Silmän ja etsimen syväterävyys
Presto
Lisäkysymys tähän on: voiko etsimen läpi nähtyyn syväterävyyteen
luottaa käyttäessä DOF-preview -nappulaa (syväterävyyden esitkatsona,
tai mikä se nyt on suomeksi)?
Minua hämmästytti se, että kuvatessa Nikon D70 50mm -objektiivillä f/
1.8 -aukolla loppukuvassa oli huomattavasti _pienemi_ syväterävyys
kuin etsimen läpi nähty syväterävyys käyttäessä DOF-previewta. Niin
paljon pienempi että kuvaa ei voi käyttää. (Eli en voi luottaa siihen
että DOF-previewin avulla voin estää liian pieniä syväterävyyksiä
suurilla aukoilla kuten f/1.8.) Muistuttaa siltä että DOF-previewissä
olisi jonkunlainen syväterävyyden lattiataso, jonka jälkeen
syväterävyys etsimessä ei enää pienene. Mitäs tässä tapahtuu
oikeastaaN?
Lisäksi, mikä on silmän syväterävyys? (Jos kysymys on sovellettavissa)
p.
Antti Alhonen
> Katsoen etsimen läpi, mikä on kuvan syväterävyys?
Peilikamerassa juuri se, mikä filmille tai kennollekin tarttuu,
syystä että kuva tulee sellaisenaan mattalasille. Tällöin etsimen
tai silmän optilliset ominaisuudet eivät vaikuta mitään syväterävyyteen,
sillä silmän näkemä kuva on aina 2-ulotteinen taso (mattalasi).
Tietysti jos kamera mittaa valon ja tarkentaa täydellä aukolla,
silloin myös etsimessä näkyvä kuva on täyden aukon kuva, mutta
sitä varten on DOF-preview-nappi:
> Lisäkysymys tähän on: voiko etsimen läpi nähtyyn syväterävyyteen
> luottaa käyttäessä DOF-preview -nappulaa (syväterävyyden esitkatsona,
> tai mikä se nyt on suomeksi)?
Kyllä voi luottaa, juuri näin kamera himmentää siihen aukkoon, jolla
lopullinen kuvakin tullaan ottamaan. Mitään eroa ei pitäisi olla
lopulliseen kuvaan.
> Minua hämmästytti se, että kuvatessa Nikon D70 50mm -objektiivillä f/
> 1.8 -aukolla loppukuvassa oli huomattavasti _pienemi_ syväterävyys
> kuin etsimen läpi nähty syväterävyys käyttäessä DOF-previewta.
Vaikuttaa siltä, että kamerassa on vikaa tai sitten sitä ei ole
osattu käyttää oikein, tai kenties kuvaat valotusautomaatilla ja
kamera on muuttanut valotusta sen jälkeen kun esikatselit kuvaa.
Tai sitten jotain muuta.
> suurilla aukoilla kuten f/1.8.) Muistuttaa siltä että DOF-previewissä
> olisi jonkunlainen syväterävyyden lattiataso, jonka jälkeen
> syväterävyys etsimessä ei enää pienene. Mitäs tässä tapahtuu
> oikeastaaN?
Se "preview" tekee täsmälleen saman kuin kuvaa otettaessakin (paitsi
tietysti jättää peilin alas eikä valota kuvaa :-)), tai
ainakin pitäisi tehdä. Eli himmentää valittuun aukkoon.
Ainoa ero joka pitäisi olla on se, että etsinkuva on näkökentässä
toki eri kokoinen kuin kuva lopullisessa käyttökohteessaan (joko
pienempi tai suurempi), mikä voi vaikuttaa jonkin verran siihen miltä
kuva visuaalisesti näyttää.
> Lisäksi, mikä on silmän syväterävyys? (Jos kysymys on sovellettavissa)
Sitähän voit tutkia katselemalla :-). Pistä toinen silmä kiinni niin
silloin näkö on kuin kamera, mononäkö. Hämärässä huoneessa pupilli
on toki suurempi ja syvyysterävyys kapeampi kuin kirkkaassa valossa.
