Volvon lataussysteemi askarruttaa...
Jouni R
lataussysteemi hieman kummastuttaa. Kyseessä on Volvon TAMD41-kone ja
2-akkujärjestelmä. Tuntuu siltä, että käyttöakku on lisätty vähän
soveltaen... Nimittäin: laturin lähellä on rele, jolta lähtee varsinainen
latauspiuha käyttöakun pluspuolelle. Releelle tulee samanlainen paksuhko
johdin laturin kyljestä, samasta navasta, josta lähtee toinen paksuhko piuha
ymmärtääkseni asianmukaisten eli Volvon omien sähkökaavioiden määrittelemien
kiemuroiden kautta starttiakun plussalle. Lisäksi releelle tulee 2 ohuempaa
johdinta laturilta (on vähän vaikeassa paikassa, joten en ole nähnyt
kunnolla, mistä navoista). Ja releessä on kaaviokuva, jonka mukaan 30/87
menevät yhteen ja 85/86 yhteen, jälkimmäisille oli lisäksi merkitty
napaisuus (+/-). Peruskoulun lyhyen elektroniikan mukaan tämä meinaisi
sitä, että 85/86 kautta menee ohjausvirta ja lisäksi siellä on jonkinlainen
suojadiodi.
No, minä ymmärtäisin tämän systeemin toimivan käytännössä niin, että laturi
lataa aina joko molempia akkuja samanaikaisesti tai ei kumpaakaan, ts.
ohjausvirta tulee releelle ihan yksi-yhteen sen kanssa, miten se tulee
käyttöakkua lataavan piirin releelle. Tällä releellä ei siis ilmeisesti ole
tässä muuta tehtävää kuin estää akun tyhjenemistä tai muuta harmia
tapahtumasta koneen ollessa sammuksissa. Minkäänlaista akkujen
lataustasapainon säätelyä se ei tehne.
Mahtaako arvon raati olla tähänastisista johtopäätöksistä samaa mieltä?
Haluaisin kuitenkin järkeistää systeemiä, varsinkin kun kuvittelisin
nykyratkaisun merkitsevän sitä, että akkujen lataus ei välttämättä ole
kovinkaan optimaalista etenkään, jos ne eivät ole samankokoisia. Olisiko
viisain ratkaisu purkaa tämä relesysteemi kokonaan pois ja sijoittaa
jakorele tai -diodi sinne starttiakulle menevään latauspiuhaan ottaen siitä
virta myös käyttöakun lataukseen? Paitsi, että mielessäni kummittelee hassu
muistikuva, että starttiakun latauspiuha olisi sama kuin käynnistysjohto, ei
kai se niin voi olla?
Tai jos lataisikin molemmat akut sen nykyisen hupiakulle vievän piuhan
kautta (jakodiodi siihen piuhaan)? Tämä ei kylläkään tunnu oikein hyvältä
idealta siksikään, että se hupipuolen rele on vähän tyhmässä paikassa ja
haittaa moottorin huoltotoimia.
Neuvoista etukäteen kiittäen ja kumartaen,
Jouni
Mikko Auvinen
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> kirjoitti
viestissä:M4Rbe.394$Mz4...@read3.inet.fi...
suurta merkitystä että akut ovat erikokoiset pienempi on ehkä vähän
aikaisemmin täynnä.
Rele on melkeimpä parempi kun diodi diodissa tulee jännitehäviötä n:0.6V.
Rele on todennäköisesti kytketty niin että se on kiinni koneen käydessä ja
auki koneen seisoessa joten starttiakku ei tyhjene koneen seisoessa.
>
> Haluaisin kuitenkin järkeistää systeemiä, varsinkin kun kuvittelisin
> nykyratkaisun merkitsevän sitä, että akkujen lataus ei välttämättä ole
> kovinkaan optimaalista etenkään, jos ne eivät ole samankokoisia. Olisiko
> viisain ratkaisu purkaa tämä relesysteemi kokonaan pois ja sijoittaa
> jakorele tai -diodi sinne starttiakulle menevään latauspiuhaan ottaen
siitä
> virta myös käyttöakun lataukseen? Paitsi, että mielessäni kummittelee
hassu
> muistikuva, että starttiakun latauspiuha olisi sama kuin käynnistysjohto,
ei
> kai se niin voi olla?
paksuun +johtoon.
Aki Mannonen
Kyllä se kuulostaa aivan "oikealta" kytkennältä. Diodilla et saavuta
mitään etua nykyiseen nähden, mutta laturin jännitteensäätäjää joudut
roplaamaan. Se rele saa ohjauksen latausvalolta, eli sen kela on laturin
latausvaloliittimen ja miinuksen välillä (latausvalo on plussan
välillä). Rele vetää (eli kytkee akut rinnan) kun latausvalo sammuu
koneen käydessä. Starttiakulle latausjohto menee suoraan siksi, että se
latautuisi vaikka latausrele menisi rikki.
Jouni R
"Aki Mannonen" <aki.manno...@kolumbus.fi> wrote in message
news:d4qdf5$f1$1...@domitilla.aioe.org...
> Jouni R wrote:
>
> Kyllä se kuulostaa aivan "oikealta" kytkennältä. Diodilla et saavuta
> mitään etua nykyiseen nähden, mutta laturin jännitteensäätäjää joudut
> roplaamaan. Se rele saa ohjauksen latausvalolta, eli sen kela on laturin
> latausvaloliittimen ja miinuksen välillä (latausvalo on plussan
> välillä). Rele vetää (eli kytkee akut rinnan) kun latausvalo sammuu
> koneen käydessä. Starttiakulle latausjohto menee suoraan siksi, että se
> latautuisi vaikka latausrele menisi rikki.
>
Ymmärrän kyllä suunnilleen nykyisen releen toiminnan. Arveluttaa kuitenkin
se, että tulevatko molemmat akut kunnolla ladatuiksi, kun niiden lataus
kulkee ilmeisestikin kahden eri releen läpi ja minkäänlaista jakajaa tai
tasapainon säätelijää ei ole. Sähkönkulutuksen kannaltahan starttiakuksi
riittäisi jokin 60 Ah ja käyttöakuksi taas mielellään löisi vähintään 100Ah.
Tai ilmaistakseni asian toisinpäin: jos kerran tämä systeemi toimii, niin
miksi hitossa niitä jakoreleitä ja -diodeja sitten ollenkaan mihinkään
asennetaan? ;))
-Jouni
Mikko Auvinen
nousee n:14 volttiin niin akku latautuu täyteen.saa nousta mieluusti jopa
14.5 volttiinkin.
Releessä on se huono puoli että jos hupi akku on täysin tyhjä ja kun rele
sulkeutuu tulee jopa satojen ampeerien syöksyvita starttiakusta se voi
rikkoa releen.On niitä akkujakin tälläisessä tilanteessa räjähtänyt.
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> kirjoitti
viestissä:2_4ce.176$NN5...@read3.inet.fi...
Mikko Auvinen
sammuksissa.
jos koneessa on 2 laturia niin sillon ei tarvii relettä/diodia.
nyky latureissa ei ole enää mitään latausreleitä vaan säädin joka rajoittaa
latausvirtaa ettei laturi pala ja jännitteen n:14.2 volttiin.
>
> -Jouni
>
>
Jouni R
"Mikko Auvinen" <myy...@bestservice.fi> wrote in message
news:Ff7ce.248$NN5...@read3.inet.fi...
>
> >
> > Tai ilmaistakseni asian toisinpäin: jos kerran tämä systeemi toimii,
niin
> > miksi hitossa niitä jakoreleitä ja -diodeja sitten ollenkaan mihinkään
> > asennetaan? ;))
> Releellä estetään starttiakun purkautimen hupiakun rinnalla koneen ollessa
> sammuksissa.
> jos koneessa on 2 laturia niin sillon ei tarvii relettä/diodia.
> nyky latureissa ei ole enää mitään latausreleitä vaan säädin joka
rajoittaa
> latausvirtaa ettei laturi pala ja jännitteen n:14.2 volttiin.
>
Ymmärränkö nyt oikein, että sinun mielestäsi JAKOreleet ja -diodit ovat
täysin tarpeettomia? Eli että saman tuloksen saa. lyömällä oman releen
kummankin akun latauspiiriin (kuten nyt on tilanne)? Asiantuntemukseni ei
riitä olemaan varsinaisesti samaa tai eri mieltä, ihmettelen vain vähän
niiden JAKOkapineiden olemassaoloa, jos ne ovat turhia... No, saattaahan
niiden avulla saada aikaan ainakin halvemman ja selkeämmän systeemin.
Tässähän on vain yksi laturi. Pohditaanpa vielä vähän: periaatteessa meillä
on 2 virtapiiriä, jotka kuitenkin laturin pyöriessä ja releiden (Volvon
sähkökaavion mukaan siinä starttiakunkin piirissä on rele) ollessa
kytkeytyneinä ovat rinnan kytkettyinä. Jotenkin minulla on sellainen
käsitys, että latausvirran jakautuminen, ellei sitä mitenkään säädellä,
riippuu akkujen vastaanottokyvystä. Toisin sanoen, esim. iso suhteellisen
tyhjäksi mennyt hupiakku "imee" reilusti enemmän. Lisäksi relehän on
"suuntariippumaton", eli noin teoreettisesti molempien releiden ollessa
kytkeytyneitä akut voivat syöttää virtaa toisilleen.
Periaatteessa tässä kai ei ole erityistä ongelmaa sikäli kuin releet
toimivat, kuvittelisin aika teoreettiseksi tuota "hupiakku imee
starttiakunkin kuiviin" skenaariota laturin pyöriessä.
Jouni
Mikko Auvinen
akuille on oma laturi.
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> kirjoitti
viestissä:Nf9ce.316$NN5...@read3.inet.fi...
Joakim Majander
> Tässähän on vain yksi laturi. Pohditaanpa vielä vähän:
periaatteessa meillä
> on 2 virtapiiriä, jotka kuitenkin laturin pyöriessä ja releiden
(Volvon
> sähkökaavion mukaan siinä starttiakunkin piirissä on rele)
ollessa
> kytkeytyneinä ovat rinnan kytkettyinä. Jotenkin minulla on
sellainen
> käsitys, että latausvirran jakautuminen, ellei sitä mitenkään
säädellä,
> riippuu akkujen vastaanottokyvystä. Toisin sanoen, esim. iso
suhteellisen
> tyhjäksi mennyt hupiakku "imee" reilusti enemmän. Lisäksi
relehän on
> "suuntariippumaton", eli noin teoreettisesti molempien releiden
ollessa
> kytkeytyneitä akut voivat syöttää virtaa toisilleen.
Tyhjä hupiakku ottaa toki paljon enemmän virtaa kuin täysi
starttiakku. Mikäs ongelma siinä on? Starttiakkua ei tarvitse ladata
juuri lainkaan, jos sitä käytetään vain starttaukseen.
