tehdä jotain, mutta laivan ohjausjärjestelmä ei ole voinut
tehdä mitään.
Onnettomuustutkintakeskuksen raporteista et löydä yhtään
tutkintaa, jossa tutka oikein käytettynä olis ollut syynä
onnettomuuteen. Sen sijaan siellä on useitakin, jossa
karttaplotteri on ollut syynä. Tai liiallinen usko siihen.
VTS estää lähes kuukausittain jonkun vaaratilanteen, jonka
he näkevät tutkillaan. Vaaratilanteesta olisi tulossa onnettomuus.
Ja voit lopettaa sen sanojen tunkemisen suuhuni. Minä en
ole tekniikan ylistäjä, toisin kun sinä karttaplotterin. Itse
navigoin pääasiassa paperikartoilla ja käytän tutkaa apuna.
On minulla kyllä karttaplotteri, ja siksi tiedän sen rajoiteet.
Vertaa muuen joskus kaikuluotaimen ja karttaplotterin
syyystietoja keskenään väyläalueiden ulkopuolella. Se
voisi avata silmäsi.
Että sellaista.
Jaska
Hannu Turtia
Lauri Tarkkonen wrote:
> Voin ymmärtää, että jos halutaan liikkua +25 solmua, niin tutka antaa
> jotain turvallisuuden tunnetta, mutta purjeveneen 4-8 solmun nopeus,
> mieluummin alle 6 solmun nopeus ei todellakaan kaipaa tutkaa. Kuulo on
> aika hyvä apuväline, sumutorven käyttö kun kuulee moottoriveneen äänen
> tai purjehtijoiden puheen on aika hyvä varoitus.
Entä jos sattuu olemaan hiljaisia purjehtijoita, jotka eivät juttele
keskenään? ;-)
Eikös sumutorvea pidä pykälien mukaan käyttää jatkuvasti eikä tarpeen
mukaan? Vai muistanko väärin?
-hannu
Lauri Tarkkonen
>On 20 elo, 18:01, tarkk...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) wrote:
>> Jaska heitti j=E4lleen mielenkiintoisen v=E4itteen:
>>
>> Kommenttiini:
>>
>> > Pime=3DE4ss=3DE4 ja sumussa
>> > karttaplotteri on erityisen hy=3DF6dyllinen.
>>
>> HUH HUH! Silloin k=3DE4ytet=3DE4=3DE4n tutkaa. Sumussa
>> et n=3DE4e niit=3DE4 muita veneit=3DE4 plotteristasi, tutkalla
>> ne n=3DE4et.
>Huomaatko v=E4itteesi. "sumussa karttaplotteri on
>hy=F6dyllinen". Siihen min=E4, ett=E4 karttaplotterin sijaan
>ajetaan tutkan avulla.=B4ja kerroin viel=E4 syyn.
Kun kirjoitan, että karttaplotteri on hyödyllinen. Väite, että sumussa
käytetään tutkaa koskee suhteellisen pientä joukkoa veneitä.
Kun lisäksi teet kaikenlaisia johtopäätöksiä, joissa ei ole päätä eikä
hänttää, joissa on täsmälleen samanlainen logiikka, että 4solmua on sama
kuin 7 solmua, tai että plotterin käyttäjä ei voi katsoa ympärilleeen
tai käyttää sumutorvea ei kyse ole mistään muusta kuin lapsellisesta
räyhäämisestä.
>> Olen joskus paksussa sumussa liikkuessani ollut hieman huolestunut
>> havaitessani varsin nopeiden moottoriveneiden ajavan varsin kovalla
>> nopeudella, ilmeisesti tutkaansa luottaen.
>Useilla on nyky=E4=E4n tutka, joten jos se on hyv=E4 laatuinen ja
>sit=E4 osaa k=E4ytt=E4=E4 hyvin ja ennenkaikkea sit=E4 k=E4ytet=E4=E4n
>aktiivisesti (s=E4=E4d=F6t), niin en n=E4e tuossa mit=E4=E4n ongelmaa.
Tässä on jo aika monta jossia, jonka vuoksi optimi harvoin toteutuu.
>Tutka on laite joka kelin olessa huono vaatii jatkuvan
>huolenpidon eli s=E4=E4tely=E4. Automaattia ei tule k=E4ytt=E4=E4.
Näin olen ymmärtänyt, siksi en usko siitä olevan juuri muuta hyötyä kuin
statuksen nosto.
>> Kerran luoviessnai Rys=E4karilta Kyt=F6n p=E4in per=E4=E4ni tuli iso moot=
>torivene,
>> josta kysyttiin: Onko sinulla tutka? Vastasin, etei ole, johon vastaus
>> kuului: Sitetn meid=E4n t=E4ytyy l=F6yt=E4=E4 joku toinen jota seurata.
>N=E4m=E4 ovat valitettavan yleisi=E4. Usein yksi vene ajaa tutkan
>avulla (nopeus n. 20 solmua) ja sen per=E4ss=E4 tulee imussa
>pari kolme muuta, plotteriin ja edell=E4 ajavaan luottaen.
>N=E4in ei kuitenkaan pit=E4isi tehd=E4, edell=E4ajavahan voi
>n=E4hd=E4 jonkun tulevan oikealta ja havaitsee, ett=E4 ehtii
>hyvin alta pois, mit=E4 muut eiv=E4t huomaa. Ja t=F6rm=E4ys
>on edess=E4.
Voinen lohduttaa Sinua kertomalla, että ovat hyvässä seurassa, joskus
muistaakseni sotien jälkeen US Navyn kokonainen laivue ajoi matalikkoon,
koska silloisen ohjesäännön mukaan laivueen eniten kaluunoita omaava
päättää minne koko porukka menee. Yksi torpedovene taisi yrittää
varottaa, mutta sen kipparille kerrotiin, että ohjesäännön mukaan turpa
kiinni pysykää muodossa. Ohjesääntöä on kuulema muutettu.
>>
>> K=E4sitykseni on, ett=E4 varsin pieni v=E4hemmist=F6 veneist=E4 on varust=
>ettu
>> tutkalla.
>K=E4sityksesi on v=E4=E4r=E4, jos puhutaan yli 30 jalkaisista
>matkaveneist=E4. K=E4y vaikka kotisatamassa laskemassa.
HSS:llä on muistaakseni tutka vain noin 5-7 veneessä. Tutkattomia
veneitä on toistasataa, joista osa tosin alle 30 jalkaisia. Onko niin,
että alle 30 jalkaisia veneitä ei lasketa veneiksi tai niillä on eri
navigointiohjeet?
>Kyll=E4 tutkaantenni alkaa olemaan jo hyvin monessa veneess=E4,
>niin moottori kuin purje. Meid=E4nkin venekerhossa varmaan yli
>puolessa yli 30 jalkaisessa.
Mikähän venekerho tuo mahtaa olla. Vai onko teillä vain neljä yli 30
jalkaista.
>> Varsinkin t=E4=E4lt=E4 perheveneilij=E4n mittakaavasta, eli alle 50
>> jalkaisista. Onko nyt niin, ett=E4 t=E4llaiset veneet eiv=E4t voi sumun t=
>ai
>> pimeyden laskeutuessa maisemaan en=E4=E4n liikkua ollenkaan?
>En ole niin kirjoittanut. Kirjoitin, ett=E4 plotterin avulla
>ei pid=E4 sumussa ajella. Jos jotain teknist=E4 v=E4linett=E4
>haluaa k=E4ytt=E4=E4, on tutka se oikea. Sumussa ja
>pime=E4ll=E4 voi ajella my=F6s perinteisill=E4 menetelmill=E4,
>jos on ihan pakko.
Mikäs se perinteinen menetelmä, jota plotteria käytettäessä ei
käytettäisi. Sinulla taisi olla sellainen käsitys, että plotteria
käytettäessä tähystys jätetään pois kokonaa. Voin kertoa, että se on
virheellinen käsitys.
>Usein on muuten n=E4in, ett=E4 veneet eiv=E4t liiku pime=E4ss=E4
>ja sumussa. Koti- ja vierassatamat t=E4yttyv=E4t iltaisin ennen
>auringon laskua. Nyt syksyisin kun olen merell=E4 n. 3 iltaa
>viikossa, on siell=E4 todella v=E4h=E4n liikennett=E4. Ihme, jos
>yleens=E4 n=E4kee toista liikkujaa.
Pimeaässä ja sumussa on tietysti vaikea nähdä. En yleensä lähde ulos,
jos merellä on valmiiksi sumua, mutta jos olen siellä, on yleensä
pyrittävä joko perille tai johonkin sopivaan satamaan. Voin vakuuttaa,
että GPS:n avulla oli paljon helpompi löytää avomereltä Ulvön sataman
sisäänmenoon, kun joskus aikanaan löytää Visbyn sisäänmeno umpisumussa
kun navigointilaitteina oli radiopeili ja kompassi.
- Lauri Tarkkonen
>>
>> Olen veneillyt 70-luvun alkupuolelta l=E4htien, en tosin koko aikaa
>> Suomessa, minulla ei ole koskaan ollut tutkaa, enk=E4 ole kokenut t=E4m=
>=E4n
>> olevan mitenk=E4=E4n rajoittava tai vaarantava tekij=E4.
>Itse aloitin 70-luvun lopulla. Ei minullakaan ollut
>tutkaa ennen kuin 90-luvun lopulla. Nyt en
>luopuisi siit=E4 en=E4=E4n.
>Ja kyll=E4, olen min=E4kin harhaillut plotterin avulla
>t=E4ydellisess=E4 sumussa. En=E4=E4 en sellaista
>tee, hiukan on silm=E4t auenneet.
> >Se rajoittunut
>> kokemus, mik=E4 minulla on toisten veneitten tutkista kertoo minulle,
>> ettei se ole mik=E4=E4n autuaaksi tekev=E4 laite, sill=E4 varsinkin satee=
>lla on
>> n=E4ytt=F6=E4 aika vaikea tulkita ja n=E4ytt=E4=E4 silt=E4, ett=E4 kippar=
>i liikkuessaan
>> kotivesiss=E4=E4n pystyy tulkitsemaan hyvin tuntemaansa maisemaa, mutta
>> kokeneellekin vieraitten seutujen signaalit olivat aika ty=F6l=E4it=E4.
>Taidon puutetta sanon min=E4. Kannattaa k=E4yd=E4
>hyv=E4 tutkakurssi. Ainakin merenkulun oppilaitoksissa
>on hyv=E4t harjoittelutilat ja simulaattorit. Sinne p=E4=E4see
>joskus my=F6s kansalaisopistojen kurssien kautta (tutkakurssi).
>Pisin legi mit=E4 olen purjehtinut sumussa on 26 tuntia n.
>10-100 tuntia Englannin kanaalissa. Siin=E4 Doverin paikkeilla
>oli aika vilkas liikenne, sumutorven =E4=E4ni=E4 oli sen verran ett=E4 oli
>aika vaikea suunnata niit=E4.Tuo keikka ei olisi onnistunut ilman tutkaa
>ja sen k=E4yt=F6n osaamista. V=E4lill=E4 satoi muuten vett=E4 rankasti,
>siit=E4 selvisi s=E4=E4t=E4m=E4ll=E4 tutkan muutamaa s=E4=E4t=F6=E4.
>Suomessa olen veneillyt (siirtoajo) Hangosta Nauvoon marraskuussa
>illalla auringon laskun j=E4lkeen. Koko matkan satoi r=E4nt=E4=E4. Plotterin
>n=E4ytt=F6 piti sulkea, koska se oli liian kirkas eik=E4 veneest=E4 n=E4hnyt
>lainkaan ulos. Tosin ei se hirve=E4sti hy=F6dytt=E4nyt, koska sakeassa
>r=E4nt=E4sateessa hakuvalolla ei tehnyt yht=E4=E4n mit=E4=E4n. N=E4ki sill=
>=E4
>kai viitat, jos ne oli alle 10 m p=E4=E4ss=E4, muuten n=E4ki vain putoavia
>valkoisia jalkar=E4ttej=E4.
>Onneksi oli tutka. Viitat l=F6ytyiv=E4t sill=E4 (mentiin sit=E4 2,4 m
>oikov=E4yl=E4=E4),
>my=F6s siis ne muoviputkiviitat, joissa ei ole tutkaheijastinta,
>l=F6ytyiv=E4t. Ja
>siis r=E4nt=E4sateessa. Tutkakin on tuollainen vanha 80-luvulta, joskin
>hyv=E4ll=E4 erottolukyvyll=E4 ja vanhoilla kunnon analogisilla s=E4=E4d=F6i=
>ll=E4.
>Olis j=E4=E4nyt kumpikin keikka tekem=E4tt=E4 lman tutkaa.
