Eurooppa siirtyy vauhdilla analogisesta digitaaliseen
joe2j...@freemail.hu
miljoonaa digitaalikameraa, joka tarkoittaa lähes kolmanneksen kasvua
edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti digitaalisten SLR:ien
(yksisilmäisten peilikameroiden) on kasvanut merkittävästi, vuoteen
2004 verrattuna niitä on myyty yli kaksi ja puoli kertaa enemmän.
Muutoksen tuulet puhaltavat :)
Jore Puusa
Niin puhaltavat.
Tuskin koskaan on nähty niin paljon niin kamalaa valokuvaa
kuin nyt. Digitaalisuus on demokratiaa parhaimmillaan ja on hauskaa
että ihmisillä on mahdollisuus luoda, ok.
Mutta samalla näkyy kuvaajien täydellinen lahjattomuus ja toisaalta
yleinen kammottava harhaluulo, että kameran nippelit ratkaisevat kuvan
visuaalisen tason.
Valokuvan visuaalisuus on niin alhaalla, ettei se koskaan (sinä aikana
kun olen itse tajunnut kuvasta jotain eli vuodesta 1968->) ole ollut.
Luulin itsekin 1984 kun työskentelin hetken digillä LA:n olympialaisissa
että digitaalisuus on ratkaisu valokuvan demokraattisuuden puutteeseen.
Mutta luuloni karsiutuivat about 2000 kun digit jyräsivät
pölynimurikaupoissa kuluttajien tietoisuuteen ja koteihin.
Ja mikäs siinä.
Kammottavan surkeat kuvat ovat tulleet jäädäkseen ja kun muutaman vuoden
päästä ei enää edes muisteta millainen on kuva joka visuaalisuudellaan
räjäyttää tajunnan niin onneksi olen silloin jo eläkkeellä tai parhaassa
tapauksessa persusta kasvaa koiranputkea.
Kerrankin väline tuhosi metafysiikan ja kulttuuriarvot vaikkei olisi
uskonut.
jorepuusa
Jaakko Pitkäjärvi
viestissä:dqucm2$ri5$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> joe2j...@freemail.hu wrote:
>> Vuonna 2005 läntisessä Euroopassa on kuulemma myyty lähes 30
>> miljoonaa digitaalikameraa, joka tarkoittaa lähes kolmanneksen kasvua
>> edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti digitaalisten SLR:ien
>> (yksisilmäisten peilikameroiden) on kasvanut merkittävästi, vuoteen
>> 2004 verrattuna niitä on myyty yli kaksi ja puoli kertaa enemmän.
>> Muutoksen tuulet puhaltavat :)
>>
> ----------------------
> Niin puhaltavat.
> Tuskin koskaan on nähty niin paljon niin kamalaa valokuvaa
> kuin nyt. Digitaalisuus on demokratiaa parhaimmillaan ja on hauskaa
> että ihmisillä on mahdollisuus luoda, ok.
Noh noh Jore. Ihmiset pääsevät vain jakamaan valokuvansa paremmin nykyaikana
ja niitä surkeimpiakin kuvia saadaan nykyään katsella satamäärin netissä.
Ennen oli välissä edes skanneri, joka hieman karsi kuvia. Nyt on helppo
siirtää XXXX kpl rupukuvia verkkoon ja sinne väliin ne hyvätkin uppoaa,
esimerkkinä vaikka mun omat kuvasivut http://www.pitkajarvi.1g.fi/kuvat/. On
siellä jokunen ehkä hyväkin, mutta paljon lähinnä "dokumentääristä"
materiaalia. Ennen digiaikaa ei niitä huonoimpia kuvia kukaan tullut
arvioimaan kaapista, siellä ne makaavat vieläkin pölyisinä. Jos nuokin kuvat
lyötäisiin saataville ja arvioon, tuskin taso hirveän paljon hääppöisempi
olisi. Muillakin kuin mulla :-)
Tietysti voidaan arvioida lehtikuvan laatua nykyään, se on jo toinen juttu.
Tässä ei ollut kuitenkaan nähdäkseni siitä kyse.
--
Jaakko Pitkäjärvi
jaa...@pitkajarvi.net
www.pitkajarvi.net
Toni Nikkanen
Minä en kyllä ymmärrä miten huonot kuvat olisivat jotenkin digistä kiinni.
Aina niitä on ennenkin otettu ja tullaan aina ottamaan..
(Itse otin "jo" 80-luvulla huonoja kuvia filmillä ja jatkan samaa linjaa
tänä päivänä digillä ja filmillä. Ei se siis ole digin syytä..)
simppa
> ----------------------
> Niin puhaltavat.
> Tuskin koskaan on nähty niin paljon niin kamalaa valokuvaa
> kuin nyt. Digitaalisuus on demokratiaa parhaimmillaan ja on hauskaa
> että ihmisillä on mahdollisuus luoda, ok.
>
> Mutta samalla näkyy kuvaajien täydellinen lahjattomuus ja toisaalta
> yleinen kammottava harhaluulo, että kameran nippelit ratkaisevat kuvan
> visuaalisen tason.
>
> Valokuvan visuaalisuus on niin alhaalla, ettei se koskaan (sinä aikana
> kun olen itse tajunnut kuvasta jotain eli vuodesta 1968->) ole ollut.
>
> Luulin itsekin 1984 kun työskentelin hetken digillä LA:n olympialaisissa
> että digitaalisuus on ratkaisu valokuvan demokraattisuuden puutteeseen.
> Mutta luuloni karsiutuivat about 2000 kun digit jyräsivät
> pölynimurikaupoissa kuluttajien tietoisuuteen ja koteihin.
>
> Ja mikäs siinä.
> Kammottavan surkeat kuvat ovat tulleet jäädäkseen ja kun muutaman vuoden
> päästä ei enää edes muisteta millainen on kuva joka visuaalisuudellaan
> räjäyttää tajunnan niin onneksi olen silloin jo eläkkeellä tai parhaassa
> tapauksessa persusta kasvaa koiranputkea.
>
> Kerrankin väline tuhosi metafysiikan ja kulttuuriarvot vaikkei olisi
> uskonut.
>
> jorepuusa
Enne kun kaikki oli filmillä, vain asiaan vihkiytyneet saattoivat
kuvansa nähtäville.
Piti olla näyttely, saada kuvansa lehteen tai muuten aktiivisesti etsiä
katsojia kuvilleen.
Tällöin toki myös kuvan piti erottua.
Ja tietty myös kuvaajan.
Nyt voi kukatahansa laittaa kuvansa, hyvät tai huonot, näkymään verkkoon.
on blogeja, kotisivuja, kuvasivustoja ja vaikka mitä raateja.
Ne kuvat jotka enne pysyivät lipastossa, on nyt sitten kaikkien
ihasteltavana/kauhisteltavana.
Ja koska edelleen 99%väestöstä(ei tarvii saivarrella tosta
prosenttiluvusta) ei osaa kuvata niin hyvin kun ammattilaiset, niin
paskahan se on joka maan täyttää.
Mutta on niitä hyvillekkin kuville omat foruminsa.
Niitä täytyy vaan hakea.
Enne hyvä kuva oli enemmän sääntö, kun vain hyvällä pärjäsi.
Nyt hyvä kuva pomppaa silmille, kun on poikkeus valtavirrassa.
En usko että harhaluulo tekniikan kehittymisestä tuottaa sitä paskan
kuvan määrää, jota saamme kaikki ihastella.
Se on enemmänkin se, että ihmiset ovat oivaltaneet mahdollisuuden
levittää 'ilosanomaansa'. Ja he myös niin tekevät.
Se on niin helppoa, kuulia ja näppärää, kun voi vaivatta tyhjentää
muistikorttinsa serverille, ja sitten se onkin siellä varmassa tallessa
ja törky täyttää linjat.
TaaviUntamo
>> Vuonna 2005 läntisessä Euroopassa on kuulemma myyty lähes 30
>> miljoonaa digitaalikameraa, joka tarkoittaa lähes kolmanneksen kasvua
>> edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti digitaalisten SLR:ien
>> (yksisilmäisten peilikameroiden) on kasvanut merkittävästi, vuoteen
>> 2004 verrattuna niitä on myyty yli kaksi ja puoli kertaa enemmän.
>> Muutoksen tuulet puhaltavat :)
>>
> ----------------------
> Niin puhaltavat.
> Tuskin koskaan on nähty niin paljon niin kamalaa valokuvaa
> kuin nyt. Digitaalisuus on demokratiaa parhaimmillaan ja on hauskaa
> että ihmisillä on mahdollisuus luoda, ok.
>
> Kammottavan surkeat kuvat ovat tulleet jäädäkseen ja kun muutaman vuoden
> päästä ei enää edes muisteta millainen on kuva joka visuaalisuudellaan
> räjäyttää tajunnan niin onneksi olen silloin jo eläkkeellä tai parhaassa
> tapauksessa persusta kasvaa koiranputkea.
>
Tällä hetkellä sata vuotta vanhat kuvat antavat paljon tietoa
historiantutkijoille. 40vuotta vanhat kuva-arkistot ovat myös hyvin tärkeitä
historian lähteitä. Silloin lehdillä oli kuva-arkisto, samaten freelancerien
kuvat ovat vielä negoina tallessa.
Mitä merkitystä on nykyisen kaltaisella kuvamassalla? Siitä 95% on
kertakäyttökuvaa. Irccigalleriat ja kavereille näytettävät bilekuvat ovat
liian "taiteellisia" ollakseen merkityksellisiä viiden vuoden päästä. Samaan
aikaan lopun 5%:n säilyvyys huononee. Säilytettäessä laatu ei heikkene
yhtään, mutta digikuva on liian helppo hävittää tarpeettomana. Ennen
freelanceri ja lehtikuvaaja kehittivät koko filmin. Sadasta kuvasta pari
kolme pääsi lehteen, mutta loput ovat tallessa. Ne saattavat kertoa vaikka
Kekkosen ajan kulissien takana tapahtuneista asioista, joista lehdet silloin
vaikenivat. Nyt ne ovat merkityksellisiä. Mutta säilyykö digiaikana
vastaavat kuvat edes viikkoa? Joitain kuvia poistetaan jo kuvaustilanteessa
tai sellaisten välillä. Muistikortilta poimitaan muutama kuva
jatkotarkasteluun ja sitten kortti tyhjennetään. Kaikki tausta-aineisto
häviää kuin tuhka tuuleen. Nyt on menossa vaalikampanja. Montako kuvaa sen
taustojen tapahtumista, lipsahduksista ja liukastumisista, hämäristä
kädenpuristuksista, joita nyt ei näytetä, jää talteen?
Nykyisen kuvamassan merkityksellisyys siis häviää massan kasvaessa. Ei edes
sitä määrää hyödyllisiä kuvia jää vuodelle 2020 kuin mitä nyt on
käytettävissä vuoden 1990 kuvia.
Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, ei edes valokuvaus.
Puutarhanhoitokin on aika turhaa nykykaupunkilaiselle. Valokuvan merkitys
kuihtuu nopeammin kuin ruusu syksyllä.
