Hää- ja hautajaiskuvauksesta
Jouni J.
b) Minkälaisia hintoja suostuisitte maksamaan esim. häiden tai hautajaisten
kuvaamiseta kirkossa?
t: Jouni J.
Arto Rantanen
"Jouni J." <jouni.j...@poista.pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:r5ang.54$Hj2...@read3.inet.fi...
ei epäonnistu ja jos näin sattuisi käymään hän järjestää ainakin
varsinaisten hääpotrettien kuvauksen udelleen, maksaa kukat, puvut ym.
Tilaisuuskuvauksia kuten siunaus, ei tilaisuuden luonteen vuoksi voine uusia
ja vaihtoehdoiksi jää anteeksipyyntöjen kera riittävä rahallinen korvaus tai
sitten voi kohautaa olkiaan ja todeta että näin vain kävi. Jälkimmäisen
toimintamallin ogelmana on varma työtilaisuuksien väheneminen ja asiakas voi
mahdollisesti riitauttaa jutun jolloin korvauskysymykset selvitetään
erotuomarin avulla.
Jos teet harrastusmielessä esim. ystävälle tai sukulaisille on seurauksena
varma ystävyyssuhteen katkeaminen tai pitkäaikainen sukuriita. Joten
silloinkaan ei ole varaa epäonnistumiseen.
Jokainen hinnoittelee työnsä itse. Jos hinta tuntuu asiakkaasta liian
suurelta, ei työtilaisuuksia löydy.
Jouni J.
juuri ne häät, niin mitä saat korvaukseksi?
Vastaus = yhden samantyyppisen filmirullan.
Mitä Atro Rantanen tässä ketjussa kirjoittaa ammatikseen kuvaavan kuvaajan
vastuusta, niin rohkenen olla hieman eri mieltä.
t: Jouni Jaakkola
Väinö Louekari
sopimus, tulee varmaankin kyseeseen normaali kuluttajansuoja. Kahden
yksityishenkilön välillä ehkä tässä sopimusoikeus on keskeistä.
Kaikkiaan tuo termisi "epäonnistuu" on hieman hankala. Jos yhdessä
kuvassa kolmestakymmenestä Amalia-tädin kaksoisleuka on hänen mielestään
liian hyvin esillä pitääkö tuo kuva saada ilmaiseksi? Pitääkö siitä
maksaa ylimääräistä? Onko se samalla tavalla epäonnistuminen kun jos
koko tilaisuudesta ei saada ainaotakaan kuvaa, kaksoisleualla tai ilman?
Jos anopin päästä kasvaa koivu onko se epäonnistuminen?
Oletan että et kuvaa ammatiksesi.
Mieti toimeksiantajasi kanssa hyvissä ajoin mitä halutaan. Paitsi
teknisiä asioita (tarkoitan kuvien laatu ja lukumäärä) kysy millaisia
kuvia hän haluaa. Selitä omat lähtökohtasi, kerro mikä on mahdollista ja
mikä ei, ihan rauhallista ja ystävällismielistä keskustelua. Pidä
mielessäsi että sinä kuvaat, älä tiukkaa toimeksiantajalta
kuvausteknisiä ohjeita, ne ovat sinun aluettasi. Siinä missä hänen on
vaikea antaa enää tarkempia ohjeita alkaa sinun alueesi, luova työ.
Molempien on tärkeää tarkkaan tietää mihin sitoudutaan. Keskustelun
pohjalta tee valmiiksi sopimus johon laitetaan nimet alle.
b) Googlellahan noita löytää pilvin pimein (vaikka "valokuvaamo
hinnasto") ja aika suurelta vaikuttaa hintahaitari mutta kaikkiaan
varsin kohtuulliselta. Kartellia ei alalla selvästikään ole:)
Sen minkä aikoinaan joskus kuvasin häitä veloitin materiaalikulut, se on
yksi vaihtoehto jos ei elannokseen kuvaa.
Väinö Louekari
simppa
> a) Mikä on valokuvaajan vastuu, jos kuvaaminen epäonnistuu?
Riippuu täysin sopimuksesta, joka siis _pitää_ tehdä ennakkoon ja
kirjallisesti, mikäli halua olla varmoilla vesillä.
Sopimustekstiin maininta, että kuvaus on niin herkkää bisnestä, että
kaikkia ei voi mielyttää, joten siihen on tyytyminen mitä tulee.
Jos taas ei tule mitään, johtuen vaikka kameran hajoamisesta, tai
sairastumisesta tms, niin joku force majeure -kohta, että jos kuvaajasta
riippumattomista syistä homma menee kokonaan ketuiksi, niin sitten joku
molempia osapuolia tyydyttävä kompromissiratkaisu, kuten vaikka uusi
yritys, jos se tilaisuuden luonteen mukaan on mahdollista tai sitten,
että tilaaja vapautuu korvausvelvoitteistaan tms.
> b) Minkälaisia hintoja suostuisitte maksamaan esim. häiden tai hautajaisten
> kuvaamiseta kirkossa?
Riippuu täysin siitä mitä tilataan.
Jos tilaa kuvia CDllä, niin sitten kaiketi riittää joku nimellinen
korvaus, joka kattaa kuvaajan menot ja pikkusen vaivan palkkaa.
Jos halutaan valmiit kuvat paperilla viimeisteltyina ja muutenkin niin
hyvinä kun kuvaaja ne saa tulemaan, niin sitten tietty hinta kasvaa
kuluneiden työtuntien ja kuvien tilaamisen kolmannelta osapuolelta
verran, plus tietty mahdolliset verot yms...
Mikko J
"Arto Rantanen" <aran...@luukku.com> wrote in message
news:UKhng.9025$827...@reader1.news.jippii.net...
>
> "Jouni J." <jouni.j...@poista.pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
> news:r5ang.54$Hj2...@read3.inet.fi...
>> a) Mikä on valokuvaajan vastuu, jos kuvaaminen epäonnistuu?
>>
>> b) Minkälaisia hintoja suostuisitte maksamaan esim. häiden tai
> hautajaisten
>> kuvaamiseta kirkossa?
>>
>> t: Jouni J.
>>
> Jos teet ammatiksesi niin hirvittävä häpeä ja maineen menetys.
