Väistämissäännöt eivät tietääkseni erottele satama-alueita muusta
vesistöstä. Eli satamasta laiturien välistä saatetaan ilmestytään
avoimeen veteen aika yllättäinkin ja tällainen läheltä piti-tilanne tuli
eteen viikonloppuna. Lähdin Airiston tankkauspaikalta sunnuntaina hyvin
hiljaa kohti satama-aukkoa, ja tuulisen kelin vuoksi (yksin liikkeellä)
päätin poistaa fendarit kannelta tässä vaiheessa ennen avovettä. Perään
lähti toinen vene moottorilla. Miltei satama-aukon kohdalla oikealta
laiturien välistä puski kolmas vene eteen ja ainoastaan hyvä tuuri ja
ripeys estivät kahden tai kolmen veneen vauriot, nyt ei kenellekään
käynyt vahinkoja kun sain pakin vauhdilla täysille ja perässäkin oltiin
hereillä. Eroa jäi vajaa metri ja oikealta tullut käytti oikeuttaan ja
jatkoi meistä ensimmäisenä ulos satama-altaasta.
Tämä herätti ajattelemaan että samanlaisia tilanteita sattuu taatusti
muuallakin. Joskus laiturit ovat avoimen väylän vieressä, jossa
tilannenopeudet ovat paljon suuremmat. Kotisatamanikin on sellaisessa
kapeassa paikassa että väylää kulkevat viistävät läheltä laitureita ja
muut veneet estävät näkyvyyttä laiturien väliin. Selvä vaaranpaikka, jos
laiturista lähtevä tulkitsee tiukasti olevansa oikealta tuleva vene eli
ei väistämisvelvollinen. Kipparin järki tietysti pitäisi sanoa millainen
vaaranpaikka on kyseessä, mutta osa meistähän tulkitsee aina lakia
tiukemmin kuin toiset.
Itse päätin muuttaa toimintatapaani ja poistaa fendarit jatkossa ilman
että koneessa on vetoa jos olen yksin liikkeessä. Mutta onko laiturista
irronnut vene jo tasa-arvoinen väylällä tai satama-altaan vapaassa
osassa liikkuvaan nähden ja siten oikealta tullessaan toiset väistävät?
Markus
> Väistämissäännöt eivät tietääkseni erottele satama-alueita muusta
> vesistöstä.
> Mutta onko laiturista
> irronnut vene jo tasa-arvoinen väylällä tai satama-altaan vapaassa
> osassa liikkuvaan nähden ja siten oikealta tullessaan toiset väistävät?
Hyvä kysymys. Varmaankin tällaisissa tilanteissa on törmäyksiä
sattunut, ja seurauksia puitu oikeudessa. Ehkä ratkaisuja olisi
löydettävissä jostain. Itse ajattelisin niin, että laiturista lähtijä
ei vielä ole kulussa, mutta toisaalta on vaikea sanoa, mistä alkaen
hän sitten on kulussa.
Asetelma on aika pitkälle verrattavissa autojen parkkipaikkoihin.
Niissäkin voisi kuvitella vasemmalta tulijan väistämisvelvollisuuden
pätevän, mutta jos oikealta parkkiruudusta lähtevä täräyttää
ruuturivien välissä ajavan kanssa yhteen, luulenpa, että asia ei ole
näin yksinkertainen. Sikäli kun olen kuullut parkkipaikkakolareista,
normaalit väistämissäännöt eivät päde vaan kaikilta edellytetään
erityistä tarkkaavaisuutta. Monesti parkkipaikkatörmäyksissä molemmat
tuomitaan syyllisiksi, vaikka vain toinen varsinaisesti törttöilee.
Tapsa
On.
Liikkuminen väylällä tai satama-altaassa tai näiden
ulkopuolella ei muuta väistämissääntöjä. Juuri ahtaissa
paikoissa sääntöjä tarvitaan.
Ja jos oikein käännetään veistä haavassa, niin
irroittautuneen aluksen ohjailukyky voi olla vajavainen
hiljaisen nopeuden vuoksi ja siksi sitä pitää myös varoa
ja väistää.
Satama-alueella kauppa-alukset käyttävät äänimerkkejä
kertomaan tekemisistään muille aluksille. Kolarin
sattuessa voisit ehkä vedota siihen, että oikealta
tullut alus ei antanut liikkeellelähdöstään
asiaankuuluvaa äänimerkkiä.
Fendareista: kuten olemme monasti nähneet, niiden
poistaminen on turhaa näpertelyä ja rättihomoilua, vene
nousee hyvin plaaniin fendarit iloisesti pomppien.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.rannikko.vuodatus.net
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
On.
***
Näin voisi ehkä teoriassa juuri ja juuri olla, JOS ko. alus myös näyttäisi
asiaan kuuluvia merkkejä.
- k
Ilman muuta lähtijä käyttäytyi huonosti ja oletettavasti
ei edes huomannut muita kulkijoita.
Piti oikein kaivaa muistin sopukoita, että löytyisikö
tuollaista tilannetta. Ei löytynyt.
Esim Köpiksen kanavissa väistetään liikennettä ja vasta
sitten koukataan mukaan.
Vilkkaimmat ja sokkeloisimmat satamat, joissa olen
käynyt, ovat Hollannissa. Muistikuvani on, että lähtijä
odotti jo liikkuvan menevän ensin.
Yksi poikkeus: Kielin kanavasta kun lähdetään takaisin
Itämerelle, lähdetään röyhkeästi kiihdyttäen ja
kiilaten. Sulun nurkalla on vähäisesti vapaita
vieraspaikkoja ja niihin kirmataan kaikki-mulle-heti
-tyyliin.
Satama-altaisiin tulijalla on jonkinmoinen henkinen
etu-ajo oikeus lähtijöihin nähden. Hän on tulossa
hankalammasta helpompaan. Äänimerkki on tässä
tilanteessa usein paikallaan.
> Satama-altaisiin tulijalla on jonkinmoinen henkinen etu-ajo oikeus
> lähtijöihin nähden. Hän on tulossa hankalammasta helpompaan. Äänimerkki
> on tässä tilanteessa usein paikallaan.
Minkälaista äänimerkkiä olet näissä tilanteissa käyttänyt? Perinteinen
"**ttu***tana" vai mikä? ;-)
--
Juss1 S4lm1
D on aina hyvä. _..
Suomen satamissa pätevät kv Meriteiden säännöt, koska
minun tietääkseni alla kirjatusta säännöksestä ei ole annettu
poikkeavia/täydentäviä määräyksiä, jotka saattaisivat koskea
itse satamia ja sieltä sataman ulkopuolelle johtavia väyliä.
Usein saattaa olla, että ulkopuolinen väylä on ahdas väylä.
(Suomen) Sisävesisäännöt 1 luku 2§ Täydentävät säännökset:
"Liikenteestä satamissa, kanavissa ja erityisissä väylissä voi
asianomainen viranomainen yhdessä merenkulkuhallituksen
kanssa antaa tästä asetuksesta pokkeavia tai sitä täydentävia
määräyksiä."
>> Tämä herätti ajattelemaan että samanlaisia tilanteita sattuu taatusti
>> muuallakin. Joskus laiturit ovat avoimen väylän vieressä, jossa
>> tilannenopeudet ovat paljon suuremmat. Kotisatamanikin on sellaisessa
>> kapeassa paikassa että väylää kulkevat viistävät läheltä laitureita ja
>> muut veneet estävät näkyvyyttä laiturien väliin. Selvä vaaranpaikka, jos
>> laiturista lähtevä tulkitsee tiukasti olevansa oikealta tuleva vene eli
>> ei väistämisvelvollinen. Kipparin järki tietysti pitäisi sanoa millainen
>> vaaranpaikka on kyseessä, mutta osa meistähän tulkitsee aina lakia
>> tiukemmin kuin toiset.