Juha Lehtinen
> Tuskin koskaan on nähty niin paljon niin kamalaa valokuvaa
> kuin nyt. Digitaalisuus on demokratiaa parhaimmillaan ja on hauskaa
> että ihmisillä on mahdollisuus luoda, ok.
Olisi mielenkiintoista kuulla Joren (ja tietysti muidenkin!) mielipide
noista Lou Reedin digikuvista (linkki omassa stringissään). Onko kyseessä
jälleen kuuluisuus, joka saa harrastelunsa tuotokset esille tuosta vaan
ilman tarvittavaa kompetenssia?
Juha
Sampo Niskanen
> Tällä hetkellä sata vuotta vanhat kuvat antavat paljon tietoa
> historiantutkijoille. 40vuotta vanhat kuva-arkistot ovat myös hyvin tärkeitä
> historian lähteitä. Silloin lehdillä oli kuva-arkisto, samaten freelancerien
> kuvat ovat vielä negoina tallessa.
Eikö lehdillä nykyään ole kuva-arkistoa? Luulisi levytilan olevan
niin halpaa että nyt se vasta kannattaisikin, varmuuskopioiden kera.
> Mitä merkitystä on nykyisen kaltaisella kuvamassalla? Siitä 95% on
> kertakäyttökuvaa. Irccigalleriat ja kavereille näytettävät bilekuvat ovat
> liian "taiteellisia" ollakseen merkityksellisiä viiden vuoden päästä. Samaan
> aikaan lopun 5%:n säilyvyys huononee. Säilytettäessä laatu ei heikkene
> yhtään, mutta digikuva on liian helppo hävittää tarpeettomana.
Heitetäänpä pari hihavakiota mukaan(*). Joskus kauan sitten kuvattiin
vaikkapa miljoona kuvaa vuodessa, näistä jäljellä on 10% (miljoona voi
olla alhainen "massojen" kuvaamiksi, mutta tuskin massojen kuvista
lähellekään 10% on tallella, joten pidetään sanomalehtien osuutta
merkittävänä). Nykypäivänä "massat" kuvaavat miljardi kuvaa vuodessa
(200 kuvaa per suomalainen per vuosi, sisältäen huonot otokset jne).
Näistä 95% on "kertakäyttökuvaa". Lopusta 5% merkityksellisestä
tavarasta säilyy 1%. Kummasta jää enemmän käteen?
(*) Tarkoituksena vain osoittaa ettei asia välttämättä ole niin
yksioikoinen kuin miltä aluksi näyttää.
--
__________________________________________________
/____\ Sampo Niskanen <=> sampo.n...@iki.fi \
\ http://www.iki.fi/sampo.niskanen/ \
\ ________________________________________\___
\___/___________________________________________/
Juha Lehtinen
viestissä:dqvha7$obi$1...@epityr.hut.fi...
> Eikö lehdillä nykyään ole kuva-arkistoa? Luulisi levytilan olevan
> niin halpaa että nyt se vasta kannattaisikin, varmuuskopioiden kera.
Tietysti on.
Juha
ts
Katsokaapa numeroiden 12/2005 ja 1/2006 kilpailuissa palkittuja kuvia.
Yksi merkittävä piirre mielestäni on, että 60 palkitun kuvan
(muistinvarainen arvio) joukossa on yli 10 kissakuvaa, joita jokainen
kissanomistaja voi näppäillä digipokkarillaan. Laatu on
järkyttävän huonoa suurelta osin.
Huomionarvoista on myös digitaalisessa muodossa ja vedoksen tai dian
muodossa lähetettyjen kuvien määrällistä eroa. Kyllä siitä
huomaa, että paljon surkeaa materiaalia suihkii erilaisiin
kilpailuihin yms.
Sami Nordlund
>
> Minä en kyllä ymmärrä miten huonot kuvat olisivat jotenkin digistä kiinni.
> Aina niitä on ennenkin otettu ja tullaan aina ottamaan..
> (Itse otin "jo" 80-luvulla huonoja kuvia filmillä ja jatkan samaa linjaa
> tänä päivänä digillä ja filmillä. Ei se siis ole digin syytä..)
Sama täällä, huonoja otan edelleen ;)
Sami
--
http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
mailto:sami.n...@kolumbus.fi
PGP key available on my web page.
End of message, stop reading.
Jore Puusa
> Olisi mielenkiintoista kuulla Joren (ja tietysti muidenkin!) mielipide
> noista Lou Reedin digikuvista
-------------------
Kävin katsomassa mutta en ota mitään kantaa, koska on mahdoton sanoa
kuka kuvat on ottanut. Valokuvaushan on hyvin trendikästä juuri nyt.
Jenkeissä toimii ns. "namesdropping" systeemi, jonka osana ehkä esim
vanhat julkkikset saavat oman tilansa taidescenessä säilytettyä.
Väitetään, että erittäin moni julkkis, joka on ruvennut valokuvaajaksi,
(esim jotkut supermallit), eivät ole todellisuudessa koskaan pitäneet
edes kameraa kädessään.
Huom! paino sanoilla -väitetään- ja -ehkä-
Jore Puusa
simppa
> Itse olen ihmetellyt tätä samaa asiaa lähinnä Kamera-lehden kautta.
> Katsokaapa numeroiden 12/2005 ja 1/2006 kilpailuissa palkittuja kuvia.
> Yksi merkittävä piirre mielestäni on, että 60 palkitun kuvan
> (muistinvarainen arvio) joukossa on yli 10 kissakuvaa, joita jokainen
> kissanomistaja voi näppäillä digipokkarillaan. Laatu on
> järkyttävän huonoa suurelta osin.
Itse olen ollut jo pitkän aikaa ihmeissäni Kamera-lehden kuvan tasosta.
Siellä ei yksinkertaisesti ole mitään nähtävää, eikä paljon luettavaakaan.
Ainoan poikeuksen tekee tilanteet, joissa esitellään joku valokuvaaja.
Tällöin kuvat ovat parempia, mutta tätä harrastetaan kyseisessä lehdessä
varsin vähän.
Onko sitten niin kallista vai onko lehti ottanut linjakseen olla
enemmänkin kissakuvien julkaisija. Mene ja tiedä.
S
Matti Rintala
> Tuskin koskaan on nähty niin paljon niin kamalaa valokuvaa
> kuin nyt. Digitaalisuus on demokratiaa parhaimmillaan ja on hauskaa
> että ihmisillä on mahdollisuus luoda, ok.
>
> kun olen itse tajunnut kuvasta jotain eli vuodesta 1968->) ole ollut.
Olen sitä mieltä kuin muutkin, että "julkisesti saatavilla olevien"
valokuvien keskimääräinen taso on varmasti laskenut, siitä yksinkertaisesta
syystä että kuvien määrä on moninkertaistunut. Siitä ei voi silti päätellä
mitään siitä, onko hyvien kuvien määrä pudonnut vai noussut (siis ei
prosentteina vaan ihan lukumääräisesti). Minä epäilen että noussut, mutta
tämä on vain arvaus.
Digitaalisuuden myötä valokuvalle on nyt väistämättä käynyt niin kuin
kaikelle muullekin: tekniset hankaluudet ovat vähentyneet, ja tästä johtuen
yhä useampi tavallinen tallaaja viitsii ottaa kuvia, kun ensin ei mene
iäisyyksiä nippeleiden opetteluun. Tästä tietysti seuraa että kuvien "taso"
on varmasti suurimmaksi osaksi entistä keskinkertaisempaa, koska
automaatiolla kuitenkin päästään vain "yleensä hyvään" tulokseen. (Eri asia
sitten on, että nyky-yhteiskunnassa niillä nippeleillä pystytään myös
myymään uusia tuotteita).
Ihan sama on varmasti tapahtunut kaikessa muussakin. Kysypä Jore vaikka
joltakulta 60-luvun kirjapainoalan taittajalta, mitä on siellä tapahtunut.
Toisaalta uusi tekniikka antaa ammattitaittajille entistä paremmat
mahdollisuudet typografisesti kauniiseen ulkoasuun, ja sen saa aikaan
entistä nopeammin. Toisaalta tekstinkäsittelyohjelmat kuten Word tekevät jo
"jotenkuten kohtalaista" tekstin taittamista, joten se riittää yhä useampaan
tarkoitukseen, eikä ammattitaittajaa tarvita. Toisaalta painotuotteiden
määrä on kasvanut samaan aikaan. Lopputulos on, että *keskimäärin*
painotuotteet ovat lepsummin taitettuja kuin ennen, mutta todella
korkealaatuisia on myös enemmän kuin ennen.
--
------------- Matti Rintala ------------ matti....@tut.fi ------------
Painting is the art of inclusion. Photography is an art of exclusion.
Matti Rintala
> Tuskin koskaan on nähty niin paljon niin kamalaa valokuvaa
> kuin nyt. Digitaalisuus on demokratiaa parhaimmillaan ja on hauskaa
> että ihmisillä on mahdollisuus luoda, ok.
>
> kun olen itse tajunnut kuvasta jotain eli vuodesta 1968->) ole ollut.
Olen sitä mieltä kuin muutkin, että "julkisesti saatavilla olevien"
valokuvien keskimääräinen taso on varmasti laskenut, siitä yksinkertaisesta
syystä että kuvien määrä on moninkertaistunut. Siitä ei voi silti päätellä
mitään siitä, onko hyvien kuvien määrä pudonnut vai noussut (siis ei
prosentteina vaan ihan lukumääräisesti). Minä epäilen että noussut, mutta
tämä on vain arvaus.
Digitaalisuuden myötä valokuvalle on nyt väistämättä käynyt niin kuin
kaikelle muullekin: tekniset hankaluudet ovat vähentyneet, ja tästä johtuen
yhä useampi tavallinen tallaaja viitsii ottaa kuvia, kun ensin ei mene
iäisyyksiä nippeleiden opetteluun. Tästä tietysti seuraa että kuvien "taso"
on varmasti suurimmaksi osaksi entistä keskinkertaisempaa, koska kuvien
ottaja eivät ole kouluttaneet itseään huippuammattilaisiksi (tai jättäneet
kuvaamista sikseen sitä ennen). Ja myös koska
Juha Lehtinen
viestissä:dr001a$mgs$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Kävin katsomassa mutta en ota mitään kantaa, koska on mahdoton sanoa kuka
> kuvat on ottanut. Valokuvaushan on hyvin trendikästä juuri nyt.
Kyllä minä nyt kuitenkin uskon, että "Luuri" on ne itse ottanut, hänhän on
puhunut kuvaamisestaan jo vuosia ja julkaissut ainakin yhden valokuvakirjan.
Tosin eihän tämä mitään todista. Mutta kun mies on kuitenkin ollut
musiikissaankin aikamoinen kapinallinen ja seikkaillut kaupallisten
valtavirtojen ulkopuolella tarkoituksella aina, niin tuntuisi kovin
yllättävältä, että hän olisi sortunut "haamukuvaajan" käyttämiseen. Eiköhän
ne ole ne mallit ja muut sellaiset ihan erikseen...