Onhan silmällä aika laaja terävyysalue verrattuna esim. siihen, mihin
kinokameralla ja 50-millisellä voi tehdä, koska silmän polttoväli on
aika pieni (olisiko jotain 20 millin tienoilla?) Missähän luokassa
silmän aukko olisi, heittäisinkö ihan hatusta arvion f/2,5...f/10 :-).
50-millisellä ja f/1.8-aukolla saa kyllä aivan eri luokan
syväepäterävyysefektejä kuin silmällä koskaan - mutta tälle löytyykin
tarvetta ihan eri tavalla siksi, että stereoinformaatio puuttuu ja näin
kaivataan erilaisia tapoja erottaa pääkohde ympäristöstä.
--
Antti Alhonen.
Toni Nikkanen
> Minua hämmästytti se, että kuvatessa Nikon D70 50mm -objektiivillä f/
> 1.8 -aukolla loppukuvassa oli huomattavasti _pienemi_ syväterävyys
> kuin etsimen läpi nähty syväterävyys käyttäessä DOF-previewta. Niin
> paljon pienempi että kuvaa ei voi käyttää. (Eli en voi luottaa siihen
> että DOF-previewin avulla voin estää liian pieniä syväterävyyksiä
> suurilla aukoilla kuten f/1.8.) Muistuttaa siltä että DOF-previewissä
> olisi jonkunlainen syväterävyyden lattiataso, jonka jälkeen
> syväterävyys etsimessä ei enää pienene. Mitäs tässä tapahtuu
> oikeastaaN?
DOF Preview-nappi vain himmentää objektiivin sille aukolle jolla kuva
lopulta otetaan. Mutta etsimestä syväterävyyttä ei varmaan koskaan näe
niin hyvin kuin lopullisesta kuvasta. Syväterävyysalueiden kokojen
määrittelyyn on olemassa erilaisia kaavoja ja niistä ja niiden
merkityksestä kiistellään ja nahistaan, joten oma kokemus lienee se
paras juttu tässä asiassa.
Matti Rintala
> Peilikamerassa juuri se, mikä filmille tai kennollekin tarttuu,
> syystä että kuva tulee sellaisenaan mattalasille. Tällöin etsimen
> tai silmän optilliset ominaisuudet eivät vaikuta mitään syväterävyyteen,
> sillä silmän näkemä kuva on aina 2-ulotteinen taso (mattalasi).
> Ainoa ero joka pitäisi olla on se, että etsinkuva on näkökentässä
> toki eri kokoinen kuin kuva lopullisessa käyttökohteessaan (joko
> pienempi tai suurempi), mikä voi vaikuttaa jonkin verran siihen miltä
> kuva visuaalisesti näyttää.
Tästä minun käsittääkseni on nimenomaan kysymys. Syväterävyyteen vaikuttaa
oleellisesti kuvan koko suhteessa sen katseluetäisyyteen. D70:n pieni etsin
tuottaa silmään oleellisesti pienemmän kuvan kuin esim. tietokoneen ruudulta
kohtalaisen läheltä katsottaessa. Jälkimmäisessä syväterävyys koetaan
pienemmäksi.
Presto wrote:
>> Lisäksi, mikä on silmän syväterävyys? (Jos kysymys on sovellettavissa)
Tähän taas on hankala vastata, koska silmän normaali katsomistapa on
skannata kuva-alaa jatkuvasti ja tarkentaa eri etäisyyksille. Eli
normaalissa katsomistilanteessa ei ole olemassa yhtä "silmän syväterävyyttä"
itse näkökokemuksen kannalta. Tietysti optisesti silmällä on kullakin
hetkellä tietty syväterävyys, mutta se ei suoraan kerro, miltä asia "näyttää".