>
>Ilman muuta lähtijä käyttäytyi huonosti ja oletettavasti ei edes huomannut
>muita kulkijoita.
>
>Piti oikein kaivaa muistin sopukoita, että löytyisikö tuollaista
>tilannetta. Ei löytynyt.
>
>Esim Köpiksen kanavissa väistetään liikennettä ja vasta sitten koukataan
>mukaan.
>
>Vilkkaimmat ja sokkeloisimmat satamat, joissa olen käynyt, ovat
>Hollannissa. Muistikuvani on, että lähtijä odotti jo liikkuvan menevän
>ensin.
>
>Yksi poikkeus: Kielin kanavasta kun lähdetään takaisin Itämerelle,
>lähdetään röyhkeästi kiihdyttäen ja kiilaten. Sulun nurkalla on vähäisesti
>vapaita vieraspaikkoja ja niihin kirmataan kaikki-mulle-heti -tyyliin.
>
>Satama-altaisiin tulijalla on jonkinmoinen henkinen etu-ajo oikeus
>lähtijöihin nähden. Hän on tulossa hankalammasta helpompaan. Äänimerkki on
>tässä tilanteessa usein paikallaan.
Minulla ei ole (vieläkään) tiedossani CEVNIn täydellistä
kokoelmaa, josko siellä olisi CEVNIn alueen satamia
koskevia erillismääräyksiä.
Itse olen ollut aina valmiina ko satamissa liikkuessani
väistämään muita veneilijöitä.
Kielin kanavaa koskevat erillismääräykset ovat "aina"
olleet voimassa lukuunottamatta kanavan ulkopuolella
tai kanavan sisäpuolella olevia venesatamia, josko
niissä noudatetaan CEVNIn pykäliä tai sitten ei.
("Kohteliaampi väistäköön!)
MSa
Olisin jotenkin eri mieltä tuosta "henkisestä etuajo-oikeudesta".
Säännöthän eivät ota tuohon kantaa mitenkään, mutta minusta on satamaan
tullessa jotenkin luonnollista antaa tilaa uloslähtijöille. Sama logiikka
kuin metron ovissa, nääs.
-Jouni
Suomenlahden kulkija voisi näin päätellä.
Jo Pohjanlahdella on avoimia satamia, joissa on
aallonmurtajassa kapea aukko. Isossa myötäaallokossa on
jo riittävä murhe osua aukkoon saati että joutuisi
väistämään tai odottamaan ulostulijaa.
Monissa ison veden satamissa aalonmurtajan aukon
ulkopuolella voi olla 5-8 solmun poikittaisvirta.
Virrasta sisään tulijalla ei oikein ole mitään
mahdollisuuksia reagoida, jos reikä onkin tukossa, kun
koukkaa aukosta sisään.
Cuxhaven on Elben suulla kirjaesimerkki tällaisesta
paikasta.
Borkumiin tulee yhteysalus sisään Ems-joelta täydellä
vauhdilla ja satama-altaan puolella pudottaa molemmat
ankkkurit jarruiksi. Hurjan näköistä puuhaa. Turha siinä
on styyrpuuria huudella. :)
Lähteminen on aina helpompaa.
Euroopassa on maakohtaisia ja jopa satamakohtaisia
sääntöjä, joita paikalliset viranomaiset myös valvovat.
Kuri on tiukkaa.
>>> Satama-altaisiin tulijalla on jonkinmoinen henkinen etu-ajo oikeus
>>> lähtijöihin nähden. Hän on tulossa hankalammasta helpompaan.
>>> Äänimerkki on tässä tilanteessa usein paikallaan.
>> Minkälaista äänimerkkiä olet näissä tilanteissa käyttänyt? Perinteinen
>> "**ttu***tana" vai mikä? ;-)
> D on aina hyvä. _..
Äänimerkinantolaite ei taida olla katsastusvaruste.
--
Juss1 S4lm1
> Lähdin Airiston tankkauspaikalta sunnuntaina hyvin
> hiljaa kohti satama-aukkoa, ja tuulisen kelin vuoksi (yksin liikkeellä)
> päätin poistaa fendarit kannelta tässä vaiheessa ennen avovettä.
Siis ymmärsinkö oikein, että lähdit ottamaan melko ahtaassa satama-
altaassa fendareita ja jätit veneen kulkemaan eteenpäin ilmeisesti
autopilotin ohjaamana ilman kunnollista tähystystä ja ohjausvalmiutta?
Eikös se ole aika ajattelematonta, varsinkin, jos kyse oli
puolenpäivän jälkeisestä ajasta jolloin tuuli ja aallot osuivat varsin
pahasti ko. satamaan? Ko. olot voivat vaatia joiltain venetyypeiltä
melko reilua vauhtia, jotta vene on kunnolla ohjailukykyinen eikä
tuulen vietävänä. Kun on paikaltaan irti lähtenyt ei välttämättä voi
jäädä odottelemaan, että saat fendarisi pois.
Parkkipaikka on hyvä vertaus ahtaaseen satamaan. Varsinkin tuulisella
säällä tulee helposti tilanteita, joissa joku on hetkellisesti
ohjailukyvytön tai joutuu muuttamaan suuntaansa, toisin kuin "saisi"
kohtaustilanteessa. Homma vaatii siis "pelisilmää" ja varovaisuutta
paljon enemmän kuin väistämisvelvollisuuksien kirjaimellista
noudattamista. Röyhkeällä väistämään pakottamisella voi aiheuttaa
toiselle pahoja vahinkoja riippumatta siitä oliko "oikeassa" vai ei.
Joakim
Siis satamaan ei saa tulla ilman lupaa. Lupa pyydetään etukäteen
radioteitse. Elävästi muistan, että Kodiak Cityn Harbour Masteri tuli
itse huutamaan, kun meloskelin satamaan ilman lupaa ja rupesin
latomaan kamojani täysin tyhjälle laiturille. Se tosiaan huusi
kuuluvasti ja syvällä bassolla just niinkuin sumusireeni, liekö ura
urennut juurikin tämän taidon ansiosta.
Hohhoijaa - siis vain katsastusvarusteet...
Kypärä ei ole katsastusvaruste, mutta jos nyt hankkisin
purjeveneen, niin varusteisiin kuuluisi yksi yhden koon
kypärä, joka puettaisiin sen kaverin kallon suojaksi,
joka lähtee merellä mastoon.
Lähtökohtaisesti oma ja aluksen turvallisuus ja siihen
liittyvät kokemusperäiset varusteet ovat tärkeitä, se
mitä katsastaja vaatii on toinen juttu eikä takaa
oikeastaan mitään.
>Hohhoijaa - siis vain katsastusvarusteet...
>
>Kyp=E4r=E4 ei ole katsastusvaruste, mutta jos nyt hankkisin=20
>purjeveneen, niin varusteisiin kuuluisi yksi yhden koon=20
>kyp=E4r=E4, joka puettaisiin sen kaverin kallon suojaksi,=20
>joka l=E4htee merell=E4 mastoon.
Eikö Jaakko veneessäsi ole kypärää? ;) Tästä kesästä lähtien meillä
on, mutta mastoon mennään hyvällä kelillä ja kypärä on maston juuressa
olevan apumiehen päässä. Ei tee kivaa, jos varmistuslangoista yms.
huolimatta tipahtaa työkalu tai jokin osa päähän...
Eikös intissä jo opetettu, että maston juuressa olevilla on potta
päässä.