Juha
Jore Puusa
>onko hyvien kuvien määrä pudonnut vai noussut (siis ei
> prosentteina vaan ihan lukumääräisesti). Minä epäilen että noussut, mutta
> tämä on vain arvaus.
Hyvä kuva--termi ei tarkoita mitään
Tutkitusti ihminen pitää sellaista kuvaa hyvänä, jonka aihe on hänelle
positiivista tunnetta antava.
Mediassa kuvien visuaalinen taso on romahtanut, koska ammattilaisten
vaikutus vähenee koko ajan.
Sille ei voi mitään, digitaalinen vallankumous syö lapsensa.
Onneksi olen riittävän vanha että sain elää kuvajournalismin kukoistuksen.
Yleisön kuvien taso on mielestäni laskenut koska:
- kuvien ottamisen ergonomia on pielessä, kuvat otetaan lcd:ltä
tähtäämällä joka johtaa jokseenkin aina tärähdykseen. Kollegani
bisneksen puolella väittävät että jopa 80% amatöörien kymmppikuvista on
epäteräviä.
- amatöörit eivät osaa käyttää kameroitaan, filkkapokkareilla oli
mahdollista ottaa kuvia joissa terävyysalue oli jossain ja softi
jossain, nyt kuvat ovat kaikkialta yhtä syväteräviä kennon koosta
johtuen, kamerat tulevat yhä ylivoimaisemmiksi hallita joten niitä
käytetään vain A asennossa, jolloin kaikkien kuvat näyttävät samoilta.
- koska vaikutteita ei enää juurikaan ole, amatöörit kopioivat toisiltaa
vaikutteita joka johtaa surkeiden kuvien putkeen.
JA HUOM....itse digitaalisuus on mainio tallennustapa minusta ja kuvaan
itse kaiken digille mutta se on toinen juttu koska olen ammattilainen.
----------------------------
<tekniset hankaluudet ovat vähentyneet, ja tästä johtuen
----------------------------
Kurssieni ( 20 vuodessa) väitän että tekniset hankaluudet ovat
lisääntyneet.
-------------------------
> Ihan sama on varmasti tapahtunut kaikessa muussakin. Kysypä Jore vaikka
> joltakulta 60-luvun kirjapainoalan taittajalta, mitä on siellä tapahtunut.
-------------------------
Olen ollut 60 luvulla mukana taittotyössä, tunnen tarkkaan ladonnan,
valoladonnan ja lopulta saksitaiton jne.
Taiton taso putosi 10 vuotta sitten kun jokainen luuli että dtp on
helppoa, Huomattiin ettei ollut ja ammattilaiset, myös minä jouduttiin
ostamaan parsimaan tuhottuja duuneja. Onneksi iso osa taitoista on
siirtynyt takaisin ammattilaisille. Kyseessä on tietysti raha, tulee
kalliiksi teettää työ kaksi kertaa.
Toivon että niin käy valokuvauksellekin joskus !!!??? Mutta en usko.
Kuva kuin kuva kelpaa nykyisin
-----------------------------
> Toisaalta uusi tekniikka antaa ammattitaittajille entistä paremmat
> mahdollisuudet typografisesti kauniiseen ulkoasuun, ja sen saa aikaan
> entistä nopeammin.
-------------------------------
Ei anna ellei ole lahjoja ja taitoa. Times on edelleen käytetyin fontti.
Anfangit ovat suomessa edelleen enimmäkseen 3 rivin drop cappeja.
-------------------------------
Toisaalta tekstinkäsittelyohjelmat kuten Word tekevät jo
> "jotenkuten kohtalaista" tekstin taittamista, joten se riittää yhä useampaan
> tarkoitukseen, eikä ammattitaittajaa tarvita.
---------------
Luulenpa että tarvitaan yhä enemmän.
PDF:n asetukset yksistään tekevät amatööristä hyytelöä.
Wordin epästabiilia jälkeä ei haluta painoihin suurin surminkaan.
------------------
mutta todella
> korkealaatuisia on myös enemmän kuin ennen.
-------------------
En ole samaa mieltä, mutta tuntemukseni perustuu kuuluisaan "MUTU:n"
Joten vaikenen tästä.
jorepuusa
TaaviUntamo
>> Tällä hetkellä sata vuotta vanhat kuvat antavat paljon tietoa
>> historiantutkijoille. 40vuotta vanhat kuva-arkistot ovat myös hyvin
>> tärkeitä
>> historian lähteitä. Silloin lehdillä oli kuva-arkisto, samaten
>> freelancerien
>> kuvat ovat vielä negoina tallessa.
>
> Eikö lehdillä nykyään ole kuva-arkistoa? Luulisi levytilan olevan
> niin halpaa että nyt se vasta kannattaisikin, varmuuskopioiden kera.
>
Ehkä sanoin epäselvästi. Tietysti niillä on kuva-arkisto, mutta sinne
päätyvät vain ne "tärkeät" kuvat. Ne saattavat tuntua kuvaamishetkellä
tärkeiltä. Muista tuossa vuosi sitten, kun lehdessä oli valokuvia Kekkosen
ajan valtiovierailuista. Siellä "kulissien takana" sattui kaikenlaista,
paikalla oli valokuvaajia ja tilanteita valokuvattiin. Kuvia ei vain
näytetty kenellekään. Lehdet julkaisivat "tarkoituksenmukaisia" kuvia.
Näkikö kukaan kuvia Ahtisaaren liukastelemisista niillä liukkailla
nahkapohjakengillä? Jossain voi hyvinkin olla negoja, joita ei ole näytetty.
Digikamerasta on liian helppo poistaa ne kuvat, joita ei käytetä.
Valokuvaaja saattaa lähettää koneeltaan netin kautta toimitukseen vain pari
kolme kuvaa. Loppuja ei aina säilytetä. Ehkä kaikki eivät säilyttäneet
negojakaan, mutta monasti julkaistu kuva tehtiin pitkästä filmistä ja sen
jälkeen koko filmi meni arkistoon. Julkaisemattomat kuvat odottavat
historiantutkijoita.
TaaviUntamo
>> Tällä hetkellä sata vuotta vanhat kuvat antavat paljon tietoa
>> historiantutkijoille. 40vuotta vanhat kuva-arkistot ovat myös hyvin
>> tärkeitä
>> historian lähteitä. Silloin lehdillä oli kuva-arkisto, samaten
>> freelancerien
>> kuvat ovat vielä negoina tallessa.
>
> vaikkapa miljoona kuvaa vuodessa, näistä jäljellä on 10% (miljoona voi
> olla alhainen "massojen" kuvaamiksi, mutta tuskin massojen kuvista
> lähellekään 10% on tallella, joten pidetään sanomalehtien osuutta
> merkittävänä). Nykypäivänä "massat" kuvaavat miljardi kuvaa vuodessa
> (200 kuvaa per suomalainen per vuosi, sisältäen huonot otokset jne).
> Näistä 95% on "kertakäyttökuvaa". Lopusta 5% merkityksellisestä
> tavarasta säilyy 1%. Kummasta jää enemmän käteen?
>
>
> (*) Tarkoituksena vain osoittaa ettei asia välttämättä ole niin
> yksioikoinen kuin miltä aluksi näyttää.
>
En tarkoita, etteikö kuvia säilyisi enemmän. Digikameroista vaan on liian
helppoa poistaa kuva sieltä, toinen täältä. Kovalevylle päätyvät kuvat ovat
jo käyneet läpi itsesensuurin. Niissä hävitetyissä kuvissa voi olla vaikka
"noloja tilanteita", joita ei haluta julkisuuteen. 30v myöhemmin sellainen
tilanne voisi antaa arvokasta tietoa asioiden taustoista. Siis
"merkityksetön" kuva hävitetään sillä perusteella, että sillä ei ole sillä
hetkellä merkitystä. Se merkitys voi syntyä myöhemmin, mutta kuvia ei enää
ole.
Jos siitä 5%:sta säilyy yksi prosentti tai vaikka kolme, siinä tahallaan
poistetussa voi olla merkitystä.
Esimerkki: Afganistanin sodassa oli mukana lehtikuvaajia. He lähettivät
sieltä "tärkeitä" kuvia toimituksiin ja kuvatoimistoihin. Loput veks. Mitä
niissä kuvissa voisi olla? (Persianlahden sota ei käy esimerkiksi, koska
ameriikkalaiset sensuroivat jo kuvaamiskielloilla ja -luvilla liikaa).
Markus Lehto
> En tarkoita, etteikö kuvia säilyisi enemmän. Digikameroista vaan on liian
> helppoa poistaa kuva sieltä, toinen täältä.
En tiedä miten ammattilaiskuvaajat menettelevät... Itse en poista
KOSKAAN yhtään kuvaa muistikortilta katsottuani sitä vain kameran
näytöltä. En edes valotustestailuja tai mitä lie aivan turhia otoksia ja
vaihnkolaukauksia. Sama linja jatkuu, kun siirrän kuvat koneelle: Annan
kaikkien otosten olla, en karsi kuvista yhtään ainoaa roskakoriin.
(poislukien tilanteet, joissa kuvaan vaikka kahvinkeitintäni
myynti-ilmoitukseen, silloin säästän vain sen valmiin ilmoituskuvan)
Tallennuskapasiteetti on nykyään niin halpaa, että en näe aiheelliseksi
poistaa mitään. Olkoot siellä, ei ne häiritse. Varsinkin, kun poimin
mielestäni onnistuneet otokset erilliseen kansioon, niin eipä tarvitse
noiden turhien otostenkaan seassa kahlata kuvia katsellessa. En usko,
että kovinkaan moni menettelee kuten minä, mutta sanoinpa nyt vain
kuriositeettina.. :)
Onko muuten tosiaan niin, että "ennenvanhaan" lehdet sun muut firmat
säilöivät KAIKKI kuvaajien ottamat otokset nagana? Eli käyttöön otettiin
ne pari kuvaa per rulla tms. mutta koko rullallinen negoja säilöttiin
arkistoon?
--
-Markus Lehto
Markus Lehto
Pelkkää mutuilua osaltani, omiin havaintoihini perustuen...
> Yleisön kuvien taso on mielestäni laskenut koska:
> - kuvien ottamisen ergonomia on pielessä, kuvat otetaan lcd:ltä
> tähtäämällä joka johtaa jokseenkin aina tärähdykseen. Kollegani
> bisneksen puolella väittävät että jopa 80% amatöörien kymmppikuvista on
> epäteräviä.
Tämä on varmasti totta. Mutta toisaalta ei pidä unohtaa sitä, että
digien LCD:t näyttävät tarkasti sen, mitä kuvaan tulee. Toinen oli
tilanne halvoilla filkka-pokkareilla, joiden etsin näytti mitä sattuu,
riippuen katselukulmasta. Erittäin suuri osa näkemistäni umpi-amatöörien
filmikuvista on rajaukseltaan aivan päin seiniä:
-ihmisten päät eivät näy
-ihmisistä näkyy PELKÄT päät
-...