> Ammattilainen
> ei epäonnistu ja jos näin sattuisi käymään hän järjestää ainakin
> varsinaisten hääpotrettien kuvauksen udelleen, maksaa kukat, puvut ym.
> Tilaisuuskuvauksia kuten siunaus, ei tilaisuuden luonteen vuoksi voine
> uusia
> ja vaihtoehdoiksi jää anteeksipyyntöjen kera riittävä rahallinen korvaus
> tai
> sitten voi kohautaa olkiaan ja todeta että näin vain kävi. Jälkimmäisen
> toimintamallin ogelmana on varma työtilaisuuksien väheneminen ja asiakas
> voi
> mahdollisesti riitauttaa jutun jolloin korvauskysymykset selvitetään
> erotuomarin avulla.
Joitain kymmeniä häitä kuvanneena täytyy todeta, että tämä on ihan täyttä
höpöä. Maine ehkä voi hieman kärsiä, mutta jokainen vähänkin ammatikseen
kuvaava tekee kirjallisen sopimuksen, jossa on määritelty esim. laiterikon
aiheuttama kuvien menetys (tuhoutunut muistikortti jne.). Mielenkiintoinen
väite, että kuvaaja olisi velvollinen rahallisia korvauksia maksamaan.
Mikko
Jore Puusa
> Jos tilaa kuvia CDllä, niin sitten kaiketi riittää joku nimellinen
> korvaus, joka kattaa kuvaajan menot ja pikkusen vaivan palkkaa.
----------------------
Tämän häikäilemättömän törkeän asenteen takia Suomesta on häviämässä
kokonainen ammattikunta ja visuaalinen taso ui sellaisissa pohjamudissa
ettei edes Ulkomongoliassa.
Miten ihminen kehtaa edes kirjoittaa tällaista,--- on minulle valtava
mysteeri.
En tiedä simpan ammattia mutta toivon että hän kertoo sen, jotta voin
lähestyä hänen ja muiden valokuvausta otona tekevien työnantajia ja
tehdä tarjouksen joka tekee niin simpan kuin muutkin tarpeettomiksi
duunin hinnan suhteen.
Ajattelin ruveta parturiksi, hinnaksi kaavailin jotain pientä vaivan
palkaksi.
Tai ajattelin ruveta kirurgiksi kun ihmisten leikkely on kivaa ja
hinnaksi ajatteli jotain pientä vaivanpalkaksi.
Eikun ajattelin ruveta:
KAMERAKORJAAJAKSI, HINNAKSI AJATTELIN JOTAIN PIENTÄ VAIVANPALKAKSI KÄVI
MITEN KÄVI JA JOS KAMERA MENEE IHAN RIKKI NIIN SORI VAA.
Tähän loppuun kansinvälinen --hyi helvetti--.
puusa
JiiHoo
> simppa wrote:
>
> > Jos tilaa kuvia CDllä, niin sitten kaiketi riittää joku nimellinen
> > korvaus, joka kattaa kuvaajan menot ja pikkusen vaivan palkkaa.
> ----------------------
> Tämän häikäilemättömän törkeän asenteen takia Suomesta on häviämässä
> kokonainen ammattikunta ja visuaalinen taso ui sellaisissa pohjamudissa
> ettei edes Ulkomongoliassa.
> Miten ihminen kehtaa edes kirjoittaa tällaista,--- on minulle valtava
> mysteeri.
Jos ei ole markkinoita pirun kalliille ja hyville kuvaajille, niin
sitten ei ole. Eivät harrastelijat hyvän kuvaajan leipää vie, koska
eivät voi kilpailla laadulla. Leivän vie se ettei ole tarvetta hyville
kuville.
Piru vie kun bussikuskitkin ovat tappaneet vossikkakuskin ammatin,
vaikka hevoskyyti on ainoa oikea.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Carpe Diem
> Jore Puusa <jore....@kolumbus.fi> kirjoitti...
>> simppa wrote:
>>
>>> Jos tilaa kuvia CDllä, niin sitten kaiketi riittää joku nimellinen
>>> korvaus, joka kattaa kuvaajan menot ja pikkusen vaivan palkkaa.
>> ----------------------
>> Tämän häikäilemättömän törkeän asenteen takia Suomesta on häviämässä
>> kokonainen ammattikunta ja visuaalinen taso ui sellaisissa pohjamudissa
>> ettei edes Ulkomongoliassa.
>> Miten ihminen kehtaa edes kirjoittaa tällaista,--- on minulle valtava
>> mysteeri.
>
> Jos ei ole markkinoita pirun kalliille ja hyville kuvaajille, niin
> sitten ei ole. Eivät harrastelijat hyvän kuvaajan leipää vie, koska
> eivät voi kilpailla laadulla. Leivän vie se ettei ole tarvetta hyville
> kuville.
>
> Piru vie kun bussikuskitkin ovat tappaneet vossikkakuskin ammatin,
> vaikka hevoskyyti on ainoa oikea.
>
kuvia toisistaan. Jos näkee vain huonosti sommiteltuja, epätarkkoja ja
värivirheisiä kuvia, niin ei edes tiedä, että hyviä kuvia voisi saada.
Koulukuvaus on muuten yksi, jossa rahastaminen on opettanut ihmiset
tyytymään surkeisiin otoksiin. Ainakaan omien lasteni kuvissa vuosien
varralle ei ole enempää kuin yhtenä tai kahtena vuotena otettu
valokuvauksellisesti kunnollisia kuvia.
Mutta, pelkäänpä että Puusa on oikeassa, jos valokuvaukseen suhtaudutaan
tuolla tavalla, että hyvä jos cd-korvauksen saa, niin missä kohta ovat
ammattitaitoset juhlakuvaajat.
Pasi Pikkupeura
> Jos ei ole markkinoita pirun kalliille ja hyville kuvaajille,
> niin sitten ei ole.
Kyllä minäkin Simpan asennetta hiukan ihmettelin.
"Jos saan kuvat CD:llä, niin ehkä se kumaavimen sen arvoista
työtä on, että voisin oluet tarjota ja bensakulut maksaa."
"Mutta jos toimitat kuvista _paperivedokset_ niin sitten maksan
jo kunnon tuntikorvauksen."