> 50-millisellä ja f/1.8-aukolla saa kyllä aivan eri luokan
> syväepäterävyysefektejä kuin silmällä koskaan - mutta tälle löytyykin
> tarvetta ihan eri tavalla siksi, että stereoinformaatio puuttuu ja näin
> kaivataan erilaisia tapoja erottaa pääkohde ympäristöstä.
Jep.
--
------------- Matti Rintala ------------ matti....@tut.fi ------------
Painting is the art of inclusion. Photography is an art of exclusion.
Henrik Herranen
> Presto wrote:
>> Katsoen etsimen läpi, mikä on kuvan syväterävyys?
> Peilikamerassa juuri se, mikä filmille tai kennollekin tarttuu,
> syystä että kuva tulee sellaisenaan mattalasille.
Tämä ei suinkaan ole koko totuus. Jos se olisi, ei minullakaan
olisi ollut mitään syytä vaihtaa oman kamerani mattalasia toiseen,
syväepäterävyyden paremmin näyttävään.
Alkuperäisestä kysymyksestä: Rintalan Matin kommentit pienestä
etsinkuvasta ovat tässä tapauksessa varmasti lähimpänä totuutta,
koska tavallisen mattalasin kanssa täyskennoisenkin kameran kuvaa
on vaikea arvioida.
- Henrik
(Tämäkin viestiketju osoittaa, miten epäonnistunut kameraryhmien
nykyjako on. Kysymys liittyy digitaaliseen valokuvaukseen, silti
se on tässä ryhmässä. Eikä muuten ole ainoa esimerkki viimeisen
parin viikon ajalta. Vastaavasti digiryhmässä hölistään
isokuvafilmiformaattikameroista.)
--
Good signatures never die, they just fade away
Mikko Reinikainen
Henrik Herranen <leo...@jolt.modeemi.cs.tut.fi> wrote:
>Alkuperäisestä kysymyksestä: Rintalan Matin kommentit pienestä
>etsinkuvasta ovat tässä tapauksessa varmasti lähimpänä totuutta,
>koska tavallisen mattalasin kanssa täyskennoisenkin kameran kuvaa
>on vaikea arvioida.
Etsinkuvan pienuus ei kuitenkaan ole koko totuus.
Nykyaikaisten järjestelmäkameroiden tähyslaseissa on yritetty
optimoida etsinkuvan kirkkautta. Vanhanaikaisen hiekkapuhalletun
mattalasin sijasta niissä käytetään laserilla karhennettua pintaa,
joka päästää suuremman osan valosta silmään.
Laserilla tehdyn matriisin lisäksi etsinkuvassa voi näkyä tähyslasin
fresnel-linssi, joka näkyy etsimessä sisäkkäisinä rengaskuvioina.
Tähyslasin pinnalla näkyvä kuva ei kuitenkaan täydellisesti vastaa
filmin tai kennon pinnalle projisoituvaa kuvaa. Tähyslasi päästää
lävitseen eri määrän valoa riippuen siitä, tuleeko valo lasille
optiikalta kohtisuoraan vai jyrkemmässä kulmassa.
Ero etsinkuvan ja lopullisen kuvan välillä näkyy parhaiten kuvan
epäterävällä alueella, eli siinä millainen kuvan bokeh on.
Seuraava koe voi valaista etsinkuvan ja lopullisen kuvan välistä eroa.
Koita tarkentaa objektiivi lähimmälle tarkennusetäisyydelle ja tähtää
kaukaisuudessa olevaa valopistettä. Etsimessä pitäisi näkyä sumea tai
tarkkarajainen ympyrä. Ota kuva. Vertaa ympyrän kokoa etsinkuvassa ja
lopullisessa kuvassa. Onko mitään eroa?
- Mikko Reinikainen
Mikko Reinikainen
Antti Alhonen <antti.alhonen@tut_poista_tama.fi.invalid> wrote:
>> Lisäkysymys tähän on: voiko etsimen läpi nähtyyn syväterävyyteen
>> luottaa käyttäessä DOF-preview -nappulaa (syväterävyyden esitkatsona,
>> tai mikä se nyt on suomeksi)?