Laturin toimiessa ja ollessa järjellisen kokoinen akkuihin nähden on
aika kuvitteellista, että akusta toiseen olisi virtoja. Näin voisi
tapahtua vain silloin, kun laturi ei edes jaksa nostaa jännitettä yli
12 V ja silloinkin virrat olisivat pieniä.
Lisäksi startissa starttiakku nyykähtää hetkeksi aika alhaiselle
jännitteelle, josta toipuminen kestää jonkin aikaa eli ei sen
jännite ole juurikaan yli 12 V, vaikka olisikin täysi.
> Periaatteessa tässä kai ei ole erityistä ongelmaa sikäli kuin
releet
> toimivat, kuvittelisin aika teoreettiseksi tuota "hupiakku imee
> starttiakunkin kuiviin" skenaariota laturin pyöriessä.
Hupiakun pitäisi olla oikosulussa, jotta näin voisi tapahtua.
Joakim
Aki Mannonen
> Ymmärrän kyllä suunnilleen nykyisen releen toiminnan. Arveluttaa kuitenkin
> se, että tulevatko molemmat akut kunnolla ladatuiksi, kun niiden lataus
> kulkee ilmeisestikin kahden eri releen läpi ja minkäänlaista jakajaa tai
> tasapainon säätelijää ei ole. Sähkönkulutuksen kannaltahan starttiakuksi
> riittäisi jokin 60 Ah ja käyttöakuksi taas mielellään löisi vähintään 100Ah.
Ei tarvita mitään tasapainon säätelijää.
> Tai ilmaistakseni asian toisinpäin: jos kerran tämä systeemi toimii, niin
> miksi hitossa niitä jakoreleitä ja -diodeja sitten ollenkaan mihinkään
> asennetaan? ;))
??? Juurihan sinä sanoit että siinä on jakorele.
Aki Mannonen
>
> Ymmärränkö nyt oikein, että sinun mielestäsi JAKOreleet ja -diodit ovat
> täysin tarpeettomia? Eli että saman tuloksen saa. lyömällä oman releen
> kummankin akun latauspiiriin (kuten nyt on tilanne)?
??? Puhuit ensin vain yhdestä releestä.
> Asiantuntemukseni ei
> riitä olemaan varsinaisesti samaa tai eri mieltä,
Ehkä kannattaa olla murehtimatta koko asiaa jos se kerran toimii.
> Tässähän on vain yksi laturi. Pohditaanpa vielä vähän: periaatteessa meillä
> on 2 virtapiiriä, jotka kuitenkin laturin pyöriessä ja releiden (Volvon
> sähkökaavion mukaan siinä starttiakunkin piirissä on rele) ollessa
> kytkeytyneinä ovat rinnan kytkettyinä. Jotenkin minulla on sellainen
> käsitys, että latausvirran jakautuminen, ellei sitä mitenkään säädellä,
> riippuu akkujen vastaanottokyvystä. Toisin sanoen, esim. iso suhteellisen
> tyhjäksi mennyt hupiakku "imee" reilusti enemmän.
Selitit juuri itse sen, miksi sitä tasapainon säätelyä ei tarvita.
> Periaatteessa tässä kai ei ole erityistä ongelmaa sikäli kuin releet
> toimivat, kuvittelisin aika teoreettiseksi tuota "hupiakku imee
> starttiakunkin kuiviin" skenaariota laturin pyöriessä.
Ei ime.
Matti Kaki
says...
>
>
>Jouni R wrote:
>
>> Ymmärrän kyllä suunnilleen nykyisen releen toiminnan. Arveluttaa kuitenkin
>> se, että tulevatko molemmat akut kunnolla ladatuiksi, kun niiden lataus
>> kulkee ilmeisestikin kahden eri releen läpi ja minkäänlaista jakajaa tai
>> tasapainon säätelijää ei ole. Sähkönkulutuksen kannaltahan starttiakuksi
>> riittäisi jokin 60 Ah ja käyttöakuksi taas mielellään löisi vähintään 100Ah.
>
>Ei tarvita mitään tasapainon säätelijää.
Jos akut ovat erikokoiset niin niitä on hyvä ladata erikseen.
Ei ole hyvä ajatus ladata 60 Ah ja 100 Ah akkuja rinnan.
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Aki Mannonen
> Jos akut ovat erikokoiset niin niitä on hyvä ladata erikseen.
> Ei ole hyvä ajatus ladata 60 Ah ja 100 Ah akkuja rinnan.
Miksiköhän ei? Ei ne akut tiedä mitään toisistaan vakiojännitelatauksessa.
Matti Kaki
says...
Jos sinua kiinnostaa asia niin lue uudestaan aiemmin käymämme runsaat
keskustelut. Asia vaan nyt sattuu niin olemaan, että kahta erilaista
akkua ei ole hyvä kytkeä rinnan. Eikä kyllä sarjaankaan, ei sen puoleen.
Tilanne on parempi jos akut voi latauksen jälkeen erottaa toisistaan.
Erilaiset ja eri-ikäiset mutta muuten samanlaiset akut kannattaa
pitää toisistaan erillään aina kuin suinkin mahdollista.
http://www.uuhome.de/william.darden/ ->
http://www.uuhome.de/william.darden/carfaq7.htm#wiring
=======================================================================
Two (or more) identical 12-volt batteries can be connected in
parallel ............ If you connect two that are not the same
type or capacity, you will either overcharge the smaller of the
two, or you will undercharge the larger of the two.
Eli suomeksi jotakuinkin:
Kaksi tai useampia, SAMANLAISIA (12 V) akkuja voidaan kytkeä rinnan.
Jos kytket kaksi kapasiteetiltaan tai iältään erilaista akkua (rinnan),
niin joko ylilataat pienempää tai alilataat suurempaa akkua.
=======================================================================
Siinä se. Ja lisää löytyy vaikka hurumycket Googlella hakemalla
esimerkiksi hakusanoilla: "deep cycle battery" parallel
Mikko Auvinen
"Ei ne akut tiedä mitään toisistaan vakiojännitelatauksessa"
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:d4t7s3$cj7$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Matti Kaki
>
>
>Kahta akkua voi ladata rinnan vallan mainiosti vaikka ovat erikokoiset.
>"Ei ne akut tiedä mitään toisistaan vakiojännitelatauksessa"
>näin on.
Aki ei ole esittänyt väitteensä tueksi mitään osviittaa.
Löytyykö sinulta? Sopii laittaa sitten linkkiä. Kiitos.
Matti Kaki
"Mikko Auvinen" myy...@bestservice.fi says...
>
>
>Kahta akkua voi ladata rinnan vallan mainiosti vaikka ovat erikokoiset.
>"Ei ne akut tiedä mitään toisistaan vakiojännitelatauksessa"
>näin on.
Nyt kyse ei ole lyijyhyytelöakun ylläpidosta vaan veneen
käynnistys- sun muista akuista. Vakiojännitteellä ladataan
akkuja kun halutaan tehdä se nätisti ja hitaasti pienellä
virralla (yleisesti C/10). Haluaisinpa nähdä miten oikein
käsittelet 100 Ah akkujen latausta 100 mV:kin tarkkuudella.
Etenkin kun ne akut ovat rinnan ja ovat erikokoisia. Huh.
Muistuttaisin vielä, että ne akkujen sisäiset vastukset
ovat hyvin pieniä. Taisi unohtua.
=================================================================
Asiasta toiseen, kun nyt kerran mainostat firmaasi, niin miksi
myytte LG HIFI-video playeria mainiten, että se on mononauhuri?
Ja vaikka se on Playeri niin kerrotte, että "Digitaalinäyttö
ilmoittaa ajan ja käytettävissä olevan nauhoitusajan". Onko
kyseinen laite tosiaankin HiFi-kone joka on pelkästään mono?
http://www.tietokoneita.net/sivusto.php?kieli=fin&taso=57&sivu=57
Samalla sivulla:
"Multiformatti DVD-soitin tukee useampia levyformaatteja"
Pasi Pouri
> Jos sinua kiinnostaa asia niin lue uudestaan aiemmin käymämme runsaat
> keskustelut. Asia vaan nyt sattuu niin olemaan, että kahta erilaista
> akkua ei ole hyvä kytkeä rinnan.
Ei ole ei, kuormituspuolella. Mutta latauspuolella
tuo on hiukan toinen juttu. Tietyin reunaehdoin tuo
on ihan OK.
> Eikä kyllä sarjaankaan, ei sen puoleen.
Ei niin, tämä on ehdottomasti kieletty myös latauspuolella.
- PP
--
------------------------------------------------------------------
Maili vastaukset osoitteeseen: qwert.y(miukumauku)dnainternet.net
http://www.iki.fi/pouri
------------------------------------------------------------------
Pasi Pouri
> Eli suomeksi jotakuinkin:
>
> Kaksi tai useampia, SAMANLAISIA (12 V) akkuja voidaan kytkeä rinnan.
> Jos kytket kaksi kapasiteetiltaan tai iältään erilaista akkua (rinnan),
> niin joko ylilataat pienempää tai alilataat suurempaa akkua.
Kontrolloidussa vakiojännitelatauksessa tuo ylilataus on
kohtalaisen mahdoton tilanne venesovelluksessa.
Halvoilla akkulatureilla (malli Biltema, ei vakiojännite)
tuo onkin ehkä mahdollista, jos latausaika on riittävän
pitkä (siis "todella" pitkä).
Joakim Majander
> Ei ole ei, kuormituspuolella. Mutta latauspuolella
> tuo on hiukan toinen juttu. Tietyin reunaehdoin tuo
> on ihan OK.
Mikähän ongelma sitten olisi odotettavissa kourmituspuolella? Ehkä
ongelmia voisi tulla pitkäkestoisissa (>>minuutti) suurissa (>0,1C)
kuormituksissa, mutta ne eivät taida olla kovinkaan tyypillisiä
hupiakuille, joista lähinnä otetaan kapasiteettiin nähden
mitätöntä virtaa tuntikausia, jolloin akut purkautuvat siististi
yhteistä tahtia (sama napajännite).
> > Eikä kyllä sarjaankaan, ei sen puoleen.
>
> Ei niin, tämä on ehdottomasti kieletty myös latauspuolella.
Tästä kaikki lienee samaa mieltä ja sille on aivan selkeät
perustelutkin: Kaikki virta menee molempien akkujen läpi -> pienempi
akku tyhjene/täyttyy nopeammin. Jännite akkujen yli ei sama ->
pienemmän akun napajännite voi olla aivan liian suuri latauksessa ja
aivan liian pieni purettaessa. Mikään näistä ongelmista ei koske
rinnankytkentää.
Rinnankytkentä on siis aivan eri asia. Uskoisin, että akunvalmistajan
jne. sivuilta löytyvät kiellot johtuvat vain siitä, että tavalliset
ihmiset eivät osaa erottaa rinnankytkentää sarjaankytkennästä.
Ainut onglema on toisen akun meneminen oikosulkuun (yksi tai useampi
kenno), mutta tämä ongelma ei poistu sillä, että akut ovat
identtiset ja se on helposti havaittavissa.
Joakim
Mikko Auvinen
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> kirjoitti
viestissä:4272329e$1...@news.dnainternet.net...
> Matti Kaki wrote:
>
> > Eli suomeksi jotakuinkin:
> >
> > Kaksi tai useampia, SAMANLAISIA (12 V) akkuja voidaan kytkeä rinnan.