>Kummallakin keikalla tutkasta oli se hy=F6ty, ett=E4 sill=E4 sai
>kiintopisteen
>keulasuunnan pidossa. Aallokossa kompassi heiluu aina ja GPS
>plotterin keulasuunta on armotta my=F6h=E4ss=E4. Tutkalla on helppo
>pit=E4=E4 keulasuunta kohti valittua pistett=E4 tai saarta. Siksi se on niin
>pirun hyv=E4 my=F6s pime=E4ss=E4, esim. sateisessa syysy=F6ss=E4.
>Mun puolesta s=E4 voit hyvin saarnata, ett=E4 koska sun venenaapurin
>tutkalla ei n=E4hnyt mit=E4=E4n niin kaikki mutkin tutkat on ihan paskoja.
>Sun pit=E4isi vaan keroa samalla joku disclaimer. V=E4h=E4n alkaa tuntua
>silt=E4, ett=E4 yleens=E4 purjehdit vain auringon paisteessa. Pahin keli
>mihin olet joutunut on puolipilvinen elokuun ilta.
>> Voin ymm=E4rt=E4=E4, ett=E4 jos halutaan liikkua +25 solmua, niin tutka a=
>ntaa
>> jotain turvallisuuden tunnetta, mutta purjeveneen 4-8 solmun nopeus,
>> mieluummin alle 6 solmun nopeus ei todellakaan kaipaa tutkaa.
>Joo joo t=E4t=E4 Tarkkosen puppugeneraattorin soopaa.
>> Kuulo on
>> aika hyv=E4 apuv=E4line, sumutorven k=E4ytt=F6 kun kuulee moottoriveneen =
>=E4=E4nen
>> tai purjehtijoiden puheen on aika hyv=E4 varoitus.
>Huomaan todellakin, ett=E4 purjehdit vain hyviss=E4 olosuhteissa.
>Yrit=E4tk=F6 tosissasi v=E4itt=E4=E4, ett=E4 ne vuuosisataiset perinteiset
>menetelm=E4t ovat parempia kuin tutka. Miksi ihmeess=E4 se tutka on
>sitten pakollinen kauppa-aluksissa ja I ja II luokkaan
>katsastetuissa veneiss=E4.
>Viel=E4 1500 luvulla purjehdittiin suomen vesill=E4 ilman karttaa,
>purjehdusreitit oli kuvattu lyhyesti kirjoitettuna. Logiikkasi
>mukaan kartat on pahasta ja pit=E4isi palata tuohon
>tekstiaikaan.
>Itse en ainakaan halua palata t=E4h=E4n Bartholomeuksen
>kirjoittaman navigointiohjeen aikaan. Bartholomeus
>oli muuten englantilainen munkki, joka kirjoitti
>purjehdusohjeen Tanskasta Turkuun ja Tallinnaan
>sen ajan merenkulkijoiden sanojen pohjalta. T=E4m=E4n ohjeen
>taas er=E4s Ruotsalainen kopioi 1700-luvulla yleiseen
>k=E4yt=F6=F6n.
>>
>> Meill=E4 oli joskus takavuosina miehist=F6n j=E4senen=E4 labradorinnoutaj=
>a, joka
>> oli erityisen hu=F6dyllinen sumussa, se torkkui usein silm=E4t kiinni, mu=
>tta
>> nen=E4 k=E4vi ja jos l=E4hestyimme jotain saarta tai luotoa, niin se valp=
>astui
>> ja sen kuonoa seuraamalla saattoi tiet=E4=E4 miss=E4 p=E4in on jotain
>> mielenkiintoista.
>No johan pomppas!
>1700 luvulla koirien avulla yritettiiin selvitt=E4=E4 my=F6s
>pituspiirin ratkaisu. Jos englannissa kidutetiin koiraa,
>niin maapallon toisella puolella sen kamukoira h=E4tk=E4hti.
>Englannin meriministeri=F6 teki t=E4ll=E4isi=E4 kokeita, jotta
>laivakellot olisi saatu synkrooniin Lontoon aikaan.
>2000-luvulla Tarkkonen taas k=E4ytt=E4=E4 koiraa tutkan korvikkeena.
>>
>> Ettei vain olisi niin, ett=E4 liiallinen usko laiteiden maagiseen
>> vaikutukseen on turvallisuuden kannalta fataalia. Sik=E4li kun tied=E4n,
>> niin useimmissa ammattiliikenteen traagisissa t=F6rm=E4yksiss=E4 kummassa=
>kin
>> aluksessa on ollut tutka. Siis jos puhutaan 60-luvun j=E4lkeisist=E4
>> ajoista.
>Ei se mit=E4=E4n todista, ett=E4 on tutka. Kai sill=E4kin pit=E4=E4
>olla koulutettu osaava k=E4ytt=E4j=E4. Esim =D6r=F6n kelirikkoveneen
>ja Rosalan yhteysaluksen yhteent=F6rm=E4yksess=E4 j=E4=E4r=E4nniss=E4
>oli surullinen esimerkki tutkan k=E4ytt=E4m=E4tt=F6myydest=E4.
>No, perussyy onnettomuuteen l=F6ytyi kyll=E4 muusta toiminnasta,
>mutta tutkan oikealla k=E4ytt=E4misell=E4 onnettomuus olisi
>kyetty est=E4m=E4=E4n.
>http://www.onnettomuustutkinta.fi/33406.htm
>Taidat olla tutkinut noiden kaikkien onnettomuuksien syyt,
>kun noin asiantuntevasti aiheesta kirjoitat.
>Ep=E4ilen kuitenkin, ettet ole lukenut edes Onnettomuustutkinta-
>keskuksen raportteja. Lue nyt ensin ne, niin voin sitten kertoa
>enemm=E4n noista 70- ja 80-luvun onnettomuuksista.
>Monessa kauppa-aluksen tapauksessa tutkalla on n=E4hty, ett=E4 nyt
>pit=E4isi tehd=E4 jotain, mutta laivan ohjausj=E4rjestelm=E4 ei ole voinut
>tehd=E4 mit=E4=E4n.
>Onnettomuustutkintakeskuksen raporteista et l=F6yd=E4 yht=E4=E4n
>tutkintaa, jossa tutka oikein k=E4ytettyn=E4 olis ollut syyn=E4
>onnettomuuteen. Sen sijaan siell=E4 on useitakin, jossa
>karttaplotteri on ollut syyn=E4. Tai liiallinen usko siihen.
>VTS est=E4=E4 l=E4hes kuukausittain jonkun vaaratilanteen, jonka
>he n=E4kev=E4t tutkillaan. Vaaratilanteesta olisi tulossa onnettomuus.
>Ja voit lopettaa sen sanojen tunkemisen suuhuni. Min=E4 en
>ole tekniikan ylist=E4j=E4, toisin kun sin=E4 karttaplotterin. Itse
>navigoin p=E4=E4asiassa paperikartoilla ja k=E4yt=E4n tutkaa apuna.
>On minulla kyll=E4 karttaplotteri, ja siksi tied=E4n sen rajoiteet.
>Vertaa muuen joskus kaikuluotaimen ja karttaplotterin
>syyystietoja kesken=E4=E4n v=E4yl=E4alueiden ulkopuolella. Se
>voisi avata silm=E4si.
>Ett=E4 sellaista.
>Jaska
Jaska63
> Mitä ilmeisimmin asiassa on molemmat puolet. Tosin rajoitettu
> kokemukseni ei sano, että tutkasta olisi kamalasti lisähyötyä, jos
> veneessä on toimiva karttaplotteri.
Huomaan, että se on kovin raoittunut. Mitäs jos sitten
et jakelisi virheellisiä neuvoja, joku voi vielä vahingossa
uskoakin niihin.
Karttaplotteri ei korvaa tutkaa missään tapauksessa,
mutta tutka korvaa karttaplotterin. Paras tapaus on,
että ne on yhdistetty samaan näyttöön päällekkäin.
Silloin havaitsee heti, mikä tutkakaiku on alus.
>
> Lähden siitä, että nopeat moottoriveneet eivät juuri väistä ja suuret
> laivat eivät pysty väistämään, jolloin hitaan purjeveneen on viisainta
> väistää. Hieman huolestuttaa, että jos 30 solmua liikkuvan
> moottoriveneen havaitsee vasta kolmen veneenmitan päästä, niin sitä ei
> juuri ehdi väistämään, jos se tulee kohti.
Jos se on huolen aiheena niin mikset hanki tutkaa?
>
> Sumu nouseekin usein yllättäen, aluksi kaukaiset saaret hämärtyvät ja
> yhtäkkiä ei näkyvyyttä ole kuin muutaman veneen mitta. Tällaisia
> tilanteita varten minulla oli, ja on edelleenkin ranteessa pieni
> kompassi, jolla saa summittaisin sijainnin, tosin tämä on nykyään
> suuripiirtein tarpeeton, koska GPS/karttaplotteri tietää missä ollaan.
Mutta sinulla ei ole hajuakaan missä muut Lauri Tarkkoset
ovat. Mitä jos toinenkin Lauri Tarkkonen hortoilee plotterin
kanssa? Siitä tulee yhteenstörmäys.
>
> Näihin todennäköisyyksiin voi vaikuttaa ja toimiva karttaplotteri tekee
> sen helpommaksi, on mahdollista pysyä poissa vilkkaasti liikennöidyiltä
> väyliltä.
Entä kun se toinen Lauri Tarkkonen ajattelee täsmälleen
samoin?
> Parantunut tarkkuus ja kehittyvät kartat tekevät
> mahdolliseksi liikkua myös väylien ulkopuolella.
Et siis lukenut niitä MKL:n ohjeita.
Annat täällä oikeasti vaarallisia ojeita.
Tälläisiä ei pidä antaa.
> Edelleenkään en näe tutkalle kovin paljon käyttöä. Sivumennen sanoen,
> tutkan funktio tulee parhaiten esille, kun muistaa, että USA:ssa
> 80-luvulla myytiin tutkan "kuoria" nelinkertainen määrä varsinaisiin
> laitteisiin nähden.
Juu, mä olen kuullut saman urbaanin legendan monestikin
eri yhteydessä. Yleensä tuote vaan vaihtuu selittäjän
tarpeen mukaan.
Voi teitä katellisia! Keneltä muulta voi tulla tuollainen lause!
Uskot varmaan merihirviöihin ja merenneitoihinn, mitä vanhoihin
merikortteihin
oli piirretty.
Jaska
Jaska63
> Törmäsin joskus jossain päin verkkoa tutkaheijastimien testiin. Sen
> perusteella valtaosalla kaupan olevista heijastimista on lähinnä
> symbolinen merkitys. Radioaaltoja ne eivät heijasta.
Mulla on ihan omakohtaisia kokemuksia ettei ne kaikista
pienimmät putket näy kunnolla, varsinkin jos ne on
vasenettu vinoon peräharukseen. Näin meidän kimppaveneen
Raytheonin hyvällä tutkalla ja automaattiasetuksilla.
Kunn manuaalisti käänteli asetuksia välillä yliherkälle,
nekin näkyi, tai sitten kaikut tuli harusvaijerista tms.
> laivan moottorin ääntä. Yritin turhaan paikallistaa äänen suuntaa;
> Moottorin ääni oli niin matala, että laivan tarkkaa sijaintia ei
> voinut mitenkään suuntia. Sumussa väylää pitkin hiipivä laiva ei edes
> aiheuttanut kuultavaa veden kohinaa. Se siis ohitti minut muutaman
> sadan metrin päästä ilman, että pystyin päättelemään sen sijaintia
> väylällä kuulo- tai näköhavainnoin.
Kyllä on aika vaikeaa sanoa monesta isostakin m-veneestä,
missä ne menee ja kuinka kaukana. Tollanen 300 hepanen
kone suoralla putkella vedenalle pitää kyllä sellaista mörinää
merellä, että vaikee on etäisyyttä sanoa, Varsinkin kun ääntä
on kuunellut 20 minuuttia tyynellä kelillä.
Jaska
Jaska63
> Ei tutkan varassakaan pitäisi ajaa mitään 20+ vauhtia, vaan lähinnä viittä
> solmua.
Hups! Tuleehan Jouniltakin joskus helmiä. Hienoa.
> Mielestäni ainoa syy empiä tutkan ostoa purkkariin on virrankulutus. Siksi
> AIS on hyvä vaihtoehto.
>
On ja ei. Kestää kauan, ennen kuin se saadaan joka
kippoon. Toisaalta, tiedän ettei näin tule edes tapahtumaan,
kanavan tiedonsiirtokyky ei riitä kaikille suurillekkaan
huviveneille (viite MKL).
Ja sitten tulee ottaa huomioon tämä:
http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/tiedotteet/show.php?id=364
Eli ei kaikkki AIS:ää lähettävät huviveneet näykkään
laivoilla.