> - amatöörit eivät osaa käyttää kameroitaan, filkkapokkareilla oli
> mahdollista ottaa kuvia joissa terävyysalue oli jossain ja softi
> jossain, nyt kuvat ovat kaikkialta yhtä syväteräviä kennon koosta
> johtuen
Niin, vasta-argumentti tähänkin näkemäni perusteella. Melkoisen usein
kuvat olivat tarkennettu ties minne. Eli yleensä sinne kohteen taakse,
takaseinään. Itse kohde oli täysin sumea, miltei tunnistamaton. Sama
toki pätee digien kanssa, mutta usein niin pahasti poskellaan oleva
tarkennus korjataan välittömästi uudella otoksella. Ja pienempi
syväterävyys myös vähentää tuollaisten mokien vaaraa, luonnollisesti.
> - koska vaikutteita ei enää juurikaan ole, amatöörit kopioivat toisiltaa
> vaikutteita joka johtaa surkeiden kuvien putkeen.
Eikö vaikutteita tosiaan enää juurikaan ole? Vanhat konkarit rypevät
itsesäälissä omissa kammioissaan eivätkä julkaise kuviaan? Viittasit
ilmeisesti siihen, että esimerkiksi lehdissä laatu on laskenut, ja täten
"hyviä kuvia" on normaalin yleisön nähtävillä yhä vähemmän (?).
Pitäisiköhän näiden "hyvin kuvaajien" siirtyä nykyaikaan ja tunkea
materiaaliaan mittavissa määrin verkkoon näytille? Ehkä surkeiden kuvien
putki saataisiin käännettyä nousuun.
Vähän kyllä kummastuttaa tämä "ihmiset eivät arvosta hyvää kuvaa, vaan
mikä tahansa riittää" -asenne. Mitäpä jos kuvaisi niin hyviä kuvia, että
niiden käytöstä olisi mahdotonta kieltäytyä? Onko tämä mahdottomuus? Tai
sitten siirtyisi tarjoamaan asiakkaille sellaisia kuvia, joita he
haluavat: Halpoja ja keskinkertaisia. Kunhan pohdin...
--
-Markus Lehto
Jarkko Kaakko
> Sille ei voi mitään, digitaalinen vallankumous syö lapsensa.
> Onneksi olen riittävän vanha että sain elää kuvajournalismin kukoistuksen.
> Yleisön kuvien taso on mielestäni laskenut koska:
> - kuvien ottamisen ergonomia on pielessä, kuvat otetaan lcd:ltä
> tähtäämällä joka johtaa jokseenkin aina tärähdykseen. Kollegani
> bisneksen puolella väittävät että jopa 80% amatöörien kymmppikuvista on
> epäteräviä.
Täällä on niin pal viisaita sanoja että heikompaa hirviittää. Omalta
kohdalta täytyy kyllä sanoa että digitaalisuus on avittanut aikatavalla.
Olen ikäni ollut periaatteessa valokuvaamisesta kiinnostunut, mutta
varallisuuteeni nähden se on ollut liian kallis harrastus. Niinpä on
tyydytty kuvailemaan pokkarilla rulla silloin toinen tällöin.
Niin on kuvattu perhejuhlat, joulut ja juhannukset. Lasten kasvamiset ja
lomamatkat.
Nyt meillä on ollut kolme vuotta digipokkari ja kesällä tuli hankittua
ensimmäinen digijärkkäri - ja sitä kuvaamisen autuutta ja ihanuutta! Voi
perusputkella zoomailla ja laajakulmaa löytyy aivan toisin kun
pokkareissa. Kuvia tulee kun sieniä sateella...
Kamerassa on pirusti säätöjä ja ensimmäinen puolivuotta onkin mennyt
niiden kanssa ihmetellessä.
Nyt tänä jouluna sain elämäni ensimmäiset joulukuvat jotka ei ole
salamalla pilalle poltettu ja joissa on mukana vähän joulun tunnelmaakin.
Tästä se lähtee.
Jos ammattilaisten on vaikeampi saada kuvallista ääntään kuuluviin, niin
kyllä syy on enemmän se, että ne eivät joko erotu riittävällä tavalla
massasta, taikka että ne eivät erotu niin paljon edukseen että lehdet
olisivat valmiita maksamaan niistä niitä hintoja joita ammattimiehet
niistä pyytävät.
Kaiken kaikkiaan täysin hekilökohtaisena mielipiteenä sanoisin että
plussan puolelle jäädään taatusti jos ajattelee kokonaisuutta. Voi kun
olisi ollut digi silloin kun esikoinen syntyi ja oli pieni - ja siitä
eteenpäin.
Joku lehtikuvan tasolasku on pieni hinta tästä huvista. Ottakaa kelpo
kuvia älkääkä hinnoitelko itteänne ulos niin jospa se siitä sitten...
Jore Puusa
Kuvia tulee kun sieniä sateella...
-----------------
Taatusti tulee, mutta miten selität sen että 1830- about 1920 oli
käytössä kameroita, joilla sai yleensä yhden ruudun ja sitten oli pitkä
paussi ja ehkä otettiin toinenkin ja sen ajan kuvat ovat mielestäni
parasta mitä valokuvalle on tapahtunut- monekin mielestä ,,itseasiassa
Kirjoitat samasta kuin muutkin digikuvauksen ystävät, eli kvantiteetin
lumoista kvaliteettiin nähden. Tämähän on kertakäyttöajallemme oleellista.
------------------
>
> Jos ammattilaisten on vaikeampi saada kuvallista ääntään kuuluviin, niin
> kyllä syy on enemmän se, että ne eivät joko erotu riittävällä tavalla
> massasta, jne jne jne
------------------
Tähän loppuun en jaksa vastata, aihe on masentava, tulen siitä vaan
surulliseksi ja selvästikään et tiedä aiheesta mitään, sorry.
Jorepuusa
Markus Lehto
> Taatusti tulee, mutta miten selität sen että 1830- about 1920 oli
> käytössä kameroita, joilla sai yleensä yhden ruudun ja sitten oli pitkä
> paussi ja ehkä otettiin toinenkin ja sen ajan kuvat ovat mielestäni
> parasta mitä valokuvalle on tapahtunut-
Ai miten selittää se, että sinun mielestäsi parhaat kuvat otettiin sata
vuotta sitten? :) Hankala homma...;)
> monekin mielestä ,,itseasiassa
Niin, mielipiteitä. Olisikohan jossakin nähtävillä noita maailman
parhaita kuvia väliltä 1830-1920? Ihan siis vain mielenkiinnosta
haluaisin nähdä, minä kun olen aina kokenut tuon ajan kuvat pelkästään
tylsiksi. Tai mitä nyt noita on dokumenteissa jne. nähnyt, niin
henkilökuvat ovat monesti varsin maukkaita (kun ottaa huomioon tekniikan
"rajoitukset"), mutta muut kuvat melko mitäänsanomattomia. Ja
henkilökuvissakin ollaan nykyään minua enemmän miellyttävillä raiteilla.
--
-Markus Lehto
Jarkko Kaakko
> paussi ja ehkä otettiin toinenkin ja sen ajan kuvat ovat mielestäni
> parasta mitä valokuvalle on tapahtunut- monekin mielestä ,,itseasiassa
> Kirjoitat samasta kuin muutkin digikuvauksen ystävät, eli kvantiteetin
> lumoista kvaliteettiin nähden. Tämähän on kertakäyttöajallemme oleellista.
Tiedetään, tiedetään. Olen monet kerrat ihaillut lähes sata vuotta
vanhoja kuvia joihin on todella asetuttu kuvattavaksi ja se on otettu
ajalla ja ajatuksella. Ne on mieleenpainuvia kuvia. Ja ne on hienoja
kuvia. Niiden ottamiseen tarvittiin oikeaa otetta!
Mutta, ei kai nyt kuvaamisen helppous, halpuus ja yleisyys tee
ammattimiehelle edelleen mahdolliseksi ottaa aivan näitä samoja kuvia -
ja vaikka samalla intensiteetillä kun silloin, kuva kuukaudessa?
Mikä mättää. Kilpailu? Se, että sen sijaan että lehdestä lähteekin jutun
tekoon vain toimittaja kamera olallaan, sen sijaan että lähtisi
parivaljakko toimittaja ja kuvaaja?
Vaiko se, että Katso!-lehti taitaa saada suuren osan kuvistaan tilaajien
kännykkäkameroista?
> Tähän loppuun en jaksa vastata, aihe on masentava, tulen siitä vaan
> surulliseksi ja selvästikään et tiedä aiheesta mitään, sorry.
En tiedäkään, mutta näe nyt edes hiukan vaivaa ja valista parilla
lauseella. Pliis!
Jore Puusa
> Olisikohan jossakin nähtävillä noita maailman
> parhaita kuvia väliltä 1830-1920? Ihan siis vain mielenkiinnosta
> haluaisin nähdä, minä kun olen aina kokenut tuon ajan kuvat pelkästään
> tylsiksi.
--------------------------------
OK...luulin, että kirjoitan valokuvauksesta tietävän henkilön kanssa.
Anteeksi virheeni.
Jore Puusa
Markus Lehto
> OK...luulin, että kirjoitan valokuvauksesta tietävän henkilön kanssa.
Ja minä luulin, että sinä jos kuka olisit auliisti havainnollistanut
mielipiteitäsi. Ehkä olisin voinut jopa oppia jotakin. Vai olisiko se
sittenkin vain poistanut kinaamisen riemun?
> Anteeksi virheeni.
Ei mitään, saat toki anteeksi. Luulo ei usein ole tiedon väärtti.
--
-Markus Lehto
M. Brunberg
"Jore Puusa" <jore....@kolumbus.fi> wrote in message
news:dqucm2$ri5$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> joe2j...@freemail.hu wrote:
> Niin puhaltavat.
> Tuskin koskaan on nähty niin paljon niin kamalaa valokuvaa
> kuin nyt. Digitaalisuus on demokratiaa parhaimmillaan ja on hauskaa
> että ihmisillä on mahdollisuus luoda, ok.
>
> Mutta samalla näkyy kuvaajien täydellinen lahjattomuus ja toisaalta
> yleinen kammottava harhaluulo, että kameran nippelit ratkaisevat kuvan
> visuaalisen tason.
Minun mielestäni kaikki nuo 30 miljoonaa digikameran ostajaa pitäisi
pakottaa visuaalisen ilmaisutaidon koulutuksiin ennen kun heille suodaan
EU-lupa kuvata haluamiaan kuvia haluamistaan kohteista ilman että joku
vinkuu ottamiensa kuvien "huonoudesta". Mikäli kieltäytyvät niin tuntekoot
nahoissaan iankaikkisen "oikeitten ammattikuvaajien" syvän halveksunnan ja
kuulkoot ikuisen valitusvirren ottamiensa kuvien turhuudesta. <Edellinen oli
sitten huono yritys olla sarkastinen, mikäli ei filtterit sitä huomannut.>
Oletko sinä Jore ikinä hetkeäkään ajatellut sitä että sinun äärimmäisen
vahva ja valitettavan usein täälläkin toistettu mielipiteesi valtaväestön
ottamista valokuvista ei ehkä olekkaan se ainoa oikea?