>
>Kyllä voi luottaa, juuri näin kamera himmentää siihen aukkoon, jolla
>lopullinen kuvakin tullaan ottamaan. Mitään eroa ei pitäisi olla
>lopulliseen kuvaan.
Oman kokemukseni mukaan ei voi luottaa. Katso äskeinen viestini samaan
ketjuun.
- Mikko Reinikainen
Tero P. Mustalahti
> Ero etsinkuvan ja lopullisen kuvan välillä näkyy parhaiten kuvan
> epäterävällä alueella, eli siinä millainen kuvan bokeh on.
Kirjoitetaan suomessa: boke. Se h on siellä pelkästään sen takia, että
englannin kieltä äidinkielenään puhuvat osaisivat ääntää sanan oikein.
Japaninkielisen sana kirjoittaminen suomenkielisessä tekstissä
teknisesti ottaen virheellisesti* jonkun toisen kielen äänneasun takia
on hassua. Kirjoitettuna "boke" sana ääntyy suomalaisen suussa
automaattisesti varsin lähelle alkuperäistä.
* Bokeh ei vastaa mitään virallista tai yleisesti käytettyä japanin
kirjoistustapaa latinalaisilla aakkosilla, vaan se on yksinomaan
englanninkielisen valokuvausyhteisön käyttämä kirjoitustapa.
Tero P. Mustalahti
Tero P. Mustalahti
> (Tämäkin viestiketju osoittaa, miten epäonnistunut kameraryhmien
> nykyjako on. Kysymys liittyy digitaaliseen valokuvaukseen, silti
> se on tässä ryhmässä. Eikä muuten ole ainoa esimerkki viimeisen
> parin viikon ajalta. Vastaavasti digiryhmässä hölistään
> isokuvafilmiformaattikameroista.)
Ryhmien volyymi on aika vähäinen, eikä aikoinaan ehkä tarpeelliseen
"rotuerotteluun" enää ole muutenkaan aihetta, joten digiryhmän voisi
lakkauttaa ja kaikki valokuvausaiheinen keskustelu siirtää takaisin
pääryhmään. Jos keskustelunaihe on tallennustatapariippuvainen, niin se
selviää kyllä lähes aina otsikosta tai viimeistään tekstin alusta.
Tämä kysymys muuten ei kyllä oikeasti ole mitenkään eksklusiivisesti
digitaaliseen valokuvaukseen liittyvä. Jos 35 mm filmiruudusta ottaa
20x30 cm tai isomman printin ja katsoo läheltä, niin toki siinäkin
syväterävyysvaikutelma on pienempi kuin etsimessä. Samoin vaihdettavat
tähyslasit eivät ole mikään digiajan keksintö. Pyrkimys mahdollisimman
kirkkaisiin tähyslaseihin on vahvistunut jo 20 vuotta
automaattitarkennuksen ja zoomien yleistymisen myötä. Digivalokuvaukseen
sillä on vain epäsuora yhteys kroppikennokameroiden tähyslasien pienen
koon ja vähäisen valomäärän myötä, joka ei siis tietenkään edes koske
kaikkia digitaalisia peilikameroita.
Tero P. Mustalahti
Mikko Reinikainen
Tero P. Mustalahti <term...@utu.fi> wrote:
>Mikko Reinikainen wrote:
>> epäterävällä alueella, eli siinä millainen kuvan bokeh on.
>
>Kirjoitetaan suomessa: boke.
Kirjoittaa kuka kirjoittaa. Kirjoitusasu bokeh on vakiintunut suomeen
englanninkielestä.
En löytänyt googlen avulla kuin yhden suomenkielisen sivun, jossa
kirjoitusasua boke käytettiin tuossa merkityksessä, paitsi jos
pohdittiin termin etymologiaa.
Jatkot kieliryhmään.