> > Jos kytket kaksi kapasiteetiltaan tai iältään erilaista akkua (rinnan),
> > niin joko ylilataat pienempää tai alilataat suurempaa akkua.
>
> Kontrolloidussa vakiojännitelatauksessa tuo ylilataus on
> kohtalaisen mahdoton tilanne venesovelluksessa.
HOX menkää äkkiä www.tietokoneita.com hirvee meno taataan
Mikko Auvinen
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:d4tbin$efq$2...@phys-news1.kolumbus.fi...
> In article <qzpce.189$v%6....@read3.inet.fi>,
> "Mikko Auvinen" myy...@bestservice.fi says...
> >
> >
> >Kahta akkua voi ladata rinnan vallan mainiosti vaikka ovat erikokoiset.
> >"Ei ne akut tiedä mitään toisistaan vakiojännitelatauksessa"
> >näin on.
>
> Nyt kyse ei ole lyijyhyytelöakun ylläpidosta vaan veneen
> käynnistys- sun muista akuista. Vakiojännitteellä ladataan
> akkuja kun halutaan tehdä se nätisti ja hitaasti pienellä
> virralla (yleisesti C/10). Haluaisinpa nähdä miten oikein
> käsittelet 100 Ah akkujen latausta 100 mV:kin tarkkuudella.
> Etenkin kun ne akut ovat rinnan ja ovat erikokoisia. Huh.
> Muistuttaisin vielä, että ne akkujen sisäiset vastukset
> ovat hyvin pieniä. Taisi unohtua.
annetaan isosta akusta pienempään.
Veneessä harvemmin käytetään käynnistysakkuna/hupiakkuna lyijyhyytelöäkkuja.
se lataus ei ole kiinni 100mV stä kuhan pysyy 13.8-14.5 Vn:n haarukassa.
Jos latausjännite on liian suuri niin akku kuivuu nopeammin ellei ole ns
huoltovapaa tosin kyllä se myös siitä kärsii.
=================================================================
>
> Asiasta toiseen, kun nyt kerran mainostat firmaasi, niin miksi
> myytte LG HIFI-video playeria mainiten, että se on mononauhuri?
> Ja vaikka se on Playeri niin kerrotte, että "Digitaalinäyttö
> ilmoittaa ajan ja käytettävissä olevan nauhoitusajan". Onko
> kyseinen laite tosiaankin HiFi-kone joka on pelkästään mono?
>
> http://www.tietokoneita.net/sivusto.php?kieli=fin&taso=57&sivu=57
Multiformatti DVD-soitinta kyllä vielä varastossa muutama on muuten tod hyvä
laite.
Veneenrakentaja
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:d4tbin$efq$2...@phys-news1.kolumbus.fi...
> In article <qzpce.189$v%6....@read3.inet.fi>,
> "Mikko Auvinen" myy...@bestservice.fi says...
>>
>>
>>Kahta akkua voi ladata rinnan vallan mainiosti vaikka ovat erikokoiset.
>>"Ei ne akut tiedä mitään toisistaan vakiojännitelatauksessa"
>>näin on.
>
> Nyt kyse ei ole lyijyhyytelöakun ylläpidosta vaan veneen
> käynnistys- sun muista akuista. Vakiojännitteellä ladataan
> akkuja kun halutaan tehdä se nätisti ja hitaasti pienellä
> virralla (yleisesti C/10). Haluaisinpa nähdä miten oikein
> käsittelet 100 Ah akkujen latausta 100 mV:kin tarkkuudella.
> Etenkin kun ne akut ovat rinnan ja ovat erikokoisia. Huh.
> Muistuttaisin vielä, että ne akkujen sisäiset vastukset
> ovat hyvin pieniä. Taisi unohtua.
>
> =================================================================
>
> Asiasta toiseen, kun nyt kerran mainostat firmaasi, niin miksi
> myytte LG HIFI-video playeria mainiten, että se on mononauhuri?
> Ja vaikka se on Playeri niin kerrotte, että "Digitaalinäyttö
> ilmoittaa ajan ja käytettävissä olevan nauhoitusajan". Onko
> kyseinen laite tosiaankin HiFi-kone joka on pelkästään mono
Matti Kaki
>"Ei ne akut tiedä mitään toisistaan vakiojännitelatauksessa"
>näin on.
Koska tällainen väittely ei asiaa lainkaan vie eteenpäin
niin olisiko kummallakaan, Pasilla tai Mikolla, esittää
väitteensä tueksi minkäänlaista referenssiä tai teoriaa
joka kumoaisi hyvin tunnetun akkutietäjän väitteen asiassa?
Jos ei niin asiasta ei varmaan kannata enempää kinata.
Sen verran vielä, että oli sitten kyse vakiovirta- tai
vakiojännitelatauksesta, taikka näiden kombinaatiosta
(jollainen sen _pitäisi_ olla) niin tilanne ei muutu.
Matti Kaki
>> Asiasta toiseen, kun nyt kerran mainostat firmaasi, niin miksi
>> myytte LG HIFI-video playeria mainiten, että se on mononauhuri?
>> Ja vaikka se on Playeri niin kerrotte, että "Digitaalinäyttö
>> ilmoittaa ajan ja käytettävissä olevan nauhoitusajan". Onko
>> kyseinen laite tosiaankin HiFi-kone joka on pelkästään mono?
>>
>> http://www.tietokoneita.net/sivusto.php?kieli=fin&taso=57&sivu=57
>Hifi-monovideoita ei enää saa pahoittelen.
>Multiformatti DVD-soitinta kyllä vielä varastossa muutama on muuten tod hyvä
>laite.
Siis se video tosiaankin oli HiFi mutta mono? _Hyvin_ harvinaista.
VHS -standardi ei nimittäin tue HiFi-ääntä joka olisi monauralinen.
Olisko laite ollut HiFi-stereo ilman Nicamia? Saksan markkinoille?
Se on muuten formaatti. :-)
Veneenrakentaja
yhteydessä siihen jäänyt.:-)
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:d4vcc4$g8v$2...@phys-news1.kolumbus.fi...
Joakim Majander
Matti Kaki wrote:
> Koska tällainen väittely ei asiaa lainkaan vie eteenpäin
> niin olisiko kummallakaan, Pasilla tai Mikolla, esittää
> väitteensä tueksi minkäänlaista referenssiä tai teoriaa
> joka kumoaisi hyvin tunnetun akkutietäjän väitteen asiassa?
Onko sinulla sitten joku kunnon referenssi oman väitteesi tueksi? Siis
sellainen, jossa asia perustellaan, eikä vain pelotella
epämääräisesti.
Tässä pari (lähes) kaikkien muiden mielipidettä vahvistamaan:
http://www.amplepower.com/pwrnews/parallel/
"First, a parallel system allows more convenient sizes which yields a
greater range of systems. For instance, a 100 Ah battery can be placed
in parallel with a 200 Ah unit to obtain a total of 300 Ah. Charging
proceeds as expected, with each battery receiving its share of the
charge current, and each reaching a full charge at the same time. On
discharge, each battery supplies current according to its relative
capacity, and both batteries maintain the same percent depth of
discharge.
Contrast this with two 6 Volt units. With series connected units, each
battery must be of equal capacity. That means that you can only build
banks in the capacities that the manufacturers decide to build. Despite
close manufacturing tolerances, each supposedly identical battery has
different capacity and when the specific gravity is different in each,
capacity is further affected. Deep discharges of series cells can cause
the weaker cell to be reverse charged. A weak cell in a series string
can cause other cells to be overcharged. An open cell in a series
string results in a total power loss. For best results, 6 Volt
batteries should be periodically charged individually and should
definitely be equalized individually with equalizing resistors across
each 2 Volt cell. This argument extends to 2 Volt cells when they are
packaged individually. "
Eli heidän mielestääm erikokoisia akkuja voi laittaa rinnan
ongelmitta, muttei missään tapauksessa sarjaan.
Yuasalta löytyy myös manuaali, missä kerrotaan kuinka heidän
akkujaan (tosin vain EN-tyyppiä) voi kytkeä rinnan esim. 100+480=580
Ah tai 4*480 + 100 = 2020 Ah. Tuskin tuollaisia suositeltaisiin, jos
olisi joku ongelma erikokoisten rinnankytkennässä.
http://www.yuasa-battery.co.uk/images/downloads/YuasaENpdf.zip
> Sen verran vielä, että oli sitten kyse vakiovirta- tai
> vakiojännitelatauksesta, taikka näiden kombinaatiosta
> (jollainen sen _pitäisi_ olla) niin tilanne ei muutu.
Pelkällä vakiovirralla ladattaessa ongelmia voisi tulla, mutta
veneiden latureissa (ja kaikissa vähänkin isompaa virtaa antavissa)
on aina maksimijännite, jolloin ongelmia ei tule, vaan virta rajoittuu
loppua kohden. Halvoissa verkkovirtalatureissa jännite ei samalla
tavalla rajoitu, mutta virta pienenee olemattomaksi jännitteen
kasvaessa.
Joakim
Matti Kaki
joakim....@luukku.com says...
>Matti Kaki wrote:
>
>> Koska tällainen väittely ei asiaa lainkaan vie eteenpäin
>> niin olisiko kummallakaan, Pasilla tai Mikolla, esittää
>> väitteensä tueksi minkäänlaista referenssiä tai teoriaa
>> joka kumoaisi hyvin tunnetun akkutietäjän väitteen asiassa?
>
>Onko sinulla sitten joku kunnon referenssi oman väitteesi tueksi? Siis
>sellainen, jossa asia perustellaan, eikä vain pelotella
>epämääräisesti.
>
>Tässä pari (lähes) kaikkien muiden mielipidettä vahvistamaan:
>
>http://www.amplepower.com/pwrnews/parallel/
"We touched on some of the issues regarding series and parallel
connections in our first book, Living on 12 Volts with Ample Power.
We have not changed our opinion ...our reasons for preferring
parallel battery systems are stronger today."
Artikkeli ei minua kyllä kovin vakuuttanut. Lisäksi siitä saa
sen käsityksen, että he ovat varsin yksinään tappelemasa asiasta.
Sivulla ei mielestäni osoiteta riittävällä tarkkuudella rinnan
kytketyjen akkujen tapausta. Se vaatisi huomattavasti laajemman
ja pitkäkestoisemman testirupeaman.
"On March 7, at 2010 we removed three parallel batteries from the
charger. They had been charged for 2 hours at 14.2 Volts. Two of
the batteries were left in parallel, while the other, B1, was
separated. The batteries are Sonnenschein gel units. The data is
the voltage reading of the two banks. All measurements were taken
with a new Fluke 87 digital meter. Batteries were left in an office
where daytime temperatures are about 70 F, and nightime temperature
drop to the low 60s."
Jos tuo on heidän käsityksensä "tieteellisestä" kokeesta
niin minä ainakin jätän tämän artikkelin omaan arvoonsa.
Eikä kyseinen sivusto muutenkaan vakuuta. Siellä kerrotaan näin:
"A battery can not be charged fully without some overcharging.