Jaska
Jaska63
> Anyway: huviveneilijän viisain vaihtoehto sumun yllättäessä on etsiytyä
> lähimpään suojaan ja jäädä odottamaan. Kyllä se aikanaan selkenee.
>
Ja tää oli paras ja viisas neuvo!
Kannatan. Hyvä Jouni.
Jaska63
> Monesti olen miettinyt kuinka moni tutkan omistavista osaa sitä
> *oikeasti* käyttää? Olisikin mukava kuulla tutkan omistajilta kuinka
> paljon ylläpidätte tutkan käyttötaitoja hyvän kelin aikana, jotta homma
> luonnistaa automaagisesti sitten, kun esim. sumu yllättää?
>
Hep Hep. Täällä yksi harjoittelija. Tutka on mulla
käytössä aina hämärässä ja sateessa. Kirkkaassa
auringossa sen näyttö ei näy hyvin, muuten käyttäisin
sitä aina.
Olen samaa mieltä, että tutkaa tulee osata
käyttäää ja sitä pitää harjoitella. Mutta
ei se mitään ankalaa ole, sumussa on vaan
huono hetki opetella, koska ei tiedä millainen
kaiku tulee mistäkin kohteesta eri asetuksilla.
Jaska
Jaska63
> Aion ensi kesäksi laittaa paattiin AIS-vastaanottimen. Lähettävät ovat aika
> kalliita, mutta ainakin ne tekisivät sen, mitä monet veneilijät luulevat
> tutkaheijastimen tekevän. Tosin kaikilla huviveneilijöillä ei tule olemaan
> aikoihin AIS:ia eikä sen kaikkivoipaisuuteen voi siten luottaa. Ainakin
> ammattiliikenne näkee sitten minut.
En olisi siitä aivan varma.
Ota hankinnassa huomioon:
http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/tiedotteet/show.php?id=364
Jaska
Tapio Sokura
> Siitä huolimatta tutka on varsin harvinainen laite alle 35 jalan
> purjeveneissä. Niitä on, mutta ei kovin monia suhteessa veneiden
> määrään. Yli 40 jalan veneissä niitä on jo suhteellisesti enemmän.
Provosoituukohan nyt joku, jos uskallan arvata, että niissä alle 35
jalan veneissä olevia tutkia osaa myös suhteellisesti ottaen suurempi
osa kuskeista käyttää. Isommissa (l. kalliimmissa) huviveneissä se tutka
saattaa olla todennäköisemmin semmoinen "rastitetaan kaikki
lisävarustelistalta" -ostos ja siihen naksautetaan sähköt päälle
ensimmäisen kerran kun ollaan siellä sumussa.
Mitä tulee tutkakuvan piirtämiseen karttaplotterin näytön päälle, niin
se on minusta ehdottomasti hyödyllinen ominaisuus varsinkin
tuntemattomammilla vesillä. Hännät vielä päälle kaikuihin, niin kaikki
liikkuva (= erityisesti varottava) erottuu hyvin saarista,
merimerkeistä, yms. Ensikertalainenkin saattaa osata käyttää sitä
muuhunkin kuin tutka-avustettuihin törmäyksiin.
Tapio
Jaska63
> Edeleen olen sitä mieltä, että
> laadukast tutkaheijastin on hintansa väärti.
Sinulle on useat todistaneet ettei näin ole ja kaksi uutta
tutkimustakin on esitetty aiheesta. Etkä usko.
Ymmärrän, itsetuntosi e yksinkertaisesti kestä
tunnustaa omia virheitä, joita me kaikki temme.
> Jokainen voi tehdä rahoillaan mitä parhaaksi katsoo. En katso tutkan
> vastaavan siihen tarvittavaa investointia, eikä sen sähkökulutuskaan
> oikein sovi purjehtijalle.
Tuo sähkönkulutus aspekti on aika kestämätön.
Sen kerran kun on sumua, saat sähköä vaikka
koneesta tyhjäkäynnillä. Tai legin jälkeen
vierasvenesatamasta,
Jaska
Jaska63
> >Kyll=E4 tukkilautta n=E4kyy ihan hyvin, ellei sitten aallokko h=E4iritse
> >aivan mahdottomasti. Sumullahan yleens=E4 on kuitenkin aika kevytt=E4
> >tuulta. Vanha maininki ei h=E4iritse tutkakuvaa yht=E4 pahasti kuin uusi
> >ter=E4v=E4 aalto.
>
> Olen kyllä ollut yli 12 m/s tuulessa sumussa, joten myytti, jonka mukaa
> sumua on vain heikolla tuulella voidaan romuttaa.
Mun mielestä tuossa kirjoittaja sanoi ettei yleensä
tulle kovaa. Se, että olet kerran ollut yli 12 m/s tuulessa,
ei todellakaan pois sulje, ettei yleensä tuule kovaa.
Itsekin olen ollut navakassa tuulessa sumussa useita
kertoja ja jopa on jouduttu reivaamaan. Väitän minäkin silti,
ettei yleensä sumussa tuule kovaa. Useamman kerran kun
sumussa ei ole todellakaan tuullut kovaa ja aaltoja ei juuri
ole ollut.
3-1 voitto sille, ettei sumussa usein tuule kovaa,
vaikka tämä nyt ei mikään huutoäänestys olekkaan.
>
> Pitkiä tutkkilauttoja ei kuitenkaan usein vedetä avomerellä, vaan
> saariston suojassa, jossa aallokko on tietenkin vähän kesympi.
Kyllä niitä nyt vaan vedetään. Taas kirjoitat asiasta mistä
et mitään tiedä. Idäntie Ky nimisen firman päätoimiala
on vetää tukkinippuja Suomen ja Liettuan (tms) välillä.
Tämä on jokapäiväsitä toimintaa, useilla hinaajilla ja
yhdellä isomalla kipolla (ex ulkovartiolaiva).
Eikä tämä ole ainoa firma, niitä propsin kuljettajia
on monta.
Katso http://www.idantie.fi/
ja sieltä Merikuljetukset.
> Siitä huolimatta tutka on varsin harvinainen laite alle 35 jalan
> purjeveneissä. Niitä on, mutta ei kovin monia suhteessa veneiden
> määrään. Yli 40 jalan veneissä niitä on jo suhteellisesti enemmän.
Oli ennen, silloin kun ajat olivat parempia ja miehet rautaa. Näin ei
enään
ole, avaa silmäsi ja katso. Kyllä juuri yli 30 jalkaisiin noita on
tullut
aika paljon.
Jaska
Sepi
Tällaisiako me todella joudumme verovaroilla elättämään? Enhän minä
ennenkään ole kuvitellut, että kaikkein välkyimmät valtion hommissa
pysyisivät ja muuallekin typeryksiä riittää, mutta onnetonta silti.
Jaska63
<jaakko.makik...@meridianx.fi> wrote:
> Tutkan hinnalla voisi ostaa perheelle käytännön merenkulkuoppia
> muutamaksi päiväksi tai mennä koko perhe Karibialle viikoksi
> purjehtimaan. :)
No ei sillä saa edes yhden hengen lentolippua!
Halvimmat tutkat maksaa alle tonnin.
Karibian halvimmat lennot on noin tonnin
per lärvi turistiosastolla kohteisiin, missä
vuokrataan veneitä. ebokersin hinta oli 1068
euroa.
Jaska
Lauri Tarkkonen
>On 20 elo, 23:58, tarkk...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) wrote:
>> Edeleen olen sit=E4 mielt=E4, ett=E4
>> laadukast tutkaheijastin on hintansa v=E4=E4rti.
>Sinulle on useat todistaneet ettei n=E4in ole ja kaksi uutta
>tutkimustakin on esitetty aiheesta. Etk=E4 usko.
Tiedän jotain tutkimuksen tekemisesestä ja arvioinnista. Monet
venelehdet ovat tehneet tutkimuksia, joita voi pitää lähinnä kokeiluina.
Toistaiseksi perusteellisimmat ja huolellisimmat tutkimukset ovat Royal
Navyn ja RNLI:n yhdessä tekemät, joiden tuloksia referoitiin joskus
80-luvun alan lehdissä.
Aluksen näkymiseen tutkassa vaikuttavat varsin monet tekijät, kuten
täälläkin on todettu, joskus näkyvät aivan pienetkin esineet ja itse
väität näkeväsi muoviset tutkaheijastimettomat viitat, jotkut väittävät
näkevänsä purjeveneen maston ja joskus sitten ei kuulema mikään näy.
Varsin keskeinen tekijä tulosten tulkinnassa ja johtopäätösten teossa on
myös tutkan takana seisovalla henkilökunnalla. Näissä heijastikokeissa
olisi myös käytettävä samantapaisia tekniikoita kuin lääketieteen
kaksoissokkokokeessa, jossa kukaan prosessiin osallistunut ei tiedä mitä
siellä on tai milloin sieltä jotain tulee. Tämä vaatisi kuitenkin aika
paljon enemmän viitseliäisyyttä ja muita resursseja kuin mitä tässä on
käytettävissä, joten nämä kokeet ovat jääneet tekemättä.
>Ymm=E4rr=E4n, itsetuntosi e yksinkertaisesti kest=E4
>tunnustaa omia virheit=E4, joita me kaikki temme.
Minun itsetunnossani ei ole mitään vikaa. Olen menestynyt ihan
kohtuullisesti niissä asoissa, joihin olen paneutunut, jos
itsetunnossani olisi edes vähäistä heikkoutta en olisi lähtenyt näihin
hommiin, joissa olen. Tieteessä kaikki mitä teet asetetaan
kyseenalaiseksi ja joudut todistamaan olevasi oikeassa uudelleen ja
uudelleen.
>> Jokainen voi tehd=E4 rahoillaan mit=E4 parhaaksi katsoo. En katso tutkan
>> vastaavan siihen tarvittavaa investointia, eik=E4 sen s=E4hk=F6kulutuskaan
>> oikein sovi purjehtijalle.
>Tuo s=E4hk=F6nkulutus aspekti on aika kest=E4m=E4t=F6n.
>Sen kerran kun on sumua, saat s=E4hk=F6=E4 vaikka
>koneesta tyhj=E4k=E4ynnill=E4. Tai legin j=E4lkeen
>vierasvenesatamasta,
Ei kyse ole siitä, ettenkö kykenisi tuottamaan riittävästi sähköä myös
tutkaan, mutta en näe sitä todellakaan sen vaivan arvoiseksi. Voidaan
tietysti sanoa, että tutkaa tulisi varmaan käytettyä useammin kuin
pelastuslauttaa, ja varmaan joku kohta väittää, että tutkan puuttuminen
johtaa pelastuslautan tarpeeseen, mutta kuten itse sanot, sen kerran kun
on sumua... joka kaiketi tarkoittaa, ettei kovin usein. Ei ole tässä
lokikijraa, mutta sumuisia päiviä on ollut jokuu 3-7 kesässä, joskus
ennen kun oli mahdollista tehdä kevätretki lähtien jo toukokuun
puolella, oli keväällä kylmien vesien aikaan enemmän sumuja. En lähde
sumuun merelle, mutta toistaiseksi olen päässyt sieltä sumussa pois.
Olen edelleen sitä mieltä, että GPS ja karttaplotteri ovat helpottaneet
tätä huomattavasti ja ne ovat ollee hyödyllisiä laitteita.
- Lauri Tarkkonen
Jaska63
> tutka on kotivesillämme turha tavara.
Sumu onkin yleistä toukokuussa ja elokuun lopusta
lokakuuhun. Mielestäni parhaat ajat veneillä, muut
kun pysyvät talvitelakalla.
Jaska
Lauri Tarkkonen
>On 21 elo, 14:23, jaakko | muskeliveneilij=E4
><jaakko.makik...@meridianx.fi> wrote:
>> Tutkan hinnalla voisi ostaa perheelle k=E4yt=E4nn=F6n merenkulkuoppia
>> muutamaksi p=E4iv=E4ksi tai menn=E4 koko perhe Karibialle viikoksi
>> purjehtimaan. :)
>No ei sill=E4 saa edes yhden hengen lentolippua!
>Halvimmat tutkat maksaa alle tonnin.
>Karibian halvimmat lennot on noin tonnin
>per l=E4rvi turistiosastolla kohteisiin, miss=E4
>vuokrataan veneit=E4. ebokersin hinta oli 1068
>euroa.
Jossain taisi yksi "jos" littyä siihen, että olisi kunnollinen tutka,
onko tuo alle tonnin kunnollinen, tai paljonko pitää maksaa
kunnollisesta? Hintaan saanee lisätä myös hieman rosteriputkea yms.
helaa. Työväenopiston tutkakurssi lienee aika edullinen. Dag kävi viime
vuonna, mutta ei ole kertomassa hintaa.