Toisin sanoen valokuvaajan luova työ ei ole juuri minkään
arvoista, mutta jos kuvaaja tekee jonkun teknisen suorituksen
(ehkä hienosäätää kuvasta sävyt ja hiukan rajaa sekä sen jälkeen
ottaa ja tilaa printit ifi:stä), niin siitä kyllä maksetaan.
Väinö Louekari
Ammattikunnan häviämiseen edes keskipitkällä aikavälillä en usko. En
usko esimerkiksi sairaalakuvauksen, tuote- ja mainoskuvauksen,
muotikuvauksen siirtyvän kovin äkkiä harrastajapohjaiseksi. Toki, se
näkee ken elää, mutta olen aika varma siitä, että siinä vaiheessa kun
Matti Meikäläinen harrastuspohjalta oman toimen ohessa kuvaa vaikkapa
lehdistössä ja ulkomainonnassa näkyvät Audin ja Mersun mainoskuvat,
niin, siinä vaiheessa minä olen lykännyt koiranputkea ja kovin pitkään.
Niin tai näin, katselin oman kaupunkini puhelinluetteloja viime vuosilta
ja ainakin sillä perusteella ammatikseen kuvaavien määrä on noussut. Jos
Sinulla on asiasta valtakunnan mittakaavassa jotakin täsmällistä tietoa,
kiinnostaisi se varmasti muitakin.
Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, että eräillä alueilla yksityinen
toimeliaisuus voi olla vilkastakin, ehkä jopa vilkastumassa. Juuri
tällaiset kaverin tai kaverin kaverin kautta tulevat häät, hautajaiset,
rippijuhlat, sanokaamme vaikka ”puolijulkiset perherituaalit” voivat
olla tällainen alue. On kovin vaivatonta ja oletettavasti edullista
pyytää tuttu kuvaamaan, lisäetuna voi monien kohdalla olla se, että
tällöin vältytään oudon ihmisen (ammattikuvaajan) enemmän tai vähemmän
nolostuttavalta läsnäololta. Tähän tietysti liittyy se seikka (mitä
Sinäkin olet usein tuonut esiin) että hyvin monilla nykyään on kamera,
jonkinlainen, veikkaisin että useammilla kuin koskaan meidän
historiassamme. Niitä kuvaavia tuttuja on siis kovin useilla.
Missä määrin tällainen käytäntö on poissa ammatikseen kuvaavien
työtilaisuuksista on sitten kyllä jo toinen asia. Sitä varten pitäisi
tietää miten Virtasten perhe toimisi, jos heidän ei olisi mahdollista
pyytää tuttua Teppoa kuvaamaan tilaisuutta. Tilaisivatko he
ammattikuvaajan vai päättäisivätkö että kuvataan sitten itse se mitä
kuvataan? Niin, tässä mielessä tietysti sekin, että ihmiset kuvaavat
itse omia tilaisuuksiaan, vaikuttanee myös ammattikuvaajien
tilanteeseen. En usko että ainakaan sataprosenttisesti ainoa vaihtoehto
tutulle Tepolle on ammattikuvaaja. Ohimennen, tässä olisi kyllä
kaikkiaan jollekulle kulttuurintutkijalle aihe, miten valokuvaaminen,
suhde valokuviin ja valokuvaamiseen on muuttunut kuluttajien, ehkä
mielellään perheiden keskuudessa sanotaan nyt viimeisen 10 – 20 vuoden
aikana. Nokkavainulla tuntuisi, että viime vuosien digitaalinen räjähdys
on tuonut paitsi määrällisen kasvun, myös valokuvan arkistumisen,
kuvittelisin valokuvaamisen olevan aivan eri tavalla luonteva, ehkä
orgaaninen osa aivan tavallisten perheiden arkea kuin vaikkapa
neljännesvuosista sitten. Katsokaapa vaikka Linnanmäkeä kauniina
kesäpäivänä.
Tämä taas osaltaan liittyy tuohon muiden muassa Sinun esiinnostamaasi
visuaaliseen tasoon. Niin pitkään kun (esimerkiksi) perherituaalien
tallentaminen on ulkopuolisen ammattilaisen tehtävänä, tulee
tasoreferenssi sieltä. Ammattilainen kuvaa jonkin tradition kautta ja
jonkin tason ylläpitäen, perheet ovat tottuneet siihen, pitävät sitä
noihin kuvaustilanteisiin kuuluvana, tavallaan sisäänrakennettuna
traditiona ja tasona ja vaativat ja edellyttävät sitä. So far so
good(?). Kuvauksen siirtyminen tutulle Tepolle tai osallistujille
itselleen edellyttää paitsi teknistä valmiutta myös sitä, että tästä
ammattilaistraditiosta (tai ulkopuolisen traditiosta) ollaan valmiita
luopumaan. Liikkeenjohdon termein, kuvaus (tiettyjen tilanteiden) on
aiemmin ollut ulkoistettuna, nyt se otetaan firman ydintoimintoihin tai
laajennettuun toimenkuvaan tutun Tepon kautta (koska silloin ei ole enää
kysymys pelkästään kuvaamisesta vaan myös perheen alueelle jollakin
tapaa kuuluvasta Teposta). Ja tämä muutos tai siirtymä siis (tämän
hahmotelman mukaan joka toki on vain ehdotus, en väitä omaavani asiasta
tietoa sen enempää kuin kukaan muukaan, kunhan kirjoitan samalla kuin
ajattelen) siis merkitsisi sitä, että suhde valokuvaukseena laajassa
mielessä muuttuu. Kuvauksen arkipäiväistyminen tekee mahdolliseksi tai
jopa toivottavaksi tämän siirtymisen ja samalla tapahtuu (oletettavasti
hitaampi) kuvaustradition muuttuminen. Vanhasta ulkoisen
ammattilaiskuvaajan traditiosta siirrytään (olettaakseni) kuvaamistapaan
joka muovautuu osin perheiden sisällä, osin varmaan hyvin monien
tekijöiden kautta (yleinen käsitys kuvista, media, tekninen taso, mitä
kaikkea lienee). Tarkoitan tällä sitä, että oli visuaalinen taso sitä
tai tätä, on se ainakin tässä yhteydessä vain yksi kiinnostava seikka,
ja että olisi ehkä myös syytä miettiä kuka määrittää visuaalisen tason,
mistä lähtökohdista ja millä tarkoituksella (jos vieruskaveri maistaa
palan minun pihvistäni ja sanoo että se oli liian kypsää, voi pihvi ehkä
minun mielestäni olla juuri sopivaa, tilatkoon omansa raaempana).