Mika
Haluatko lähettää sähköpostia? Vaihda eka (vai oliko
sittenkin toka) kahdeksikko numeroksi viisi...
Hyvien merimiestapojen mukaista on että satamasta lähtevä antaa tilaa
satamaan tulijalle. Perustuu siihen, että satamasta lähtevälle
väistäminen on usein helpompaa. Satamaan tuleva alus saatta myös olla
pahemmassa kelissä, konerikkoinen jne...
Metron ovista en tiedä kun en merellä ole vielä metron kanssa ollut...
t:ro
Perusteet ovat hyvät, mutta riittävätkö hyvät merimiestavat
vakuutusyhtiöille. Lieneeköhän asianomainen viranomainen
nukahtanut, kun (minun tietämykseni mukaan) ei ole antanut
asiasta täydentäviä määräyksiä.
. . . entäs sitten väistämisjärjestys itse satama-alueella?
MSa
> on se
Ahaa, no onneksi tulin sellaisen hankkineeksi. Vedän takaisin pahat puheeni.
--
Juss1 S4lm1
Lähdin kannelle, kyllä, mutta tähystys toimii tietysti koko ajan (itse
asiassa paremminhan kannelta näkee) ja autopilotin lisäksi ohjausvalmius
oli 1 sek viiveellä. Toinen vaihtoehto olisi ollut ottaa fendarit
röykkyisellä merellä, ja kun olin yksin liikkeellä sunnuntain
myrkyisellä tuulella tein tällä kertaa näin. Kahdesta huonosta
vaihtoehdosta oli valittava. Röyhkeydestä ei ole minun veneessä kyse
silloin kun olen kipparina. Olen samaa mieltä parkkipaikkavertauksesta
ja pelisilmästä. Juuri sitä pelisilmää olisin kaivannut vastapuolelta
kun hän tuli,tosin oikealta, veneellään meidän kahden eteen. Ja tässä on
se vaaranpaikka jos vastaava tapahtuu väylän varren satamasta lähtiessä
tiukasti nykylakia lukevan kipparin veneellä.
Markus
Kolmaskin vaihtoehto tuli mieleen. Kun paatti on vielä
laiturissa, voi kolme neljästä fendarista otta pois
kaikessa rauhassa. Ja neljännenkin juuri kun on lähdössä.
Neljäs: paikalta ulos, kone vapaalle ja fendarit sisään.
Sitten liikkeelle.
Viides: fendareiden alapäät yhteen narulla per laita.
Tästä kun nyppäsee, niin fendarit nousee.
Kuudes...
Näissä tilanteissa äänimerkki on hyvä väline sen
lisäksi, että saa huomiota. Käräjäoikeudessa on
vakuuttavaa, jos voi lukea lokikirjaa, jossa kerrotaan,
että havaittuaan vaaratilanteen ruorimies antoi useita
äänimerkkejä ja ryhtyi samanaikaisesti västöliikkeeseen.
Jos vastapuolella ei ole samaa tarinaa, taipuu
huolimattomuuden vaaka sille puolelle.
1) anna äänimerkki
2) kirjaa toimenpiteet lokikirjaan
3) ota talteen gps-data ennen ja jälkeen haverin
> Lähdin kannelle, kyllä, mutta tähystys toimii tietysti koko ajan (itse
> asiassa paremminhan kannelta näkee) ja autopilotin lisäksi ohjausvalmius
> oli 1 sek viiveellä.
En tiedä lainkaan millainen vene sinulla on, mutta kyllä mulla menee
varmasti yli 5 sekuntia juosta kauimmalta fendarilta ohjauspisteeseen
ja kytkeä automaattiohjaus pois. Samoin tähystys menee
puutteelliseksi, kun katselee fendareita. Molemmista syistä teen ko.
operaation yksin ollessa vain kun ympärillä on riittävästi vapaata
vettä.
Tarkemmin tilannetta ymmärtämättä en tiedä kuka oli röyhkeä vai oliko
kukaan. Airiston laiturivälit on sen verran kapeat tuossa kelissä,
että kääntyminen ja odottelu voi olla hyvin vaarallista jollain
veneillä. Jo lauantaina oli monella veneellä vaikeuksia kääntyä noissa
väleissä, vaikka tuulta oli paljon vähemmän.
Meriteiden sääntöjen mukaan satama ulosmenoaukkoineen on varmasti
ahdas kulkuväylä, jota kulkevilla on lisäoikeuksia muihin nähden,
mutta edelleen korostan kovasti sitä pelisilmää, joka sisältää muiden
veneiden mahdollisten käsittelyvaikeuksien ymmärtämistä, paljon
tärkeämmäksi kuin sääntöoppia.
Joakim
> Meriteiden sääntöjen mukaan satama ulosmenoaukkoineen on varmasti
> ahdas kulkuväylä, jota kulkevilla on lisäoikeuksia muihin nähden,
> mutta edelleen korostan kovasti sitä pelisilmää, joka sisältää muiden
> veneiden mahdollisten käsittelyvaikeuksien ymmärtämistä, paljon
> tärkeämmäksi kuin sääntöoppia.
Näin on, sanoohan sen jo järkikin, että jos monta venettä on ajamassa
jonossa "pääväylää" ulos satamasta, ei kenenkään kannata sieltä oikealta
sivulta tunkea väkisin väliin. Silloinhan sen jonon ainoaksi
vaihtoehdoksi jää pakin heittäminen päälle ja antautuminen sivutuulen
vietäviksi, kuten Airiston satamassa etelätuulella kävisi.
Ei meriteiden säännöt anna kaikissa tilanteissa järkevintä ulospääsyä
tilanteesta. Silloin kun laki ei riitä, alkaa merimiestaito.
--
Juss1 S4lm1
Jono?
Pitää vähän jounittaa: missään liikenteessä jonolla ei
ole etuoikeuksia, on vaarallista edes kuvitella niin.
Marssirivistö on sitten ihan toinen juttu.
Pääväylä?
Mykistyn.
>> Näin on, sanoohan sen jo järkikin, että jos monta venettä on ajamassa
>> jonossa "pääväylää" ulos satamasta, ei kenenkään kannata sieltä
>> oikealta sivulta tunkea väkisin väliin. Silloinhan sen jonon ainoaksi
>> vaihtoehdoksi jää pakin heittäminen päälle ja antautuminen sivutuulen
>> vietäviksi, kuten Airiston satamassa etelätuulella kävisi.
>> Ei meriteiden säännöt anna kaikissa tilanteissa järkevintä ulospääsyä
>> tilanteesta. Silloin kun laki ei riitä, alkaa merimiestaito.
> Pitää vähän jounittaa: missään liikenteessä jonolla ei ole etuoikeuksia,
> on vaarallista edes kuvitella niin. Marssirivistö on sitten ihan toinen
> juttu.
Sinäkö siis pidät kaikista meriteiden säännöistä tiukasti kiinni myös
satamissa? Et tingi missään tilanteessa omista oikeuksistasi?
--
Juss1 S4lm1
> Näin on, sanoohan sen jo järkikin, että jos monta venettä on ajamassa
> jonossa "pääväylää" ulos satamasta, ei kenenkään kannata sieltä oikealta
> sivulta tunkea väkisin väliin. Silloinhan sen jonon ainoaksi
> vaihtoehdoksi jää pakin heittäminen päälle ja antautuminen sivutuulen
> vietäviksi, kuten Airiston satamassa etelätuulella kävisi.