- Lauri Tarkkonen
Jaska63
> Juuri tämä, että laitteet ovat tulleet keskeiseen osaan tekijöiden ja
> näiden harkinnan tilalle, on mielestäni huolestuttavaa.
le vain hulestunut omasta puolestasi. Onnettomuuskeskus
on huolestunut juuri päinvastaisista asioista.
Superfast VII ferrisin karilleajo johtui varustamon
ohjeesta, ettei elektroniseen navigointiin pidä turvautua
vaan käyttää pelkkiä aistihavaintoja. Näin miehistö
teki ja ei havainut, että olivat matkalla kohti karia.
Laivan karttaohjelma olisi tuon keronut, mutta
varsutamon ohjeen takia seitä ei käytetty.
Varustamossa oli vanhoja jääriä määrääämässä.
http://www.onnettomuustutkinta.fi/36011.htm
" Tutkinta paljasti, että onnettomuuden vahvin taustatekijä oli
varustamon puutteellinen turvallisuusjohtamisjärjestelmän (SMS)
ohjeistus. Tästä seurasi olemassa olevien navigointilaitteiden
riittämätön hyödyntäminen sekä komentosiltayhteistyön puute.
Ohjeistus ei sisältänyt satamaohjailua myrskyllä, mikä johti
tuulen vaikutuksen puutteelliseen arviointiin."
Kyseisissä kauppa-aluksissa on hiukan eri luokan
navigointivälineet ja karttaplotterit kuin meidän
huvialuksissa. Sinun kannattaa lukea tämä
raportti jo pelkästään näiden asioiden selityksen
takia. Opit taas jotain uutta!
Jaska
Jaska63
> >V=E4=E4rin. Hermostun vain kaltaisistasi henkil=F6ist=E4,
> >jotka menev=E4t GPS+plotteriyhdistelm=E4ll=E4
> >sumuun. N=E4in sinun kertomasi mukaan teet,
> >omilla sanoillasi: "plotteri on hyv=E4 sumussa".
>
> Aikaisemmin siteerasti lausumaani, että "plotteri on hyödyllinen
> sumussa". Miksi vaidat levyä. Onko todella niin, että plotteri ei olisi
> hyödyllinen sumussa?
Mistä muka luit levyn vaihtamisen?
Olen koko ajan kritisoinut lausumaasi, että
plotteri on hyödyllinen sumussa ja tutkalla
ei tee mitään. Asetat siis sumussa ajaessasi
plotterin etusijalle, tutkan jättäisit käyttämättä.
Tämä ei ole hyvää merimiestapaa.
> >JRC:n pikkututkat ei paljon maksa. Ainoa ongelma
> >pieness=E4 purjevenees=E4 on virrankulutus.
>
> Jos laite syö niin paljon virtaa, ettei sitä juuri voi käyttää sen
> hyötykin on kovin rajallinen.
Höpö höpö. Se sinun ihanoima plotteri toimii
siis pyhällä hengellä?
>
> Katsos minä yritän oppia jotain uutta joka päivä.
Kannataisi oppia jotain uutta siis myös tänään.
> Voin kertoa Sinulle, että olen saarnannut luottamusväleistä noin 40
> vuotta, melkein uskaltaisin väittää aloittaaneeni sen ennen syntymääsi,
Väitteesi ei tässäkään kohtaa pidä paikkansa.
Jaska
Jaska63
oin viel=E4 syyn.
>
> Kun kirjoitan, että karttaplotteri on hyödyllinen. Väite, että sumussa
> käytetään tutkaa koskee suhteellisen pientä joukkoa veneitä.
No mikä on sitten mielestäsi tämä pieni joukko.
> Näin olen ymmärtänyt, siksi en usko siitä olevan juuri muuta hyötyä kuin
> statuksen nosto.
>
Ahaa - peniskateus?
Minulle kuitenkin tutka on yksi navigoinnin väline siiinä
missä länkiharppi ja kolmioviivain.
>
> Voinen lohduttaa Sinua kertomalla, että ovat hyvässä seurassa, joskus
> muistaakseni sotien jälkeen US Navyn kokonainen laivue ajoi matalikkoon,
> koska silloisen ohjesäännön mukaan laivueen eniten kaluunoita omaava
> päättää minne koko porukka menee. Yksi torpedovene taisi yrittää
> varottaa, mutta sen kipparille kerrotiin, että ohjesäännön mukaan turpa
> kiinni pysykää muodossa. Ohjesääntöä on kuulema muutettu.
Tapahtui heti joskus I maailman sodan jälken.
>
> HSS:llä on muistaakseni tutka vain noin 5-7 veneessä. Tutkattomia
> veneitä on toistasataa, joista osa tosin alle 30 jalkaisia. Onko niin,
> että alle 30 jalkaisia veneitä ei lasketa veneiksi tai niillä on eri
> navigointiohjeet?
Itse sinä teit tämän 30 jalan määritelmän, joten nyt
sinun kannattaa mennä peolin eteen tekemään tämä
kysymys.
>
> Mikähän venekerho tuo mahtaa olla. Vai onko teillä vain neljä yli 30
> jalkaista.
Venekerhossa on yli 200 venettä, kaiken kokoisia.
Länsisuomessa.
> Mikäs se perinteinen menetelmä, jota plotteria käytettäessä ei
> käytettäisi. Sinulla taisi olla sellainen käsitys, että plotteria
> käytettäessä tähystys jätetään pois kokonaa. Voin kertoa, että se on
> virheellinen käsitys.
Luulo ei ole tiedon lähde. Teet siis olettamuksia ja
kuvittelet mielessäsi, että toinen ajattelee juuri niin.
Sitten väitätä, että toinen onkin näin kirjoittanut.
Alan hiukan ymmärtämään kirjoituksisasi viime
ajoilta.
Viittasit täällä jollekin lääkitykseen ja sen tarkistamiseen.
Mitä jos aloittaisit lähiympäristöstäsi?
Tähystys, sumtorvi yms. ei kuitenkaan ole yhtä tehokas
keino kuin tutka.
Käsi sydämelle. Onko sinulla aina keulassa tähystäjä, kun
kuljet sumussa? Ja töräyttääkö hän sumutorvea joka toinen
minuutti. Montako henkeä tyypillisesti reissullasi olikaan.
Miten hoiat tähystäjän lepovuoron ja vaihdon. Tähysätäjä
kun herpaantuu hommaan aika nopeasti ja alkaa
kuulemaan ja näkemään kaiken laista. Ja tämä on
oikeantutkimukseen perustuvaa tietoa.
>
> Pimeaässä ja sumussa on tietysti vaikea nähdä. En yleensä lähde ulos,
> jos merellä on valmiiksi sumua, mutta jos olen siellä, on yleensä
> pyrittävä joko perille tai johonkin sopivaan satamaan. Voin vakuuttaa,
> että GPS:n avulla oli paljon helpompi löytää avomereltä Ulvön sataman
> sisäänmenoon, kun joskus aikanaan löytää Visbyn sisäänmeno umpisumussa
> kun navigointilaitteina oli radiopeili ja kompassi.
Mitä sinä GPS:ää ja kompassia vertaat. Nyt puhuttiin GPS+plotterin
ja tutkan välisestä erosta. Kumpi on sumussa parempi. Älä taas
yritä kierellä ja vaihtaa aihetta.
Minä puolestani voin vakuttaa, että tutkalla ja kartalla löydät
kyseisen
sisäänmenon helpommin ja turvallisemmin.
Jaska
Tapio Sokura
> Omaa tutkaa ei ole, joten kokemus tutkista on varsin vähäpätöinen. En
> kuitenkaan usko, että mainitsemasi muutaman kymmenyksen keilan kavennus
> vielä vaikuttaa ratkaisevasti erottelukykyyn. Avoantennilla (joissa
> tyypillisesti on kapea keila) olen nähnyt erottelukyvyn olevan parempi
> kuin kuin kupuantenneilla.
Tutkissa keilanleveys perustuu pitkälti antennin kokoon, mitä pidempi
antenni, sitä kapeampi keila ja siis parempi suuntaerottelukyky. Siellä
kupuantennin sisällä on myös pitkälti isoja antenneja vastaava
avoantenni, se vain on piilossa kuoren alla. Kuvun alla oleva antenni on
tyypillisesti pituudeltaan siis hieman kuvun halkaisijaa pienempi, että
se mahtuu kuvun sisällä pyörimään. Muutaman asteen kymmenyksen eroa
keilanleveydessä tuskin huomaa, ellei ole kyse erittäin kapeakeilaisista
antenneista (keilanleveys luokkaa 1-2 astetta).
Tutkan teho ei sinänsä vaikuta keilanleveyteen, mutta suurempi teho mm.
pidentää maksimietäisyyttä, jolla ko. tutkalla voidaan vielä havaita
tietty kohde. Siis kun huudat kovempaa, on kuulemasi kaikukin
vastapäisestä vuorenrinteestä kovempi. Huviveneissä saariston/rannikon
lähellä navigoinnissa ja törmäysvaroittimena ei teholla ole juuri
merkitystä.
Tapio
Jaska63
> Jossain taisi yksi "jos" littyä siihen, että olisi kunnollinen tutka,
> onko tuo alle tonnin kunnollinen, tai paljonko pitää maksaa
> kunnollisesta?
Nemuutamat jotka ova tuota JRC: halpista ovat käyttäneet,
ovat olleet tyytyväisiä. Kerran olen sitä kokeillut, ja ainoa
negatiivisuus liittyi nestekidenäyttöön (tai vastaavaan).
Itselläni on CRT putki, joten se on selkeämpi.
Mutta varmasti nuo halpistutkat ovat hinta-laatusuhteeltaan
kelvollisia.
> Hintaan saanee lisätä myös hieman rosteriputkea yms.
> helaa.
Ka sen mastoonkin voi laittaa?
Eikös sulla ollaut vhf antenille joku masto?
> Työväenopiston tutkakurssi lienee aika edullinen. Dag kävi viime
> vuonna, mutta ei ole kertomassa hintaa.
>
Näin valitettavasti kävi.
Itsekään en muista hintaa, mutta ei se paha ole ja selvinnee
netistä.
Jaska
Jaska63
> Tiedän jotain tutkimuksen tekemisesestä ja arvioinnista. Monet
> venelehdet ovat tehneet tutkimuksia, joita voi pitää lähinnä kokeiluina.
> Toistaiseksi perusteellisimmat ja huolellisimmat tutkimukset ovat Royal
> Navyn ja RNLI:n yhdessä tekemät, joiden tuloksia referoitiin joskus
> 80-luvun alan lehdissä.
Näin insinöörinä sanoisin, että tämä testi
täyttää aikahyvin tieteellisetnkin lähestymisen:
http://www.maib.gov.uk/cms_resources/Radar%20reflectors%20report.pdf
Jaska
Tapio Sokura
> Laitas joskus GPS lokkamaan vaikka vuorokaudeksi paikalla olevassa
> hitasti noin 200-250 m. Tätä kutsutaan wanderiksi.
Tämä ei kyllä pidä enää paikkaansa, kun SA on kytketty pois päältä (jo 7
vuotta sitten). Pilkkua saa siirtää arviossasi pykälän vasemmalle, siis
20-25 metriä on lähempänä totuutta vaeltelulle. Aina on tietysti
virhetilanteiden mahdollisuus, esimerkiksi satelliitin kello muuttuu
yhtäkkiä epästabiiliksi ja sitä ei ohjausasemilla huomata tai
vastaanottimen oma laskenta pykii, jolloin voidaan olla vaikka
kilometrien päässä oikeasta paikasta. Tai ollaan korkeiden rakennusten
tai mäkien läheisyydessä, jolloin signaalien heijastumat voivat
aiheuttaa normaalia isompia heittoja.
Tapio
Panu
"Jaska63" <trimi...@luukku.com> wrote in message
news:1187906583.2...@i13g2000prf.googlegroups.com...
Samaa mieltä. Mikäs' sen mukavampaa, kun kuulas talvipäivä ja meri
peilityyni.
'Tosiveneilijät' jatkavat kauttaan.
pH
Osku
> Jos yksikään viestini ei ole mielestäsi
> kelvollinen, niin silloin pääsee vähimmällä, kun käyttää jotain
> suodatinta.
>
> - Lauri Tarkkonen
Yritän käyttää päässäni olevaa suodatinta, joka erottaisi asian
asiattomuuksista. Uskon, että Sinunkin perimmäinen tarkoituksesi on
kirjoittaa tänne asiaa. En vaan ymmärrä, miten sen perillemenoa auttaa
tuo muihin kirjoittajiin kohdistuva alentava vittuilu. Eikä perille
menoa edesauta ainakaan kehoitukset olla lukematta viestejäsi.
