Tuttavat ostivat uuden paatin. Merkki� en t�ss� viel� mainitse.
Paatin toimitus venyi ja venyi. Lopulta se toimitettiin 'Avaimet
p�yd�lle' -periaatteella, eli sovittiin ostajan kanssa, mihin ostaja voi
tulla venett� odottamaan ja vied��n se sitten toisen seuran laituriin.
J�tet��n ovi auki ja avaimet paatin p�yd�lle. Paluumatkalla
kotikaupunkiin soitetaan autosta asiakkaalle, mist� paatin voi noutaa.
Sen j�lkeen reklamaatiohin viitataan kintaalla. K�sket��n viem��n
paikallisen venefiksaajan hoidettavaksi. T�m� taas ilmoittaa jo
k�ttelyss�, ettei en�� tee pienint�k�n remonttia ko maahantuojan
piikkiin ennenkuin edelliset on maksettu.
Pitk�llisen taistelun ja poliisilla uhkaamisen j�lkeen vene saadaan
kelluvaan kuntoon. Vett� vuotaa ainoastaan katosta ja ikkunoista.
Kunnes sitten ensimm�isen purjehduskauden aikana todetaan, ett� vene
nitisee ja natisee. Runko v��ntelehtii. Osa kaapeista ei pysy kiinni,
eik� osa kaapeista edes mene kiinni kuin sopivalla halssila.
Valmistajan edustaja toteaa koepaloista, ett� rungon laminaateista
puuttuu yli puoli kiloa mattoa neli�lt�, eli yli kilo neli�n
kokonaismassassta.
Suomalainen tavarantarkastaja toteaa, ett� paatti voidaan korjata p��lle
laminoimalla uudenveroiseen, jopa parempaan kuntoon.
Kuluttajansuojaviranomainen vain hymisee tapansa mukaan.
Valmistaja ei suostu tarjoamaan mink��nlaista kompensaatiota.
Lumiukon ymp�rill� tanssivan laituriparlamentin mielest� veneen hinnasta
pit�isi saada korjauksen j�lkeen v�hint��n kolmannes takaisin.
Olisi mielenkiintoista olla n�kem�ss�, kuinka vene nostetaan Saksassa
maihin, irroitetaan koko sisustus ja runkovahvikkeet. T�m�n j�lkeen
hiotaan sis�puolinen pintak�sittely pois ja k�sitell��n runko sopivilla
puhdistus- ja tartunta-aineilla. Sitten laminoidaan ja lopuksi
asennetaan koko sisustus takaisin.
Mielenkiintoista n�hd�, kuinka kaapistot ja v�lilaipiot irroitetaan
aiheuttamatta niihin vaurioita. Ainakaan min� en siihen kykene.
Jos taas vahvistuslaminointi suoritetaan ulkopuolelle, olisi hauska
n�hd�, miten pinta saadaan vastaamaan uudelta veneelt� vaadittava
laatutasoa.
Koska usko oikeusvaltioon on mennyt jo aiemmin, on varmaan ainoa tapa
julkaista valmistajan ja maahantuojan nimi isoilla kirjaimilla
muutamalla sopivalla nettipalstalla. Ja k�yd� seuraavassa
venen�yttelyss� pist�m�ss� banderolli ko venemerkin kyljelle.
Ainoa hyv� piirre koko jutussa on, ett� itse� eiv�t kyseisen valmistajan
p�rekorit kiinnostaneet viimeksi venett� vaihtaessani.
Paatit ovat kyll� hyv�n n�k�isi�, joten ostaja helposti kuvittelee
ulkon��n ja laadun v�lill� olevan jonkinlaisen korrelaation.
Totuushan on, ett� mit� rehuisemman n�k�inen (k�ytetty) vene on, sit�
paremmin se on kest�nyt maailman murjomisen ja tulee varmasti kest�m��n
jatkossakin.
Tätä viljaa niitetään, kun sitä on vuosia kylvetty.
Tälläkin plastalla useimmin kysytty kysymys on mistä
halvalla saa. Halpaa kolutaan ameriikkaa myöten.
Vuosiin ei ole rahat riittäneet hyvän purjeveneen
hankintaan tai ylläpitoon. Sen sijaan harva se vuosi
olen voinut ostaa kotimaiselta maahantuojalta maailman
parhaita kanootteja, on kevlaria, hiilikuitua ja
öljyttyä saarnea.