Katsotaampa ensin paikkaa:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?cx=1561430&cy=6682686&scale=4000&tool=siirra&lang=FI
Ja muistetaan, että paksulla mustalla merkittyissä sisimmissä
laitureissa on puomit sivuille ja ulommaisessa oli kylkikiinnityksessä
useampia veneitä. Laiturivälit olivat siis varsin kapeita ja
suunnanmuutos laituriin tultaessa tai lähdettäessä ei ollut aivan
helppoa.
Jos laiturien väleistä lähtee liikkeelle veneellä, jossa ei ole
sisäperän, kaksoismoottorin hyvin voimakkaan keulapotkurin tms. suomaa
hyvää ohjailukykyä ilman vauhtia kovassa (15-23 m/s puolesta päivästä
alkaen) tuulessa ja aallokossa (keskimmäisen laiturin päässä olleeseen
30-jalkaiseen purjeveneseen ei päässyt kyytiin sen hyppiessä liikaa
aallokossa), on melkolailla pakko ajaa kerralla pois laiturivälistä.
Vaihtoehtona on helposti ajautuminen poikittain, jolloin sitten on
pian suurissa vaikeuksissa.
Rannasta polttoaineasemalta tulevalla on paremmin tilaa väistää ja
myöskin kallio antaa paremmin tuuli- ja aaltosuojaa.
Miksi tuossa sitten oli toinen vene perässä "jonossa"? Eikös olisi sen
ollut parempi jättää vähän "turvaväliä". Eihän tuolla nyt kuitenkaan
mitään ruuhkaa ollut, vaan aikamoinen erikoisuus, että kolme venettä
lähti yhtäaikaa.
Joakim
>> Näin on, sanoohan sen jo järkikin, että jos monta venettä on ajamassa
>> jonossa "pääväylää" ulos satamasta, ei kenenkään kannata sieltä oikealta
>> sivulta tunkea väkisin väliin. Silloinhan sen jonon ainoaksi
>> vaihtoehdoksi jää pakin heittäminen päälle ja antautuminen sivutuulen
>> vietäviksi, kuten Airiston satamassa etelätuulella kävisi.
> Jos laiturien väleistä lähtee liikkeelle veneellä, jossa ei ole
> sisäperän, kaksoismoottorin hyvin voimakkaan keulapotkurin tms. suomaa
> hyvää ohjailukykyä ilman vauhtia kovassa (15-23 m/s puolesta päivästä
> alkaen) tuulessa ja aallokossa (keskimmäisen laiturin päässä olleeseen
> 30-jalkaiseen purjeveneseen ei päässyt kyytiin sen hyppiessä liikaa
> aallokossa), on melkolailla pakko ajaa kerralla pois laiturivälistä.
> Miksi tuossa sitten oli toinen vene perässä "jonossa"? Eikös olisi sen
> ollut parempi jättää vähän "turvaväliä". Eihän tuolla nyt kuitenkaan
> mitään ruuhkaa ollut, vaan aikamoinen erikoisuus, että kolme venettä
> lähti yhtäaikaa.
Jos itse olisin ollut siellä, olisin ensinnäkin tarkkaan harkinnut
tarvetta lähteä veneilemään tuolla kelillä Airistolta muualle kuin
Rumpuddenin venesatamiin ja toisekseen olisin antanut niiden kahden
peräkkäin ajavan veneen mennä ensin ja sitten vasta lähtenyt itse. Voi
tietysti olla, että se sivusta lähtenyt vene oli ensin liikkeellä ja se
olikin hän jonka eteen nuo kaksi muuta yllättäen tulivat vasemmalta.
Oletin kuitenkin alkuperäisestä kuvauksesta johtuen, että se sivusta
yllättäen tullut vene lähti myöhemmin liikkeelle ja sen kippari siis
kaiken järjen mukaan oli tietoinen tulevasta hankalasta tilanteesta. Jos
olen tässä oletuksessani väärässä, se tietysti muuttaa tulkintaani
tilanteen kulusta.
--
Juss1 S4lm1
En. En koe tinkiväni vaikka luovun oikeuksistani.
En perustelee kumpaakaan vaihtoehtoa sillä,
että olen jonossa, pääväylällä tms.
Jenkeissä autokoulussa opetettiin ns. defensive driving
-ajattelua: jos toinen tekee virheen, oli juridinen
oikeus kummalla tahansa, on minulla siinä tilanteessa
vielä toleranssia pelastaa tilanne parhain päin.
Tuo ajattelu sopii hyvin vesillekin.
Minun mielestäni Meriteiden säännöt eivät anna satamien
kohdalle mitään poikkeuksellisia sääntöjä eikä niitä
sääntöjä myöskään olisi yksinkertaista muuttaa (?).
Tuonpa takaisin uudelleen aikaisemmin esittämäni kohdan
Sisävesisäännöistä:
(Suomen) Sisävesisäännöt 1 luku 2§ Täydentävät säännökset:
"Liikenteestä satamissa, kanavissa ja erityisissä väylissä voi
asianomainen viranomainen yhdessä merenkulkuhallituksen
kanssa antaa tästä asetuksesta pokkeavia tai sitä täydentävia
määräyksiä."
Tämän säännön sisältöhän antaa mahdollisuuden puuttua
jopa yksittäisen (?) sataman kohdalla erillisellä määräyksellä
liikenteeseen. Kas, kun ei kukaan "asianomainen viranomainen"
ole puuttunut asiaan. Tarvitaanko odottaa kolarointia satamassa
ennenkuin tarkennus sen sataman määräyksiin uskalletaan
esittää?
MSa
> Tuonpa takaisin uudelleen aikaisemmin esittämäni kohdan
> Sisävesisäännöistä:
>
> (Suomen) Sisävesisäännöt 1 luku 2§ Täydentävät säännökset:
> "Liikenteestä satamissa, kanavissa ja erityisissä väylissä voi
> asianomainen viranomainen yhdessä merenkulkuhallituksen
> kanssa antaa tästä asetuksesta pokkeavia tai sitä täydentävia
> määräyksiä."
>
> Tämän säännön sisältöhän antaa mahdollisuuden puuttua
> jopa yksittäisen (?) sataman kohdalla erillisellä määräyksellä
> liikenteeseen. Kas, kun ei kukaan "asianomainen viranomainen"
> ole puuttunut asiaan. Tarvitaanko odottaa kolarointia satamassa
> ennenkuin tarkennus sen sataman määräyksiin uskalletaan
> esittää?
Analogiaa voisi hakea tieliikennelaista. Siellä ei oteta mitään kantaa
vaikkapa pysäköintialueiden väistämisvelvoitteisiin. Asiaa ei olla
korjaamassa, vaikka esim. vakuutusyhtiöiden mukaan
parkkipaikkakolhujen korvaussummat ovat kasvaneet huomattavan
suuriksi. Sellainen menisi varmaan liian vaikeaksikin.
Kannatan edelleenkin järjenkäyttöä ylenpalttisen säätelyn sijaan.
--JP
Ääni järjen käytölle säännösten sijaan, jopa yhden kolarin uhalla.
Yksi oma esimerkki viime viikonlopulta. Lähdin laiturista peruuttaen
peräpaalujen välistä kahden laiturin ahtaaseen väliin. Luultavasti
samoihin aikoihin samoissa puuhissa lähellä laiturin tyveä oli ollut
Busterin tyyppinen vene. Siinä vaiheessa kun noin kaksi kolmasosaa
omasta veneestä oli tolppien ulkopuolella, oli Buster kerennyt jo aika
lähelle. Peruuttaminen pidemmälle olisi vienyt minut laiturien väliin
poikittain tukkien toisen tien kokonaan, joten pysäytin ja annoin hänen
mennä. Ei tuo suuresti siinä haitannut, kun oli niin suojainen paikka,
tuulessa olisi ollut hankalaa pysähtyä osittain tolppien välissä. Vähän
threadin aloittajan tapaan oli siinä vaiheessa tietysti vielä
kiinnitysköysiäkin käsissä.