Osku
Panu
"Tapio Sokura" <oh2...@iki.fi> wrote in message
news:3Hozi.212167$QF.3...@reader1.news.saunalahti.fi...
aluksen paikka oli Jäämerellä.
pH
Panu
On 23 elo, 16:59, Joakim Majander <joakim.majan...@luukku.com> wrote:
Kun Onnettomuustutkimuskeksus kysyi, mikä ero on
KKJ:llä ja WGS84:llä, eivät Albatrossin brygälla oleet
osanneet vastata tähän. Tämä luke raportissa.
Onko tähän vastaus "Vajaa 200 m"? :-)
pH
Jaska63
> Jaska63 wrote:
> > Laitas joskus GPS lokkamaan vaikka vuorokaudeksi paikalla olevassa
> > veneessä ja ota suodatus pois. Huomaat, että paikka siirtyy
> > hitasti noin 200-250 m. Tätä kutsutaan wanderiksi.
>
> Tämä ei kyllä pidä enää paikkaansa, kun SA on kytketty pois päältä (jo 7
> vuotta sitten). Pilkkua saa siirtää arviossasi pykälän vasemmalle, siis
> 20-25 metriä on lähempänä totuutta vaeltelulle.
SA:lla ei ole aisan kanssa mitään tekemistä.
Nyt et ymärtänyt ise asiaa . Kyllä käytänössä GPS:n tarkkuus
on jopa alle mainitsemasi. SA tosiaan poistettiin.
GPS järjestelmässä on tarkuudessa kuitenkin jäljellä vielä
wanderra, hidasta siirtymistä. Tämä on tulee itse järjestelmstä,
eikä SA:lla ole asian kanssa mitään tekemistä. Epätarkkuus
johtuu lähinnä satelliittien ratojen laskenta epätarkkuudesta sekä
osin ilmaston olosuhteista.
Tämän huomaa, jos kytkee GPS:n esim Ozi Exploreriin
ja katsooo GPS:n paikan vaeltamaa jollain sen
erikoistyökaluilla (olisiko ollut show GPS fix).
Tai sitten tekee oman kartan, jonka koko on 2 x 2
kaapelin mittaa. Itse tein valkoisen tif kuvan ja kalibroin
sen 0,5 nm:n kokoisekis ja laitoin GPS:n piirtämään
paikkaa. Vaellus näkyi selvästi.
Päivän kun lokkaa tietoa, huomaa että paikka vaeltaa
hitaasti sellaisia ellippsejä. Elippist on eri suuntaan,
alukis tulee tätikuvio jne.
Tätä on myös manmittaushallitus tutkinut ja
todennut saman. En oli asiassa liikenteessä
yksin.
Useat GPS:t yrittävät suodattaa tätä virhettä
ja usein onnistuvat, kun nopeus on riittävä.
Eli siis sikis sitä ei näe GPS:n omalla
kartalla.
Tämä vaan siihen, ettäse vanha reittiviiva
voi olla hiukan sivussa.
Katso:
http://www.trb-appcon.org/TRB-Presentations/Session%2016A/3_FINALCompOfGeocodingMethods_JIN_050907.ppt
http://www.increa.com/measurement/gps/index.htm
>Aina on tietysti
> virhetilanteiden mahdollisuus, esimerkiksi satelliitin kello muuttuu
> yhtäkkiä epästabiiliksi ja sitä ei ohjausasemilla huomata tai
> vastaanottimen oma laskenta pykii, jolloin voidaan olla vaikka
> kilometrien päässä oikeasta paikasta.
Satelliittien kello on atomikello ja se tuekin muuttuu.
> Tai ollaan korkeiden rakennusten
> tai mäkien läheisyydessä, jolloin signaalien heijastumat voivat
> aiheuttaa normaalia isompia heittoja.
Eipä taida olle merellä ongelma.
Jaska
>
> Tapio
Jouko Koskinen
...
> Tämä vaan siihen, ettäse vanha reittiviiva
> voi olla hiukan sivussa.
Maastoretkeilyssä edestakaisin kuljetun polun olen siirrellyt
SeaClearille. Trackit on toisella koneella, mutta äkkiseltään
muistelisin, jotta niissä on ollut 10-20 metrin johdonmukaista eroa
keskenään. Toisin sanoen kartalle on piirtynyt kaksi yhdensuuntaista
viivaa. Kuinka merkittävä ero on vesillä, en osaa sanoa.
Mutta kuten kaikessa navigoinnissa toleranssit ja virhemahdollisuudet
tulee ottaa huomioon, kuten kaikki alitajuisesti tekevätkin.
jaakko | muskeliveneilijä
Tutkan - ei halvimman - hinnalla... :)
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Heikki Hämäläinen
Hieman yksinkertaisempaa tarkastella asiaa sen halveksimasi plotterin
kanssa. Vaellus toki näkyy, jos zoomaa reilusti yli kartan tarkkuuteen,
jossa ainakin oma plotterini heittää varoituksen "overzoom". Normaalisti
käytetyillä näytöillä vaellus on reippaasti venettä kuvaavan symbolin
alla. Samoin trackit toistuvat tarkkuudella, josta ei voi erottaa
ilmiötä tavallisesta ajolinjojen erosta niissäkään paikoissa, joissa
ajetaan toistuvasti kapeista väleistä. Edellisvuotiset trackitkin
löytyvät usein laitteen muistista keväällä ja nekin toistuvat tarkasti.
Pysyypä oma laituripaikkakin vuodesta toiseen paikoillaan.
Kyse on siis sen kertaluokan asiasta, että vähääkään ajatteleva ei jätä
navigointia noin pienten marginaalien varaan. Yli 200 m siirtymät ovat
vahvaa liiottelua.
Lauri Tarkkonen
>On 24 elo, 00:09, tarkk...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) wrote:
>oin viel=3DE4 syyn.
>>
>> Kun kirjoitan, ett=E4 karttaplotteri on hy=F6dyllinen. V=E4ite, ett=E4 su=
>mussa
>> k=E4ytet=E4=E4n tutkaa koskee suhteellisen pient=E4 joukkoa veneit=E4.
>No mik=E4 on sitten mielest=E4si t=E4m=E4 pieni joukko.
>> N=E4in olen ymm=E4rt=E4nyt, siksi en usko siit=E4 olevan juuri muuta hy=
>=F6ty=E4 kuin
>> statuksen nosto.
>>
>Ahaa - peniskateus?
>Minulle kuitenkin tutka on yksi navigoinnin v=E4line siiin=E4
>miss=E4 l=E4nkiharppi ja kolmioviivain.
>>
>> Voinen lohduttaa Sinua kertomalla, ett=E4 ovat hyv=E4ss=E4 seurassa, josk=
>us
>> muistaakseni sotien j=E4lkeen US Navyn kokonainen laivue ajoi matalikkoon,
>> koska silloisen ohjes=E4=E4nn=F6n mukaan laivueen eniten kaluunoita omaava
>> p=E4=E4tt=E4=E4 minne koko porukka menee. Yksi torpedovene taisi yritt=E4=
>=E4
>> varottaa, mutta sen kipparille kerrotiin, ett=E4 ohjes=E4=E4nn=F6n mukaan=
> turpa
>> kiinni pysyk=E4=E4 muodossa. Ohjes=E4=E4nt=F6=E4 on kuulema muutettu.
>Tapahtui heti joskus I maailman sodan j=E4lken.
>>
>> HSS:ll=E4 on muistaakseni tutka vain noin 5-7 veneess=E4. Tutkattomia
>> veneit=E4 on toistasataa, joista osa tosin alle 30 jalkaisia. Onko niin,
>> ett=E4 alle 30 jalkaisia veneit=E4 ei lasketa veneiksi tai niill=E4 on eri
>> navigointiohjeet?
>Itse sin=E4 teit t=E4m=E4n 30 jalan m=E4=E4ritelm=E4n, joten nyt
>sinun kannattaa menn=E4 peolin eteen tekem=E4=E4n t=E4m=E4
>kysymys.
Koska alle 30 jalkaisia ne mukaanlukien on varmaankin yli puolet
huviveneistä ja niissä on vielä suhteellisen harvoin tutkaa. Uusissa 45
jalkaisissa se useimmin on, mutta näitä veneitä on kuitenkin
suhteellisen vähän venekannasta. Moottoriveneet ovat asia erikseen, ne
eivät minua kiinnosta, joten mitä siellä tapahtuu jääköön minun
kommenttieni ulkopuolelle.
>>
>> Mik=E4h=E4n venekerho tuo mahtaa olla. Vai onko teill=E4 vain nelj=E4 yli=
> 30
>> jalkaista.
>Venekerhossa on yli 200 venett=E4, kaiken kokoisia.
>L=E4nsisuomessa.
>> Mik=E4s se perinteinen menetelm=E4, jota plotteria k=E4ytett=E4ess=E4 ei
>> k=E4ytett=E4isi. Sinulla taisi olla sellainen k=E4sitys, ett=E4 plotteria
>> k=E4ytett=E4ess=E4 t=E4hystys j=E4tet=E4=E4n pois kokonaa. Voin kertoa, e=
>tt=E4 se on
>> virheellinen k=E4sitys.
>Luulo ei ole tiedon l=E4hde. Teet siis olettamuksia ja
>kuvittelet mieless=E4si, ett=E4 toinen ajattelee juuri niin.
>Sitten v=E4it=E4t=E4, ett=E4 toinen onkin n=E4in kirjoittanut.
Olisikohan luetun huono ymmärryksesi tuota perua.
>Alan hiukan ymm=E4rt=E4m=E4=E4n kirjoituksisasi viime
>ajoilta.
>Viittasit t=E4=E4ll=E4 jollekin l=E4=E4kitykseen ja sen tarkistamiseen.
>Mit=E4 jos aloittaisit l=E4hiymp=E4rist=F6st=E4si?
>T=E4hystys, sumtorvi yms. ei kuitenkaan ole yht=E4 tehokas
>keino kuin tutka.
Mutta paljon useammassa veneessä on jonkunlainen tähystäjä ja sumutorvi.
>K=E4si syd=E4melle. Onko sinulla aina keulassa t=E4hyst=E4j=E4, kun
>kuljet sumussa? Ja t=F6r=E4ytt=E4=E4k=F6 h=E4n sumutorvea joka toinen
>minuutti. Montako henke=E4 tyypillisesti reissullasi olikaan.
Miksi sen pitäisi olla keulassa? Siitä tietysti näkee muutaman metrin
pitemmälle, mutta homma käy paljon raskaammaksi. Jos sumu on niin paksu,
että on syytä hidastaa nopeutta otan usein fokan alas, jotta näen
paremmin tähystää kummallekin puolelle.
>Miten hoiat t=E4hyst=E4j=E4n lepovuoron ja vaihdon. T=E4hys=E4t=E4j=E4
>kun herpaantuu hommaan aika nopeasti ja alkaa
>kuulemaan ja n=E4kem=E4=E4n kaiken laista. Ja t=E4m=E4 on
>oikeantutkimukseen perustuvaa tietoa.
Olen sattuneesta syystä perehtynyt havaintopsykologiseen tutkimukseen,
mutta siitä huolimatta en ole hankkinut lisää tähystäjiä, vaan ne
tähystävät, jotka ovat kannella. Muuten samat väsymisilmiöt koskevat
myös tutkan ruutuun tähystämistä.
>> Pimea=E4ss=E4 ja sumussa on tietysti vaikea n=E4hd=E4. En yleens=E4 l=E4h=
>de ulos,
>> jos merell=E4 on valmiiksi sumua, mutta jos olen siell=E4, on yleens=E4
>> pyritt=E4v=E4 joko perille tai johonkin sopivaan satamaan. Voin vakuuttaa,
>> ett=E4 GPS:n avulla oli paljon helpompi l=F6yt=E4=E4 avomerelt=E4 Ulv=F6n=
> sataman
>> sis=E4=E4nmenoon, kun joskus aikanaan l=F6yt=E4=E4 Visbyn sis=E4=E4nmeno =
>umpisumussa
>> kun navigointilaitteina oli radiopeili ja kompassi.
>Mit=E4 sin=E4 GPS:=E4=E4 ja kompassia vertaat. Nyt puhuttiin GPS+plotterin
>ja tutkan v=E4lisest=E4 erosta. Kumpi on sumussa parempi. =C4l=E4 taas
>yrit=E4 kierell=E4 ja vaihtaa aihetta.
Mielestäni veneessä oleva plotteri on selvästi hyödyllisempi kuin
kaupassa oleva tutka. Aika monella veneilijällä se tutka on vielä
kaupassa, ja tulee jäämäänkin. On todella säälittävää, että jaksat
jankuttaa tällaisesta asiasta, joka on itsestään selvä, jos veneessä on
enemän laiteita ja niitä osataan käyttää ja ne toimivat, niin se lisää
tietenkin vaihtoehtoja.