Tällä tavalla arvelen, että kyse on ehkä monimutkaisemmasta ja
laajemmasta asiasta kuin vain siitä, että harrastajat haluaisivat
hävittää ammattikuvaajat.
Jos oletetaan että siitä kuitenkin on kysymys ja jos edellytetään että
kyseessä on huono asia, mitä voitaisiin tehdä.
a) Pysäyttää ja kääntää takaisin yllä ehdotuksenomaisesti
hahmottelemani kulttuurinen muutos. En pidä toivottavana enkä
mahdollisena ilman pitkälle menevää yksilön oikeuksiin puuttumista.
b) Täsmällisemmin voitaisiin toki a) kriminalisoida toisen ihmisten
kuvaaminen pyynnöstä tai b) tehdä toisten ihmisten kuvaamisesta
pyynnöstä ja korvausta vastaan luvanvaraista kuten esimerkiksi
taksiautoilu. Tämän jälkimmäisen vaihtoehdon toteuttaminen olisi
varmasti lainsäädännöllisesti helpompaa, luultavasti (jos se tehtäisiin
jotta ammattikunnan tulotasoa suojeltaisiin) se kuitenkin johtaisi
päinvastaisiin tuloksiin juuri yllä hahmottelemani muutosprosessin
vuoksi. Silloin, jos haluttaisiin edelleen päästä toivottuihin
tuloksiin, pitäisi toteuttaa myös vaihtoehto b)a). mitä ainakaan minä en
halua.
Kaunista kesäiltaa
Väinö Louekari
JiiHoo
kirjoitti...
> Niin tai näin, katselin oman kaupunkini puhelinluetteloja viime vuosilta
> ja ainakin sillä perusteella ammatikseen kuvaavien määrä on noussut.
Pitäisihän jokaisen tietää, että ei se tee ketään ammattilaiseksi, että
omistaa digikameran ja laittaa ilmoituksen lehteen. Ainakin jos Puusaan
on uskominen. Nämä keltaisten sivujen kuvaajat ovat varmaankin juuri
niitä, jotka vievät leivän oikeilta ammattilaisilta.
JiiHoo
> =?windows-1252?Q?V=E4in=F6_Louekari?= <vaino.l...@pp.inet.fi>
> kirjoitti...
>
> > Niin tai näin, katselin oman kaupunkini puhelinluetteloja viime vuosilta
> > ja ainakin sillä perusteella ammatikseen kuvaavien määrä on noussut.
>
> Pitäisihän jokaisen tietää, että ei se tee ketään ammattilaiseksi, että
> omistaa digikameran ja laittaa ilmoituksen lehteen. Ainakin jos Puusaan
> on uskominen. Nämä keltaisten sivujen kuvaajat ovat varmaankin juuri
> niitä, jotka vievät leivän oikeilta ammattilaisilta.
Aijaijaijai. Eikö Jorella ole mitään moraalia kun aikoo varastaa
runoilijoiden leivän harrastelijamaisella ja kököllä runoudella? Näin se
runous on sitten tapettu.
http://puusa.blogspot.com/2006/06/ja-viel-se-tarina-jossa.html
simppa
> simppa wrote:
>
>> Jos tilaa kuvia CDllä, niin sitten kaiketi riittää joku nimellinen
>> korvaus, joka kattaa kuvaajan menot ja pikkusen vaivan palkkaa.
>
> ----------------------
> Tämän häikäilemättömän törkeän asenteen takia Suomesta on häviämässä
> kokonainen ammattikunta ja visuaalinen taso ui sellaisissa pohjamudissa
> ettei edes Ulkomongoliassa.
> Miten ihminen kehtaa edes kirjoittaa tällaista,--- on minulle valtava
> mysteeri.
Höpö löpö.
Nimellinen korvaus tässä kohtaa tarkoittaa sitä mitä kehtaa pyytää,
koska jälkimmäisessä vaihtoehdossa kustannuksia lisää muualta ostetut
tuotteet.
> En tiedä simpan ammattia mutta toivon että hän kertoo sen, jotta voin
> lähestyä hänen ja muiden valokuvausta otona tekevien työnantajia ja
> tehdä tarjouksen joka tekee niin simpan kuin muutkin tarpeettomiksi
> duunin hinnan suhteen.
Joo, oleellista taas.
Eiköhän oleellisempaa asiassa ole hänen ammattinsa joka kysyi
hinnoitteluperusteita.
> Ajattelin ruveta parturiksi, hinnaksi kaavailin jotain pientä vaivan
> palkaksi.
Hyvä ;-)
Siitä on hyvä lähteä, jos ei ole ammttilainen-
> Tai ajattelin ruveta kirurgiksi kun ihmisten leikkely on kivaa ja
> hinnaksi ajatteli jotain pientä vaivanpalkaksi.
Hyvä, tosin jos ei ole ammattitaitoa, niin saattaa löytää itsensä
linnasta...
> Eikun ajattelin ruveta:
> KAMERAKORJAAJAKSI, HINNAKSI AJATTELIN JOTAIN PIENTÄ VAIVANPALKAKSI KÄVI
> MITEN KÄVI JA JOS KAMERA MENEE IHAN RIKKI NIIN SORI VAA.
Hyvä.
Kunhan vakuutukset ovat kunnossa.
> Tähän loppuun kansinvälinen --hyi helvetti--.
> puusa
juu tuu
simppa
Niin.
Jos menee kuvaamaan jotkut ristiäsiet, hautajaiset tai häät, niin se
kuvaus vie aikansa.
Aika on rahaa.
Mutta jos tilaaja haluaa kuvia paperilla, joutuu ne jälkikäsittelemään...
Aika on rahaa...
Tilaamaan kolmannelta osapuolelta...
Kustannuksia, kun ei sekään sitä ilmaiseksi tee...
Jos tulostaa kuvat kotona, se se vasta kallista onkin....
Sem sijaan jos kuvat kelpaa sellaisinaan CDlle pantuina, niin ei tule
muita kuluja kun kuvaus ja sen hinnoittelu on huomattavan halpaa vrt
tuntikausien tietokoneen kanssa nysväämiseen.