Overcharging commences when the battery voltage rises to about
13.8 Volts during charging. To be more precise, overcharging
commences when the electrolyte begins to bubble, which happens
at about 13.8 Volts."
Lyijyakku alkaa kaasuuntua keskimäärin jännitteessä 14.4 V 26.7° C
JA kun varaustila on saavuttanut noin 80-90% tason. Jännite
vaihtelee eri akkutyyppien kohdalla ollen 14.1 - 14.8 V.
Joten olisiko jotain toista, vakavammin otettavaa referenssiä?
Pasi Pouri
> Koska tällainen väittely ei asiaa lainkaan vie eteenpäin
> niin olisiko kummallakaan, Pasilla tai Mikolla, esittää
> väitteensä tueksi minkäänlaista referenssiä tai teoriaa
> joka kumoaisi hyvin tunnetun akkutietäjän väitteen asiassa?
Täällähän aiheesta on keskusteltu usein aiemmin ja kaikki faktat ovat
tulleet usein esiin, joten mitä niitä nyt enään jauhamaan.
Nyt oli kyseessä latauskytkentä, jossa yhdellä laturilla ladataan kahta
akkua, jolloin laturi näkee ne rinnan kytekettynä. Akut eivät kuitenkaan
ole sanan varsinaisessa merkityksessä kytketty rinnan, koska ne
erotetaan releellä ja "sarjavastuksella" toistaan.
Lisän aiheeseen tuo seikka, että akut ovat rinnan vasta laturilla,
välissä on erilliset latausjohgdot. Sillä on pieni merkitys,
se tasaa akkujen eroja.
Lisäksi sovelluksena on liukuvarunkoinen vene, jolloin akkuja ladataan
suhteellisen lyhyt aika kerrallaan. Ylilatauksen vaara pienenee.
>
> Jos ei niin asiasta ei varmaan kannata enempää kinata.
Eipä kannata, koskaanhan ei kannata kinata kinaamisen vuoksi ;)
Pasi Pouri
> Pasi Pouri wrote:
>
>
>>Ei ole ei, kuormituspuolella. Mutta latauspuolella
>>tuo on hiukan toinen juttu. Tietyin reunaehdoin tuo
>>on ihan OK.
>
>
> Mikähän ongelma sitten olisi odotettavissa kourmituspuolella?
Lähinnä se, että jos akut poikkeavat toistaan kovin paljon
niin kapasiteettin kuin historian puolesta, niin systeemin
heikoin lenkki on se huonompi akku, jolloin suuremastakaan
akusta ei saa täyttä "kapasiteettia" ulos. Mutta mikäli
akut ovat identtiset, ei ongelmia pitäisi syntyä. Päin
vastoin, systeemistä voi saada jopa suuremman virran ulos :)
Tästähän on keskusteltu täällä paljon, eikä mitään uutta
teoriaa ole ilmennyt, joten aiheeseen ei muuta lisättävää :)
Pasi Pouri
> Jos tuo on heidän käsityksensä "tieteellisestä" kokeesta
> niin minä ainakin jätän tämän artikkelin omaan arvoonsa.
:)
Testi ei kyllä täyttänyt mitenkään edes normaaleille
testeille asetettavia määritelmiä, joten tieteellinen
on todella kaukana....
> Lyijyakku alkaa kaasuuntua keskimäärin jännitteessä 14.4 V 26.7° C
> JA kun varaustila on saavuttanut noin 80-90% tason. Jännite
> vaihtelee eri akkutyyppien kohdalla ollen 14.1 - 14.8 V.
Tästä tulikin mieleeni. Miksiköhän isoissa veneissä akut
sijoitetaan usein sisätiloihin ja vielä sangyn alle. Olen
ihmetellyt tätä kovasti, itse en kyllä tykkää siitä, että
kaasuhöyryt jää veneen sisälle.
Jouni R
"Aki Mannonen" <aki.manno...@kolumbus.fi> wrote in message
news:d4spdi$q0r$1...@domitilla.aioe.org...
> Jouni R wrote:
>
> ??? Juurihan sinä sanoit että siinä on jakorele.
>
En ole mielestäni sanonut niin, vaan että tässä hupiakkua lataavassa
piirissä on rele (ja ainakin Volvon sähkökaavion mukaan sellainen pitäisi
olla starttiakunkin piirissä, mutta en ole sitä paikallistanut). Tämä rele
ei tasan hoida mitään jakotehtäviä, koska siihen tulee ja siitä lähtee vain
yksi latausvirtakaapeli. Starttiakulle menevä latausjohto lähtee suoraan
laturin kyljestä, samasta navasta josta lähtee johdin myös releelle.
Releestä lähtevä latausjohto taas menee suoraan käyttöakun plusnavalle (tai
on siinä pääkytkin välissä). Itse asiassa olit ilmeisesti ymmärtänyt
kytkennän aivan oikein aiemmassa kommentissasi.
En ole tutkinut hirveän tarkasti starttiakkupiirin johdotuksia, koska olen
ajatellut antaa niiden olla koskematta. Tosin eivät nekään aivan tarkkaan
ole oppikirjan mukaan, koska esim. vetolaitetrimmillä kuuluisi olla sulake
eikä sitä ole.
-Jouni
Jouni R
> Jouni R wrote:
>
> > Tässähän on vain yksi laturi. Pohditaanpa vielä vähän: periaatteessa
meillä
> > on 2 virtapiiriä, jotka kuitenkin laturin pyöriessä ja releiden (Volvon
> > sähkökaavion mukaan siinä starttiakunkin piirissä on rele) ollessa
> > kytkeytyneinä ovat rinnan kytkettyinä. Jotenkin minulla on sellainen
> > käsitys, että latausvirran jakautuminen, ellei sitä mitenkään säädellä,
> > riippuu akkujen vastaanottokyvystä. Toisin sanoen, esim. iso
suhteellisen
> > tyhjäksi mennyt hupiakku "imee" reilusti enemmän.
>
> Selitit juuri itse sen, miksi sitä tasapainon säätelyä ei tarvita.
>
En ymmärrä?? Eikö olisi tarkoituksenmukaista varmistaa, että molemmat akut
tulevat ladatuiksi ja etenkin starttiakku on varmasti iskussa? Niinhän ei
tapahdu, jos koko latauskapasiteetti valuu hupiakkuun. Joakim tuossa
käsittääkseni antoi ymmärtää, että starttiakku ei itse asiassa menetä
varauksestaan juuri mitään käynnistyksen yhteydessä, joten se ei
tarvitsisikaan paljoa latausta, mutta onko näin todella?
-Jouni
Jouni R
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> wrote in message
news:4275cdd1$1...@news.dnainternet.net...
>
> Nyt oli kyseessä latauskytkentä, jossa yhdellä laturilla ladataan kahta
> akkua, jolloin laturi näkee ne rinnan kytekettynä. Akut eivät kuitenkaan
> ole sanan varsinaisessa merkityksessä kytketty rinnan, koska ne
> erotetaan releellä ja "sarjavastuksella" toistaan.
>
> Lisän aiheeseen tuo seikka, että akut ovat rinnan vasta laturilla,
> välissä on erilliset latausjohgdot. Sillä on pieni merkitys,
> se tasaa akkujen eroja.
>
> Lisäksi sovelluksena on liukuvarunkoinen vene, jolloin akkuja ladataan
> suhteellisen lyhyt aika kerrallaan. Ylilatauksen vaara pienenee.
>
Olet ymmärtänyt ongelmanmäärittelyn ilmeisen tarkasti, joten esitänpä
jatkokysymyksen: teenkö jonkinlaisen kaikken asennusmunausten äidin, jos
muutan systeemin niin, että
a) poistan kokonaan kuvaamani releen johtoineen sekä startille laturilta
menevän johdon ja
b) vedän laturilta yhden johdon jakodiodiin ja diodista sitten johdot
kumpaankin akkuun.
Diodiksi tulisi tässä tapauksessa varmaankin Mastervoltin Battery Mate,
jonka ainakin luvataan estävän jännitteen putoaminen. Varsinaista
pakottavaa syytä tähän temppuun ei liene, mutta kun se rele on luultavasti
ainakin 10 vuotta palvellut, niin tulisipa samalla rypistyksellä uusittua.
Ja rele jäisi kokonaan pois.
Itse asiassa minulle on pieni arvoitus, miten vakava seikka se diodin
aiheuttama jännitteenlasku oikeastaan on. Paljon siitä täälläkin puhutaan,
mutta toisaalta on moni sanonut, ettei se aiheuta mitään käytännön haittaa.
-Jouni
-Jouni
Joakim Majander
Jouni R wrote:
> En ymmärrä?? Eikö olisi tarkoituksenmukaista varmistaa, että
molemmat akut
> tulevat ladatuiksi ja etenkin starttiakku on varmasti iskussa?
Niinhän ei
> tapahdu, jos koko latauskapasiteetti valuu hupiakkuun. Joakim tuossa
> käsittääkseni antoi ymmärtää, että starttiakku ei itse asiassa
menetä
> varauksestaan juuri mitään käynnistyksen yhteydessä, joten se ei
> tarvitsisikaan paljoa latausta, mutta onko näin todella?
Tarkoituksenmukaista on pitää latausjännite siellä 14 V hujakoilla,
jolloin kukin akku latautuu sitä vauhtia, minkä kykenee.
On melko harvinaista, että virta rajoittuisi laturin tehon vuoksi
kunnon latureilla. Rajoitteena on siis vain akun kyky ottaa virtaa
vastaan, jolloin hupiakku ei vie starttiakulta mitään vaan kasvattaa
kokonaisvirtaa. Jos hupiakku on täysin tyhjä, saattaa latausjännite
tippua alle normaalin, mutta tilanne ei kestä kahta tuntia kauempaa,
jos laturin teho on järkevässä suhteessa akkuihin (I > 0,25C -> 50 A
laturi max 200 Ah hupiakut).
Käynnistys ei vie akusta juuri mitään. Tässä yksi mittaus:
http://groups-beta.google.com/group/sfnet.harrastus.autot/browse_frm/thread/4cb4caec1be9698d/8fdac82a7d35d627?q=latausvirta+audi+group:sfnet.harrastus.autot&rnum=1&hl=en#8fdac82a7d35d627
Starttiakku siis ladattiin entiseen tilaansa alle minuutissa.
Toki isomman dieselin käynnistys vie enemmän, mutta kuitenkin PALJON
vähemmän kuin 1 Ah.
Joakim
Aki Mannonen
> Tämä rele
> ei tasan hoida mitään jakotehtäviä, koska siihen tulee ja siitä lähtee vain
> yksi latausvirtakaapeli. Starttiakulle menevä latausjohto lähtee suoraan
> laturin kyljestä, samasta navasta josta lähtee johdin myös releelle.
> Releestä lähtevä latausjohto taas menee suoraan käyttöakun plusnavalle
No kyllä se akuston jakaa kahdeksi erilliseksi piiriksi kun kone
sammutetaan.
Jouni R
> Jouni R wrote:
>
> No kyllä se akuston jakaa kahdeksi erilliseksi piiriksi kun kone
> sammutetaan.