Meuhkaat täysin hysteerisenä tuosta tutkasta. Varmaankin kaikki
veneilijät, joilla se on ja jotka osaavat käyttää ja joilla se toimii,
käyttävät sitä tarpeen vaatiessa, mutta tällä hetkellä varsin suuri
joukko minä mukaan lukien ovat sitä mieltä, että se ei ole aiheutetun
kustannuksen väärtti.
En ole koskaan sanonut, ettei tutkaa pitäisi käyttää, jos sellainen on
ja jos osaa käyttää ja se sattuu toimimaan, olen sanonut (tilanteessa,
jossa minulla ei ole tutkaa) että GPS ja plotteri ovat hyödyllisiä.
>Min=E4 puolestani voin vakuttaa, ett=E4 tutkalla ja kartalla l=F6yd=E4t
>kyseisen sis=E4=E4nmenon helpommin ja turvallisemmin.
En ymmärrä miten sen voi löytää helpommin ja turvallisemmin, tulimme
suoraan sisäänajoaukkoon eikä muuta liikennettä ollut. Kyllä minusta
jo veneessä olevan plottein käyttö oli paljon helpompaa, kuin jos olisi
pitänyt hankkia tutka opetella sitä käyttämään ja kuten itse sanoit
pitää sitä vireessä.
Jos minulta kysytään olisiko 100 miljardin omaisuus parempi kuin
miljoonan. Saattaisin sanoa, että miljoona riittää mainiosti, ellei sen
saamiseksi tarvitse sitoutua mihinkään.
- Lauri Tarkkonen
>Jaska
Lauri Tarkkonen
>On 23 elo, 15:26, tarkk...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) wrote:
>> Jos yksik=E4=E4n viestini ei ole mielest=E4si
>> kelvollinen, niin silloin p=E4=E4see v=E4himm=E4ll=E4, kun k=E4ytt=E4=E4 =
>jotain
>> suodatinta.
>>
>> - Lauri Tarkkonen
>Yrit=E4n k=E4ytt=E4=E4 p=E4=E4ss=E4ni olevaa suodatinta, joka erottaisi asi=
>an
>asiattomuuksista. Uskon, ett=E4 Sinunkin perimm=E4inen tarkoituksesi on
>kirjoittaa t=E4nne asiaa. En vaan ymm=E4rr=E4, miten sen perillemenoa auttaa
>tuo muihin kirjoittajiin kohdistuva alentava vittuilu. Eik=E4 perille
>menoa edesauta ainakaan kehoitukset olla lukematta viestej=E4si.
>Osku
Olen kirjoittanut tähän ryhmään aika kauan. Jostain syystä saan myös
jonkun verran henkilökohtaista postia, jossa kysellään samoja asoista,
joista täällä keskustelaan. Joitakin vuosia siten joku Sinunkaltaisesi
kertoi minulle, ettei viestieni laatu kelpaa hänelle, lopetin
kirjoittamisen, mutta muutaman kuukauden kuluessa henkilökohtaisen
postin määrä kasvoi ja jouduin toistamaan samoja asioista useaan
kertaan. Silloin ei vielä tunnettu blogeja eikä oikeastaan
kotisivujakaan. Sen jälkeen useampi ryhmän pitäaikaisista
kirjoittajista, joista osa ei ole enään kovin aktiivinen pyysi minua
jatkamaan kirjoittamista.
Tiedän, että monet lukevat ja pitävät viestejäni hyödyllisinä. Täällä on
jopa ehdotettu, että kirjoittaisin veneilystä kirjan, yksi
aloitteentekijöistä oli muuten Dag. Tiedän myös, että monet eivät ole
kiinnostuneita tai luulevat, että täällä käydään jotain
pissimiskilpailua. Hyvänä esimerkkinä on Jaska, joka ottaa herneen
nenäänsä, kun totean plotterin hyödylliseksi sumussa ja väittää sen
jälkeen että tutka on hyödyllisempi ja että olen väittänyt, että
plotteri on tutkaa hyödyllisempi. Hän ei kykene ymmärtämään, että
monella veneilijällä kyse ei ole valinnasta, koska heillä ei ole tutkaa.
Heillä on myös monia syitä olla hankkimatta tutkaa. Hän ei lue viestejä,
vaan esittää asiat luulojensa pohjalta. Jopa Jouni, jonka kanssa meillä
on täällä usein varsin tulisia debatteja, tarjoutuu korjaamaan hänen
käsityksiään, mutta eihän sillä ole mitään vaikutusta.
Eräs palstan lukija kertoi koonneensa printeiksi yli 300 viestiäni ja
löytävänsä niistä hyviä ohjeita useimpiin esille tuleviin ongelmiin.
Koska katsot aiheelliseksi neuvoa minua, niin Sinulla on varmaan näyttöä
saavutuksistasi ihmisten valistamisessa ja tiedon levittämisessä.
On tietysti hyvä, että jotkut osaavat. Viestinnän tutkija Osmo A. Wiio
totesi joskus, että viestinnässä yleensä kaikki menee pieleen ja vieläpä
mahdollisimman haitallisella tavalla. Hän tunnusti lainanneensa sen
Murphyn laista. Voin kertoa, että sarkasmi on vaikea taiteenlaji,
jostain syystä ole viehättynyt siitä, vaikka se ei aina onnistukaan.
Olen viimeaikoina harkinnut vakavasti veneilyaiheisen blogin
perustamista, jolloin voisin keskittyä näissä uutisryhmissä
jääkiekkoon.
Kritisoithan varmasti omalla nimelläsi, etkä ammu puskasta nimimerkin
suojassa?
- Lauri Tarkkonen
Osku
laajaa kokemustasi. Senpä vuoksi minun on vaikea ymmärtää, miksi
sekoitat juttuihisi tuota henkilöihin kohdistuvaa vittuilua.
Osku
Heikki Hämäläinen
> Jaska heitti jälleen mielenkiintoisen väitteen:
>
> Kommenttiini:
>> Pime=E4ss=E4 ja sumussa
>> karttaplotteri on erityisen hy=F6dyllinen.
>
> HUH HUH! Silloin k=E4ytet=E4=E4n tutkaa. Sumussa
> et n=E4e niit=E4 muita veneit=E4 plotteristasi, tutkalla
> ne n=E4et.
>
> havaitessani varsin nopeiden moottoriveneiden ajavan varsin kovalla
> nopeudella, ilmeisesti tutkaansa luottaen.
>
> josta kysyttiin: Onko sinulla tutka? Vastasin, etei ole, johon vastaus
> kuului: Sitetn meidän täytyy löytää joku toinen jota seurata.
>
> jalkaisista. Onko nyt niin, että tällaiset veneet eivät voi sumun tai
> pimeyden laskeutuessa maisemaan enään liikkua ollenkaan?
>
> Suomessa, minulla ei ole koskaan ollut tutkaa, enkä ole kokenut tämän
> kokemus, mikä minulla on toisten veneitten tutkista kertoo minulle,
> ettei se ole mikään autuaaksi tekevä laite, sillä varsinkin sateella on
> näyttöä aika vaikea tulkita ja näyttää siltä, että kippari liikkuessaan
> kotivesissään pystyy tulkitsemaan hyvin tuntemaansa maisemaa, mutta
> kokeneellekin vieraitten seutujen signaalit olivat aika työläitä.
>
> jotain turvallisuuden tunnetta, mutta purjeveneen 4-8 solmun nopeus,
> aika hyvä apuväline, sumutorven käyttö kun kuulee moottoriveneen äänen
> tai purjehtijoiden puheen on aika hyvä varoitus.
>
> oli erityisen huödyllinen sumussa, se torkkui usein silmät kiinni, mutta
> nenä kävi ja jos lähestyimme jotain saarta tai luotoa, niin se valpastui
> ja sen kuonoa seuraamalla saattoi tietää missä päin on jotain
> mielenkiintoista.
>
> vaikutukseen on turvallisuuden kannalta fataalia. Sikäli kun tiedän,
> niin useimmissa ammattiliikenteen traagisissa törmäyksissä kummassakin
> aluksessa on ollut tutka. Siis jos puhutaan 60-luvun jälkeisistä
> ajoista.
>
>
Jospa heittäisin minäkin lusikkani tähän jo hedelmättömäksi käyneeseen
soppaan. Ja laiskuuttani vain tähän kertaalleen mieluummin kuin sinne
tänne erillisinä vastauksina ripotellen.
Kartalla, kompassilla, kellolla ja aisteilla selvisi aina, kun parempia
välineitä ei ollut. Niistä päivistä on navigointi helpottunut ja jo
Deccan tulo tuntui siltä, että yksi mielenkiintoinen haaste oli
kadonnut. Kääntömerkkien löytäminen oli sitä ennen yksi
avomerikilpailujen ratkaisevia tekijöitä monta kertaa ja nappiin
mennessään erittäin palkitseva suoritus muutenkin kuin
kilpailusijoituksen kannalta. Joskus lomapurjehduksilla tuli vedettyä
pitkää letkaa perässään, huvittavastikin. Itse en lähtisi ikinä sokkona
seuraamaan ketään, ainakaan edeltäkäsin sopimatta ja jatkuvaa yhteyttä
pitämättä.
Nyt ollaan päästy metrien tarkkuuteen ja saatu reaaliaikainen sijoitus
plotteriin. Se on tiennyt tarvittavien marginaalien pienentymistä melko
lailla, kun pitää pujotella kivien välissä. Eipä kuitenkaan tulisi
mieleen ajatella, että kivet olisivat niin tarkkaan luonnossa siinä
kohtaa, mihin ne karttaan on piirretty, että symbolia raapien
mentäisiin. Siis jos kivestä ei ole näköhavaintoa. Kenellekään ei saisi
olla epäselvää, että suurin osa kartoistamme on tosiaan tehty niin
harvalla linjavälillä, etteikö väliin olisi matalikkoja huomaamatta
jäänyt. Marginaalia tarvitaan siis myös syvyyssuuntaan, usimmiten
vieläpä yhtä paljon kuin kartan ja kellon aikaan.
Näiltä osin en ole koskaan kokenut kaipaavani tutkaa. Luotettavamman
paikannuksen avulla pääsee huonossa näkyvyydessä useimmiten väylältä
syrjään pois isompien tieltä. Epäilenpä, että
onnettomuustutkintalautakunnan arkisto ei tunne yhtään tapausta, jossa
kaksi sillä tavalla navogoivaa tarkkosta olisi törmännyt. Kaikessa on
riskinsä, mutta tuo riski on minulle riittävän pieni otettavaksi.
Sitten se varsinainen kysymys: onko tutka välttämätön. Edellisestä taisi
jo käydä selväksi, että mielestäni useimmista tilanteista ilmankin
selviää. Englannin kanaaliin tai vastaavaan liikenteeseen en tosin
sumussa ilman lähtisi. Tuskin kulkisin Helsingin ulosmenoväylienkään
läpi ilman tietoa laivojen kulusta, mutta siinä kohtaa on saatavissa
uolkopuolistakin apua. Mieleen tulee muutamia muitakin tilanteita,
joihin en ilman tutkaa itseäni laittaisi. Silti tutkan hankinta ei ole
vielä edes suunnitelmissa ja siihen on montakin syytä. Useampaan
otteeseen on todettu sähkön kulutus. Jaskan mielestä kenelläkään ei ole
niin vähän sähköä, ettei sitä riittäisi tarpeeseen. Kuitenkin niin
satunnainen käyttö ei takuulla riitä siihen, että sen tarpeen tullen
osaisi käyttää. Lisäksi on pykäliinkin kirjattu velvoite pitää tutka
päällä, jos sellainen on. Toiseksi omasta veneestä ei löydy järkevää
paikkaa näytölle muualta kuin karttapöydän luota ja sen hyöty
käytännössä on enemmän kuin kyseenalainen. Eikä veneen konstruktio ole
mitenkään poikkeuksellinen, sama tilanne on yleinen. Kolmantena ja
pienimpänä kysymyksenä tulee antennin sijoitus. Mastoon en sitä missään
tapauksessa huoli ja peräpeilissäkin se on jonkun verran tiellä.
Kun on vuosikymmeniä ilman tutkaa selvinnyt sumuista ja sateista, en
ymmärrä, miksi se nyt olisi välttämätön. Ilman tutkaa tulee tietenkin
joskus vastaan olosuhteita, jotka estävät etenemisen, kovin harvinaista
se vain on. Hyötyä, vaikka se on kiistaton, en saa nykyisellä
tekniikalla mitenkään laskettua riittävän suureksi positiivisen
hankintapäätöksen tekemiseen. Samoin lienee laskenut seuramme
jäsenistöstä suurin osa, sillä vasta noin joka kymmenennestä veneestä
tutka löytyy. Aika pieni osuus mielestäni.