- Mikko Reinikainen
Tero P. Mustalahti
> In article <fbgh5a$27hn$1...@bowmore.utu.fi>,
> Tero P. Mustalahti <term...@utu.fi> wrote:
>> Mikko Reinikainen wrote:
>>> epäterävällä alueella, eli siinä millainen kuvan bokeh on.
>> Kirjoitetaan suomessa: boke.
>
> Kirjoittaa kuka kirjoittaa. Kirjoitusasu bokeh on vakiintunut suomeen
> englanninkielestä.
Niinpä, mutta ei siinä silti ole järkeä. Varsin usein kuulee sanan
äännettävän tuon englanninkielisen ammattisanaston kirjoitustavan mukaan
kuten se suomessa äännettäisiin. Siis "bokeh" niin, että h:kin ääntyy
lopussa. Tämä on hyvin ironista, koska tuo kirjoitustapa otettiin
käyttöön opettamaan englannin kieltä puhuville sanan oikea
alkuperäiskielinen ääntämys.
> En löytänyt googlen avulla kuin yhden suomenkielisen sivun, jossa
> kirjoitusasua boke käytettiin tuossa merkityksessä, paitsi jos
> pohdittiin termin etymologiaa.
>
> Jatkot kieliryhmään.
Takaisin myös valokuvausryhmään, koska ammattikieleen tai -slangiin
kuuluvasta sanastosta voidaan ja myös tulee keskustella myös sen
ensisijaisen käyttäjäkunnan lukemassa ryhmässä.
Tero P. Mustalahti
Pertti Heikkinen
> Kirjoitetaan suomessa: boke. Se h on siellä pelkästään sen takia, että
> englannin kieltä äidinkielenään puhuvat osaisivat ääntää sanan oikein.
> Japaninkielisen sana kirjoittaminen suomenkielisessä tekstissä
> teknisesti ottaen virheellisesti* jonkun toisen kielen äänneasun takia
> on hassua. Kirjoitettuna "boke" sana ääntyy suomalaisen suussa
> automaattisesti varsin lähelle alkuperäistä.
Sama koskee arabian sanoja "allah" ja "mullah", esimerkiksi.
Matti Vuori
@bowmore.utu.fi:
> Kirjoitetaan suomessa: boke. Se h on siellä pelkästään sen takia, että
> englannin kieltä äidinkielenään puhuvat osaisivat ääntää sanan oikein.
> Japaninkielisen sana kirjoittaminen suomenkielisessä tekstissä
> teknisesti ottaen virheellisesti* jonkun toisen kielen äänneasun takia
> on hassua. Kirjoitettuna "boke" sana ääntyy suomalaisen suussa
> automaattisesti varsin lähelle alkuperäistä.
Kun tarkastelee suomen sanoja, voi nopeasti huomata, miten tärkeä
kriteeri tämä on ollut kielen sanojen kirjoitusasun suunnittelussa... ja
kun kuuntelee suomea, huomaa miten se kaikenkaikkiaan kuulostaa
erinomaisesti muilta kieliltä.
--
Matti Vuori, <http://sivut.koti.soon.fi/mvuori>
Simo Salanne
> Kirjoitettuna "boke" sana ääntyy suomalaisen suussa
> automaattisesti varsin lähelle alkuperäistä.
>
... siis ääntyy "poke" ;/
Simo S.
Mikko Reinikainen
Tero P. Mustalahti <term...@utu.fi> wrote:
>Mikko Reinikainen wrote:
>> Kirjoittaa kuka kirjoittaa. Kirjoitusasu bokeh on vakiintunut suomeen
>> englanninkielestä.
>
>Niinpä, mutta ei siinä silti ole järkeä.
Järkeä tai ei, lainasanojen etääntyminen alkukielestä on osa
luonnollista kielen kehitystä. Jos jokin kielitieteellisessä mielessä
hassu muoto vakiintuu yleiseen käyttöön, se ei enää ole väärä.
- Mikko Reinikainen
x
Vakiintuu vain, jos joku suomen kieltä osaamaton moukka moisia
lainasanoja omaa kyvyttömyyttään levittää.