>
Öh, tuota... Tottahan tämä tietysti. Vaan enpä nyt tosiaankaan oikein
tajua, pitäisikö minun tuntea itseni kömpelönkin mokauksen tehneeksi, kun
olen mieltänyt "jakamisen" viittavan tässä yhteydessä enemmänkin
annostelukauhaan kuin väliseinään...
-Jouni
Jouni R
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote in message
news:IZrde.227$jk3...@read3.inet.fi...
Itseäni täydentäen: ruotsinkielinen (ainakin Maritimin luettelossa) nimike
"skiljerrele" (ja englanniksi "separator") tietysti johdattaa tuota
"väliseinä" -tulkintaa kohden. Eli voitaneen katsoa omaksi
maalaisuudekseni, että olen ymmärtänyt "jakamisen" tarkoittavan lähinnä
annostelua...
-Jouni
Aki Mannonen
>>Öh, tuota... Tottahan tämä tietysti. Vaan enpä nyt tosiaankaan oikein
>>tajua, pitäisikö minun tuntea itseni kömpelönkin mokauksen tehneeksi, kun
>>olen mieltänyt "jakamisen" viittavan tässä yhteydessä enemmänkin
>>annostelukauhaan kuin väliseinään...
>>
>>-Jouni
>>
>
>
> Itseäni täydentäen: ruotsinkielinen (ainakin Maritimin luettelossa) nimike
> "skiljerrele" (ja englanniksi "separator") tietysti johdattaa tuota
> "väliseinä" -tulkintaa kohden. Eli voitaneen katsoa omaksi
> maalaisuudekseni, että olen ymmärtänyt "jakamisen" tarkoittavan lähinnä
> annostelua...
Erottaminen kuvaa ehkä paremmin releen toimintaa.
Pasi Pouri
> Öh, tuota... Tottahan tämä tietysti. Vaan enpä nyt tosiaankaan oikein
> tajua, pitäisikö minun tuntea itseni kömpelönkin mokauksen tehneeksi, kun
> olen mieltänyt "jakamisen" viittavan tässä yhteydessä enemmänkin
> annostelukauhaan kuin väliseinään...
Jos mietit syitä tuohon jakamiseen, niin päädyt annostelukauhan sijaan
väliseinään. Syynä on se, että kun hupiakku on tyhjä, niin saat vielä
koneesi käyntiin starttiakulla. Sehän on juuri syynä tuohon kahden
akun ratkaisuun, eli juuri väliseinä :)
Pasi Pouri
> joten esitänpä
> jatkokysymyksen: teenkö jonkinlaisen kaikken asennusmunausten äidin, jos
> muutan systeemin niin, että
> a) poistan kokonaan kuvaamani releen johtoineen sekä startille laturilta
> menevän johdon ja
> b) vedän laturilta yhden johdon jakodiodiin ja diodista sitten johdot
> kumpaankin akkuun.
Minulla on periaate: jos järjestelmä toimii niin älä koske siihen.
Eli mikä olikaan nyt alkuperäinen syysi alkaa muuttamaan järjestelmääsi?
Voit muuttaa systeemiä joko releellä toimivaksi (lataa akkuja vuoron
perään) tai diodilla (tai muu puolijohdetyylinen "musta laatikko")
toimivaksi. Diodilla, joudut nostamaan latausjännitettä jonkin verran
(n. 0,7 V). En suosittele, varsinkin jos nykyinen järjstelmä on toimiva.
Jos laitat systeemin taas toimimaan releellä (lataa akkuja vuoron-
perään), et mielestäni voita siinä mitään, päin vastoin. Nykyinenkin
tekee msen, mitä tarvitset. Sinulla on starttiakussa energiaa vaikka
hupiakku on tyhjä.
> Itse asiassa minulle on pieni arvoitus, miten vakava seikka se diodin
> aiheuttama jännitteenlasku oikeastaan on. Paljon siitä täälläkin puhutaan,
> mutta toisaalta on moni sanonut, ettei se aiheuta mitään käytännön haittaa.
Dioidi aiheuttaa n. 0,6...0,7 V jännitealeneman latausjännitteeseen.
Jos akku tulee täyteen n. 14,0 V latausjänniuteellä, et saa sitä
koskaan täyteen 13,3 V latausjännitteellä. Akut kyllä toimivat,
mutta vain osalla kapasiteettiaan. Näin ollen laituriparlamentti huomaa,
että, kas - kas, järjestelmä toimii. Mutta sitä parlamentti ei tiedä,
että 80 Ah:n akku onkin käytännössä vain esim. 50 Ah. Tällä järjeste-
lyllä pitää ostaa suurempia (lue painavampia, kalliimpia) akkuja ja
niiden ikä on mahdollisesti hiukan lyhyempi. Ei siis kovin viisasta.
Diodin alenemasta pääsee eroon, kun nostaa latausjännitettä. Jos
laturissa on ulkoinen jännitteen ohjain (vanhemmat laturit), niin
tämä on erittäin yksinkertainen toimenpide. Latausjännitteen
mittausjohto (se kolmas siinä ohjaimella, muut kaksi ovat maa ja
laturin kentän jännitteenohjaus) laitetaan akun napaan.
Sisäisellä säätimellä varustetuissa latureissa pitää nosto hoitaa
siellä laturin sisällä ammattimiehen toimesta.
Eli jos järjestelmäsi toimii nykyisin, miksi muuttaa sitä?
Matti Kaki
says...
>Jouni R wrote:
>
>> joten esitänpä
>> jatkokysymyksen: teenkö jonkinlaisen kaikken asennusmunausten äidin, jos
>> muutan systeemin niin, että
>> a) poistan kokonaan kuvaamani releen johtoineen sekä startille laturilta
>> menevän johdon ja
>> b) vedän laturilta yhden johdon jakodiodiin ja diodista sitten johdot
>> kumpaankin akkuun.
>
>Minulla on periaate: jos järjestelmä toimii niin älä koske siihen.
>Eli mikä olikaan nyt alkuperäinen syysi alkaa muuttamaan järjestelmääsi?
Tämä on _erittäin_hyvä_periaate_. Toki liitokset sun muut voi
tarkastaa, etteivät ole löystyneet mutta jos itse järjestelmä
on toiminut vuosia moitteettomasti, sitä ei ole syytä muuttaa.
Jouni R
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> wrote in message
> Eli mikä olikaan nyt alkuperäinen syysi alkaa muuttamaan järjestelmääsi?
>
Kaikkein alkuperäisin syy koko sähköpuoleen koskemiseen on, että
käyttöpuolen sulakesysteemit sun muut huusivat vahvaa parannusta. Samassa
yhteydessä päätin siirtää käyttöakun veneen toiselle laidalle (lyhentääkseni
matkaa sulaketaululle, vapautuakseni metallisen akkulaatikon asettamasta
kokorajoituksesta ja vähän veneen tasapainonkin vuoksi). Relettä aion
vähintään siirtää hiukan, se on nyt hankalassa kohdassa ja haittaa esim.
öljynsuodattimen vaihtoa. Mutta mielessä on, että kun rele on kuitenkin jo
vanha ja kuluva osa, niin voisi tehdä samoin tein tälläkin puolella vähän
enemmän eikä jättää tuleviksi vuosiksi. Minä olen vähän taipuvainen
pyrkimään täydellisiin ratkaisuihin, jos johonkin yleensä ryhtyy...
Toinen vaihtoehto on tietysti uusi rele.
-Jouni
Joakim Majander
> Dioidi aiheuttaa n. 0,6...0,7 V jännitealeneman
latausjännitteeseen.
> Jos akku tulee täyteen n. 14,0 V latausjänniuteellä, et saa sitä
> koskaan täyteen 13,3 V latausjännitteellä. Akut kyllä toimivat,
> mutta vain osalla kapasiteettiaan. Näin ollen laituriparlamentti
huomaa,
> että, kas - kas, järjestelmä toimii. Mutta sitä parlamentti ei
tiedä,
> että 80 Ah:n akku onkin käytännössä vain esim. 50 Ah. Tällä
järjeste-
> lyllä pitää ostaa suurempia (lue painavampia, kalliimpia) akkuja
ja
> niiden ikä on mahdollisesti hiukan lyhyempi. Ei siis kovin viisasta.
Esim. Yuasa suosittelee joillekin akuilleen 13,65 V latausjännitettä.
Eiköhän silläkin akku täyteen tule, vaikka tietysti hitaammin. 13,3
on jo ehdottomasti liian vähän, mutta tyypillinen laturin anto taitaa
olla 14,2-14,5 V, josta 0,6-0,7 V tiputtamalla ollaan vielä ihan
hyvällä alueella.
Akun ikään vaikuttaa moni asia. Myös lataaminen pitkäaikaisesti yli
13,8 V jännitteellä alentaa akun ikää. Riippuu varsin paljon
ajotuntimääristä ja akun käytöstä mikä olisi optimaalinen
latausjännite. Purjevene hyvin vähäisellä koneen käytöllä ei
täytä akkuja yli 70% varaukseen millään jännitteellä, mutta yli
5-tunnin päivämatkoja tekevä moottorivene saa akut riittävän
täyteen millä tahansa yli 13,5 V jännitteellä ja joku 14,5 V
jännite alkaa olla jo melko kyseenalainen.
Akun lataaminen eri jännitteillä ja virroilla on varsin selkeästi
esitetty tässä dokumentissa (toki vain yhden akkutyypin osalta):
http://www.yuasa-battery.co.uk/images/downloads/YuasaNPpdf.zip
Joakim
Matti Kaki
Just.s...@mail.and.be.damned.com says...
Jos saat releen auki niin voisi katsoa missä kunnossa kärjet ovat.
Jos näyttävät hyviltä niin mikään ei estäne sen edelleen käytöä.
Matti Kaki
joakim....@luukku.com says...
>
>Esim. Yuasa suosittelee joillekin akuilleen 13,65 V latausjännitettä.
>Eiköhän silläkin akku täyteen tule, vaikka tietysti hitaammin. 13,3
>on jo ehdottomasti liian vähän, mutta tyypillinen laturin anto taitaa
>olla 14,2-14,5 V, josta 0,6-0,7 V tiputtamalla ollaan vielä ihan
>hyvällä alueella.
Kyse on lyijyhyytelöakusta eikä avonaisesta (neste)lyijyakusta.
13.65 V on ylläpitolatausjännite joten akku on ensin ladattava
täyteen suuremmalla jännitteellä. Ylläpitolatausjännite estää
akun itsepurkautumisen eikä sillä ladata akkua.
Pasi Pouri
> Esim. Yuasa suosittelee joillekin akuilleen 13,65 V latausjännitettä.
Muistaakseni autoissa latausjännite (omat mittausket) on ollut
tyypillisesti luokkaa 13,7...13,9 volttia, kun olen niitä mittaullut.
Luulisi siis noissa liukuvarunkoisissa veneissä olevan tuo latausjännite
samaa luokkaa, varsinkin jos kun koneet ja laurit ovat pitkälti samat.