Oletko ajatellut että vaikka ehkä *sinun* mielestä 99,99% kuvista on pelkkää
puppua niin ne kuvat ovat ottajilleen korvaamattoman arvokkaita, eikä näiden
kuvien edes ole tarkoitettu täyttämään abstraktit kriteerisi kuvan
hyvyydestä? Luuletko oikeasti että pölynimurikaupasta digipokkarinsa ostavaa
kiinnostaa kuvan visuaaalisuus pätkääkään?
Minkä takia sinä argumentoinnissasi koko ajan sekoitat
harrastajien/amatöörikuvaajien omaksi iloksi ottamiaan kuvia ja niitten
"huonoutta" ammattimaisen kuvajournalismin rappeutumiseen? Nämä ovat täysin
eri asioita. Ja ei, vastaukseksi ei riitä että "toimittajalle annetaan
digikamera ja tuloksena on puppukuvaa".
> Kammottavan surkeat kuvat ovat tulleet jäädäkseen ja kun muutaman vuoden
> päästä ei enää edes muisteta millainen on kuva joka visuaalisuudellaan
Tässä 10 syytä ottaa huonoja valokuvia:
http://nikondigital.org/dps/dps-v-2-16.htm
Minulle ylläolevista oleellisimmat ovat kohdissa 1, 2, 4 ja 5. Tärkein on
kohdassa yksi. Jos AINA OTTAISIN VISUAALISESTI TÄYDELLISIÄ JA "HYVIÄ"
VALOKUVIA NIIN EIHÄN ENÄÄN OLISI MITÄÄN OPITTAVAA!
> räjäyttää tajunnan niin onneksi olen silloin jo eläkkeellä
Loppuvatko nämä valitusvirsien N+1 uusinnat silloin? Alatko jopa tuoda
jotakin aidosti *UUTTA* ja *RAKENTAVAA* tähän keskusteluun?
väsynyttä maanantaita,
/MarcusB
Yrjö O. Mäkinen
>
> Kävin katsomassa mutta en ota mitään kantaa, koska on mahdoton sanoa
> kuka kuvat on ottanut. Valokuvaushan on hyvin trendikästä juuri nyt.
>
Eikö kuviin voi ottaa kantaa jos ei tiedä kuka on ne ottanut?
--
yom
Kim Rasmusson
"Markus Lehto" <mal...@POISTAutu.fi> kirjoitti
viestissä:dr0rti$29f8$1...@bowmore.utu.fi...
Oletko koskaan lukenut sen ajan henkilökuvia? Harvoin on kuvassa henkilö tai
henkilöitä niin että eivät olisi laittautuneina parhaisiin. Kampaukset,
vaatteet ja kaikki mikä näissä henkilökuvissa näkyy on tip top. Oli kuva
otettu studiossa tai pihapiirissä. Tämä on sitä mikä kertoo jotain ajasta.
Silloin valokuvaaminen oli iso juttu ja siitä sovittiin viikkoja jopa
kuukausia aikaisemmin. Haluttiin olla tässä ainutlaatuisessa tilaisuudessa
viimeisen päälle laitettuina. Kuvia otettiin ehkä juuri tuo yksi kappale ja
se samainen kuva on usein yhä siellä kammarin seinällä kertomassa meille sen
ajan ihmisistä, vaatteista ja tavoista ym. Se tekee mielestäni näistä
kuvista ainutlaatuisia. Visuaalisesti kuvat saattavat olla hyvinkin tylsän
näköisiä mutta kun luemme tarkemmin tuon ajan kuvia, tulee niistä enemmän
kuin tylsiä.
Rasse
Rape
Ei tietenkään! Sitähän voi vahingossa kehua jotain ihme amatööriä.
John Smith
Miksi valokuvauskilpailut voitetaan hyvin usein ns. onnenkantamoisella,
eli sattumalta eteen tulleesta tilanteesta otetulla kuvalla?
--
JS
*Kerran luulin olevani väärässä!
Hetken päästä totesin, että erehdyin.
Lupaan olla toistamatta tätä erehdystäni jatkossa.*
Mikko Tapani Reinikainen
Jore Puusa <jore....@kolumbus.fi> wrote:
>Markus Lehto wrote:
>
>> Olisikohan jossakin nähtävillä noita maailman
>> parhaita kuvia väliltä 1830-1920? Ihan siis vain mielenkiinnosta
>> haluaisin nähdä, minä kun olen aina kokenut tuon ajan kuvat pelkästään
>> tylsiksi.
Ihan vaan esimerkkinä täältä löytyy 30-40-luvulla otettuja muotokuvia:
Tylsyys on kai makuasia.
>OK...luulin, että kirjoitan valokuvauksesta tietävän henkilön kanssa.
>Anteeksi virheeni.
Sarkasmi seis, eikä ainakaan mennä henkilökohtaisuuksiin. Täällä
uutisryhmissä ei kannata loukkaantua yhden henkilön käsityksistä, kun
lukijoita on kuitenkin vähintään satoja. Kannattaa yrittää asennoitua
siten, että lukijoiden joukossa on paljon niitäkin, jotka
vilpittömästi haluavat merkityksellistä keskustelua valokuvauksesta.
- Mikko Reinikainen
juice
>
>Väitetään, että erittäin moni julkkis, joka on ruvennut valokuvaajaksi,
>(esim jotkut supermallit), eivät ole todellisuudessa koskaan pitäneet
>edes kameraa kädessään.
>
>Huom! paino sanoilla -väitetään- ja -ehkä-
Mutta kenen etua tällainen palvelisi? Hieman vaikea minun on tätä uskoa.
Ellei sitten kyse ole siitä että joku jolla on rahaa haluaa ostaa itselleen
uskottavuutta, mainettahan kait noilla henkilöillä jo onkin?
- Juice -
Pasi Savolainen
> ajan ihmisistä, vaatteista ja tavoista ym. Se tekee mielestäni näistä
> kuvista ainutlaatuisia. Visuaalisesti kuvat saattavat olla hyvinkin tylsän
> näköisiä mutta kun luemme tarkemmin tuon ajan kuvia, tulee niistä enemmän
> kuin tylsiä.
Kuinka paljon vaikka tohtoripromootiokuva kertoo meidän ajasta?
_Arjessa_ ja arkikuvassa on se mikä kuuluu ihmisten elämään.
--
Psi -- <http://www.iki.fi/pasi.savolainen>
Vivake -- Virtuaalinen valokuvauskerho <http://members.lycos.co.uk/vivake/>
"..läksimme Irinan kanssa Gramexin talvikauden avajaisiin saamaan kehuja
tekijänoikeuslaista. Se olikin tosi terapeuttista, sillä niin paljon tuli
asiasta aikanaan negatiivista palautetta. Nyt sai paistatella ihanien
miesten vuolaissa kehuissa."
kansanedustaja Rosa Meriläinen blogissaan 22.11.2005
Matti Rintala
> Yleisön kuvien taso on mielestäni laskenut koska:
> - kuvien ottamisen ergonomia on pielessä, kuvat otetaan lcd:ltä
> tähtäämällä joka johtaa jokseenkin aina tärähdykseen. Kollegani
> bisneksen puolella väittävät että jopa 80% amatöörien kymmppikuvista on
> epäteräviä.
Vanhemmillani on molemmilla vain filmipokkari. Molemmilla noin 80 %
kymppikuvista on epäteräviä silläkin.
> - amatöörit eivät osaa käyttää kameroitaan, filkkapokkareilla oli
> mahdollista ottaa kuvia joissa terävyysalue oli jossain ja softi
> jossain, nyt kuvat ovat kaikkialta yhtä syväteräviä kennon koosta
> johtuen
...mikä on omiaan auttamaan teppotumpeloita saamaan edes vähän vähemmän
epäteräviä kuvia. Suuri osa ei-harrastajista on sellaisia, etteivät he
*halua* opetella tarkentamaan. Filmipokkarien sunnuntaikuvista iso osa on
ainakin oman sukuni piirissä on sellaisia, että kohde on epäterävä kun
tarkennusta ei ole hallittu. Siihen digipokkarit ovat tuoneet parannuksen,
kun räpsijä voi tosiaan painaa vain sitä yhtä nappia.
Totta kai tuo rajoittaa "kuvan visuaalisuutta", mutta ei sitä visuaalisuutta
filmipokkarin kuvassakaan itsestään ole. Tuskin sinullekaan riittää täysin
satunnainen terävyysalue.
Sinun luulisi olevan tyytyväinen siitä, että digijärkkäreiden markkinat ovat
räjähtäneet. Nyt ihmiset taas kuvaavat etsimen läpi ja vähän kapeammalla
terävyysalueella. Mutta jotenkin epäilen, ettei tämäkään trendi ole sinulle
mieleen...
> JA HUOM....itse digitaalisuus on mainio tallennustapa minusta ja kuvaan
> itse kaiken digille mutta se on toinen juttu koska olen ammattilainen.
No, ei siinä sitten mitään...
> Taiton taso putosi 10 vuotta sitten kun jokainen luuli että dtp on
> helppoa, Huomattiin ettei ollut ja ammattilaiset, myös minä jouduttiin
> ostamaan parsimaan tuhottuja duuneja. Onneksi iso osa taitoista on
> siirtynyt takaisin ammattilaisille. Kyseessä on tietysti raha, tulee
> kalliiksi teettää työ kaksi kertaa.
Et taida ottaa huomioon pieniä tuotoksia kuten oppimateriaaleja,
tiedotuslehtisiä yms. Ennen ne tehtiin kirjoituskoneella, nyt jokin ohjelma
taittaa ne edes jollain lailla. Väitän että ei-ammattilaisten tekemien
julkaisujen laatu on nimenomaan kasvanut automatiikan vuoksi. Tietenkään
noita ei isoissa painotaloissa nähdä, onneksi ja toivottavasti.
> Toivon että niin käy valokuvauksellekin joskus !!!??? Mutta en usko.
> Kuva kuin kuva kelpaa nykyisin
Tässä uskon myös olevan ongelman ytimen (sinun näkökulmastasi). Moniin
käyttötarkoituksiin päätyy nykyisin "visuaalisesti köyhempi" kuva kuin ennen
(kelpaako tämä termi). Jotenkin vain arvaan että kyse ei ole niinkään kuvan
arvostuksen vähenemisestä kuin siitä, että huonompi kuva olisi kelvannut
aiemminkin, mutta silloin kuvia ei pystynyt ottamaan kuin Ammattilainen,
joten tulos oli tarvittua parempi. ;)
>> Toisaalta uusi tekniikka antaa ammattitaittajille entistä paremmat
>> mahdollisuudet typografisesti kauniiseen ulkoasuun, ja sen saa aikaan
>> entistä nopeammin.
> -------------------------------
> Ei anna ellei ole lahjoja ja taitoa. Times on edelleen käytetyin fontti.