Tapio V.
> > Järkeä tai ei, lainasanojen etääntyminen alkukielestä on osa
> > luonnollista kielen kehitystä. Jos jokin kielitieteellisessä mielessä
> > hassu muoto vakiintuu yleiseen käyttöön, se ei enää ole väärä.
> Vakiintuu vain, jos joku suomen kieltä osaamaton moukka moisia
> lainasanoja omaa kyvyttömyyttään levittää.
Ja on joka tapauksessa väärä suomen kielessä, jossa loppu-h
tuollaisena on vieras ja luonnoton.
Tapsa
Tero P. Mustalahti
Noille on liian myöhäistä tehdä enää mitään. Voidaan tietysti väittää,
että asia on niin myös "bokeh"/"boke"-sanan kanssa, mutta se on sentään
aika tuore tuttavuus, joten en levittäisi tappiomielialaa vielä tässä
vaiheessa.
Tero P. Mustalahti
Tero P. Mustalahti
Ei se tietenkään tärkeä kriteeri ole ollut historiallisesti ja suurinta
osaa lainasanoista ei ole edes lainattu mitenkään suunnitellusti. Tällä
ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen kanssa, että hassun
englanninkielisen ammattislangiin kuuluvan kirjoitusasun lainaamisessa
sellaisenaan Suomen kieleen ei ole paljoakaan järkeä. Historiallisia
virheitä ei kannata ehdoin tahdoin lähteä toistamaan.
Sitäpaitsi kirjoitusasu "boke" on paljon enemmän suomen kielen mukainen
kuin "bokeh". Se muuttuisi nopeasti muotoon "poke", jonka onneksi
asiayhteys käytännössä aina erottaisi ravintolan vahtimestaria
tarkoittavasta slangisanasta...
Tero P. Mustalahti
Tero P. Mustalahti
Ei haittaa, asiayhteys erottaa. Paitsi tietysti puhuttaessa ravintolan
vahtimestaria esittävistä potreteista ;-)
Tero P. Mustalahti
Vinski
> Ja on joka tapauksessa väärä suomen kielessä, jossa loppu-h
> tuollaisena on vieras ja luonnoton.
Josta tulikin mieleen hauska kuriositeetti. Kesälomalla katselin
joutessa aamupäivän espanjalaista saippuasarjaa. Kaverit etsivät
puhelinluettelosta hotellien numeroita, johon pian toinen tokaisi:
"Hölmö. Hotellit ovat h:ssa ei o:ssa".
Taitaa se viheliäinen h olla välillä vikapaikassa muuallakin.
Vinski
Simo Salanne
Jos kuvan katsoja sanoo "Onpa kauhea poke" hän voi olla valokuvaaja tai
sitten ei, mutta jos sanoo "Onpa kaunis poke" niin täytyy olla valokuvaaja.
Simo S.
Jouni Karvo
"Tero P. Mustalahti" <term...@utu.fi> writes:
>
> Sitäpaitsi kirjoitusasu "boke" on paljon enemmän suomen kielen
> mukainen kuin "bokeh". Se muuttuisi nopeasti muotoon "poke", jonka
> onneksi asiayhteys käytännössä aina erottaisi ravintolan vahtimestaria
> tarkoittavasta slangisanasta...
Juu. Bokeh -> bokehi lienee luonnollinen kehitys.
terv.
Jouni
--
http://www.tkk.fi/%7ekex
Markus Lehto
> Kirjoittaa kuka kirjoittaa. Kirjoitusasu bokeh on vakiintunut suomeen
> englanninkielestä.
...kuten on moni muukin kirjoitettu sana, joka ei silti ole suomea.
Onneksi "boke":n oikeellisuudesta ei tarvitse jäädä arvailujen varaan,
vaan voimme tukeutua viralliseen tahoon: Kotimaisten kielten
tutkimuskeskuksen kielitoimiston sanakirjan kanta on, että "boke" sen
olla pitää. Ja sillä selvä. Kukin saa käyttää mtä termiä lystää, mutta
ne ovat kaikki muut vääriä, jos puhutaan suomea. Yksinkertaista.