Tuosta arvosta kun poistat 0,6...0,7 volttia, niin ei edes Yasan akku
toimi :(
Mitenköhän sitten nuo Bilteman, Vartan yms. akut?
Mutta yleensä olen mittaillut vain vanhempaa autokalustoa, missä
on ollut mekaaninen säätörele. Nyt kävin mittaamaassa 90-luvun
saksalaisen auton latausjännitteen, se oli 14,52 V kaikilla
kierrosalueilla, joten taitaa nuo elektroniset säätimet pitää
korkeampaa latausjännitettä. Tuosta kun poistaa diodin, niin
vielä pitäisi olla riittävästi latausjännitettä.
Summa summary, pitäisi siis alkuun mitata latausjännite ja sitten
vasta päättää, miten ratkaista asian.
> Eiköhän silläkin akku täyteen tule, vaikka tietysti hitaammin. 13,3
> on jo ehdottomasti liian vähän, mutta tyypillinen laturin anto taitaa
> olla 14,2-14,5 V, josta 0,6-0,7 V tiputtamalla ollaan vielä ihan
> hyvällä alueella.
Jos tuo laturin lähtöjännite on jo liian suuri, niin sitten tietenkin.
>
> Akun ikään vaikuttaa moni asia. Myös lataaminen pitkäaikaisesti yli
> 13,8 V jännitteellä alentaa akun ikää. Riippuu varsin paljon
> ajotuntimääristä ja akun käytöstä mikä olisi optimaalinen
> latausjännite. Purjevene hyvin vähäisellä koneen käytöllä ei
> täytä akkuja yli 70% varaukseen millään jännitteellä, mutta yli
> 5-tunnin päivämatkoja tekevä moottorivene saa akut riittävän
> täyteen millä tahansa yli 13,5 V jännitteellä ja joku 14,5 V
> jännite alkaa olla jo melko kyseenalainen.
Näköjään Bosh / VAG konserni käyttää tuota kyseenalaista
jännitettä... ainakin autossa.
Muistaakseni muuten Jouni teki vain muutaman tunnin pyrähdyksiä,
ei siis noita 5 tunnin legejä.
Pasi Pouri
> In article <1115111638....@o13g2000cwo.googlegroups.com>,
> joakim....@luukku.com says...
>
>>Esim. Yuasa suosittelee joillekin akuilleen 13,65 V latausjännitettä.
>>Eiköhän silläkin akku täyteen tule, vaikka tietysti hitaammin. 13,3
>>on jo ehdottomasti liian vähän, mutta tyypillinen laturin anto taitaa
>>olla 14,2-14,5 V, josta 0,6-0,7 V tiputtamalla ollaan vielä ihan
>>hyvällä alueella.
>
>
> Kyse on lyijyhyytelöakusta eikä avonaisesta (neste)lyijyakusta.
Ahaa, se seilittää asian, jota hiukan ihmettelin. En viitsinyt alkaa
availemaan noita Joakimin antamia zippejä, joten luin vain Yasan
etusivulta, että Yasa toimittaa 50% brittitehtaiden tekemiin autoihin
akut. Tästä veden johtopäätöksen, että Jokimin manitsema akku on
normaali lyijyakku, vaikka hetken epäilinkin lyijyhyytelöakkua.
Lyijyhyytölöakun latausjärjestelmät on ovain oma lukunsa,
lyijyhyytelöakun latausasioita ei pidä sekoittaa lyijyakun
lataukseen.
Joakim Majander
> Kyse on lyijyhyytelöakusta eikä avonaisesta (neste)lyijyakusta.
> 13.65 V on ylläpitolatausjännite joten akku on ensin ladattava
> täyteen suuremmalla jännitteellä. Ylläpitolatausjännite estää
> akun itsepurkautumisen eikä sillä ladata akkua.
Molemmat arvaukset väärin.
Kyse on "huoltovapaasta" nestelyijyakusta (VRLA "valve regulated lead
acid" tai SLA "sealed lead acid" akuista). Myös jälkimmäisessä on
venttiili, joka päästää "höyryt pihalle" ylilatauksessa. Varsin
yleinen tyyppi vapaa-ajan akuissa ja käynnistysakuissakin.
"The optimum charge voltage for YUASA Endurance Battery is 2.26V per
cell*
under normal temperature condition (20°C (68°F))."
"Recovery charge after the battery has been discharged can be carried
out at the float charge voltage of 2.26V/cell.*"
"As shown in Fig. 6 charging a fully discharged battery by constant
current and
constant voltage of 0.1C(A) and 2.26V* respectively at 20°C will put
back more
than 100% of the previous discharge in 24 hours.
Since the battery does not restrict the size of initial charge current,
making it
larger will shorten the time for a charge of more than 100%."
Missään ei puhuta korkeammasta jännitteestä kuin tuo 2,26V/cell eli
13,56 V.
Toiselle akulle annetaan latauskäyrät 2,275, 2,4 ja 2,5 V/cell eli
13,65, 14,4 ja 15 V. Ei mainita, että pienin olisi pelkkä "float",
vaikka käy myös siihen.
Parhaaksi lataustavaksi lyhyessä ajassa mainitaan kaksivaiheinen,
jossa alussa on 2,45 V/cell ja lopussa (jo 80% varaustilassa ei
täynnä!) 2,3 V/cell. 80->100% on siis tarkoitus ladata tuolla 13,8 V
(tai 13,65V) jännitteellä.
"This is one of the most
efficient charging methods available as the recharge time
is minimised during the initial stage whilst the battery is
protected from overcharge by the system switching to
stage 2 (float/standby) charge at the switching point "Y"."
Ikävä kyllä ei oikein sovellu veneisiin:
"This charging method cannot be used in applications
where the load and the battery are connected
in parallel."
Siirtyminen alempaan jännitteeseen tapahtuu latausvirran tiputtua alle
0,05C:n. Tätähän ei voi tunnistaa, jos systeemissä on kuormia.
Joakim
Matti Kaki
joakim....@luukku.com says...
>
>
>Matti Kaki wrote:
>
>> Kyse on lyijyhyytelöakusta eikä avonaisesta (neste)lyijyakusta.
>> 13.65 V on ylläpitolatausjännite joten akku on ensin ladattava
>> täyteen suuremmalla jännitteellä. Ylläpitolatausjännite estää
>> akun itsepurkautumisen eikä sillä ladata akkua.
>Molemmat arvaukset väärin.
>
>Kyse on "huoltovapaasta" nestelyijyakusta (VRLA "valve regulated lead
>acid" tai SLA "sealed lead acid" akuista). Myös jälkimmäisessä on
>venttiili, joka päästää "höyryt pihalle" ylilatauksessa. Varsin
>yleinen tyyppi vapaa-ajan akuissa ja käynnistysakuissakin.
Vaikka se onkin "neste"akku niin se akkuneste on imeytetty johonkin
sopivaan, huokoiseen materiaaliin kuten lasivillaan, eikä se ole
samalla tavalla nestemäisessä muodossa kuin tavallisessa akussa.
Tämä juuri mahdollistaa akun asentamisen mihin tahansa asentoon.
>"The optimum charge voltage for YUASA Endurance Battery is 2.26V per
>cell*
>under normal temperature condition (20°C (68°F))."
Jos katsot antamaasi pdf-dokumenttia niin siellä on selkeät käppyrät
latauksesta. Lisäksi siellä kerrtotaan, että optimaalinen latausjännite
on 14.7 V.
"Recommended float voltage for NP batteries at 25°C is 2.26volts per cell".
Eli kyseessä on siis _ylläpitolataus_. "Float voltage" = Ylläpitojännite.
>"Recovery charge after the battery has been discharged can be carried
>out at the float charge voltage of 2.26V/cell.*"
Ahaa. "Recovery charge". Se tarkoittaa sitä, että kun akku on maannut
hyllyssä vaikka puoli vuotta niin se on ladsattava jotta sen ikä
ei putoaisi. Ja sielläkin on maininta "float charge".
Jouni R
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> wrote in message
> Joakim Majander wrote:
>
> Muistaakseni muuten Jouni teki vain muutaman tunnin pyrähdyksiä,
> ei siis noita 5 tunnin legejä.
>
Määrittele "muutama" :) Keskimääräinen ajoaika kerrallaan taitaa olla n. 3
tunnin luokkaa. 5 tunnissahan ajaa jo Suomenlahden itäperään tai Hangon
ohi. Teoriassahan 50A laturi tuuppaa tuolla keskiarvoajolla ulos n. 150
Ah...
-Jouni
Pasi Pouri
> "Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> wrote in message
> news:42775866$1...@news.dnainternet.net...
>>Muistaakseni muuten Jouni teki vain muutaman tunnin pyrähdyksiä,
>>ei siis noita 5 tunnin legejä.
>>
>
>
> Määrittele "muutama" :) Keskimääräinen ajoaika kerrallaan taitaa olla n. 3
> tunnin luokkaa. 5 tunnissahan ajaa jo Suomenlahden itäperään tai Hangon
> ohi.
Juuri niin :)
Nopealla veneellä ehtii jopa liian pitkälle.... ;)
Tästä vauhdista vakavammin. Oma ajatukseni menee nykyisin näin.
Varsinaisen matka-/retkiven/sukellustukialuksen ei pidä kulkea
nopeammin kuin noin 8..10 solmua. Tämän veneen lisäksi sitten
tarvitaan nopea RIB (noin 30 solmua), jolla hoidetaan nopeat siirtymiset
lähialueelle kuten rantaan, kauppaan ja ehkä sukelluskohteille
rajoitetulla alueella.
Nyt omistankin 3,7 metrisen RIB:in, apuveneeksi varsinaiselle
matkaveneelle.
Matti Kaki
says...
>
>
>Jouni R wrote:
>
>> "Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> wrote in message
>> news:42775866$1...@news.dnainternet.net...
>>>Muistaakseni muuten Jouni teki vain muutaman tunnin pyrähdyksiä,
>>>ei siis noita 5 tunnin legejä.
>>>
>>
>>
>> Määrittele "muutama" :) Keskimääräinen ajoaika kerrallaan taitaa olla n. 3
>> tunnin luokkaa. 5 tunnissahan ajaa jo Suomenlahden itäperään tai Hangon
>> ohi.
>
>Juuri niin :)
>
>Nopealla veneellä ehtii jopa liian pitkälle.... ;)
>
>
>Tästä vauhdista vakavammin. Oma ajatukseni menee nykyisin näin.
>Varsinaisen matka-/retkiven/sukellustukialuksen ei pidä kulkea
>nopeammin kuin noin 8..10 solmua.
Tämä on varsin viisasta jo siksi, että kun vene kulkee nopeammin
kuin runkonopeutensa niin polttoainelasku kasvaa todella runsaasti.
Lisäksi suurta nopeutta ajettaessa ei ehdi edes kunnolla navigoida
eikä varsinkaan nauttia mainsemista. Ja sitten se vene vielä pomppii
niin, että sisuskalut irtoilevat jollei ole painonnostajan vyötä.
Joakim Majander
> Jos katsot antamaasi pdf-dokumenttia niin siellä on selkeät
käppyrät
> latauksesta. Lisäksi siellä kerrtotaan, että optimaalinen
latausjännite
> on 14.7 V.