> Anfangit ovat suomessa edelleen enimmäkseen 3 rivin drop cappeja.
No siksi tuossa sanoin *ammattilainen*. Sinun luulisi kiinnittävän siihen
sanaan huomiota, kun itse sitä jatkuvasti viljelet.
Antti Mäkelä
> > jossain, nyt kuvat ovat kaikkialta yhtä syväteräviä kennon koosta
> > johtuen
> ...mikä on omiaan auttamaan teppotumpeloita saamaan edes vähän vähemmän
> epäteräviä kuvia. Suuri osa ei-harrastajista on sellaisia, etteivät he
> *halua* opetella tarkentamaan. Filmipokkarien sunnuntaikuvista iso osa on
Itse asiassa järkkäriin (Onneksi vain croppikennoiseen, ei 35 mm)
siirtyessäni (Canon G3:sta - 7,2 millin kenno) ärsyttävimmäksi seikaksi on
noussut juuri syväterävyyden puute isoilla aukoilla. Toki voi väkertää
Av-tilan päälle ja aukoksi f/9-11, mutta digipokkarilla oli (etenkin
makrokuvauksessa) todella kivaa se että jopa f/2.0:n aukolla
syvyysterävyyttä löytyi enemmän kuin tarpeeksi.
Syvyysepäterävyys on mielestäni aikoinaan pakosta tullut juttu,
sittemmin huomattiin että sitä voidaan käyttää tietyissä tilanteissa myös
tehokeinona. Nykyään asenne joidenkin taholta on se että sitä on *pakko*
käyttää joka tilanteessa ja jos softia ei kuvasta löydy niin kuva on
pielessä.
Ulkona voi onneksi käyttää pientä aukkoa, ja varsin usein kohteet ovat
niin kaukana että lähelle ääretöntä tarkentamisella kaikki on terävää.
Sisätiloissa heikossa valossa on ärsyttävää, että esim. juhlista tai
muista tilaisuuksista ei voi ottaa kauttaaltaan terävää kuvaa, paitsi jos
ihmiset ovat suorassa linjassa sohvalla tai seinää vasten. Pienellä
aukolla ei yksinkertaisesti valo riitä, ellei sitten ala räimiä salamalla.
Ja joo, hyödynnän kyllä tarvittaessa ison aukon tarjoamia mahiksia että
ei tässä taidosta ole kysymys, esim. eläintarhan otuksia on ihan hauska
kuvata isoimmalla reiällä mitä löytyy, eipä näy häkki kuvassa kuin
hassuna interferenssikuviona. Mutta pokkareiden suuri syvyysterävyys on
mielestäni tosiaan erinomainen ominaisuus, ei ongelma. Jos kuvansa haluaa
sutata sen voi digimaailmassa tehdä aina jälkikäteen - sen kuin lassoaa
sen kohdan kuvasta minkä haluaa olevan fokuksessa erilleen muusta ja
vääntää blurria niin paljon kuin sielu sietää. Mutta miksipä informaatiota
haluaisi tuhota?
--
- Antti Mäkelä - http://www.cs.tut.fi/~zarhan -
There is a theory which states that if ever anyone discovers exactly
what the Universe is for and why it is here,it will instantly disappear
and be replaced by something even more bizarre and inexplicable.
Markus Lehto
> Oletko koskaan lukenut sen ajan henkilökuvia?
En, koska minulta tämä kallisarvoinen taito puuttuu. Arvostelen kuvia
vain sen perusteelta, millainen "fiilinki" niistä minulle tulee.
> Harvoin on kuvassa henkilö tai henkilöitä niin että eivät olisi
> laittautuneina parhaisiin. ... Tämä on sitä mikä kertoo jotain
> ajasta.
Hmm, niin, siis kertoo kyllä ajasta, mutta ei arjesta. Joku sitä
täälläkin jo jossain toisessa säikeessä sanoi, että humanoidi kun saisi
nyt normaalin perhealbumin käsiinsä, luulisi hän että elomme on yhtä
juhlaa :)
> Visuaalisesti kuvat saattavat olla hyvinkin tylsän näköisiä mutta kun
> luemme tarkemmin tuon ajan kuvia, tulee niistä enemmän kuin tylsiä.
Kuten sanoin, minulta ei onnistu tuo mainitsemasi lukeminen, ainakaan
tuolla tasolla. Jos kuva on visuaalisesti tylsä, se vaan on tylsä kuva.
Sitä en kiistä, etteikö tuohon aikaan olisi eletty "jännittäviä aikoja",
mutta ei se minun silmissäni siitä kuvasta sen parempaa tee. Kuvassa
näkyvät vaatteet, ilmeet, ihon rypyt ja arvet voivat kyllä herättää
paljon ajatuksia, mutta silti pidän nykyaikaista (tietynlaista)
taidekuvaa hienompana, kuin "passikuvaa" em. henkilöstä. Siis pelkkänä
kuvana.
Uskon, että kirjoituksistani ja mielipiteistäni paistaa läpi vahvasti
se, että en ole saanut alan koulutusta yhtään. Mutta liekö tuolla niin
väliä? Itseään vartenhan sitä kuvista joko pidetään tai ei.
--
-Markus Lehto
Olli Orkoneva
Otas nyt Jore itseäsi niskasta kiinni. Jos sinussa on pedagogia ja
kunnioitat toista ihmistä, niin käyttäydyt sitten myös ihmisiksi ja
ymmärrät paikan luonteen. Sulla on annettavaa tälle harrastelijoiden
ryhmälle, mutta tuollainen oikuttelu ei edusta mitään.
Maailma on nyt tällainen. Se ei itkemällä muuksi muutu. Varsinkaan se ei
muutu muuksi äksyilemällä ihmisille ilman mitään rakentavaa sanottavaa.
Kautta aikojen ovat eniten saaneet aikaan ne, jotka eivät ole jääneet
haikailemaan menneitä, vaan ottaneet uuden vastaan mahdollisuutena ja
alkaneet innostuneesti tutkia sen mahdollisuuksia - lähteneet tekemään
uutta.
Samaa esitän sinullekin. Nyyssiryhmä on väärä paikka itsekkäälle
itseterapialle, vaika sitä täällä runsain mitoin näkeekin.
Olli
--
Mobiileja hampurilaisia - tietoa älypuhelimen peruskäyttäjälle
http://orkoneva.blogspot.com/
Mika Yrjola
> mielestäni tosiaan erinomainen ominaisuus, ei ongelma. Jos kuvansa haluaa
> sutata sen voi digimaailmassa tehdä aina jälkikäteen - sen kuin lassoaa
> sen kohdan kuvasta minkä haluaa olevan fokuksessa erilleen muusta ja
> vääntää blurria niin paljon kuin sielu sietää. Mutta miksipä informaatiota
> haluaisi tuhota?
Tuossa jälkikäteen feikatussa fokuksesta poissaolossa vain on se vika,
että siitä helposti tulee varsin epäaidon näköinen, ainakin jos vain
eristetään kohde ja tarjotaan gaussian blurria tms. muulle kuvalle;
kaikki sumenee tasan yhtä paljon etäisyydestä riippumatta, rajat
terävän ja epäterävän välillä näyttävät helposti hassuilta jne.
Ongelma ei toki ole ylipääsemätön; olen itsekin nähnyt GIMP - pluginin
jolle voi tarjota syvyyskartan, jonka perusteella sitten terävyyden
muutos määräytyy jne, käsipelillä saa aikaan vaikka mitä jos osaa ja
jaksaa jne, ja toki joskus ei-luonnollinen ylipäänsä näyttää
paremmalta. Itse taas kuitenkin kuulun siihen ryhmään, joka on tuossa
mielessä laiska ja kädetön, joten annan kameran ja fysiikan lakien
hoitaa epäterävyyden. :)
Jore Puusa
>> --------------------------------
>> OK...luulin, että kirjoitan valokuvauksesta tietävän henkilön kanssa.
>> Anteeksi virheeni.
>
>
> Otas nyt Jore itseäsi niskasta kiinni. Jos sinussa on pedagogia ja
> kunnioitat toista ihmistä, niin käyttäydyt sitten myös ihmisiksi ja
> ymmärrät paikan luonteen. Sulla on annettavaa tälle harrastelijoiden
> ryhmälle, mutta tuollainen oikuttelu ei edusta mitään.
---------------------------
Ja pakollinen Orkonevan hyökkäys kimppuuni kuten aina kun koetan
kirjoittaa asioista. Kenenkähän pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni,
et kirjoita sanaakaan threadin aiheesta vaan normaaliin tapaasi yrität
estää keskustelua.
Yllä olevassa käyttäydyn ihmisiksi toisin kuin sinä. Pyydän anteeksi
aivan rehellisesti, koska luulin että kirjoitan valokuvauksesta tietävän
henkilön kanssa. Jos ei tunne 1930-1920 lukujebn valokuvauksesta mitään,
noin voi perustellusti sanoa.
Olin mielestäni riittävän kohtelias.
Mutta koska sinä lopetat ammattivalokuvaajien työmahdollisuuksien
varastamisen ja heidän pöydässään syömisen kuvaamalla toimittajana
lehtijutut.
Anatamasi esimerkki kollegoillesi johtaa valokuvakoulutuksen
romahtamiseen aikanaan ja suureen työttömyyteen alalla, joka näkyy jo
nyt kun koulutettuja valokuvaajia ei enää oteta töihin ja toimittajille
annetaan digipokkari käteen koska se tulee halvemmaksi.
Vaikka minua on pyydetty kirjoittamaan lehtiin ympäri maamme olen
kieltäytynyt kategorisesti, koska kulttuuritoimittajien alueelle en aio
mennä kollegialisuuden tunteen takia vaikka raha kelpaisikin.
Vain Pikseliin kirjoitan joskus.
Koskeeko moraali siis vain valokuvaajia. Kuvaavat toimittajat hinaavat
huomaamattamme lehtien kuvajournalismia tilaan, jolloin lehdet voivat
alkaa käyttää indoktrinaatiota tehokkaammain ja sanavapaus vaarantuu.
over and out tästä threadista kiitos Orkonevan asiattoman hyökkäyksen
kimppuuni....Jore Puusa
Jore Puusa
-----------------------------------
Ei tässä yhteydessä, koska ne esitetään Lou Reedin kuvina ja siitä
yhteydestä oltiin kiinnostuneita, ei itse kuvista.
puusa
Olli Orkoneva
>>> --------------------------------
>>> OK...luulin, että kirjoitan valokuvauksesta tietävän henkilön kanssa.
>>> Anteeksi virheeni.
>>
>> Otas nyt Jore itseäsi niskasta kiinni. Jos sinussa on pedagogia ja
>> kunnioitat toista ihmistä, niin käyttäydyt sitten myös ihmisiksi ja
>> ymmärrät paikan luonteen. Sulla on annettavaa tälle harrastelijoiden
>> ryhmälle, mutta tuollainen oikuttelu ei edusta mitään.