Eli ei nyt tehdä kärpäsistä härkäsiä.
Toki alkuperäinen kysyjä hinnoittelee itsensä sen mukaan kun parhaaksen
kokee ottaen huomioon sen kelle tekee työn, mitä se käytännössä
tarkoittaa ja mitä siitä sit lopulta tulee.
S
Carpe Diem
suhteessa toisiinsa. Näinhän ei ole koskaan luovassa työssä. KÄytetyllä
ajalla ja saadulla tuloksella ei välttämättä ole mitään tekemistä
keskenään. Tuo aikapainotus tuhoaa koko valokuvauksen ja muun luovan
työn arvostuksen.
JOs aika olisi ratkaiseva, miten selität esim. TV-mainosten isot
laatuerot, joissa käytetty budjetti ja aika usein eivät mitenkään
korreloi tuloksen tasoon.
Mikko Tapani Reinikainen
simppa <siim...@kolumbus.fi> wrote:
>Sem sijaan jos kuvat kelpaa sellaisinaan CDlle pantuina, niin ei tule
>muita kuluja kun kuvaus ja sen hinnoittelu on huomattavan halpaa vrt
>tuntikausien tietokoneen kanssa nysväämiseen.
Miksi CD-kuvat kelpaisivat sellaisinaan, mutta paperikuvia pitäisi
jälkikäsitellä? Toki CD:täkin varten täytyy poistaa turhat kuvat,
tehdä mahdolliset RAW-konversiot ja mahdollisesti säätää värisävyjä
tms. Kun kuvat ovat CD:llä tai DVD:llä siedettävän laatuisina,
paperikuvien tilaaminen tiedostoista onnistuu käden käänteessä.
Kokonaan toinen juttu on hullu käsityksesi, että kuvaajalle ei
kuvaamisesta tulisi mitään muita kustannuksia kuin ajan
menetys. Häiden kuvaamiseen tarvitaan paljon varusteita:
kameravälineet (kaikkea vähintään kaksi), muistikortteja, paristoja
tai akkuja, auto, bensaa, juhlapuku, matkapuhelin yms. Ei voi olettaa,
että kuvaaja ylläpitää välineensä ilmaiseksi pelkän työn hinnalla.
Lisäksi kuvaustilanteesta selviäminen vaatii osaamista ja kokemusta,
minkä tulisi näkyä myös tuntipalkassa. Mekaanista kuvien nysväystä
tietokoneella pystyy tekemään lähes kuka hyvänsä. Laadukas
jälkikäsittely on toki sekin vaativaa ja työlästä, mutta jos kuvaaja
on osannut hommansa, on jälkikäsittely pikkuhomma.
- Mikko Reinikainen
Pasi Pikkupeura
> Mutta jos tilaaja haluaa kuvia paperilla, joutuu ne
> jälkikäsittelemään...
Kuinka niin? Puhutko nyt omasta kokemuksestasi oman pokkarikameran
kanssa, vai oletko kenties paljonkin käyttänyt ammattikuvaajien
palveluja?
Pääsääntöisesti jos kuva näyttää hyvältä ruudulla, niin ilman
jälikäsitteltyä siitä saa myös hyvän paperivedoksen.
> Sem sijaan jos kuvat kelpaa sellaisinaan CDlle pantuina,
> niin ei tule muita kuluja kun kuvaus ja sen hinnoittelu
> on huomattavan halpaa vrt tuntikausien tietokoneen kanssa
> nysväämiseen.
Eli kuuden tunnin kuvauskeikka on halvempi kuin kuuden tunnin
jälkikäpistely tietokoneella, joka jälkikäpistely ei edes tarvitse
kummoista osaamista tai kokemusta saati kallista kalustoa?
Kuvaustilanteessa käytetty aika säästää tuplaten vastaavan ajan
jälkikäsittelyssä.
Ja huonoa tai persoonatonta valokuvaajaa ei muuteta paremmaksi
edes Photoshopilla.
Jussi Vainionpää
> suhteessa toisiinsa. Näinhän ei ole koskaan luovassa työssä. KÄytetyllä
> ajalla ja saadulla tuloksella ei välttämättä ole mitään tekemistä
> keskenään. Tuo aikapainotus tuhoaa koko valokuvauksen ja muun luovan
> työn arvostuksen.
Miksei kuvausta muka voisi tehdä tuntipalkalla? Tietenkin
keikanhankinta, kalusto ym. sivukulut sekä kuvaajan osaaminen täytyy
olla huomioitu liksassa, mutta näinhän se toimii ties kuinka monella
alalla (putkimiehet, lakimiehet ym).
> JOs aika olisi ratkaiseva, miten selität esim. TV-mainosten isot
> laatuerot, joissa käytetty budjetti ja aika usein eivät mitenkään
> korreloi tuloksen tasoon.
Johtuvatko TV-mainosten laatuerot sitten siitä, että osa TV-kuvaajista
toimii tuntipalkalla ja osa urakkapalkalla?
Mikko Tapani Reinikainen
Jussi Vainionpää <jussi...@vainionpaa.net> wrote:
>Miksei kuvausta muka voisi tehdä tuntipalkalla?
Esimerkiksi koska kuvaamisen tuntimäärä ei ole suoraan suhteessa
keikan vaatimaan panokseen.
Kuuden tunnin kuvauskeikka voi vaatia parin-kolmen päivän työn
valmisteluineen ja kuvan jälkikäsittelyineen. Kuvausajan puristaminen
kolmeen tuntiin ei tee urakkaa puolet helpommaksi, vaan mahdollisesti
jopa vaikeuttaa hyvän lopputuloksen saamista. Vastaavasti kuvaaminen
pari tuntia pidempään ei välttämättä tule kolmanneksen kalliimmaksi.
Tämä ei tietenkään estä kuvaajaa toimimasta tuntipalkalla, jos hän
laskee sen tulevan kannattavaksi. Itse en tienaa elantoani kuvaamalla.
- Mikko Reinikainen
Oiva Hakala
"Pasi Pikkupeura" <pasi.pi...@jippii.if.invalid> wrote in message
news:4ns6a2levtnkom9qs...@4ax.com...
> simppa kirjoitti:
>> Mutta jos tilaaja haluaa kuvia paperilla, joutuu ne
>> jälkikäsittelemään...