Aika monelta olisi jäänyt päättelemättä sääntöjen mukainen
väistämisvelvollisuuskin, minä peruutin ja Buster tuli paaran puolelta,
nimelliskulkusuuntaan nähden vasemmalta. Minusta sääntöjen miettiminen
sellaisessa tilanteessa olisi jotenkin absurdia, eikä yleispätevien
sääntöjen luominen takuulla onnistuisi. Ottaen huomioon, etten muista
kohdanneeni vastaavaa tilannetta aikaisemmin vuosikymmenien aikana, ja
sen, ettei kaiken kattavia riittävän yksinkertaisia sääntöjä voi luoda,
antaisin mennä kuten ennenkin.
Kyllä voidaan luoda:
"Satamassa liikkuessa suhtaudu jokaiseen muuhun liikkuvaan
veneeseen ikäänkuin sen tarkoitus on ajaa päällesi ;-)"
MSa
> Analogiaa voisi hakea tieliikennelaista. Siellä ei oteta mitään kantaa
> vaikkapa pysäköintialueiden väistämisvelvoitteisiin. Asiaa ei olla
> korjaamassa, vaikka esim. vakuutusyhtiöiden mukaan
> parkkipaikkakolhujen korvaussummat ovat kasvaneet huomattavan
> suuriksi. Sellainen menisi varmaan liian vaikeaksikin.
Ei asia nyt sentään aivan näin ole. Tieliikennelaki on voimassa
kaikilla yleiselle liikenteelle tarkoitetuilla alueilla, myös
pysäköintialueilla. Korkeimmasta oikeudesta on ennakkopäätös,
jonka mukaan perusväistämissääntö (oikealta tulevan sääntö) on
voimassa pysäköintialueen ajoväylillä, ellei väylien eriarvoisuus
ole ilmeinen.
Erona tie- ja vesiliikennelainsäädännön välillä on se, että
vesiliikenteen säädöksissä ei ole tieliikennelain tapaan
vähäisistä teistä, pysäköintipaikalta tulevan
väistämisvelvollisuudesta ja muista vastaavista satamaliikenteen
kaltaisista asioista erityissäädöksiä.
Itse arvelen, että jos asiaa jouduttaisiin puimaan raastuvassa,
meriteiden sääntöjen mukainen velvollisuus välttää yhteentörmäys
on pakottavampi säädös kuin pakonomainen tarve nostaa lepuuttajat
vedestä.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
> > Analogiaa voisi hakea tieliikennelaista. Siellä ei oteta mitään kantaa
> > vaikkapa pysäköintialueiden väistämisvelvoitteisiin.
> Ei asia nyt sentään aivan näin ole. Tieliikennelaki on voimassa
> kaikilla yleiselle liikenteelle tarkoitetuilla alueilla, myös
> pysäköintialueilla. Korkeimmasta oikeudesta on ennakkopäätös,
> jonka mukaan perusväistämissääntö (oikealta tulevan sääntö) on
> voimassa pysäköintialueen ajoväylillä, ellei väylien eriarvoisuus
> ole ilmeinen.
Viitannet päätökseen KKO:1989:46.
Olet oikeassa. Mutta mitään yleispätevää sääntöä pysäköintialueen
väistämissäännöistä tuo ennakkopäätös ei anna, eikä myöskään antanut
aihetta tarkennuksiin Tieliikennelaissa.
> Erona tie- ja vesiliikennelainsäädännön välillä on se, että
> vesiliikenteen säädöksissä ei ole tieliikennelain tapaan
> vähäisistä teistä, pysäköintipaikalta tulevan
> väistämisvelvollisuudesta ja muista vastaavista satamaliikenteen
> kaltaisista asioista erityissäädöksiä.
Onneksi ei ole. Alkuperäinen tarkoitukseni oli tuoda esille se,
kuinka hankalaa ja tarkoituksetonta olisi alkaa säädellä
väistämisvelvollisuuksia mitenkään muuten, kuin mitä meriteiden
säännöt ja/tai terve järki sanelee.
Vai kuinka moni meistä haluaisi Airiston vierasvenesatamassa, kovalla
etelätuulella, muistella KKO:n päätöstä:
"Satama-alueella liikenne saattaa olla järjestetty siten, että siellä
olevat väylät ovat eriarvoiset. Jotta sisävesisäännöstä ilmenevää
oikeusohjetta voitaisiin soveltaa satama-alueella tapahtuvaan
liikenteeseen on kuitenkin edellytettävä, että väylien eriarvoisuus on
yhtä ilmeinen kuin lainkohdassa mainittujen alueiden tai vähäisten
väylien eriarvoisuus on suhteessa varsinaiseen väylään."
> Itse arvelen, että jos asiaa jouduttaisiin puimaan raastuvassa,
> meriteiden sääntöjen mukainen velvollisuus välttää yhteentörmäys
> on pakottavampi säädös kuin pakonomainen tarve nostaa lepuuttajat
> vedestä.
Olen kanssasi samaa mieltä. Ja tietenkin tuo velvollisuus koskee myös
sitä toista osapuolta.
--JP
Tästä olen samaa mieltä alkuperäisenä kirjoittajana, jos kohta myös
vastapuolen "kaikki toimenpiteet yhteentörmäyksen välttämiseksi"
tulisivat merioikeuden harkittavaksi. Päätös kallistuisi ehkä kuitenkin
painottamaan minun huolimattomuutta vaikka tuskin vastapuoli
päänsilitystä saisi.
Kuitenkin tämän tapauksen piti olla vain johdanto miettimään seuraavaa
tilannetta: väylän varrella olevan sataman laiturien välisestä katveesta
putkahdetaan väylälle "oikealta tulevan oikeudella". Tällaisia
satamiahan on useita, vaikkapa http://tinyurl.com/3eqwxq ja
http://tinyurl.com/3hs8uf tässä Turun kupeessa tulevat heti mieleen.
Ehkä keskustelu on turhaa kun törmäyksiä ei näytä tapahtuvan tai vauhti
ja vahingot ovat niin pienet etteivät tapaukset pääse esille, hyvä niin.
Itselle jäi opetukseksi ettei koskaan voi olla varma sovelletaanko
lakeja vai pelisilmää, joten entistä varovaisemmin tulee toimittua
jatkossa, hyvä sekin.
Markus
>>>> Näin on, sanoohan sen jo järkikin, että jos monta venettä on
>>>> ajamassa jonossa "pääväylää" ulos satamasta, ei kenenkään kannata
>>>> sieltä oikealta sivulta tunkea väkisin väliin. Silloinhan sen jonon
>>>> ainoaksi vaihtoehdoksi jää pakin heittäminen päälle ja antautuminen
>>>> sivutuulen vietäviksi, kuten Airiston satamassa etelätuulella kävisi.
>>> Pitää vähän jounittaa: missään liikenteessä jonolla ei ole
>>> etuoikeuksia, on vaarallista edes kuvitella niin. Marssirivistö on
>>> sitten ihan toinen juttu.
>> Sinäkö siis pidät kaikista meriteiden säännöistä tiukasti kiinni myös
>> satamissa? Et tingi missään tilanteessa omista oikeuksistasi?
> En. En koe tinkiväni vaikka luovun oikeuksistani.
> En perustelee kumpaakaan vaihtoehtoa sillä,
> että olen jonossa, pääväylällä tms.