Tämä jännite mainitaan vain 2-vaiheisessa latauksessa, josta tulisi
siirtyä 13,65 V tasolle, kun akku on 80% ladattu.
> Eli kyseessä on siis _ylläpitolataus_. "Float voltage" =
Ylläpitojännite.
>
> >"Recovery charge after the battery has been discharged can be
carried
> >out at the float charge voltage of 2.26V/cell.*"
>
> Ahaa. "Recovery charge". Se tarkoittaa sitä, että kun akku on
maannut
> hyllyssä vaikka puoli vuotta niin se on ladsattava jotta sen ikä
> ei putoaisi. Ja sielläkin on maininta "float charge".
Ei ole!
"Recovery Charge..... The process of charging a discharged battery to
restore its capacity in preparation for subsequent discharge."
Eli lataus akun tyhjentämisen (=käytön) jälkeen.
Jännite on toki sama kuin ylläpitolatauksessa. Jos ajaa 5 tuntia
päivässä, kyse on lähinnä ylläpidosta ellei sitten joka ilta
tyhjennä akkuja. Starttiakku on aina ylläpitotilassa.
Tuosta 14,4 V 0,25C käyrästä näkyy hyvin, että ko. jännitteellä
50% tasoon tyhjennetty akku on lähes täynnä kahdessa tunnissa.
Tämän jälkeen "charged volume" menee pitkälti yli 100% eli akkuun
työnnetään "väkisin" enemmän kuin "mahtuu". Toisin sanoen akkua
yliladataan.
http://www.yuasa-battery.co.uk/ind_download.html
"Cyclic charging is used in applications where the battery is
repeatedly discharged then charged, e.g. Portable equipment, Wheel
Chairs, Golf trolleys etc.
A higher charging voltage is used but should NEVER be left on
indefinitely since it will overcharge and destroy the battery. (Cyclic
voltage for Yuasa NP range = 2.4 - 2.5 volts/cell)"
Tuo 14,4 V siis soveltuu hyvin vain lyhytaikaiseen lataukseen, joka
katkaistaan, kun akku on täysi. Vähäisessä moottorikäytössä OK,
mutta pitkiä päivämatkoja tehdessä ei hyväksi akulle. Kyllähän
akku noinkin kestää vuosia, joten ei tämäkään hirveän suuri
ongelma ole.
Joakim
Joakim Majander
>
> Näköjään Bosh / VAG konserni käyttää tuota kyseenalaista
> jännitettä... ainakin autossa.
Autoilla (, liukuvilla veneillä ja purjeveneillä) kai tyypillisesti
ajetaan selvästi alle tunti kerralla ja muutenkin aika vähän
ajallisesti, jolloin korkeakaan latausjännite ei juuri haittaa. Useat
ovat myös valitelleet, ettei nykyautoissa akut enää kestä yhtä
kauan kuin vanhemmissa. Tyypillinen ikä lienee vain n. 5 vuotta,
vaikkakin minulla akut on kestänyt lähemmäs 10 vuotta autoissa.
Joakim
Jouni R
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> wrote in message
> Tästä vauhdista vakavammin. Oma ajatukseni menee nykyisin näin.
> Varsinaisen matka-/retkiven/sukellustukialuksen ei pidä kulkea
> nopeammin kuin noin 8..10 solmua. Tämän veneen lisäksi sitten
> tarvitaan nopea RIB (noin 30 solmua), jolla hoidetaan nopeat siirtymiset
> lähialueelle kuten rantaan, kauppaan ja ehkä sukelluskohteille
> rajoitetulla alueella.
>
Sukellustukialuksella on varmaankin vähän erilaiset speksit kuin
matkaveneellä. Ajatus n. 8-10 solmun nopeudesta ei kuulostaisi pahalta, jos
ei tarvitsisi töissä käydä lainkaan... Olen ennenkin sanonut, että voin
hyvin kuvitella siirtyväni huomattavasti nykyistä hitaampaan veneeseen
sitten, kun taloustilanne sallii vapaaherruuden. Toisaalta olen jutellut
hämmästyttävänkin monen purjeveneilijän kanssa, jotka harkitsevat vaihtoa
moottoriveneeseen saadakseen matka-ajat lyhenemään :)
Kommentoin tässä samalla Matin viestiä:
En ymmärrä tuota pomppimisjuttua lainkaan, navigointiongelmaa ehkä hiukan.
Olen huomannut, että reilusti hitaampiin veneisiin tottuneilla on ollut
vähän vaikeuksia navigoinnissa meidän veneessämme (tyypillinen marssinopeus
sellainen 18-21 solmua) juuri siksi, etteivät he heti tajua veneen
tosiaankin liikkuvan eli jonkinlaisen maisemienseurannan olevan koko ajan
tarpeen. Mutta se on pelkkä tottumiskysymys.
Siitä polttoainelaskusta: en minä oikeastaan ole kovin varma nousun
rajuudesta. Tuntikulutus on toki selvästi suurempi liukuvalla kuin
uppoumaveneellä, mutta mailia kohden laskettuna ero on
(vertailukeskustelujen mukaan) yleensä alle 50%. Eli kun minä poltan naftaa
n. 1,3-1,4 litraa maililla, niin aika harva uppoumavene tuntuu selviävän
alle 0,9 litran.
-Jouni
Joakim Majander
> n. 1,3-1,4 litraa maililla, niin aika harva uppoumavene tuntuu
selviävän
> alle 0,9 litran.
Edellä pitäisi lukea puoliliukuva tai uppoumarunkoinen yliteholla
ajettuna.
Jos ajaa uppuomaveneellä uppoumanopeutta (10 m veneellä max 7 kn),
kulutus on murto-osa tuosta. Tuollainen 10 m perinteisen mallinen
uppoumavene (esim. purjevene) kulkee 6-7 kn 10 hv teholla, jolloin
kulutus ei ole kaasu pohjassakaan edes 2,5 l/h eli on alle 0,4 l/mpk.
Sitten kun hiukan höllää kaasua ja tipputtaa vauhtia 10% kulutus
tippuu vielä puoleen tuosta.
Tuon kokoisissa veneissä on nykyään usein 20-30 hv kone, mutta ei
sillä ole mitään järkeä ajaa normaalioloissa yli 10 hv teholla,
koska vauhti ei kuitenkaan nouse 8 solmuun, kulutus on 2-3 kertainen,
syntyy liukuveneitä kovasti harmittava mailin mittainen peräaalto,
melu kasvaa jne jne.
Joakim
Matti Kaki
joakim....@luukku.com says...
>
>
>Matti Kaki wrote:
>> Jos katsot antamaasi pdf-dokumenttia niin siellä on selkeät
>käppyrät
>> latauksesta. Lisäksi siellä kerrtotaan, että optimaalinen
>latausjännite
>> on 14.7 V.
>
>Tämä jännite mainitaan vain 2-vaiheisessa latauksessa, josta tulisi
>siirtyä 13,65 V tasolle, kun akku on 80% ladattu.
>
>> Eli kyseessä on siis _ylläpitolataus_. "Float voltage" =
>Ylläpitojännite.
>>
>> >"Recovery charge after the battery has been discharged can be
>carried
>> >out at the float charge voltage of 2.26V/cell.*"
>>
>> Ahaa. "Recovery charge". Se tarkoittaa sitä, että kun akku on
>maannut
>> hyllyssä vaikka puoli vuotta niin se on ladsattava jotta sen ikä
>> ei putoaisi. Ja sielläkin on maininta "float charge".
>
>Ei ole!
>
>"Recovery Charge..... The process of charging a discharged battery to
>restore its capacity in preparation for subsequent discharge."
>
>Eli lataus akun tyhjentämisen (=käytön) jälkeen.
Mistä päättelet, että se on _käytön_ jälkeen? Ettei säilytyksen?
Nimittäin nyt nuo asiat riitelevät keskenään koska siinä samassa
dokumentissa sanotaan näin:
Charging Voltage:
- For float (standby) use. . 2.275vpc ± 0.005 volts per cell
- For cyclic use . . . . . . 2.40 to 2.50 volts per cell
>Jännite on toki sama kuin ylläpitolatauksessa. Jos ajaa 5 tuntia
>päivässä, kyse on lähinnä ylläpidosta ellei sitten joka ilta
>tyhjennä akkuja. Starttiakku on aina ylläpitotilassa.
Akkuja ei tyhjennetä joka ilta käytön jälkeen. Se ei tee hyvää
millekään akulle. Venneen akku ei ole ylläpitolatauksessa ellei
laturin säädin ole erikoisen laadukas malli joka osaa huolehtia
akun tarvitsemista algoritmeista. Nythän oli kyse tavallisesta
veneen laturista (vrt. auton laturi) joten olet aivan muilla
"vesillä" tässä asiassa.
Jouni R
"Joakim Majander" <joakim....@luukku.com> wrote in message
news:1115136096.3...@o13g2000cwo.googlegroups.com...
>Tuon kokoisissa veneissä on nykyään usein 20-30 hv kone, mutta ei
>sillä ole mitään järkeä ajaa normaalioloissa yli 10 hv teholla,
>koska vauhti ei kuitenkaan nouse 8 solmuun, kulutus on 2-3 kertainen,
>syntyy liukuveneitä kovasti harmittava mailin mittainen peräaalto,
>melu kasvaa jne jne.
>
Jopa isompiakin koneita on, 80-100 heppaiset eivät ole varsinaisesti mikään
harvinaisuus 10-metrisissä fiskareissa.
Tuo, mitä kirjoitat, voi sinänsä pitää paikkansakin. Mutta se kertonee
myös, että suuri osa uppoumaveneiden kippareista ei ole halukkaita tyytymään
mihinkään 5-7 solmun marssivauhtiin.
-Jouni
Matti Kaki
Just.s...@mail.and.be.damned.com says...
>
>
>
>"Joakim Majander" <joakim....@luukku.com> wrote in message
>news:1115136096.3...@o13g2000cwo.googlegroups.com...
>
>>Tuon kokoisissa veneissä on nykyään usein 20-30 hv kone, mutta ei
>>sillä ole mitään järkeä ajaa normaalioloissa yli 10 hv teholla,
>>koska vauhti ei kuitenkaan nouse 8 solmuun, kulutus on 2-3 kertainen,
>>syntyy liukuveneitä kovasti harmittava mailin mittainen peräaalto,
>>melu kasvaa jne jne.
>>
>
>Jopa isompiakin koneita on, 80-100 heppaiset eivät ole varsinaisesti mikään
>harvinaisuus 10-metrisissä fiskareissa.
Ei toki mutta ne useimmiten ovatkin kalastajia joilla on oikeasti
kiire mereltä Kauppatorin rantaan myymään fisujaan. Ja kullä ne
veneet muuten liikkuvatkin. Ihme kyllä. Syynä lienee hyvät vakaimet
ja iiiiso koneteho.
Pasi Pouri
> En ymmärrä tuota pomppimisjuttua lainkaan, navigointiongelmaa ehkä hiukan.