>
> Kuinka niin? Puhutko nyt omasta kokemuksestasi oman pokkarikameran
> kanssa, vai oletko kenties paljonkin käyttänyt ammattikuvaajien
> palveluja?
Tuohon sen verran kommenttia, että aika moni ammattilainen kuvaa "ne
pakolliset" keikkakuvat filmille. Asiakkaalle sitten myydään koko setti, eli
kaikki kuvat. Ainutkertaisissa hetkissä ja koko ajan vaihtuvissa
valo-olosuhteissa valotus ja kontrastit pysyvät paljon paremmin hallinnassa.
Sävyjen kaiveleminen ruutu ruudulta digikameran kuvista ei kuulemma lyö
leiville. Tämä pienenä vinkkinä.
Saman asian totesin tässä lomamatkalla. Ensi kerralla on perhelomilla mukana
vain ja ainoastaan filmikalusto. Digi taas on ihan jees studiolla ja
kuvissa, joissa valojen kanssa voi pelata ja säädellä ja jos pieniä
yksityiskohtia ole liikaa (tässä puhun 6 mpix harrastajajärkkäristä).
Kuvauksellista kesää. Toivottavasti emme näe aaveiksi muuttuneita morsiamia
kuvissa ylivalottuneine valkoisine mekkoineen tai sävynsä hukanneita
sulhasten pukuja. O.
Jussi Vainionpää
>
> Esimerkiksi koska kuvaamisen tuntimäärä ei ole suoraan suhteessa
> keikan vaatimaan panokseen.
>
> Kuuden tunnin kuvauskeikka voi vaatia parin-kolmen päivän työn
> valmisteluineen ja kuvan jälkikäsittelyineen. Kuvausajan puristaminen
> kolmeen tuntiin ei tee urakkaa puolet helpommaksi, vaan mahdollisesti
> jopa vaikeuttaa hyvän lopputuloksen saamista. Vastaavasti kuvaaminen
> pari tuntia pidempään ei välttämättä tule kolmanneksen kalliimmaksi.
No eikös tällöin olisi luonnollista laskuttaa myös ne valmisteluun ja
jälkikäsittelyyn menevät tunnit?
> Tämä ei tietenkään estä kuvaajaa toimimasta tuntipalkalla, jos hän
> laskee sen tulevan kannattavaksi. Itse en tienaa elantoani kuvaamalla.
En ole ammattilaiskuvaaja minäkään, enkä muutenkaan kuvaa kuin itselleni
ja lähisuvulle.
simppa
> Mielenkiintoinen työ näkemys, että hinta ja aika olisivat lineaarisesti
> suhteessa toisiinsa. Näinhän ei ole koskaan luovassa työssä. KÄytetyllä
> ajalla ja saadulla tuloksella ei välttämättä ole mitään tekemistä
> keskenään. Tuo aikapainotus tuhoaa koko valokuvauksen ja muun luovan
> työn arvostuksen.
>
> JOs aika olisi ratkaiseva, miten selität esim. TV-mainosten isot
> laatuerot, joissa käytetty budjetti ja aika usein eivät mitenkään
> korreloi tuloksen tasoon.
En minä niitä selitä.
simppa
> In article <3xEog.10957$vk7...@reader1.news.jippii.net>,
> simppa <siim...@kolumbus.fi> wrote:
>
>>Sem sijaan jos kuvat kelpaa sellaisinaan CDlle pantuina, niin ei tule
>>muita kuluja kun kuvaus ja sen hinnoittelu on huomattavan halpaa vrt
>>tuntikausien tietokoneen kanssa nysväämiseen.
>
>
> Miksi CD-kuvat kelpaisivat sellaisinaan, mutta paperikuvia pitäisi
> jälkikäsitellä? Toki CD:täkin varten täytyy poistaa turhat kuvat,
> tehdä mahdolliset RAW-konversiot ja mahdollisesti säätää värisävyjä
> tms. Kun kuvat ovat CD:llä tai DVD:llä siedettävän laatuisina,
> paperikuvien tilaaminen tiedostoista onnistuu käden käänteessä.
Sopimusvapaus...
>
> Kokonaan toinen juttu on hullu käsityksesi, että kuvaajalle ei
> kuvaamisesta tulisi mitään muita kustannuksia kuin ajan
> menetys. Häiden kuvaamiseen tarvitaan paljon varusteita:
> kameravälineet (kaikkea vähintään kaksi), muistikortteja, paristoja
> tai akkuja, auto, bensaa, juhlapuku, matkapuhelin yms. Ei voi olettaa,
> että kuvaaja ylläpitää välineensä ilmaiseksi pelkän työn hinnalla.
Niin tarvitaan.
Lue myös loppu, jossa kerrotaan että kuvaaja kuitenkin määrittää hintansa.
simppa
> simppa kirjoitti:
>
>>Mutta jos tilaaja haluaa kuvia paperilla, joutuu ne
>>jälkikäsittelemään...
>
>
> Kuinka niin? Puhutko nyt omasta kokemuksestasi oman pokkarikameran
> kanssa, vai oletko kenties paljonkin käyttänyt ammattikuvaajien
> palveluja?
Minulla on pokkarikamera.
Mitä se tähän liittyy?
> Pääsääntöisesti jos kuva näyttää hyvältä ruudulla, niin ilman
> jälikäsitteltyä siitä saa myös hyvän paperivedoksen.
Niin.
Mutta jos ne vaan katsoo läpi, poistaa sieltä ne joissa näkyy
erki-kummin selkä ja puolikas heta-tädin naama, niin eri asia.
> Eli kuuden tunnin kuvauskeikka on halvempi kuin kuuden tunnin
> jälkikäpistely tietokoneella, joka jälkikäpistely ei edes tarvitse
> kummoista osaamista tai kokemusta saati kallista kalustoa?
Lukea ei kannata jos ei ymmärrä.
>
> Kuvaustilanteessa käytetty aika säästää tuplaten vastaavan ajan
> jälkikäsittelyssä.
>
> Ja huonoa tai persoonatonta valokuvaajaa ei muuteta paremmaksi
> edes Photoshopilla.
>
Taas kliseitä
Carpe Diem
> Pasi Pikkupeura wrote:
>> simppa kirjoitti:
>>
>>> Mutta jos tilaaja haluaa kuvia paperilla, joutuu ne
>>> jälkikäsittelemään...