Taisin ilmaista ajatukseni epäselvästi. Minun tarkoitukseni oli puhua
vapaaehtoisesta väistämisestä, eli joustamisesta. Jos näen, että joku
isompi venemäärä on etenemässä pois satamasta, ja minun sinne sekaan
menoni, vaikka minulla olisi siihen oikeus, aiheuttaisi yleistä
hämminkiä, niin minä en mene sinne sekaan vaan odotan tilanteen
selkiytymistä. Et varmaan ole tästä eri mieltä.
> Jenkeissä autokoulussa opetettiin ns. defensive driving -ajattelua: jos
> toinen tekee virheen, oli juridinen oikeus kummalla tahansa, on minulla
> siinä tilanteessa vielä toleranssia pelastaa tilanne parhain päin.
En näe tässä ristiriitaa.
--
Juss1 S4lm1
Minä puolestani olin epäselvä: taustalla on käsitykseni,
että suomalaisessa liikenteessä - niin maalla kuin
merellä - puolustetaan omia oikeuksia helpommin kuin
annetaan periksi yhteisen edun vuoksi. Taustalla on
ymmärtääkseni huono itsetunto ja kotikasvatuksen puute,
ei sen kummempaa.
Liikenteessä maalla moottoripyöräilijät joutuvat
toteuttamaan valppauden strategiaa ja samalla tavalla
minä meloessani joudun olemaan tarkkana. Jostain
salmesta porhaltavan ison veneen peräaallot voivat
kaataa kanootin, jos osun tilanteessa huonoon paikkaan.
Isolla ja kömpelöllä purjeveneellä liikkuessa joutui
myös miettimään useamman siirron eteenpäin ennen
manööverejä ahtaassa satamassa.
Yhden kolhasun toiseen veneeseen muistan - Visbyn
satamassa ohjasin alukseni pukspröötin toisen
purjeveneen peräikkunasta sisään. Toinenkin osapuoli oli
suomalainen ja itseasiassa kolarista syntyi vuosia
jatkunut ystävyys.
> Kuitenkin tämän tapauksen piti olla vain johdanto miettimään seuraavaa
> tilannetta: väylän varrella olevan sataman laiturien välisestä katveesta
> putkahdetaan väylälle "oikealta tulevan oikeudella". Tällaisia
> satamiahan on useita, vaikkapa http://tinyurl.com/3eqwxq ja
> http://tinyurl.com/3hs8uf tässä Turun kupeessa tulevat heti mieleen.
Karttalinkeistäsi löytyy minunkin kotisatamani. Liikennettä on sen
verran paljon, että kuvaamaasi tilanteeseen olisi helppo joutua, jos
takertuisi tuohon "oikeuteensa". Vaihde vapaalle ja suunnankorjaus
ratkaisee ongelman jo ennen kuin siitä tulee ongelma.
> Ehkä keskustelu on turhaa kun törmäyksiä ei näytä tapahtuvan tai vauhti
> ja vahingot ovat niin pienet etteivät tapaukset pääse esille, hyvä niin.
Ehkä jonain päivänä haveriin osallistuu sen verran arvokas vene, että
vakuutusyhtö päättää hakea oikeuden tulkinnan sille, onko oikealta,
näköesteen takaa toisen veneen kylkeen seilaaminen ollut
tuottamuksellista tai peräti tahallista.
Miteköhän siinä kävisi?
--JP
Piti kaivaa tämä murheellinen haveri esiin, lähinnä
siitä kannattaa lukea tutkintalautakunnan suositukset.
- kulkuvalot
- promilleraja
- muiden vesilläliikkujien huomioonottaminen
- olosuhteisiin nähden sopiva nopeus
Nuo kaksi viimeistä kohtaa pätevät laajalti ja varmaan
itse kullakin säädyllä on peiliin katsomisen paikka.
Myös minulla.
"Onnettomuuden syntyyn vaikutti osaltaan Buster-veneen
ajolinja, joka olisi kulkenut melko läheltä Växärin
saaren kallioita eli salmen vasenta reunaa Buster-veneen
kulkusuuntaan katsottuna. Ajolinja on tässä paikassa
yleisesti käytetty ja lähellä merikarttaan merkittyä
väyläviivaa. Buster-veneen kuljettaja ei tähystyksen
puutteellisuuden vuoksi ilmeisesti nähnyt Brig-veneen
kulkuvaloja kuin vasta aivan vähän ennen yhteentörmäystä.
Onnettomuuden syntyyn vaikuttivat myös Brig-veneen
riittämättömät toimenpiteet yhteentörmäyksen
välttämiseksi. Brig-veneen kuljettajan tilannearviointia
vaikeutti se, että Buster-veneen kulkuvalo joko jäi
kuljettajan selän taakse tai ei toiminut. Lisäksi
kummankin veneen nopeus oli olosuhteisiin nähden liian
suuri. Onnettomuuteen mahdollisesti myötävaikutti
Buster-veneen kuljettajan voimakas humalatila.
Brig-veneen kuljettaja oli lievästi alkoholin
vaikutuksen alainen, minkä vaikutusta onnettomuuteen on
vaikea arvioida.
Tutkintalautakunta suosittaa muun muassa veneiden
kulkuvalomääräysten tarkentamista ja selvitystä mikä
vaikutus veneilyn turvallisuuteen olisi promillerajan
alentamisella. Lisäksi suositetaan valistuskampanjaa,
jossa korostetaan muiden vesilläliikkujien huomioon
ottamisen ja olosuhteisiin nähden sopivan nopeuden
merkitystä turvallisuuden kannalta."
> Väistämissäännöt eivät tietääkseni erottele satama-alueita muusta
> vesistöstä.
> Mutta onko laiturista
> irronnut vene jo tasa-arvoinen väylällä tai satama-altaan vapaassa
> osassa liikkuvaan nähden ja siten oikealta tullessaan toiset väistävät?
Hyvä kysymys. Varmaankin tällaisissa tilanteissa on törmäyksiä
sattunut, ja seurauksia puitu oikeudessa. Ehkä ratkaisuja olisi
löydettävissä jostain. Itse ajattelisin niin, että laiturista lähtijä
ei vielä ole kulussa, mutta toisaalta on vaikea sanoa, mistä alkaen
hän sitten on kulussa.
3 Sääntö, yleiset määritelmät
i) Alus on kulussa, kun se ei ole ankkuroituna, maihin kiinnitettynä eikä
karilla.
T. panu
Eikös se tuon pykälän mukaan ole yksiselitteisesti kulussa.
MSa
Kuten olen aiemminkin sanonut, toistuvasti: "terveelle järjelle",
"pelisilmälle", "hyville merimiestavoille" yms. ei ole yksiselitteistä
pätevää ja kaikkia sitovaa määritelmää. Siksi on syytä noudattaa lakia.
Kuten jo tässäkin keskustelussa on käynyt ilmi, niistä sääntöjen
määrittelemättä jättämistä asioista on taatusti jokaisesta useita erilaisia
mielipiteitä. Kun niistä sääntöjen piirissäkin olevista tilanteista on...
:)
Muuten, siitä sisään-/uloskulkevien järjestyksestä, josta joku oli kanssani
eri mieltä: useimmissa satamissa muuallakin kuin Suomessa sillä sataman
ulkopuolella olevalla on enemmän tilaa operoida kuin sataman sisäpuolella
olevalla. Sisävesisäännöissä on sitäpaitsi kohta, jonka mukaan "paikalle
myöhemmin tulleen" on väistettävä ahtaassa paikassa; eipä tuota paljoa
tarvitse venyttää tulkitakseen, että ensin satamassa olleella on
todennäköisesti etuajo-oikeus... Toki joissain olosuhteissa samasta
säännöstä voi seurata päinvastainen tulkinta, mutta ei yleissääntönä. Paras
tilannehan tietysti on se, että liikennettä jotenkin ohjataan.