Lauri Tarkkonen
>Olen monesta esitt=E4m=E4st=E4si asiasta samaa mielt=E4 kanssasi ja arvostan
>laajaa kokemustasi. Senp=E4 vuoksi minun on vaikea ymm=E4rt=E4=E4, miksi
>sekoitat juttuihisi tuota henkil=F6ihin kohdistuvaa vittuilua.
Tässä lienee yksi keskeinen väärinkäsitys. Tällaisella listalla pitäisi
keskustelun olla mielipiteiden ja tietojen esittelyä ja jos joku esittää
niitä, ne altistuvat kritiikille. Valitettavasti jotkut luulevat, että
kyse on henkilöön käyvästä kritiikistä, jos huomauttaa, että 6 on
suurempi kuin 4. Se, joka vaivautuu lukemaan viestiä ajatuksella,
huomaa kyllä eron. Jotkut eivät vain kestä sitä, että heidän esittämänsä
väite osoittautuu paikkansapitämättömäksi tai että he eivät ole
ymmärtäneet luettua viestiä tarkoitetulla tavalla, vaan käyvät siten
kovin kuumana.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
Jostain syystä olet täsmälleen samaa mieltä kuin minä ja vieläpä
suurinpiirtein samoilla argumenteilla. Meillähän on kohta puolue.
- Lauri Tarkkonen
Jouko Koskinen
> In <1187952386.4...@x35g2000prf.googlegroups.com> Osku <osku....@suomi24.fi> writes:
>> Olen monesta esitt=E4m=E4st=E4si asiasta samaa mielt=E4 kanssasi ja arvostan
>> laajaa kokemustasi. Senp=E4 vuoksi minun on vaikea ymm=E4rt=E4=E4, miksi
>> sekoitat juttuihisi tuota henkil=F6ihin kohdistuvaa vittuilua.
>
> Tässä lienee yksi keskeinen väärinkäsitys.
> - Lauri Tarkkonen
Arvostan minäkin kokemustasi ja keräämääsi tietotaitoa purjehduksesta.
Kuitenkin olen ihmetellyt, että miksi kokeneen ihmisen pitää alentua
vittuilemaan muille kirjoittajille. Kun tässä on kysymyksessä
väärinkäsitys, niin ei haittaisi, vaikka selventäisit ilmaisujasi niin,
ettei tällaista virheellistä tulkintaa syntyisi. Onhan viestien
lukeminen ja ymmärtäminen lukijan vastuulla, mutta voihan oikeaa
tulkintaa edesauttaa.
Tapio Sokura
> Tämän huomaa, jos kytkee GPS:n esim Ozi Exploreriin
> ja katsooo GPS:n paikan vaeltamaa jollain sen
> erikoistyökaluilla (olisiko ollut show GPS fix).
> Tai sitten tekee oman kartan, jonka koko on 2 x 2
> kaapelin mittaa. Itse tein valkoisen tif kuvan ja kalibroin
> sen 0,5 nm:n kokoisekis ja laitoin GPS:n piirtämään
> paikkaa. Vaellus näkyi selvästi.
Edellisestä kerrasta onkin pari vuotta, joten laitoinpa kompuutterin
taltioimaan kerran sekunnissa paikallaan olevan GPS-vastaanottimen
(Garmin GPS-16) paikkaa. Position averaging/hold ja DGPS/EGNOS on pois
päältä. Sanoit että vuorokaudeksi, taidan jättää sen 48 tunniksi. Palaan
sitten aiheeseen.
> Päivän kun lokkaa tietoa, huomaa että paikka vaeltaa
> hitaasti sellaisia ellippsejä. Elippist on eri suuntaan,
> alukis tulee tätikuvio jne.
Juuri näinhän siinä käy, en ole sitä kieltänytkään. Mutta olen eri
mieltä siitä virheen suuruudesta, se liikkuu paljon lähempänä 20-25
metriä kuin 200-250 metriä.
> http://www.increa.com/measurement/gps/index.htm
Kai huomasit yo. urlin kuvien vuodelta 1997 olevat aikaleimat, jolloin
SA oli vielä tukevasti käytössä.
>>virhetilanteiden mahdollisuus, esimerkiksi satelliitin kello muuttuu
>>yhtäkkiä epästabiiliksi ja sitä ei ohjausasemilla huomata tai
>>vastaanottimen oma laskenta pykii, jolloin voidaan olla vaikka
>>kilometrien päässä oikeasta paikasta.
>
> Satelliittien kello on atomikello ja se tuekin muuttuu.
GPS-satelliiteissa on kussakin neljä atomikelloa, juuri siksi että ne
tuppaavat aikaa myöten hajoamaan ja/tai muuten vaan muuttuvat
epästabiileiksi. Esimerkiksi 1.1.2004 kävi niin, että Euroopan yli
lentäneestä satelliitista hajosi kello ja se aiheutti kilometrien
virheitä paikannuksessa kuuluvuusalueellaan parin tunnin ajan, ennen
kuin se valvomossa huomattiin ja tilanne korjattiin. Tosin edistyneempi
vastaanotin osaa myös jossain määrin valvoa GPS-satelliittien kuntoa ja
voi suhtautua skeptisesti muiden kanssa kovin ristiriitaisia tuloksia
antaviin mittauksiin. DGPS- ja SBAS-järjestelmät toki myös huomaavat
nämä tilanteet.
Tapio
Joakim Majander
> Juuri näinhän siinä käy, en ole sitä kieltänytkään. Mutta olen eri
> mieltä siitä virheen suuruudesta, se liikkuu paljon lähempänä 20-25
> metriä kuin 200-250 metriä.
Netissä noita mittauksia on pilvin pimein ja ennen niitä myös Vene-
lehti teki. Sittemmin kiinnostus on vähentynyt, koska virheet ovat
niin mitättömiä. Hyvilllä laitteilla kaikki havainnot pysyivät 100 m
ympyrän sisällä jo 90-luvun puolivälissä, mutta huonommilla saattoi
tulla muutaman sadan metrin yksittäisiä havaintoja.
Nykyään sitten tuo ympyrän koko on 10-30 m ajankohdasta, paikasta ja
laitteesta riippuen. Minulla on tallessa trackit muutaman viimeiden
vuoden kesälomareissuilta. Liikuttavan tarkasti ne menevät läheltä
ajettujen viittojen karttamerkin päältä ja myös laiturit näyttävät
lähes aina olevan paikallaan, sillä tarkkuudella kuin CD-Merikartasta
voi ne nähdä. Välillä GPS on unohtunut päälle laiturissa, mutta tracki
on pysynyt kiltisti paikallaan. 200 m veisi jo kauas laiturin toiselle
puolella tai jopa maihin.
Ensimmäistä kertaa SA:n poistumisen jälkeen tein tänä kesänä havainnon
kunnon virheestä. Nopeusnäyttö meni kymmeniin solmuihin ja juuttui
sitten siihen. Hetken päästä menin katsomaan GPS:ää sisälle (Garmin
48) ja siinä oli virheilmoitus ja kehoitus katkaista virrat hetkeksi.
Tein näin ja kaikki oli taas OK.
Tässä pari mittausta:
http://www.fs.fed.us/database/gps/mtdc/geo_xt/ridley_ck_geoxt_rich_mccollough.pdf
http://mywebpages.comcast.net/dmilbert/handacc/accur2.htm
http://www.doylesdartden.com/gis/gpstest.htm
http://www.wsrcc.com/wolfgang/gps/accuracy.html
Joakim
Kari Jokinen
>> Satelliittien kello on atomikello ja se tuekin muuttuu.
>
> GPS-satelliiteissa on kussakin neljä atomikelloa, juuri siksi että ne
> tuppaavat aikaa myöten hajoamaan ja/tai muuten vaan muuttuvat
> epästabiileiksi. Esimerkiksi 1.1.2004 kävi niin, että Euroopan yli
> lentäneestä satelliitista hajosi kello ja se aiheutti kilometrien
> virheitä paikannuksessa kuuluvuusalueellaan parin tunnin ajan, ennen
> kuin se valvomossa huomattiin ja tilanne korjattiin. Tosin edistyneempi
> vastaanotin osaa myös jossain määrin valvoa GPS-satelliittien kuntoa ja
> voi suhtautua skeptisesti muiden kanssa kovin ristiriitaisia tuloksia
> antaviin mittauksiin. DGPS- ja SBAS-järjestelmät toki myös huomaavat
> nämä tilanteet.
Juuri tällaista mahdollisuutta tarkoitan kun saarnaan siitä ettei
GPS-laitetta saa päästää isännäksi - vaan perusasiat on hallittava!
Kari Jokinen
merellä on normaalisti varsin vähän väkeä - mutta onpa kuitenkin. Ja
lisäksi: mitä kehittyneempi tekniikka, sen todennäköisempi on häiriön
huomaamatta jääminen.
Esimerkiksi: Kaliforniassa sattui Pacific Gas & Electricin suuressa
voimalassa - konventionaalisessa öljyä polttavassa laitoksessa -
onnettomuus jota ei olisi pitänyt tapahtua; määräaikaisessa
täyskorjauksessa ollutta suurta höyrykattilaa alettiin ajaa ylös. Se
kestää yleensä puolisen päivää, koska pysyväismääräyksien mukaan ensin
pitää tehdä kaksi valekäynnistystä ennen kuin saa aloittaa varsinaisen.
Lisäksi poltinrivien välissä on tietokonevarmistus etteivät ylemmät
rivit syty jos alemmat eivät pala. Ja jokainen toimenpide täytyy tehdä
sellaisen parisatasivuisen ohjekirjan mukaan ja tehdä joka toimesta
kirjallinen merkintä työpäiväkirjaan. Myös jokaisen oleellisen
valvontamittarin lukema tulee merkitä ylös.
Nyt sattui niin, että operaattorina oli uunituore teknikko, joka halusi
kerätä irtopisteitä: hän kumosi tietokonevarmistuksen ja sytytti
poltinrivejä yksi kerrallaan varmistamatta edes mittareitaan. Alimmat
poltinrivit eivät olleetkaan syttyneet ja suihkuttivat öljyä
sumumaisessa muodossa kattilaan - tulos: neljännestunti aloittamisesta
tapahtui kattilan sisäinen kaasuuntuneen öljyn räjähdys, joka
vahingoitti lähes kaikkia poltinrakenteita ja savukanavia. Vahingon
suuruusluokka noin 100 miljoonaa dollaria.
Tutkinnassa paljastui koko juttu - eikä edes mittarilukemien kirjausta
löytynyt; ja erään ennakkopäätöksen mukaan niiden merkintöjen laimin
lyönti oli riittävä syy potkuihin!
Kauashan tämä menee satelliittihommista - mutta: vanha astronauttien
vitsi on että:
"Tässä istutaan ison pommin päällä - ja sen on kasannut halvimman
tarjouksen tekijä!"
- eli aivan samanlaisia vahinkoja voi sattua myös niitä
GPS-satelliitteja kasaaville! Siinä sitä sitten ollaan sen puhtaan
kaulan kanssa; vahinkoja ei saisi sattua ja kaikki pitää tehdä ohjeen
mukaan - mutta toisaalta hönkii firman talousjohto niskaan ja on
itkemässä joka sekunti kuluista!
Aaltonen
> En ole niin kirjoittanut. Kirjoitin, että plotterin avulla
> ei pidä sumussa ajella. Jos jotain teknistä välinettä
> haluaa käyttää, on tutka se oikea. Sumussa ja
> pimeällä voi ajella myös perinteisillä menetelmillä,
> jos on ihan pakko.
>
Monen muun asian ohella tämä kohta pisti silmään pitkässä vuodatuksessa.
Onko nyt todella mielestäsi niin, että perinteiset menetelmät ovat
pimeässä ja sumussa parempia kuin plotteri? Senhän toki ymmärrän, että
tutka on vielä parempi, mutta onko minulta joku asia nyt jäänyt täysin
ymmärtämättä?
Tapio Sokura
> Esimerkiksi: Kaliforniassa sattui Pacific Gas & Electricin suuressa
> voimalassa - konventionaalisessa öljyä polttavassa laitoksessa -
> onnettomuus jota ei olisi pitänyt tapahtua; määräaikaisessa
> Lisäksi poltinrivien välissä on tietokonevarmistus etteivät ylemmät
> rivit syty jos alemmat eivät pala. Ja jokainen toimenpide täytyy tehdä
> Nyt sattui niin, että operaattorina oli uunituore teknikko, joka halusi
> kerätä irtopisteitä: hän kumosi tietokonevarmistuksen ja sytytti
> poltinrivejä yksi kerrallaan varmistamatta edes mittareitaan. Alimmat
> poltinrivit eivät olleetkaan syttyneet ja suihkuttivat öljyä
> sumumaisessa muodossa kattilaan - tulos: neljännestunti aloittamisesta
> tapahtui kattilan sisäinen kaasuuntuneen öljyn räjähdys, joka
Hmm, siis syytät tietotekniikkaa siitä, että sen tarjoama varmistus ei
toiminut, kun teknikko varta vasten kytki varmistuksen pois päältä?