>>
>>
>> Kuinka niin? Puhutko nyt omasta kokemuksestasi oman pokkarikameran
>> kanssa, vai oletko kenties paljonkin käyttänyt ammattikuvaajien
>> palveluja?
>
> Minulla on pokkarikamera.
> Mitä se tähän liittyy?
Vaikka pokkarin ohella sinulla ehkä on oikeakin kamera, niin
asennemaailman lienee suloisesti pokkarikuvaajan maailma. :-)
cd
simppa
> Vaikka pokkarin ohella sinulla ehkä on oikeakin kamera, niin
> asennemaailman lienee suloisesti pokkarikuvaajan maailma. :-)
>
> cd
Hyvä että olet asioista noin hyvin selvillä.
Edelleenkin, mitä mun asennemaailma liittyy tähän?
Miten sinun maailmasi liittyy tähän?
On menty taas urakalla metsään.
No, mutta koska asiasta ei ilmeisesti riitä puhuttavaa, niin sitten voi
tietty arvioida henkilöä, josta ei mitään tiedä, ihan sillee kuten
horoskoopeista voi nähdä ;-)
Pasi Pikkupeura
> Edelleenkin, mitä mun asennemaailma liittyy tähän?
Sinähän sen toit esille millaista työtä sinä arvosta.
Sanoit, että jos joku kädetön jannu nysvää kuusi tuntia photarilla
ja lopuksi tilaa joltain kolmannelta osapuolelta printit, niin siitä
"työstä" kannattaa maksaa oikea korvaus työtuntien mukaan.
Mutta itse valokuvaajan työstä ehkä semmoinen bensakulukorvaus
voisi olla soppeli maksu ettei sentään tappioksi mene.
...
Sen verran olen itsekin kuvaajien kanssa (itse en siis kuvaaja ole)
työskennellyt, ettei kokeneen kuvaajan kuvia juurikaan tarvitse
jälkikäteen käsitellä eikä siellä kuvissa ole pelkkää erkkisedän
selkää tai puolikasta helgatädin naamaa, kuten itse mahdollista
tilannetta kuvailit. Ongelma on usein, että hyvistä kuvista pitäisi
kyetä valitsemaan vain ne parhaat.
simppa
>
> Sanoit, että jos joku kädetön jannu nysvää kuusi tuntia photarilla
> ja lopuksi tilaa joltain kolmannelta osapuolelta printit, niin siitä
> "työstä" kannattaa maksaa oikea korvaus työtuntien mukaan.
Näinhän minä _en_ ole sanonut.
Voi olla että olet lukenut niin.
> Mutta itse valokuvaajan työstä ehkä semmoinen bensakulukorvaus
> voisi olla soppeli maksu ettei sentään tappioksi mene.
Näin _sinä_ olet sanonut, en minä.
> Sen verran olen itsekin kuvaajien kanssa (itse en siis kuvaaja ole)
> työskennellyt, ettei kokeneen kuvaajan kuvia juurikaan tarvitse
> jälkikäteen käsitellä eikä siellä kuvissa ole pelkkää erkkisedän
> selkää tai puolikasta helgatädin naamaa, kuten itse mahdollista
> tilannetta kuvailit. Ongelma on usein, että hyvistä kuvista pitäisi
> kyetä valitsemaan vain ne parhaat.
>
What evä.
Sami Sundell
>> Mutta itse valokuvaajan työstä ehkä semmoinen bensakulukorvaus
>> voisi olla soppeli maksu ettei sentään tappioksi mene.
> Näin _sinä_ olet sanonut, en minä.
Perusongelmana lienee se, että käytit ilmaisua "nimellinen korvaus",
jolla lähinnä katetaan kuvaajan menot. Useimmat ihmiset ymmärtävät
tämän juuri yllä mainitulla tavalla - nimellinen korvaus käsitteenä
antaa ymmärtää, että hinta on (selkeästikin) alempi kuin työstä yleensä
tavataan maksaa.
Tuon alkuperäisen viestin jälkeen olet sitten useammassakin viestissä
määritellyt nimellisen korvauksen uudelleen. Yleisesti käytetyn idiomin
merkitys ei kuitenkaan katoa ihmisten mielissä, että yksittäinen
kirjoittaja käyttää sitä tavallisuudesta poikkeavalla tavalla.
--
Sami Sundell
ssun...@iki.fi
JiiHoo
>
> Vaikka pokkarin ohella sinulla ehkä on oikeakin kamera, niin
> asennemaailman lienee suloisesti pokkarikuvaajan maailma. :-)
Mielenkiintoista. Mitäs jos pokkariasenteen lisäksi ajelee Toyotalla ja
asuu vuokralla? Tästä voinee varmasti tehdä tyhjentävän psykologisen
luonnekuvan.
Jos auton vaihtaa vaikkapa BMW:hen, niin onkohan asennemuutos nopeampi
kuin jos vaihtaisikin kameran järkkäriin?
simppa
> Perusongelmana lienee se, että käytit ilmaisua "nimellinen korvaus",
> jolla lähinnä katetaan kuvaajan menot. Useimmat ihmiset ymmärtävät
> tämän juuri yllä mainitulla tavalla - nimellinen korvaus käsitteenä
> antaa ymmärtää, että hinta on (selkeästikin) alempi kuin työstä yleensä
> tavataan maksaa.
>
> Tuon alkuperäisen viestin jälkeen olet sitten useammassakin viestissä
> määritellyt nimellisen korvauksen uudelleen. Yleisesti käytetyn idiomin
> merkitys ei kuitenkaan katoa ihmisten mielissä, että yksittäinen
> kirjoittaja käyttää sitä tavallisuudesta poikkeavalla tavalla.
>
Näinhän siinä taisi käydä.
Ei mulla ole mitään tarvetta väheksyä kenenkään palkkasaatavia.
Päin vastoin.
simppa
> Carpe Diem <Carped...@gmail.com.invalid> kirjoitti...
>
>>Vaikka pokkarin ohella sinulla ehkä on oikeakin kamera, niin
>>asennemaailman lienee suloisesti pokkarikuvaajan maailma. :-)
>
>
> Mielenkiintoista. Mitäs jos pokkariasenteen lisäksi ajelee Toyotalla ja
> asuu vuokralla? Tästä voinee varmasti tehdä tyhjentävän psykologisen
> luonnekuvan.