Pienessäkin mittakaavassa voin kokea laadun nautinnon,
kun olen vesillä veneellä, josta en löydä moitteen sijaa.
Hyvä tunne, suosittelen.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
www.meridianx.fi
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
> Koska usko oikeusvaltioon on mennyt jo aiemmin, on varmaan ainoa tapa
> julkaista valmistajan ja maahantuojan nimi isoilla kirjaimilla muutamalla
> sopivalla nettipalstalla. Ja k�yd� seuraavassa venen�yttelyss� pist�m�ss�
> banderolli ko venemerkin kyljelle.
Jos nuo viat on toteenn�ytett�viss� niin miksei valmistajan nime� voi
mainita, tai jos maahantuoja on toiminut vastuutaan paeten niin nimi esiin.
Jotkut lehdetkin voisivat olla kiinnostuneita. Toki kannattaa katsella jo
ko. maahantuoja kovasti k�ytt�� mainosrahoja niin sitten ei.
pka
Kyll�h�n kaikki arvaamme jo venen. Se on varmaan niit� 2000-luvulla kovasti yleistyneit� merkkej�,
joita ostavat usein purjehdusharrastuksen alussa olevat, kun pit�� saada veneelle kokoa ja
sis�tiloja. Maksimim��r� jalkoja per k�ytetty raha. Ja on sitten j�nn� rantautuessakin, varsinkin
perhemiehist�ll�.
Mika
>
> "PTM" <he...@nei.to> kirjoitti viestiss�:
>
>> Koska usko oikeusvaltioon on mennyt jo aiemmin, on varmaan ainoa tapa
>> julkaista valmistajan ja maahantuojan nimi isoilla kirjaimilla muutamalla
>> sopivalla nettipalstalla. Ja k�yd� seuraavassa venen�yttelyss� pist�m�ss�
>> banderolli ko venemerkin kyljelle.
Vaikka et merkki� paljastanutkaan niin kummasti tuli Bavaria mieleen.
Ei toki tarvitse vahvistaa, mutta kirjottelenpa muuten vaan ko.
merkist�.
Jos kyseess� on Bavaria, niin jotenkin tuntuisi kyll� todella oudolta
ett� sielt� olisi vahingossa j��nyt mattoa pois, sill� heill� on
kuitenkin aika pitk�lle viety "prosessiajattelu" ja automaatio. Mink�s
pituinen malli oli kyseess�? Olen yht� Bavaria 36:a (2008 malli)
purjehtinut joka oli kyll� melkoisen l�ys�. Ovet muistaakseni toimivat,
mutta kansi piti kyll� aallokossa ja sill� k�velless� melkoista
rutinaa. Muuten ihan suht mukava ja tasapainoinen vene
matkapurjehdukseen.
--
Markus
Ottamatta sen enemp�� kantaa Bavariaan, uskon ison valmistajan hiovan
rakenteita ja otavan ongelmat huomioon. Luulisi Bavarian mainetta
mustanneiden tapausten olleen alkusarjojen penikkatautia.
"PTM" <he...@nei.to> wrote in message
news:%O6Zm.55783$La7....@uutiset.elisa.fi...
Neuvo: on olemassa EU-tason kuluttajaviranomainen.
Oletettavasti ei ole niin läpsy kuin kotimainen. Yhden
reklamaation kokemuksella pelkkä viraston mainitseminen
sai saksalaisen kauppiaan ruotuun.
Periaatteessa kauppa on ostajan myyjän välinen, mutta
kyllä valmistajankin voi saada vastuuseen.
Saksalaisesta laadusta ylipäätään: saksalainen elää
kotimarkkinoilla, ei se kehtaa ihan paskaa tehdä
naapurilleen, jos ei ihan hyvääkään. Tuotteissa kyllä
näkyy, mistä on säästetty.
Veneissäkin massatuotanto pudottaa hintoja, kun
valmistajan ostot nostavat tilausmääriä. Ei rungon
tekemisessä paljoa voi säästää, mutta helat, vinssit yms
on se, missä syntyy säästöä.
Uusi vene on kuin paperikoneen ostaisi, kyllä siinä
murhetta riittää, ennenkuin se on siinä kunnossa, mistä
ostaja alkuun haaveili.