-Jouni
> JiiPee kirjoitti:
> > On 7 loka, 22:05, Matti Grönroos <matti.gronr...@iki.fi> wrote:
> >> Itse arvelen, että jos asiaa jouduttaisiin puimaan raastuvassa,
> >> meriteiden sääntöjen mukainen velvollisuus välttää yhteentörmäys
> >> on pakottavampi säädös kuin pakonomainen tarve nostaa lepuuttajat
> >> vedestä.
> > Olen kanssasi samaa mieltä. Ja tietenkin tuo velvollisuus koskee myös
> > sitä toista osapuolta.
> Kuitenkin tämän tapauksen piti olla vain johdanto miettimään seuraavaa
> tilannetta: väylän varrella olevan sataman laiturien välisestä
> katveesta putkahdetaan väylälle "oikealta tulevan oikeudella".
Kuten aiemmin todettiin, tuohon "oikeuteen" ei voi vedota, ellei anna
säädettyä äänimerkkiä (osa D, 34. sääntö):
e) Aluksen, joka lähestyy sellaista kulkuväylän mutkaa tai aluetta,
missä muita aluksia saattaa olla välissä olevan, näkyvyyttä
haittaavan esteen takana, on annettava viheltimellään yksi pitkä
ääni. Jokaisen lähestyvän aluksen, joka on kuulomatkan päässä mutkan
tai välissä olevan esteen takana, on vastattava tähän äänimerkkiin
pitkällä äänimerkillä.
> Ehkä keskustelu on turhaa kun törmäyksiä ei näytä tapahtuvan tai
> vauhti ja vahingot ovat niin pienet etteivät tapaukset pääse esille,
> hyvä niin. Itselle jäi opetukseksi ettei koskaan voi olla varma
> sovelletaanko lakeja vai pelisilmää, joten entistä varovaisemmin tulee
> toimittua jatkossa, hyvä sekin.
Ja meriteiden säännöthän vaativat ennen kaikkea käyttämään sitä myös
hyväksi merimiestaidoksi kutsuttua pelisilmää (OSA A, 2. sääntö):
a) Nämä säännöt eivät vapauta alusta tai sen isäntää, päällikköä tai
laivaväkeä seuraamuksista, jotka ovat johtuneet näiden sääntöjen
noudattamatta jättämisestä taikka merimiestavan tai tapaukseen
liittyvien erityisten olosuhteiden edellyttämän varotoimen
laiminlyömisestä.
b) Näitä sääntöjä tulkittaessa ja sovellettaessa on kiinnitettävä
asianmukaista huomiota kaikkiin navigoimisen ja yhteentörmäämisen
vaaroihin sekä kaikkiin erityisiin asianhaaroihin, niihin luettuina
kysymyksessä olevien alusten rajoitetut ohjailumahdollisuudet, jotka
välittömän vaaran välttämiseksi saattavat tehdä poikkeamisen näistä
säännöistä välttämättömäksi.
Eihän maantieliikenteessäkään kenelläkään ole oikeuksia, mutta
meriliikenteessä pelisilmä korostuu erityisesti.
Keskustelu on kylläkin hyvästä. Jos ymmärtää omista poikkeavia
käytäntöjä (ja muiden veneiden ominaisuuksia), vaaratilanteita on
helpompi välttää.
--
Lajos Parkatti
> Sisävesisäännöissä on sitäpaitsi kohta, jonka mukaan "paikalle
> myöhemmin tulleen" on väistettävä ahtaassa paikassa; eipä tuota paljoa
> tarvitse venyttää tulkitakseen, että ensin satamassa olleella on
> todennäköisesti etuajo-oikeus...
En löydä sisävesisäännöistä tällaista sääntöä.
Lähimmäksi tuntomerkkejä osuu 3 §, joka säätelee tilannetta, jossa
kaksi konealusta kohtaavat ahtaassa kulkuväylässä niin, että ne
eivät voi vaaratta sivuuttaa toisiaan.
(Ja purjeilla satamasta lähteviltä tai sinne tulevilta pitäisi joka
tapauksessa katkaista kädet.)
-Jouni
Paskaa,
sun olisi pitänyt olla lauantaina Kauppatorilla
katselemassa, kuinka kädelliset osaa. Mm.
Maarianhaminalainen Albanus tuli purjeilla
Lyypekinlaituriin.
http://www.aland.net/albanus/
Yhtä hienoa oli katsella, kuinka kätevästi 30-metrinen
Valborg taiteiltiin springien avulla ohjaillen
Kolera-altaan perälle.
Onneksi on vain yksi Jouni.
>> (Ja purjeilla satamasta lähteviltä tai sinne tulevilta pitäisi joka
>> tapauksessa katkaista kädet.)
> Yhtä hienoa oli katsella, kuinka kätevästi 30-metrinen Valborg
> taiteiltiin springien avulla ohjaillen Kolera-altaan perälle.
> Onneksi on vain yksi Jouni.
Kokisipa Jounikin joskus sellaisen onnen hetken, että saisi tyydytystä
oikean merimieshengen ja -taidon osoittamisesta sen ainaisen kulmien
rypistelyn ja dieselinkatkun sijaan.
--
Juss1 S4lm1
> Paskaa,
>
> sun olisi pitänyt olla lauantaina Kauppatorilla katselemassa, kuinka
> kädelliset osaa. Mm. Maarianhaminalainen Albanus tuli purjeilla
> Lyypekinlaituriin.
> http://www.aland.net/albanus/
>
> Yhtä hienoa oli katsella, kuinka kätevästi 30-metrinen Valborg
> taiteiltiin springien avulla ohjaillen Kolera-altaan perälle.
>
> Onneksi on vain yksi Jouni.
Olen tietoisesti alkanut välttää vastaamistä noihin provokaatioihin,
koska mielestäni Jouni on joko trolli tai henkisesti sairas. Kummassakin
tapauksessa keskustelu on täysin hyödytöntä.
Sinälläänhän Jouni ampuu itseään jalkaan: jos kerran viimeisimpänä
ahtaaseen väylään tulevalla on väistämisvelvollisuus, niin mitä
ilmeisimmin plaanaava vene väistää kaikki hitaampia, mukaanlukien
purjeveneet, koska harvemmin hitaammat paikalle joitain reuna-alueita
lukuunottamatta ensin ehtivät.
Jouni:"Sisävesisäännöissä on sitäpaitsi kohta, jonka mukaan "paikalle
myöhemmin tulleen" on väistettävä ahtaassa paikassa; eipä tuota paljoa
tarvitse venyttää tulkitakseen, että ensin satamassa olleella on
todennäköisesti etuajo-oikeus... ", ja eikös ne kaikki Suomen väylät
olleet Jounin maailmassa ahtaita, eli kun kerran venytetään niin
venytetään sitten kunnolla :o).
- Markku
>
Mihin sinä olet ampunut itseäsi, kun et ymmärrä sanaa "konealus" kyseisestä
Sisävesisääntöjen 3 §.
>> Onneksi on vain yksi Jouni.
>
> Olen tietoisesti alkanut välttää vastaamistä noihin provokaatioihin,
> koska mielestäni Jouni on joko trolli tai henkisesti sairas. Kummassakin
> tapauksessa keskustelu on täysin hyödytöntä.
Päätit kuitenkin vastata, ja tehdä itsestäsi hölmömmän kuin "Jouni"
> Sinälläänhän Jouni ampuu itseään jalkaan: jos kerran viimeisimpänä
> ahtaaseen väylään tulevalla on väistämisvelvollisuus, niin mitä
> ilmeisimmin plaanaava vene väistää kaikki hitaampia, mukaanlukien
> purjeveneet, koska harvemmin hitaammat paikalle joitain reuna-alueita
> lukuunottamatta ensin ehtivät.