>
> ---------------------------
>
> Ja pakollinen Orkonevan hyökkäys kimppuuni kuten aina kun koetan
> kirjoittaa asioista. Kenenkähän pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni,
> et kirjoita sanaakaan threadin aiheesta vaan normaaliin tapaasi yrität
> estää keskustelua.
Minä korostan toisen ihmisen kunnioittamista ja ympäristön huomioon
ottamista sekä rakentavampaa asennetta. Se on siis hyökkäys. Minusta
saisit vähän harkita sanojasi ja olla vähemmän herkkänahkaisempikin,
ihan muistaen oman keskustelutyylisi.
Kirjoitin threadin aiheesta, mutta näit hyväksi leikata sen osuuden
pois. Se osuus kuului näin:
"Kautta aikojen ovat eniten saaneet aikaan ne, jotka eivät ole jääneet
haikailemaan menneitä, vaan ottaneet uuden vastaan mahdollisuutena ja
alkaneet innostuneesti tutkia sen mahdollisuuksia - lähteneet tekemään
uutta."
Lienee pedagogisestikin hedelmällisempi lähtökohta kuin todeta että
kaikki on mennyttä, kaikki on huonoa, teette väärin kun kuvaatte digillä
ja teette oikeestaan väärin kun kuvaatte ollenkaan?
> Yllä olevassa käyttäydyn ihmisiksi toisin kuin sinä.
Puhuin kirjoitustesi kokonaisuudesta. Jo sisnulla on sanottavaa, voit
harrasteryhmässäkin sanoa sen, sensijaan että valitat kaikesta ja sanot
sitten ettet viitsi oikeastaan mitään kertoakaan.
Ja mitä ihmisiksi olemiseen tulee, jatkossa tuleekin sitä itteään:
> Mutta koska sinä lopetat ammattivalokuvaajien työmahdollisuuksien
> varastamisen ja heidän pöydässään syömisen kuvaamalla toimittajana
> lehtijutut.
Aikuinen mies, ja valehtelee päin naamaa. Jos olet missään määrin mukana
nykyisessä lehtityössä, tiedät, että minun tekemisistäni se ei muuksi
muutu. Minulla on kaksi vaihtoehtoa: joko teen työtäni tässä nykyisessä
teknistaloudellisessa ympäristössä tai en tee, eli nostan
työttömyyskorvausta. Muita vaihtoehtoja ei ole.
Luin muuten tuossa juuri, että olet itse siirtynyt digiin, ja että sinun
kohdallasi se on oikein, koska olet ammattilainen. Siis syöt
valokuvauslabran hoitajan lasten pöydässä, kuten kollegasikin.
> Anatamasi esimerkki kollegoillesi johtaa valokuvakoulutuksen
> romahtamiseen aikanaan ja suureen työttömyyteen alalla, joka näkyy jo
> nyt kun koulutettuja valokuvaajia ei enää oteta töihin ja toimittajille
> annetaan digipokkari käteen koska se tulee halvemmaksi.
Jo todellisuus ei ole sinulle aivan täysin vieras niin tiedät, ett
sellaista mahdollisuutta ei ole että valokuvaajat yhtäkkiä
kansoittaisivat lehtien toimitukset. Jätän kotitehtäväksi pohtia, miksi
näin on.
Raukkamainen, selkärangaton hyökkäilysi kuvaavia toimittajia kohtaan
alkaa tosin vähitellen kypsyttää. Olet pelkuri, joka ei uskalla suunnata
hyökkäystä sinne, missä sillä saattaisi olla vaikutusta: julkaisijoihin,
päätoimittajiin, toimtuspäälliköihin ja toimitussihteereihin. Olet jopa
täällä julistanut empatiaasi toimitussihteereitä kohtaan, jota
"epätoivoisina joutuvat raapimaan lehden kasaan vähistä aineksista".
Mahtaako mitään tekemistä asian kanssa olla sillä, että et uskalla
henkilöidä hyökkäystäsi muita kuin näitä heikommassa asemassa oleviin,
tahi sillä, että vaimosi on/oli toimitussihteeri?
"Moraalisi" on sitä samaa kuin sillä kaverilla laman aikana, jonka
mukaan lapsiperheiden ahdingon syy on "yksinhuoltajien epäsosiaalinen
elämäntapa".
> Vaikka minua on pyydetty kirjoittamaan lehtiin ympäri maamme olen
> kieltäytynyt kategorisesti, koska kulttuuritoimittajien alueelle en aio
> mennä kollegialisuuden tunteen takia vaikka raha kelpaisikin.
> Vain Pikseliin kirjoitan joskus.
Onko sinusta yllättävää, että vaikka kirjoittaisit, ei kenellekään
tulisi edes mieleen sanoa, että älä kirjoita, et saa kun tämä on mun
homma? Mikä ihmeen kiltalaitos sinulla on päässäsi?
> Koskeeko moraali siis vain valokuvaajia. Kuvaavat toimittajat hinaavat
> huomaamattamme lehtien kuvajournalismia tilaan, jolloin lehdet voivat
> alkaa käyttää indoktrinaatiota tehokkaammain ja sanavapaus vaarantuu.
Kuvajournalismista on toki hyvä keskustella, mutta viittaustasi
kuvaajien moraaliin en ymmärrä. Ovatko he geneettisesti parempia ihmisiä
vai mistä on kysymys?
> over and out tästä threadista kiitos Orkonevan asiattoman hyökkäyksen
> kimppuuni....Jore Puusa
Pää pensaaseen vain kun joku sanoo poikkipuolisen sanan. Vaan eipä
tuosta villoja jäänyt tähänkään asti. Mahtaako sen sanominen ääneen olla
hyökkäys?
Jarkko Kaakko
> otettu studiossa tai pihapiirissä. Tämä on sitä mikä kertoo jotain ajasta.
> Silloin valokuvaaminen oli iso juttu ja siitä sovittiin viikkoja jopa
> kuukausia aikaisemmin. Haluttiin olla tässä ainutlaatuisessa tilaisuudessa
> viimeisen päälle laitettuina. Kuvia otettiin ehkä juuri tuo yksi kappale ja
> se samainen kuva on usein yhä siellä kammarin seinällä kertomassa meille sen
> ajan ihmisistä, vaatteista ja tavoista ym. Se tekee mielestäni näistä
> kuvista ainutlaatuisia.
Miten se ne voi olla ajankuvia jos niistä sovittiin kuukausia etukäteen,
niihin pynttäydyttiin ja itse asiassa, ne oli elämän kohokohtia.
Ei ne mistään ajasta, vaatteista saati tavoista kerro. Juhlasta,
suuresta juhlasta ne kertoo.
Juha Lehtinen
viestissä:dr2q2n$rqc$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Yrjö O. Mäkinen wrote:
>> Eikö kuviin voi ottaa kantaa jos ei tiedä kuka on ne ottanut?
> yhteydestä oltiin kiinnostuneita, ei itse kuvista.
Kyllä minä olen kiinnostunut itse kuvista ja niiden arvioinnista. Aika
harvoin kai kuvat tuodaan julki mainitsematta niiden kuvaajaa.
Ja sinä Jore ihan aikuisen oikeasti uskot, ettei o. kuvia ole ottanut Lou
Reed????
Juha
Osmo R
> Itse asiassa järkkäriin (Onneksi vain croppikennoiseen, ei 35 mm)
> siirtyessäni (Canon G3:sta - 7,2 millin kenno) ärsyttävimmäksi
> seikaksi on noussut juuri syväterävyyden puute isoilla aukoilla. Toki
> voi väkertää Av-tilan päälle ja aukoksi f/9-11, mutta digipokkarilla
> oli (etenkin makrokuvauksessa) todella kivaa se että jopa f/2.0:n
> aukolla syvyysterävyyttä löytyi enemmän kuin tarpeeksi.
Nosta herkkyyttä suuremmaksi ja pienennä aukkoa. Jos vertaa pokkaria ja
kinokokoa on syväterävyys pokkarin aukolla 2,8 sama kuin järkkärin
aukolla 16. Järkkärin kenno on alaltaan kuitenkin 36 kertainen, joten
periaatteessa herkkyyttä voisi lisätä niin paljon, että saa sen aukon 16
käyttöön.
> Ja joo, hyödynnän kyllä tarvittaessa ison aukon tarjoamia mahiksia
> että ei tässä taidosta ole kysymys, esim. eläintarhan otuksia on ihan
> hauska kuvata isoimmalla reiällä mitä löytyy, eipä näy häkki kuvassa
> kuin hassuna interferenssikuviona.
Toisaalta pollari saattaa tarkentaa häkkiin ja jättää eläimen epätarkaksi.
Osmo
Kim Rasmusson
Myös juhlasta toki. Iso juttu kun kuvaaja saapuu ottamaan kuvan
naapuripitäjästä asti tai sitten usein vieläkin kauempaa. Mutta sillähän nyt
ei olekkaan merkitystä milloin kuvan ottaminen on etukäteen sovittu, sehän
on vaan sopimus milloin kuvaaja tulee tekemään työnsä. Esimerkkinä vaan että
silloin asiat olivat toisin ja kuvaaminen oli iso asia. ei sitä noin vaan
lähdetty "kuvakeikalle". Kertoohan se siitä huolimatta, että onkin myös
suurta juhlaa niin myös ajasta. Eli juuri sen että valokuvausta ja
valokuvaajia arvostettiin silloin ja kuvaan pääsyssä oli suuren juhlan
tuntua. Itse ainakin koen sen näin kun luen tämäntapaisia vanhoja kuvia.
Valokuvaan pääsy oli iso asia ja siihen pynttäydyttiin. Näin se kertoo
meille sen ajan hengestä.
Rasse
Jarkko Kaakko
> suurta juhlaa niin myös ajasta. Eli juuri sen että valokuvausta ja
> valokuvaajia arvostettiin silloin ja kuvaan pääsyssä oli suuren juhlan
> tuntua. Itse ainakin koen sen näin kun luen tämäntapaisia vanhoja kuvia.
> Valokuvaan pääsy oli iso asia ja siihen pynttäydyttiin. Näin se kertoo
> meille sen ajan hengestä.
Totta, se kertonee siitä miten suuri asia se silloin oli ja ei ollenkaa
virheelinen. Jos ajattelee ihan jokapäiväisen elämän kuvaamista
(dokumentointia), lasten kasvua ja erilaisia tapahtumia, niin
digikuvaaminen on kyllä siinä tilanteessa aivan ehdoton.
Totta on tietenkin myös se, että näistä miljoonista kuvista valtaosa on
valokuvaustaiteellisesti ala-arvoista, mutta sehän on toinen asia. Ei
digikuvaaminen kuvalaatua jne. mihinkään muuta, kyllä sen tekee kameran
käyttäjät itse.
John Smith
> Kim Rasmusson kirjoitti:
>
>> suurta juhlaa niin myös ajasta. Eli juuri sen että valokuvausta ja
>> valokuvaajia arvostettiin silloin ja kuvaan pääsyssä oli suuren juhlan
>> tuntua. Itse ainakin koen sen näin kun luen tämäntapaisia vanhoja
>> kuvia. Valokuvaan pääsy oli iso asia ja siihen pynttäydyttiin. Näin se
>> kertoo meille sen ajan hengestä.