> Olen huomannut, että reilusti hitaampiin veneisiin tottuneilla on ollut
> vähän vaikeuksia navigoinnissa meidän veneessämme (tyypillinen marssinopeus
> sellainen 18-21 solmua) juuri siksi, etteivät he heti tajua veneen
> tosiaankin liikkuvan eli jonkinlaisen maisemienseurannan olevan koko ajan
> tarpeen. Mutta se on pelkkä tottumiskysymys.
Sitä nimenomaan. Aluksi ei edes tajua, kuinka nopeasti ne saaret
meneekään ohi ja tippuu heti kartalta, mutta äkkiä siihen tottuu.
> Siitä polttoainelaskusta: en minä oikeastaan ole kovin varma nousun
> rajuudesta. Tuntikulutus on toki selvästi suurempi liukuvalla kuin
> uppoumaveneellä, mutta mailia kohden laskettuna ero on
> (vertailukeskustelujen mukaan) yleensä alle 50%. Eli kun minä poltan naftaa
> n. 1,3-1,4 litraa maililla, niin aika harva uppoumavene tuntuu selviävän
> alle 0,9 litran.
Laskeskelin tuota kerran. Uppoamarinkoinen kuluttaa vähiten, sitten
liukumarunkoinen, puoliplaanari oli kallein merimailia kohden.
Ajallisesti liukuvarunkoisella saa enemmän menemään löpöä,
eli ajaminen koko kauden aikana maksaa eniten. Tuleehan
sitä varmaan ajettua :)
Mutta mihinkäs sitä merellä onkaan yleensä kiire?
> Sukellustukialuksella on varmaankin vähän erilaiset speksit kuin
> matkaveneellä
Itseasiassa vain tilojen puolesta. Matkanopeus olisi kiva
olla luokkaa 25-30 solmua, niin ehtisi kohteille paremmin :)
Vaikuttaa vain aika kalliilta touhulta, löpöä palaisi noin
50..80 litraa / tunti :(
Pasi Pouri
> Jos ajaa uppuomaveneellä uppoumanopeutta (10 m veneellä max 7 kn),
> kulutus on murto-osa tuosta. Tuollainen 10 m perinteisen mallinen
> uppoumavene (esim. purjevene) kulkee 6-7 kn 10 hv teholla, jolloin
> kulutus ei ole kaasu pohjassakaan edes 2,5 l/h eli on alle 0,4 l/mpk.
> Sitten kun hiukan höllää kaasua ja tipputtaa vauhtia 10% kulutus
> tippuu vielä puoleen tuosta.
Mun edellisessä uppoamarunkoisessa pitkäaikainen kulutus oli
noin 0,3...0,4 litraa / tunti (7,2 metrinen).
Pasi Pouri
> Jopa isompiakin koneita on, 80-100 heppaiset eivät ole varsinaisesti mikään
> harvinaisuus 10-metrisissä fiskareissa.
> Tuo, mitä kirjoitat, voi sinänsä pitää paikkansakin. Mutta se kertonee
> myös, että suuri osa uppoumaveneiden kippareista ei ole halukkaita tyytymään
> mihinkään 5-7 solmun marssivauhtiin.
Jep. Kaverin 11 metrisessä rautaveneessä on Volvon noin 200
heppanen kone, kulutus noin 15...20 litraa / tunti 8 solmun
nopeudella.
Teho ei tule tyhjästä.
Toni
> Siitä polttoainelaskusta: en minä oikeastaan ole kovin varma nousun
> rajuudesta. Tuntikulutus on toki selvästi suurempi liukuvalla kuin
> uppoumaveneellä, mutta mailia kohden laskettuna ero on
Tokihan uppomavene liian isolla teholla kuluttaa tolkuttomasti
menovettä. Eri disaineja tutkiskellessani yleensä liukuvene kuluttaa 5-7
kertaa enemmän polttoainetta kuin uppoumarunkoinen paatti (samalla
matkalla). Nämä siis lukemia, joissa saman kokoinen paatti kulkee
"optiminopeudella". Noh, uppoumarunkoinen vene kuluttaa aina vähemmin
mitä hitaammin mennään, mutta oletuksena tuollainen 7 metrin vene
luokassa 6 solmua. Pari solmua lisää moninkertaistaa polttoaineen
kulutuksen (lähestytään liukuveneen lukemia).
Niin, ja onhan niitä malleja joissa kulutus ei lisäänny sillä tavoin.
Tässä vaan esimerkkinä.
Navigoinnin ongelma on todellinen, varsinkin järvissä missä saaret ovat
pieniä niin maisema vaihtuu melkoista vauhtia.
Heikki Hämäläinen
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> kirjoitti
viestissä:CMMde.210$by4...@read3.inet.fi...
> Sukellustukialuksella on varmaankin vähän erilaiset speksit kuin
> matkaveneellä. Ajatus n. 8-10 solmun nopeudesta ei kuulostaisi pahalta,
> jos
> ei tarvitsisi töissä käydä lainkaan... Olen ennenkin sanonut, että voin
> hyvin kuvitella siirtyväni huomattavasti nykyistä hitaampaan veneeseen
> sitten, kun taloustilanne sallii vapaaherruuden. Toisaalta olen jutellut
> hämmästyttävänkin monen purjeveneilijän kanssa, jotka harkitsevat vaihtoa
> moottoriveneeseen saadakseen matka-ajat lyhenemään :)
>
>
>
Aivan faktapohjainen tuo ajatusmalli ei ole. Purjehtijat pääsevät päivässä 5
kts nopeudella Hankoon, kuten nopeammin ajavat lajitoverinsakin. Ja mitä
kaukaisemmille vesille mennään, sitä vähemmän näkee niitä moottorivoimalla
ja nopeasti kulkevia purjehtiviin nähden. Ja luultavasti purjehtijoilla on
samanlaiset lomat kuin moottoroivilla ystävilläänkin. Viikonloppukin on
molemmilla yhtä pitkä. Valinta siis perustuu tosiasiassa johonkin muuhun
kuin käytettävissä olevaan aikaan. Syihin ei tarvinne tässä puuttua.
Heikki
Jouni R
"Heikki Hämäläinen" <hei...@poistatama.geopros.fi> wrote in message
news:d59tkt$6bo$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> >
> Aivan faktapohjainen tuo ajatusmalli ei ole. Purjehtijat pääsevät päivässä
5
> kts nopeudella Hankoon, kuten nopeammin ajavat lajitoverinsakin. Ja mitä
>
Tuota nyt voi pitää vähintään tulkintakysymyksenä. Hankoon on n. 75 mailia
(vaihtelee luonnollisesti sen mukaan, mistä kohdasta Stadia lähtee), 5
solmun keskinopeudella se vie 15 tuntia. Eli jos sen yhdessä päivässä aikoo
ajaa, niin pitää herätä ja lähteä liikkeelle anivarhain ja perillä on vasta
myöhään illalla. Joillekin sopii, toiset ovat vähemmän innostuneita
heräämään vapaa-aamuna noin aikaisin (esim. meikäläisen vuorokausirytmeillä
ei tuon legin päätepisteeseen ehtisi saman vuorokauden puolella :)) Ja
esim. vierassatamiin tukeutuvan lomapurjehduksen joutuu kuitenkin mittaamaan
niin, että viimeistään joskus neljän korvissa iltapäivällä saapuisi
satamaan, muuten on vaikea saada paikkaa.
Kysehän on luonnollisesti siitä, minkä tyylin veneilyä haluaa harrastaa; jos
vene on riittävän iso ja olosuhteet sekä omat halut muuten mahdollistavat
monta päivää putkeen merellä olon, niin silloin veneen nopeudella ei ole
juuri merkitystä. Toisaalta, jos haluaa lähteä viikonlopuksi Tallinnaan,
niin se vaatii tiettyä kärsivällisyyttä: töistälähtö neljältä, ehkä viideltä
satamassa, kuudelta Suokin passilaiturissa. Piritan passintarkastukseen ei
sitten ennen aamua pääsekään.
Voisin kuvitella, että noissa nopeuksissa purkkari on monen mielestä
mielekkäämpi kuin moottorivene (ajonaikaista tekemistä on ehkä enemmän).
-Jouni
Pasi Pouri
> ei tuon legin päätepisteeseen ehtisi saman vuorokauden puolella :)) Ja
> esim. vierassatamiin tukeutuvan lomapurjehduksen joutuu kuitenkin
mittaamaan
> niin, että viimeistään joskus neljän korvissa iltapäivällä saapuisi
> satamaan, muuten on vaikea saada paikkaa.
Niinpä, mikä ihmeen tarve sitä sitten on mennä sinne vierassatamaan?
Luonnonsatamia riittää pilvin pimein, niissä on aina tilaa.
Kyseessä on varmasti ideologinen ero. Toiset ovat perillä merellä
jo matkaa tehdessään (esim. minä yleensä), toiset perillä vasta kun
köydet on kiinitetty vierasvenesataman laituriin. Itse kaipaan
vauhtia harvoin, yleensä silloin veneily on vain siirtymistä
varsinaiseen suorituspaikaan (esim sukelluskohde), aivan kuten
autollakin kuljetaan. Normaalisti olen perillä, kun irroitan köydet
rannasta, joten on aikaa katsella hienoja maisemia :)
Nopealla veneellä tuo maisemien katselu ja "uusien alueiden kartoitus"
jää aika vähäiseksi. Kaikki eivät sitä edes kaipaa. Itse en kaipaa
juuri lainkaan noita vierasvenesatamia, joihin toisilla on kova kiire.
Jouni R
"Pasi Pouri" <john....@example.net.invalid> wrote in message
> Niinpä, mikä ihmeen tarve sitä sitten on mennä sinne vierassatamaan?
> Luonnonsatamia riittää pilvin pimein, niissä on aina tilaa.
>
> Kyseessä on varmasti ideologinen ero. Toiset ovat perillä merellä
> jo matkaa tehdessään (esim. minä yleensä), toiset perillä vasta kun
> köydet on kiinitetty vierasvenesataman laituriin. Itse kaipaan
>
Niin, en minä tiedä, onko se varsinaisesti ideologiaa. Toiset ovat
kiinnostuneempia myös kävelemään välillä maissa ja katselemaan maisemia
sielläkin. Itselläni vaikuttaa myös tietynlainen siisteydenkaipuu: tykkään
käydä päivittäin suihkussa (ja mieluusti saunassakin) ja hoitaa isommat
käymäläasiat kunnon vesivessassa.
Sanoisin niin, että nämä kaksi perilläolon muotoa eivät ole välttämättä
täysin toisensa poissulkevia vaan voivat hyvinkin esiintyä samanaikaisesti.
Ihan oma asiansa, joka ei enää liity näihin nopeuksiin mitenkään, on sitten
sellainen "mukavuustason ideologia". Jotkut ovat sitä mieltä, ettei lomalla
pidäkään olla kaupunkimukavuuksia, koska he hakevat nimenomaan voimakasta
kontrastia, toiset (kuten minä) eivät halua tinkiä liiaksi elämän
mukavuuksista veneessäkään. Me haluamme kaiken, ei pelkkää puolikasta :))
-Jouni