Salamalaitteet ja herkät silmät kohteella
Teemu Räikkönen
kuvat silloin, kun kohteella on hyvin herkät silmät ja silmäluomet
räpsähtävät melkeenpä samaan tahtiin salamalaitteen kanssa kiinni ja
auki (jättäen suureen osaan kuvia silmät kiinni)?
Vaimollani ja lapsellani esimerkiksi on tämä ongelma.
Kyseinen ongelma oli hyvin hankala esimerkiksi vaimon ylioppilaskuvia
ottaessa eräässä nimeltä mainitsemattomassa Tikkurilassa sijaitsevassa
valokuvaamossa. Siellä ensimmäiset koevedokset olivat kaikki sellaisia,
että kuvassa silmäluomista vähintään toinen oli kiinni salaman
räpsähdyksen vuoksi. Osan kuvaaja huomasi jo kuvatessa, suurinta osaa ei.
Tuolloin itse en vielä aktiivisesti harrastanut kuvaamista, mutta olin
hieman eri mieltä kuvaajan kanssa teknisistä mahdollisuuksista.
Esimerkiksi mittausta varten tai punasilmäisyyden estoa varten
räpsähtävä esisalama tuntuisi usein auttavan, jolloin silmän auettua
ensimmäisen räpsyn jälkeen ei se ehdi enää kiinni varsinaisen
kuvanottohetken kohdalla. Kyseinen kuvaaja kuitenkin väitti, että mitään
teknistä keinoa ei olisi saada kuvista suurempaa osaa onnistumaan. Tästä
on vain muutama vuosi aikaa.
Mitkä ovat omat kokemuksenne ja onko jotakin teknistä faktaa esimerkiksi
siitä millaisia ajotuksia ja kohdistuksia ja ties mitä pitäisi säädellä
ja käyttää, jotta kuvat onnistuisivat paremmin tässä suhteessa?
Valon levittäminen ympäri huoneen ei tässä tapauksessa tuntuisi
auttavan, jos valoa on riittävästi enemmän kuin ympäristössä jatkuvasti
on, silmät räpsähtävät valon suunnasta riippumatta - olettaen että
näkökenttään siitä riittävä määrä tule ja täten myös kasvot tulee
valotettua tasaisesti.
Tästä tuli sekin mieleeni, että varmaan "kuumaa valoa" pitäisi lisätä
riittävästi siihen salaman määrään verrattuna...se saattaisi tepsiä?
Usein tuo vaan tuottaa myös suuren määrän lämpöä, mikä ei välttämättä
ole kovin kiva juttu.
Markus Lehto
> Mitkä ovat omat kokemuksenne ja onko jotakin teknistä faktaa esimerkiksi
> siitä millaisia ajotuksia ja kohdistuksia ja ties mitä pitäisi säädellä
> ja käyttää, jotta kuvat onnistuisivat paremmin tässä suhteessa?
Helpoin tai ainakin luotettavin ratkaisu taitaa olla pelkän kuuman valon
käyttö.
Jos on jostain syystä aivan pakko käyttää salamaa, voi välähdysten
määrän lisääminen sopivalla taajuudella lauottuna auttaa, kuten
arvelitkin. Harvalla ihmisellä rävähtää silmät kahta kertaa esimerkiksi
TTL-mittauksen kahden välähdyksen tahtiin (fyysisesti mahdotonta). Eli
jokin systeemi salaman ja kameran laukaisuun, jolla välähdysten
taajuutta (ja ehkä määrääkin) voi säätää. Kun välähdykset tulevat
sopivalla erolla, räpäyttää kuvattava silmiä ensimmäisen välähdyksen
aikana ja toisen välähdyksen kohdalla (eli kameran lauetessa) ne ovat
juuri avautuneet kokonaan. Jos kaksi välähdystä ei riitä, voi kokeilla
kolmea. TTL-mittaus on tällaisille henkilöille se pahin mahdollinen
tapaus, koska välähdysten välillä on riittävästi aikaa sulkea silmät
lähes kokonaan.
Itse testasin taannoin edellä mainittua menetelmää "manuaalisesti", eli
laukaisemalla ensin kädessäni "feikkisalaman" ja vasta heti tämän perään
kameran & oikean salaman. Kun toimi riittävän nopeasti mutta kuitenkin
selvällä tauolla välähdysten välissä, oli kaikissa kuvissa silmät
kokonaan auki. Helppoa oikean ajoituksen hakeminen ja ylläpitäminen ei
tosin käsipelillä todellakaan ole!
--
-Markus Lehto
TaaviUntamo
TaaviUntamo
> Mitä keinoja on saada salamalaitetta/-laitteita hyödyntäen onnistumaan
> kuvat silloin, kun kohteella on hyvin herkät silmät ja silmäluomet
> räpsähtävät melkeenpä samaan tahtiin salamalaitteen kanssa kiinni ja
> auki (jättäen suureen osaan kuvia silmät kiinni)?