>
>
> Totta, se kertonee siitä miten suuri asia se silloin oli ja ei ollenkaa
> virheelinen. Jos ajattelee ihan jokapäiväisen elämän kuvaamista
> (dokumentointia), lasten kasvua ja erilaisia tapahtumia, niin
> digikuvaaminen on kyllä siinä tilanteessa aivan ehdoton.
>
Kyllä, tallentamiseen se on ehdoton, mutta ilman erillisiä säilyttäviä
toimiasi, ei lapsillasi ole viiskymppisenä yhtään kuvia omasta
lapsuudestaan katsottavana. Sääli, mutta digiaika tekee tällaisen
karhunpalveluksen meille digikuvaajille.
Printit paperille ainakin tärkeiksi mielletyistä kuvista lisää niiden
katseluaikaa helpoiten...
Mika Yrjola
> Printit paperille ainakin tärkeiksi mielletyistä kuvista lisää niiden
> katseluaikaa helpoiten...
Kyllähän noista vähemmän huonoista tulee teetettyä
paperikopiot. Helpompi näyttääkin niille ihmisille, joilla ei ole
mitään valtakunnan tietokonetta ja kuitenkin jostain syystä ovat
kiinnostuneita näkemään otoksia. Tuossa taannoin tuli teetettyä 23
paperikappaletta viimeisen puolen vuoden saldosta.
Osmo R
> Kyllä, tallentamiseen se on ehdoton, mutta ilman erillisiä
> säilyttäviä toimiasi, ei lapsillasi ole viiskymppisenä yhtään kuvia
> omasta lapsuudestaan katsottavana. Sääli, mutta digiaika tekee
> tällaisen karhunpalveluksen meille digikuvaajille.
Minulla ei ole yhtään kopiota omista lapsuudenkuvistani, koska ne eivät
ole diginä ja siksi eivät ole helposti kopioitavissa.
Osmo
Jore Puusa
> Ja sinä Jore ihan aikuisen oikeasti uskot, ettei o. kuvia ole ottanut Lou
> Reed????
>
>
> Juha
----------
Olen journalisti enkä usko siksi mihinkään mikä on luettavissa mediasta,
ennekuin voi itse muodostaa käsityksen.
Tässä sanon, en tiedä mutta epäilen.
puusa
TaaviUntamo
"Jore Puusa" <jore....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:dr5gsf$rsu$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
Olen puusan kanssa samaa mieltä median luotettavuudesta. Mediassa ei enää
nykyään näy puhdasta faktaa. Media kertoo aina vain tulkintoja. Esimerkkinä
voisi olla taas Irakin tilanne. Irakin sotaa ennen, sodan aikana ja sen
jälkeen media on tulkinnut länsimaiden sanomaa tapahtumista ja välittää sitä
tulkintaa meille.
John Smith
Ja ilmeisesti haluat jakaa tämän puutteen omien lastesi kanssa.
Minulla on viiskyt vuotta sitten otettuja valokuvia ja ne ovat minulla,
vaikka *kukaan* ei ole *kertaakaan* kopioinut niitä tässä välillä.
Jos ne olisivat olleet digikuvia, niitä ei enään olisi.
Mika Yrjola
> Osmo R kirjoitti:
>
> > John Smith wrote:
> >
> >> Kyllä, tallentamiseen se on ehdoton, mutta ilman erillisiä
> >> säilyttäviä toimiasi, ei lapsillasi ole viiskymppisenä yhtään kuvia
> >> omasta lapsuudestaan katsottavana. Sääli, mutta digiaika tekee
> >> tällaisen karhunpalveluksen meille digikuvaajille.
> > Minulla ei ole yhtään kopiota omista lapsuudenkuvistani, koska ne
> > eivät
> > ole diginä ja siksi eivät ole helposti kopioitavissa.
> > Osmo
>
> Ja ilmeisesti haluat jakaa tämän puutteen omien lastesi kanssa.
> Minulla on viiskyt vuotta sitten otettuja valokuvia ja ne ovat
> minulla, vaikka *kukaan* ei ole *kertaakaan* kopioinut niitä tässä
> välillä.
Tämä menee kyllä vähän sarjaan "your mileage may vary". Viime keväänä
katsoin isältäni perinnöksi jääneiden tavaroiden joukossa olleita
negatiiveja, noin 50-luvun lopulta ja 60-luvun alkupuolelta. Osa
näytti olevan hyvässä kunnossa, osa taas oli aika
rapistuneenoloisia. Sitä en tiedä, olivatko vauriot joskus kauan
sitten syntyneitä lyhyessä ajassa (osa jäänyt johonkin vähemmän
ideaalisiin olosuhteisiin tms, sitten myöhemmin siirretty parempaan
turvaan) vai vuosikymmenien mittaan tasaisesti syntyneitä.
simppa
> Ja pakollinen Orkonevan hyökkäys kimppuuni kuten aina kun koetan
> kirjoittaa asioista. Kenenkähän pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni,
> et kirjoita sanaakaan threadin aiheesta vaan normaaliin tapaasi yrität
> estää keskustelua.
Pakko sanoa, että itsellänikin tapahtui sama reaktio.
Ei kaikkien tarvitse osata valokuvausta vuodesta lahna ja nauris
ollakseen päteviä valokuvaajia.
Eli ihmettelin itsekkin varsin jyrkkää vastausta vain siksi, että joku
ei ollut sattunut olemaan kiinnostunut sata vuotta vanhoista kuvista sen
vertaa, että olisi osannut asiaan paneutua sen verra, että olisi voinut
asiaa kommentoida.
>
> Yllä olevassa käyttäydyn ihmisiksi toisin kuin sinä. Pyydän anteeksi
> aivan rehellisesti, koska luulin että kirjoitan valokuvauksesta tietävän
> henkilön kanssa. Jos ei tunne 1930-1920 lukujebn valokuvauksesta mitään,
> noin voi perustellusti sanoa.
> Olin mielestäni riittävän kohtelias.
Jos ei sattuisi tietämään jotain tiettyä asiaa vaikka rockin
historiasta, niin ei sekään tarkoittaisi, että ei tiedä musiikista mitään.
>
> Mutta koska sinä lopetat ammattivalokuvaajien työmahdollisuuksien
> varastamisen ja heidän pöydässään syömisen kuvaamalla toimittajana
> lehtijutut.
> Anatamasi esimerkki kollegoillesi johtaa valokuvakoulutuksen
> romahtamiseen aikanaan ja suureen työttömyyteen alalla, joka näkyy jo
> nyt kun koulutettuja valokuvaajia ei enää oteta töihin ja toimittajille
> annetaan digipokkari käteen koska se tulee halvemmaksi.
Riittävän hyvä pärjännee aina.
Se on toiminut jo 20-luvulla ja toiminee edelleen.
> over and out tästä threadista kiitos Orkonevan asiattoman hyökkäyksen
> kimppuuni....Jore Puusa
Yllättävän herkkänahkainen olet, vaikka itse tykkäät kritisoida ja
välillä jopa haukkua muita.
S
John Smith
Nykyisin kuvaan pääosin digillä, valitettavasti.
Jarkko Kaakko
> Kyllä, tallentamiseen se on ehdoton, mutta ilman erillisiä säilyttäviä
> toimiasi, ei lapsillasi ole viiskymppisenä yhtään kuvia omasta
> lapsuudestaan katsottavana. Sääli, mutta digiaika tekee tällaisen
> karhunpalveluksen meille digikuvaajille.
>
> Printit paperille ainakin tärkeiksi mielletyistä kuvista lisää niiden
> katseluaikaa helpoiten...
Pitää paikkansa. Emäntä tuossa kertoi äskettäin että hänen työkaverinsa
oli valitellut että meni kahden vuoden valokuvat hukkaan kun koneen
kovalevy särky. Viisas temppu pitää kuvia pelkästään kovalevyllä.
Itse teen niin, että käyttökuvat on kovalevyllä ja ensimmäiset
varmuuskopiot kuvista poltan heti kamerasta siirron yhteydessä. Kerään
niitä uudelleen polttaville CD:lle ja kun niitä on DVD:llinen, niin
poltan sille ja vien konttorille.
Onnistuneimmista kuvista otetaan tietenkin myös paperikopiot. Tässä
vaiheessa albumiin vieraiden kuisaksi, mutta myös siksikin, että niistä
ei olisi olemassa vain digikopiot.
Juha Kalanen
>
> Nykyisin kuvaan pääosin digillä, valitettavasti.
Ei sua siihen mikään laki pakota. Jos digi noin paljon
ihottumaa aiheuttaa niin senkus käytät sitä filmikameraa.
Loppuu se vinetyskin (toivottavasti).
-JuhaK
--
+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ www
Email: juhak at pp1 dot inet dot fi + (o o)
Alias: Mr. Juha Kalanen ++oOO+(_)+OOo+
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
John Smith
> John Smith wrote:
>
>>Nykyisin kuvaan pääosin digillä, valitettavasti.
>
>
> Ei sua siihen mikään laki pakota. Jos digi noin paljon
> ihottumaa aiheuttaa niin senkus käytät sitä filmikameraa.
> Loppuu se vinetyskin (toivottavasti).
>
> -JuhaK
Toivottavasti tämä keskusteli sai *edes* muutamat *edes* suunnittelemaan
varmuuskopiointijärjestelmänsä parantamista kestävempään suuntaan.
Et tiedäkään, kuinka mukava on mennä "korjaamaan" jonkin tollon
tietsikkaa, kun hänen "pari vuotta" vanhat varmuuskopioromput ovat
lukukelvottomia.
Aivan, pari vuotta vanhat, olisi rompuntekijöille vähän reklamoitavaa...
Petri Lopia
> Toivottavasti tämä keskusteli sai *edes* muutamat *edes* suunnittelemaan
> varmuuskopiointijärjestelmänsä parantamista kestävempään suuntaan.
Noin 20-40 Gigaa kuvia löytyy 3-4:ltä kiintolevyltä ja läjältä DVD-R:ä sekä lisäksi
vähiten huonot vielä CD-R:ltä.
> Et tiedäkään, kuinka mukava on mennä "korjaamaan" jonkin tollon
> tietsikkaa, kun hänen "pari vuotta" vanhat varmuuskopioromput ovat
> lukukelvottomia.
Tiedän mutta yleensä ei montaakaan kertaa tarvitse "tollon" datojaan hävittää, kun
varmuukopiointi alkaa joa onnistumaan.
> Aivan, pari vuotta vanhat, olisi rompuntekijöille vähän reklamoitavaa...
Ja olet varma, että levyjen poltossa ei ole tapahtunut mokaa?
Itselläni ei ole yhtäkään kunnolla poltettua levyä lopettanut toimintaansa.... vielä...
--
Petri Lopia :: petri.RE...@iki.fi.invalid
Firework, Lightning, sun, moon, nature etc. photos
http://www.petrilopia.net/
Myydään radioita yms. http://www.petrilopia.net/myy/