Logiikka on on näköjään vaikea laji.
Saas nähdä milloin tällä palstalla päästään eroon näistä idiooteista
jotka kuvittelevat, että jonkun venetyypin omistaminen tekee heistä
muita parempia ihmisiä. Sitten tänne ehkä saataisiin jotain mielekästä
keskustelua.
Täsmennän vielä, että mielekäs keskustelu on jotakin muuta, kuin tämä
ikuinen nillitys siitä, miten kaikien muiden pitäisi väistää purjeveneen
ostaneita kädettömiä.
> Täsmennän vielä, että mielekäs keskustelu on jotakin muuta, kuin tämä
> ikuinen nillitys siitä, miten kaikien muiden pitäisi väistää purjeveneen
> ostaneita kädettömiä.
Näköjään Jounin provokaatiot osuivat maaliinsa. Huomautettakoon vielä,
että poikkeuksetta nämä keskustelut lähtevät siitä, että Jouni ensin
provosoi purjehtijoita näiden valitseman liikkumistavan
alkeellisuudesta, jopa esittää arvioita näiden seksuaalisesta
suuntautumisesta ja haluaisi itselleen oikeuden ajaa näiden yli. Sitten
purjehtijat provosoituvat ja vastaavat kärjekkäästi viitaten
voimassaolevaan lakiin, jonka jälkeen sitten provosoituvat loput
moottoriveneilijät "ainaisesta nitinästä".
--
Juss1 S4lm1
Jouni ja Juha varmaan tarkoittavat kädettömillä
purjehtijoilla moottoriveneiden silpomia kanssaveneilijöitä.
Näin Lontoossa St Katharine Docksin sulussa ison
hollantilaisen puukenkäpurjeveneen, jonka gastilla ei
ollut edes käsien tynkiä. Hämmästyttävän ketterästi hän
silti hantteerasi keulaköydet ja solmi fendarit varpaillaan.
Ja väistämisestä satama-alueella: oli messevää istua
kyseisen pursiseuran klubilla lehtiä lukemassa ja
huomata, kuinka kohtelias livreepukuinen portieeri
käännytti klubin ovelta kädellisiä suomalaisturisteja.
Kadehtikaa jounit:
http://www.skdocks.co.uk/index.html
--
kirjoitti,
Jaakko, joka väistää kaikkia kaikkialla, kaksin käsin
pH
Kuten suoneniskentä ei kuulu nykyaikaiseen lääkäritaitoon eikä hevostenhoito
nykyaikaisen taksikuskin osaamiseen, ei purjehduskaan ole enää
vuosikymmeniin kuulunut merimieshengen tai -taidon piiriin.
Ugh.
-Jouni
Ajan kohtalaisen usein yhden sellaisen salmen kautta, jossa on lossi ja
juuri tuollainen merkki. Olen usein miettinyt, että salmen ranta-asukkailta
saattaisi huumorintaju huveta, jos jokainen kulkija noudattaisi merkkiä...
-Jouni
Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Eikä tarvitse edellyttää, että
purjeveneitä pelkäävän henkilön pitäisi osata hallita sellaista. Ja
eräistä vanhoista viesteistä päätellen pelosta on kyse. Muille riittää,
että kukin hallitsee oman liikkumavälineensä.
Toisaalta ei tarvitse välittää siitäkään, että että joku purjeveneitä
pelkäävä haluaisi kieltää huvin muiltakin. Niin satamissa kuin muillakin
vesillä sopii edelleen liikkua purjein niiden, jotka sen hallitsevat,
täysin jonkun yksilön mielipiteistä riippumatta.
> Jouni ja Juha varmaan tarkoittavat kädettömillä purjehtijoilla
> moottoriveneiden silpomia kanssaveneilijöitä.
Hohhoijaa ... Yleensä allegoriat tunnistaa asiayhteydestä.
> Ja väistämisestä satama-alueella: oli messevää istua kyseisen
> pursiseuran klubilla lehtiä lukemassa ja huomata, kuinka kohtelias
> livreepukuinen portieeri käännytti klubin ovelta kädellisiä
> suomalaisturisteja.
Päivä paistoi vinssiapinan risukasaan.
Kerrankin. :)
--
kirjoitti,
Jaakko
Sanottakoon nyt tähän, että satun ajelemaan eniten moottoriveneellä. Ja
ennen enemmän purjeveneellä. Joten luulen ymmärtäväni aika hyvin mitä
noilla venetyypeillä liikkuminen tarkoittaa.
>
> Täsmennän vielä, että mielekäs keskustelu on jotakin muuta, kuin tämä
> ikuinen nillitys siitä, miten kaikien muiden pitäisi väistää purjeveneen
> ostaneita kädettömiä.
No ei. Kun kaikilla on ihan samanlainen oikeus liikkua tuolla vesillä ja
luottaa siihen, että hyvä merimiestapa ja terve järki toimii niiden
kuuluisten sääntöjen lisäksi.
Myönnän kyllä, että Jounin kaltaiset saavat minut provosoitumaan.
- Markku
>
>
Jos nyt oikein muistan, niin Jounin tulkinnan mukaan ahtaat väylät ovat
sellaisia, joissa purjeveneillä ei enää ole oikeuksia. Ne jotka ovat
seuranneet keskusteluja pidempään korjatkoon, jos muistan väärin.
- Markku
>
>
No tuo osa avautumisestani oli ennemminkin yleinen kannanotto.
Eikä tämä ole mikään asiantuntijapalsta. Ei täällä ole kenelläkään
velvollisuutta todistaa pätevyyttään osallistua keskusteluun.
>
> Myönnän kyllä, että Jounin kaltaiset saavat minut provosoitumaan.
Trollit saavat kaipaamansa hekuman tunteen juuri siitä.
> Pitää varmaan paikkansa, mutta mikä sen merkin todellinen virka sitten on?
> Onko siinä ajateltu vain isompia aluksia, joiden se äänimerkki olisi hyvä
> antaa? Missään (laissa tmv.) ei taideta sitä kuitenkaan mainita.
Mainitaan toki. Vesiliikennemerkit on lueteltu vastikään uusitussa
MKL:n tiedotteessa
http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/julkaisut/tiedotuslehti/avaa.php?id=416
Tiedote on velvoittava säädös; anto-oikeus on sisävesisääntöjen 2
pykälässä.
Merkin kuvauksessa ei anneta vapautta äänimerkin antamisesta
millekään alukselle. Käytäntö kuitenkin on, että pienalukset eivät
soittele vihelliltään siinä tahdissa kuin meriteiden säännöt
edellyttävät. Esimerkiksi merkkiääni jokaisessa vilkkaan mutkaisen
saaristoväylän käännöksessä toisen veneen näkyvissä ollessa
saattaisi aiheuttaa melkoisen kakofonian.
Minun 'ohjeeni' kiertää merkkitorven töräyttely on
seuraava:
Lähestyessäni Bärösundin lossia on aikomukseni
poiketa ennen lossiväylää vasemmalla puolella
olevaan kahvioon, joten minulla ei ole velvollisuutta
antaa ennakkoon merkkitöräystä. Tsiikaamalla
tarkkaan missäpäin se lossi muuten on, niin käykin
hupsis... olen vahingossa myöhästynyt muuttamaan
suuntaa kohti kahviota ja siinä samalla ylittänyt jo
lossiväylän. En viitsi enään jälkikäteen töräytellä
torveani. Torvi mikä torvi ;;-)
MSa
Panu