--
-Markus Lehto
Tapani Tarvainen
> Tero P. Mustalahti wrote:
> > Kirjoitettuna "boke" sana ääntyy suomalaisen suussa
> > automaattisesti varsin lähelle alkuperäistä.
>
> Sama koskee arabian sanoja "allah" ja "mullah", esimerkiksi.
Hmm. Huomaan etten saa mieleeni arabia ääntämässä sanaa "Allah"
ilman kontekstia, mutta ainakin ilmauksessa "Allah akbar"
(jota arabimaissa ei voi välttyä kuulemasta) h ääntyy kyllä
varsin selvästi.
Toisaalta muotoa "mulla" näkee muuten käytettävän suomessa,
ilman h:ta siis.
--
Tapani Tarvainen
Pertti Heikkinen
> Hmm. Huomaan etten saa mieleeni arabia ääntämässä sanaa "Allah"
> ilman kontekstia, mutta ainakin ilmauksessa "Allah akbar"
> (jota arabimaissa ei voi välttyä kuulemasta) h ääntyy kyllä
> varsin selvästi.
Allahu akbarissa ääntyy.
Simo Salanne
> Onneksi "boke":n oikeellisuudesta ei tarvitse jäädä arvailujen varaan,
> vaan voimme tukeutua viralliseen tahoon: Kotimaisten kielten
> tutkimuskeskuksen kielitoimiston sanakirjan kanta on, että "boke" sen
> olla pitää. Ja sillä selvä. Kukin saa käyttää mtä termiä lystää, mutta
> ne ovat kaikki muut vääriä, jos puhutaan suomea. Yksinkertaista.
>
Kielentutkimus onkin poikkeuksellinen tieteenala, jossa tutkija sanelee
millainen tutkimuskohteen pitää olla, ollakseen "oikein".
Simo S.
Tero P. Mustalahti
> Ei täällä kukaan enää konstruoi sisäolentoja illatiivin sijaan. Yhtä
> vhän on järkevää konstruoida kaikkein alkuperäisintä sanaa, jos sillä ei
> voida kommunikoida. Jos sana jää suomalaiseksi kuriositeetiksi, onko sen
> puolesta järkevää taistella?
127 miljoonaa japanilaista ei sentään voida pitää kuriositeettina?
"Boke" on kaikkien kolmen modernin latinalaisen japanin
kirjoitusjärjestelmän mukaan oikea tapa kirjoittaa sana. Vielä tätäkin
tärkeämpänä pitäisin kuitenkin sitä, että "boke" on huomattavasti
enemmän myös suomen kielen mukainen tapa kirjoittaa.
Tero P. Mustalahti
Olli
> 127 miljoonaa japanilaista ei sentään voida pitää kuriositeettina?
> "Boke" on kaikkien kolmen modernin latinalaisen japanin
> kirjoitusjärjestelmän mukaan oikea tapa kirjoittaa sana. Vielä tätäkin
> tärkeämpänä pitäisin kuitenkin sitä, että "boke" on huomattavasti
> enemmän myös suomen kielen mukainen tapa kirjoittaa.
Kyllä se onkuriositeetti, koska kieli on kommunikaation väline, ja
meillä sentään on huomattavaa tarvetta kommunikoida mahdollisimman
monien, ei vain japanilaisten kanssa.
Japanilaisten vaikutuksen toki ymmärtää sellaisten sanojen kuin ikebana
tai kamikaze kanssa, mutta kyllä suomen kielessä varsinkin
vakiintumattomat sanat, saati näin tuiki pienen harrastajakunnan
käyttämät, on syytä ilmaista yleisemmin, jos käsitettä ei kokonaan
käännetä vaikka syväterävyysestetiikaksi.