>
> Jos auton vaihtaa vaikkapa BMW:hen, niin onkohan asennemuutos nopeampi
> kuin jos vaihtaisikin kameran järkkäriin?
>
HEH.
Hyvin sanottu.
Carpe Diem
Juu samaa mieltä. :-)
Off topicina voi lisätä, että vakuutusyhtiön tilastot kyllä kertovat
tuosta asennemaailman muutoksesta Toyotasta BMW:hen. Kolarihakuisuus
räjähtää. :-)
cd
Simeon
> a) Mikä on valokuvaajan vastuu, jos kuvaaminen epäonnistuu?
>
> b) Minkälaisia hintoja suostuisitte maksamaan esim. häiden tai hautajaisten
> kuvaamiseta kirkossa?
>
> t: Jouni J.
>
Nämä tämän threadin viestit (nyt vasta) lukeneena heitän ajatuksiani
mukaan minäkin:
Niin,
niinhän siinä voi käydä, kun on hakenut kaupasta digitaalikameran - ehkä
ihan digitaalijärkkärin - että alkaa miettiä jotta voisiko sillä tehdä
binestä.
Sitten kun samaan aikaan miettii, että vituksi ne kuvaukset varmaan
menee, ei olla kovin vahvoilla jäillä.
Toisaalta totta on, että yliammattiylpeiden, nokka pystyssä niskojaan
nakkelevien ammattivalokuvaajien aika taitaa on hiipumassa ehtoopuolelle.
Nykyisin kun ei enää kaveriporukalla pukeuduta kirkkopukuun ja mennä
valokuvaamoon kuvattavaksi ;-)
Toisaalta taas mikäli aloittelee valokuvaamista sivutoimisena, saa
varautua pettymyksiin ja pahempiin pettymyksiin kerta toisensa jälkeen -
keikkaa kun ei ruuhkaksi asti välttämättä ensinkään ole.
Mistään kultakaivoksesta ja äkkirikastumisista ei todellakaan ole kyse!!!
(Tosiaasia kaikista puheista huolimatta on, että valtaosan keikoista
keräävät edelleen päätoimiset ammattivalokuvaajat.)
Samaan aikaan täytyy kuitenkin säilyttää usko omaan asiaansa, olla
ÄÄRIMMÄISEN aktiivinen, asiallinen ja hyvät neuvottelutaidot omaava sekä
markkinointi- ja myyntihenkinen. Pohjaton kärsivällisyys, hersyvä
huumorintaju sekä lojaalisuus ja empaattisuus ovat ehdottomia
edellytyksiä. Silti tulee omata hyvää kykyä ihmisten ohjaamiseen -
ehkäpä uskaltaisin sanoa, että jopa johtamiseen. Tulee olla päättäväinen
ja määrätietoinen. "Puiheidensa mittaista miestä" arvostetaan edelleen!
Paksunahkaisuus kaikenlaista vinoilua ja virnuilua vastaan tulee olla
itsestäänselvyys, kuten myös kallionluja oma itsetunto ja usko omaan
asiaansa. Varaudu siihen, että vedät kateellisen uteliaita kyselyineen
puoleesi kuin p*a kärpäsiä!
Mikäli alkaa vähääkään arveluttaa koko homma, kannattaa ehkä harkita
vakavissaan koko jutun unohtamista.
Mikäli taas omaa tarvittavat resurssit (myös - eikä mitenkään vähemmissä
määrin! - taloudelliset) sekä kokee pystyvänsä tuohon kaikkeen
varsinaisen päätyön ja mahdollisen perhe-elämän ja/tai opiskeluiden
lisäksi, toivotan onnea valitulla tiellä ;-) :-)
M K
> Riippuu täysin siitä mitä tilataan.
> Jos tilaa kuvia CDllä, niin sitten kaiketi riittää joku nimellinen
> korvaus, joka kattaa kuvaajan menot ja pikkusen vaivan palkkaa.
> Jos halutaan valmiit kuvat paperilla viimeisteltyina ja muutenkin niin
> hyvinä kun kuvaaja ne saa tulemaan, niin sitten tietty hinta kasvaa
> kuluneiden työtuntien ja kuvien tilaamisen kolmannelta osapuolelta
> verran, plus tietty mahdolliset verot yms...
Just tasan päinvastoin!
Jos kuvaaja luovuttaa tiedostot CD:llä, niin silloin hinnan pitää
tietenkin olla korkeampi kuin pelkistä printeistä. Silloinhan kuvattava
voi tehdä niistä kuvista lisää kopioita ilman, että kuvaaja saa niistä
osuutensa.
Studiokuvista muuten tiedostoja tuskin kukaan ammattikuvaaja edes myy,
juhlakuvista niin jotkut tekee.
Make
Simo Salanne
> Studiokuvista muuten tiedostoja tuskin kukaan ammattikuvaaja edes myy,
> juhlakuvista niin jotkut tekee.
>
Jotkut osaavat hinnoitella palvelunsa niin että ei tartte hoidella
digikuvien tilauslogistiikkaa. Vaan kuvaaja voi keskittyä valokuvaamiseen.
Simo S.
simppa
No jos kuvaa kaverille niin silloin luontevaa että ei nyt niin tarkkaan
aktso jokaista nyanssia.
Tällöin kuitenkin joutuu laskuttamaan printeistä, kun ei nyt omasta
pussista niitä kuitenkaan halua maksaa.
Jos kuvaa ammatikseen jollekkin, niin tällöin toki näin kuten sanoit.
En minäkään, jos CDlle laittasin, laittaisi kovin suuressa resossa yms
hyvässä laadussa.
Hans Lehtinen
news:%cgSg.20597$co1....@reader1.news.jippii.net...
>
> Jotkut osaavat hinnoitella palvelunsa niin että ei tartte hoidella
> digikuvien tilauslogistiikkaa. Vaan kuvaaja voi keskittyä
> valokuvaamiseen.
Tämä on periaate esim. itsellä useimmissa tapauksissa.. ei vaan ole tosiaan
aikaa hoidella tuota logistiikkaa. :)
Ymmärrän toki täysin myös tuon perinteisemmän tavan hoitaa homma.
- Hans