>
Miten olisi täsmäys sulkimen jälkimmäiseen verhoon vai mikäsenytonkaan?
Teemu Räikkönen
Tuossa kohden ongelmakohdaksi muodostuu, jos ei käytä Canonin digirungon
salamakenkään tarkoitettua salamalaitetta. Eli tuo runkohan tunnistaa
onko sellanen E-TTL -kelpoinen tai siitä seuraava malli salamalaitetta
kytkettynä, jos on jotakin muuta kuten perus analogikameran salamalaite
tai jokin muu laukasulaite salamakenkään, kamera toteaa (kuten
exif-tiedotkin herjaa): "ei salamaa".
Eli salamakenkähän kyllä laukaseen tunnistumattomankin salamalaitteen
sillä tavoin että normaali salamasynkkaus toimii, ilman mitään hienompia
mittauksia ja muuta multimediaa - täysin käsikäyttöisesti. Sen sijaan
jos salamalaite ei tunnistu oikein, kameran hienot salamalaite-asetukset
eivät sitten kaikilta osin toimikaan; esimerkiksi tuo mainitsemasi
toiseen verhoon täsmäys ei aiheuta kahta salaman laukasua oikein
ajastettuna, vaan pelkästään toisen niistä = ei voittoa.
Itselläni ei ole digi-canoniin tarkoitettua salamalaitetta käytössä, tai
muuta vastaavaa mikä tunnistuisi läsnäolevaksi salamalaitteeksi
rungossa. Kuvaan siis salaman suhteen "perstuntumalta", säätäen
asetukset käsin kuntoon sekä salamalaitteesta tai laitteista, että rungosta.
Mikko Reinikainen
Teemu Räikkönen <te...@terae.net> wrote:
>Mitä keinoja on saada salamalaitetta/-laitteita hyödyntäen onnistumaan
>kuvat silloin, kun kohteella on hyvin herkät silmät ja silmäluomet
>räpsähtävät melkeenpä samaan tahtiin salamalaitteen kanssa kiinni ja
>auki (jättäen suureen osaan kuvia silmät kiinni)?
Ensin voisi lähteä siitä, mikä on ilmiön aiheuttaja. Itse salaman
välähdys kestää vain millisekunnin tai muutamia millisekunteja, joten
siihen silmä ei ehdi reagoida. Silmäluomen suojareaktio aiheutuu siis
jostain muusta syystä.
Yksi voi olla esimerkiksi kameran peilin räpsähdysääni ennen kuvan
ottoa. Sitä voi koittaa kiertää käyttämällä pitkää valotusaikaa ja
laukaisemalla salaman viiveellä, kun silmä on ehtinyt räpsähtää.
Taustamusiikki voi myös auttaa peittämään kameran äänen.
Kuvaaja voi myös tiedostamattaan signaloida kuvattavalle
kuvanottohetken painaessaan laukaisinta. Koita laukaista kamera
puristavalla liikkeellä ja naama peruslukemilla siten, ettei kuvattava
osaa ennakoida kuvanottohetkeä.
TTL-salaman kanssa ongelma on salamavalotusta varten tuleva
esivälähdys, mutta Sinulla ei tainnut olla tällaista käytössä.
Kirkkaampi yleisvalaistus kuvauspaikassa voi myös auttaa ongelmaan,
koska silloin salaman välähdys ei tunnu niin sokaisevalta, eikä sitä
pelkää samalla tavalla.
Yksi konsti silmien räpyttelyn ehkäisemiseen on myös pyytää kuvattavaa
pitämään silmiään kiinni jonkin aikaa, sitten avaamaan silmät ja ottaa
kuva heti kun silmät ovat kunnolla auki. Näin voi tosin helposti tulla
luonnottomia ilmeitä, mutta ehkä parempia kuin luomet puolitangossa.
Vielä tuli yksi konsti mieleen: Tukeva humalatila saattaisi hidastaa
silmäluomien reaktiota sopivasti.
- Mikko Reinikainen
Oiva Hakala
"Mikko Reinikainen" <mtre...@paja.elisa-laajakaista.fi> wrote in message
news:0JrJh.15399$h25....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Yksi voi olla esimerkiksi kameran peilin räpsähdysääni ennen kuvan
> ottoa. Sitä voi koittaa kiertää käyttämällä pitkää valotusaikaa ja
> laukaisemalla salaman viiveellä, kun silmä on ehtinyt räpsähtää.
> Taustamusiikki voi myös auttaa peittämään kameran äänen.