Muuten yleensä käytetään kait levinneintä muotoa, olipa se jazz, ad hoc,
laissez-faire tai intifada. Nykyään tämä on paljon tärkeämpää kuin
ennen, koska mielestäni kommunikaation selkeyden vuoksi sanoista pitäisi
olla olemassa joko pelkästään kansainvälinen muoto tai sitten selvästi
suomalainen JA kansainvälinen muoto, joita mielellään ei voi sekoittaa.
Tämä pohdiskeluna, ei kiistelynä.
terv. Olli
Tero P. Mustalahti
> Japanilaisten vaikutuksen toki ymmärtää sellaisten sanojen kuin ikebana
> tai kamikaze kanssa, mutta kyllä suomen kielessä varsinkin
> vakiintumattomat sanat, saati näin tuiki pienen harrastajakunnan
> käyttämät, on syytä ilmaista yleisemmin, jos käsitettä ei kokonaan
> käännetä vaikka syväterävyysestetiikaksi.
Paremminkin "syväepäterävyysestetiikka". Bokessahan tarkastellaan kuvan
epäterävää aluetta ja siirtymäaluetta. Boken on melko pitkälti
japanilainen keksintö, vaikka toki siihen länsimaissakin on jonkin
verran kiinnotetty huomiota ennen valokuvausvälineteollisuuden
siirtymistä Japaniin. Siksi en näe miksei japanilainen vaikutus olisi
vähintään yhtä tärkeä kuin vaikkapa ikebanan tapauksessa. Itse asiassa
jopa tärkeämpi, koska kukkienasettelu kyllä tunnettiin taidemuotona
länsimaissakin jo ennen 1800-luvun lopun Japani-innostusta, joskaan se
ei tietenkään ollut yhtä arvostettua kuin ikebana Japanissa. Kuvan
epäterävän alueen tarkastelulle taas ei läntisen kulttuuripiirin
kielissä tiettävästi ollut edes sanaa ennen boken rantautumista USA:han
joskus 1990-luvun puolivälissä.
> Muuten yleensä käytetään kait levinneintä muotoa, olipa se jazz, ad hoc,
> laissez-faire tai intifada. Nykyään tämä on paljon tärkeämpää kuin
> ennen, koska mielestäni kommunikaation selkeyden vuoksi sanoista pitäisi
> olla olemassa joko pelkästään kansainvälinen muoto tai sitten selvästi
> suomalainen JA kansainvälinen muoto, joita mielellään ei voi sekoittaa.
"Boke" on tarpeeksi lähellä "bokehia", ettei mitään todellista
sekaannuksen vaaraa ole kansainvälisessä kanssakäymisessä. Eivät
vaihtoehtoiset kirjoitustavat "taliban" / "taleban" ja "Al-Qaida" /
"Al-Qaeda" tiettävästi ole tuottaneet mitään merkittäviä sekaannuksia.
Tero P. Mustalahti
Henrik Herranen
> sekaannuksen vaaraa ole kansainvälisessä kanssakäymisessä.
Voihan tästä tapella silmät sinisinä ihan miten pitkään haluaa.
Minäkin olin - ja oikeastaan olen edelleenkin - sitä mieltä, että
väärän termin "CD-levy" (pikkulevylevy) käyttäjät pitäisi kivittää,
mutta eipä se juuri ole heitä kuluneen neljännesvuosisadan aikana
haitannut. HiFi-lehtikin - vai olikohan se TM, sponsoroi termiksi
C-levyä (vrt. CC = Compact Cassette = C-kasetti), mutta näin vaan
kävi.
Ellei riittävän moni arvovaltainen taho ota voimakkaasti kantaa
boken puolesta, tulee bokeh vakiintumaan suomen kielessäkin.
Vaikka japanilaiset ovat ehkä maailman suurinta, parasta ja
syvyysepäterävintä valokuvauskansaa, niin tosiasia on, että
suomalaiset lukevat aika paljon enemmän englannin- kuin
japaninkielisiä nettiveppisivuja. Sieltä ne sanat sitten tarttuvat.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away