Eikös tämä ole vähän vastaava tilanne, kuin jos jättäisi autoillessa
turvavyön käyttämättä. Sitten sattuu onnettomuus ja syytetään turvavyötä
siitä, että vyö ei estänyt lentoa tuulilasin läpi (koska sitä ei
käytetty). Tuossa esimerkissäsi jopa siinä mielessä korostettu asiaa,
että teknikko _aktiivisesti_ kytki pois varmistuksen, eikä vain
unohtanut laittaa varmistusta päälle, kuten turvavyö pitää muistaa kytkeä.
Tapio
Kari Jokinen
käynnistyksellä! Ihan samaa voi tapahtua niiden atomikellojenkin
kasauksessa: jätetään tarkastuksia väliin kun näyttää toimivan ilmankin
- ja vika jää huomaamatta.
Jaska63
s on ihan pakko.
>
> Monen muun asian ohella tämä kohta pisti silmään pitkässä vuodatuksessa.
> Onko nyt todella mielestäsi niin, että perinteiset menetelmät ovat
> pimeässä ja sumussa parempia kuin plotteri? Senhän toki ymmärrän, että
> tutka on vielä parempi, mutta onko minulta joku asia nyt jäänyt täysin
> ymmärtämättä?
Kysehän oli siitä, että Tarkkonen sanoi plotterin
olevan oiva laite sumussa ajeluuun ja tutkalla
ei tee mitään. Minä taas valitsen tutkan plotterin
sijaan. Eli jos jompi kumpi noista pitää valita,
niin tutka on parempi ja turvallisempi.
Mutta plotteri on helpompi laite käyttää,
mutta sen puutteet tulee muistaa. Se ei
kerro missä ne muut veneet ovat.
Itselläni on tosiaan tutka ja plotteri veneessä
(sekä tietenkin perinteset menetelmät).
Jaska
Lauri Tarkkonen
>On 25 elo, 14:55, Aaltonen <la...@yahoo.com> wrote:
>s on ihan pakko.
>>
>> Monen muun asian ohella t=E4m=E4 kohta pisti silm=E4=E4n pitk=E4ss=E4 vuo=
>datuksessa.
>> Onko nyt todella mielest=E4si niin, ett=E4 perinteiset menetelm=E4t ovat
>> pime=E4ss=E4 ja sumussa parempia kuin plotteri? Senh=E4n toki ymm=E4rr=E4=
>n, ett=E4
>> tutka on viel=E4 parempi, mutta onko minulta joku asia nyt j=E4=E4nyt t=
>=E4ysin
>> ymm=E4rt=E4m=E4tt=E4?
>Kyseh=E4n oli siit=E4, ett=E4 Tarkkonen sanoi plotterin
>olevan oiva laite sumussa ajeluuun ja tutkalla
>ei tee mit=E4=E4n. Min=E4 taas valitsen tutkan plotterin
>sijaan. Eli jos jompi kumpi noista pit=E4=E4 valita,
>niin tutka on parempi ja turvallisempi.
En ole koskaan sanonut, että "plotteri on oiva laite ja tutkalla ei tee
mitään". Kirjoitat potaskaa kerran toisensa jälkeen. Sinun on myös
mahdotonta ymmärtää, että monille tutkan käyttö ei ole relevantti
vaihtoehto, koska heillä ei sellaista ole.
>Mutta plotteri on helpompi laite k=E4ytt=E4=E4,
>mutta sen puutteet tulee muistaa. Se ei
>kerro miss=E4 ne muut veneet ovat.
Varmaankaan kukaan muu ei kuvittele kenenkään käyttävä plotteria muiden
veneiden liikkeiden tarkkailuun.
>Itsell=E4ni on tosiaan tutka ja plotteri veneess=E4
>(sek=E4 tietenkin perinteset menetelm=E4t).
Miten tutka muuten näyttää vedenalaiset kivet?
Toivottavasti osaat käyttää niitä.
- Lauri Tarkkonen
>Jaska
Jussi S4lm1
> Anyway: huviveneilijän viisain vaihtoehto sumun yllättäessä on etsiytyä
> lähimpään suojaan ja jäädä odottamaan. Kyllä se aikanaan selkenee.
Tämä on kyllä aivan totta. Viime kesänä Ahvenanmaan vesillä laskeutui
sankka sumu, kun kuljin pitkin laivaväylän kanssa risteävää väylää.
Ennen sumun laskeutumista oli laivaväylää pitkin edennyt kohti
risteämiskohtaa letka ruotsinlaivoja jne. Sumusta huolimatta moni
purjevene (n. 4) jatkoi urheasti matkaa vaikka ne joutuivat varmasti
ohittamaan laivat melko läheltä näkyvyyden ollessa kaapelinmitan
luokkaa. Näissä veneissä taisi muuten kaikissa olla moottori käynnissä,
isopurje ylhäällä, muttei kartiota. Tutkia ei näkynyt. Itse ankkuroin
läheisen saaren rantaan ennen sumun tuloa kohdalleni ja odotin tunnin
pari, että tuuli kääntyi ja sumu hälveni.
--
Jussi S4lm1
Lauri Tarkkonen
>Jouni kirjoitti:
Ahvenanmaan "eteläpäässä" Ledsundissa ja Kvarngrundetin seuduilla olen
kohdannut sumuja useinkin, varsinki keväällä. Kerran kryssimme
Lrdfjärdiä etelään kun todella paksu sumu laskeutui meiltä mitään
kysymättä yllemme, onneksi navigointia harjoittava ystäväni ehti ottaa
muutaman suuntiman Suunnon tupakkiaskin kokoisella suuntimakompassilla,
lisäksi hän oli arvioinut nopeuttamme, koska oli utelias tietämään minkä
verran yhden reivin ottaminen isoon pudotti sitä. (Ei mainittavasti).
Tein vendoja navigaattorin ohjeiden mukaan, hän piti merkintälaskua ja
niin löysimme Ledfjärdin eteläpäässö olevat sektoriloistot sekä neljän
pohjoisviitan (niitä kutsuttiin silloin pohjoisviitoiksi, koska matala
oli viitan pohjoispuolella) jonosta kolme ensimmäistä. Neljäs oli meidän
kannaltamme vähemmän mielenkiintoinen. Ajoimme siitten suunnalla kohden
Rödhamnin sisäänmenoa, jossa oli karin vieressä itäviitta (nykyään sitä
kutsuttaisiin länneksi), viittaa ei näkynyt, mutta kuulimme karin
tyrskyt, löysimme sisäänmenon, olimme Rödön puolella ränniä, toista
puolta ei näkynyt. Saaren kupeessa oli suuri rautainen rengas, jolloin
arvelimme sen kohdalla olevan riittävän syvää H-veneelle, purjeet alas,
ankkuri ulos ja keula rantaan. Taisimme paistaa lettuja juhlan
kunniaksi. Aamulla oli kirkas auringonpaiste ja niin uskomattomalta kuin
se tuntuikin rännin toisella puolella oli saari, tosin se oli siinä
kartassakin, mutta kukaan ei ollut nähnyt sitä illalla.
Tulimme sitten Maarianhaminaan puolen päivän jälkeen, ja kun olimme
päässeet rantaan, sinne tuli merivartiosto, joka ilmoitti meidän olevan
etsintäkuulutettu. Olimme kauhean hämmästyneitä. Myöhemmin selvisi, että
ystäväni vaimo oli hermostunut, kun häntä ei oltu vastassa
lentoasemalla vaimon saapuessa ulkomailta. Olimme tosin vieneet sinne
auton ja pyytäneet tiedostusta kuuluttamaan tietyn koneen jälkeen
tiettyä matkustajaa, että tälle on kirjekuori infossa. Kuoressa tietysti
auton avaimet ja ohjeet mistä sen löytää. Tämä siltä varalta, että
ystäväni ei sattuisi ehtimään meriseikkailultaan ajoissa hakemaan
vaimokultaa lentokentältä. Kysyimme merivahdeilta, että oliko meitä
käyty etsimässä, ei kuulema, sillä arvioivat ettei sellaisesta sumusta
mitään löydä ja luultavasti olisimme olleet jossakin pitämässä sumua.
Kaikki päättyi onnellisesti, paitsi että ystävällä meni vaimo vaihtoon.
Nykyään kommunikaatiovälineet ovat parantuneet, joten jokainen voi
ilmoittaa suunnitelmien muuttumisesta ja kenties yrittää kauniilla
tekstiviestillä lepyttää vaimoa, isompien vahinkojen välttämiseksi.
- Lauri Tarkkonen
Timo Noko
onnistuneesti navigoinut sumussa kilkuttamalla puukolla trangian
kantta ja arvioinut kaikumaailmasta kuinka lähellä olen
kalliorantoja. Useinhan sitä meloessa oikoo niemenkärjestä toiseen,
mutta pysyy kuitenkin rannan tuntumassa. Väittäisin tällä perusteella,
että olisi mahdollista nikkaroida ihan kiva akustinen ultraäänitutka,
joka toimii parinkin kilometrin päähän. Tästähän pienveneilijällä on
useimmiten kysymys, GPS kertoo sijainnin täsmällisesti, mutta jos joku
hirvee öljytankkeri tulee päälle. Halpa tutka tuo olis, eikä tarvis
lupia.
Joakim Majander
> Miten tutka muuten näyttää vedenalaiset kivet?
Ei mitenkään! Sitävartenhan kaikissa veneissä on eteenpäin näyttävä
kaikuluotain (vain onko jo kaupan jokasuuntaan näyttäviäkin). Eihän
ilman tuollaista voi liikkua kuin väylän keskiviivalla!
Voiko jo ostaa laitteen, jossa näkyy päällekkäin kartta, tutkakuva,
AISin mukaiset laivat kulkusuuntineen sekä tietysti ympärinäyttävän
kaiun käsitys vedenalaisesta maailmasta (kaloilla tai ilman)?
Turvallisinta olisi liittää autopilottiin automatiikka, joka väistää
esteet, jos kippari ei sitä ymmärrä tehdä.
Ehkä myös lentokoneet ja kuumailmapallot olisi syytä ottaa huomioon ja
lisätä näyttöön salamoista puhumattakaan? Nehän voi tehdä pakkolaskun
yllättäin eteen sumussa, jolloin tavallinen tutka huomaa ne liian
myöhään.
Joakim
Jouko Koskinen
juoda kahvia! Ei päättynyt tämänkään hilavitkuttimen elinkaari vielä.
Tapio Sokura
> Edellisestä kerrasta onkin pari vuotta, joten laitoinpa kompuutterin
> taltioimaan kerran sekunnissa paikallaan olevan GPS-vastaanottimen
> (Garmin GPS-16) paikkaa. Position averaging/hold ja DGPS/EGNOS on pois
> päältä. Sanoit että vuorokaudeksi, taidan jättää sen 48 tunniksi. Palaan
> sitten aiheeseen.
Piirtelinpä nyt kuvan karvan vajaasta 200000 datapisteestä viikonlopun
ajalta: http://www.oh2kku.ham.fi/pics/gps/gps-16-stationary-20070826.png
. Tuossa on pisteitä siis n. 54 tunnin ajalta, GPS-vastaanottimen
ollessa jonkin verran peitteisessä kohdassa lähellä maan pintaa. Sää
vaihteli tuona aikana aurinkoisesta ukkoseen.
Vasemmassa alareunassa on listattu eri prosenttiosuuksilla kauimmaisten
pisteiden sijainteja keskiarvopaikasta. Siis lähimmät 50% kaikista
pisteistä sijaitsivat alle 2,45 metrin etäisyydellä keskiarvopaikasta,
75% 3,66 metrin etäisyydellä, jne. En minä vaan löydä tuosta niitä
200-250 metrin virheitä. Pidemmät "vetelyt" kaakkoon voivat osittain
johtua multipathista ja rakennuksesta, joka peittää näkyvyyttä luoteen
suuntaan huomattavasti. Testin aikana oli yhteensä n. minuutin verran
tilanteita, joissa GPS-vastaanotin menetti fixin kokonaan, näitä hetkiä
ei ole mukana kuvassa/tilastoissa.
Vaakasuuntainen viivaisuus johtuu siitä, että käyttämäni
GPS-vastaanottimen antamien yksittäisten sijaintien resoluutio on reilut
18 x 9 senttimetriä (neljä minuutin desimaalia) ja piirroksessa nuo
askeleet pyöristyvät latitudissa niin, että välillä pikselirivejä jää
valkoiseksi.
Tapio