Eip� ole aivan harvinaista, ett� uusissakin veneiss� saattaa
olla �lytt�mi� rakennevirheit�, jotka merell� johtavat
todellisiin vaikeuksiin.
Olin parikymment� vuotta sitten hakemassa kaverin venett�
Biskajan lahdelta Suomeen. En "muista" veneen rakentajaa.
Vene oli noin 40 jalkainen ja aivan tuliter�.
Heti l�ht�mme j�lkeen l�nsituuli kasvoi melko navakaksi,
jonka johdosta rupesimme pienent�m��n genuaa. T�ll�in
keulapurjeen rullalaite levisi k�siin, eik� purjetta saatu
kelattua pienemm�ksi.
Tarkasteltuani rullalaitetta totesin sen suuruusluokan olevan
huomattavasti alamittainen. - Omassa veneess�ni, joka oli
32 jalkainen, rullalaite oli kooltaan huomattavasti suurempi.
Eip� sen enemp�� . . . .
MSa
Just joo. Ja mik�h�n on t�m�n EU-viranomaisen osoite, joka hoitaisi
yksitt�isi� kuluttaja-asioista, kerropa se meille, kun kerran tied�t.
Tiett�v�sti kunkin maan kuluttajaviranomainen hoitaa yksitt�isten
kuluttajien asiat. EU-tasolla hoidetaan lains��d�nn�n harmononisointia
yms. viranomaisyhteisty�t�, ei yksitt�istapauksia.
Suomen kululttajaviranomainen ei ole kansainv�lisesti vertailllen
lepsu, vaan lainkuuliainen. Jos sinulla on lepsuusv�itteesi tueksi
jotain muuta, kuin johonkin yksitt�iustapauksene perustuvaa mutu-tietoa,
esimerkiksi vertailuja ratkaisutilastojen perustella tms., kertonet sen
meille typer�n v�itteesi tueksi. Mahdollista viranomaisen lepsuudesta
voi muutenkin oikeusvaltiosssa moittia vain lains��d�nt��. Vai ehk�
haluaisit mieluummin, ett� jokin viranomainen p��tt�isi asiat, laista
v�litt�m�tt�, kuten joissain Etel�-Amerikan poliisivaltioissa. Jos
kuluttaja on eri mielt� lain soveltamisesta kulttajaviranomaisen kanssa,
on kuluttajalla aina mahdollisuus vied� asia kuluttajaviranomaisen
kannasta riippumatta tuomioistuimeen ja katsoa jos se olisi "v�hemm�n
lepsu" kuin kuluttajaviranomainen. Harvoinpa niin kuitenkaan on k�ynyt,
p�invastoin sen sijaan useinkin.
- k
k? jostain näitä sikiää. :)
# EU-kuluttajaneuvontakeskusten verkko (ECC-Net)
Tämä kuluttajaneuvontakeskusten verkko auttaa kuluttajia
erityisesti valtioiden rajat ylittävissä riita-asioissa.
Euroopan komissio perusti sen tammikuussa 2005
yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa.
Keskukset antavat tietoja ja neuvoja rajatylittäviin
ostoksiin liittyvissä kysymyksissä ja ryhtyvät
välittäjiksi, jos ilmenee ongelmia.
Lisätietoa: EU-kuluttajaneuvontakeskusten verkko (ECC-Net)
Rautalangasta v��nt�en: lue oma vastauksesi tarkkaan. Kyseinen, itsekin
siteeraamasi EU-elin (ei viranomainen, vaan kansallisten viranomaisten
verkko) koordinoi, kuten mainitsin, kansallisten viranomaisten
toimintaa. K�yt�nn�ss� kyseisen verkon yhteyselimen� Suomessa toimii
Suomen kuluttajaviranomainen. Annatko nyt sen osoitteen, jonne
v�itt�m�llesi "viranomaiselle" voi yksitt�inen kuluttaja tehd�
kuluttajavalituksen? Lis�ksi toivoisimme edelleen esimerkkej�
v�itt�m�st�si Suomen kuluttajviranomaisen lepsuudesta verrattuna muiden
maiden kuluttaviranomiin. Muutama muukin kysymys j�i edelleen
vastaustasi vaille.
Mist� n�it� "jaakkoja" oikein tulee :-( N�it�, jotka aina mielest��n
tiet�v�t kaiken, mutta eiv�t pyydett�essa kerrokaan mit��n.
- k