Tämmöistä empiiristä tutkimusta:
Meidän juniorin silmät olivat melkein poikkeuksetta kiinni joka kuvassa,
jotka otin isolla filmi-Hasselbladilla studiovaloilla. Digi-Pentaxilla taas
melkein poikkeuksetta silmät auki. Tästä voimmekin päätellä, että kyllä digi
aina voittaa filmikameran, ja Pentax on parempi kamera kuin Hasseli :D :D
Arvuuttelua kuitenkin:
1. Hasselin laukaisin aina lankalaukaisimella, Pentaxin sormella
laukaisunapista. Mietin, ehtikö kuvattava reagoida pitkään sormen
liikkeeseen lankalaukaisimen kanssa.
2. Todennäköisempää kuitenkin, että ison kameran hitaammat peilimekanismit
ja apusuljin aiheuttavat sen verran viivettä, että kuvattava ehtii reagoida
kameraan "kolahdukseen" ennen välähdystä.
Oiva
Seppo Toivari
> In article <45f5929c$0$24626$7b1e...@news.nbl.fi>,
> Teemu RäikkÃļnen <te...@terae.net> wrote:
>> Mitä keinoja on saada salamalaitetta/-laitteita hyÃļdyntäen onnistumaan
Siinä mielestäni kunnon selostus. Lisuna TTL:stä voisi sanoa, että
digijärkkärin kanssa on useille ollut apua FV-Lockin käytöstä. Siinä
siis se TTL:n kanssa pakollinen esisalama laukaistaan etukäteen jollain
kameran napilla. Kamerasta riippuu mihin nappiin sen saa ohjelmoitua.
Voihan salaman tai useamman laittaa manuaalille niin esisalamaa ei
tarvitse tai käyttää salaman omaa automatiikkaa. Silläkin pääsee
esisalamasta eroon. Jos taas ääni pelottaa ja mankka on rikki niin
käyttää peilin lukitusta. Uskoisin, että sulkimen avautumisen ja
etuverholla tapahtuvan salaman viive on niin pieni, että siihen ei
silmät ehdi reagoimaan.
Teemu Räikkönen
> Ensin voisi lähteä siitä, mikä on ilmiön aiheuttaja. Itse salaman
> välähdys kestää vain millisekunnin tai muutamia millisekunteja, joten
> siihen silmä ei ehdi reagoida. Silmäluomen suojareaktio aiheutuu siis
> jostain muusta syystä.
Kyllä se on se salaman räpsähdys, olen testaillut laukoa pelkkää
salamalaitetta ja sillä tavoin että esimerkiksi lapsi kattelee ihan
muualle ja leikkii (salamalaitteen räpsäyttäen oman selkäni takaa
ohimennen useita kertoja). Kyllä silmät rävähtää aina kiinni, vaikka ei
ääntä kuuluisi tai oma ilmekää värähtäisi. Lapsi vain räpsyttelee
silmiään ja ihmettelee mistä se valo oikein tuli, pyrkien katsomaan
sinne päin minne salama osoittaa (esimerkiksi sivuseinän kautta
kimmottaessa). Ensimmäistä räpsähdystä lapsi vain ihmettelee
kummastuneen näköisenä, toista osaa jo odottaa sen verran että huomaa
sen johtuneen jostakin mitä kohden voi kääntyä.
Refleksi on tahdonvoimaisia liikkeitä nopeampi ja siinä ei vaikuta
suoranaisesti sama reagointinopeus mikä on varsinaisessa
näköhavainnoinnissa. Valitettavasti, muutenhan tuo olisikin kovin helppoa.
Teemu Räikkönen
>Jos taas ääni pelottaa ja mankka on rikki niin
> käyttää peilin lukitusta. Uskoisin, että sulkimen avautumisen ja
> etuverholla tapahtuvan salaman viive on niin pieni, että siihen ei
> silmät ehdi reagoimaan.
>
Eipä tuohon ääneen reagoi mitenkään, vaikka räpsisin ilman salamaa
kuinka paljon samalla kameralla niin ovat silmät koko ajan auki eivätkä
räpsi kiinni vaikka ottaisin kuinka pitkän sarjan kuvia...ennemminkin
mielenkiinnosta kattelee enempi kuvaajaan päin ja hymyilee tämä tapaus,
kun huomaa että häntä kuvataan.
Edelleen:
vain se valo aiheuttaa silmien kiinni räpsimistä; vaikka salamalaite
olisi kiinni kamerassa mutta pois päältä, saa kuvat onnistumaan jos valo
riittää. Sen sijaan jos vaikka pelkkää salamaa laukoo huomaamattomasti
missä päin huonetta tahansa, silmät räpsyttelee kiinni siitäkin
huolimatta ettei lapsi kuulisi tai näkisi mitään itse laukasusta
(esimerkiksi jos selkänsä takana ollessa räväyttää salaman, silmät
menevät kiinni ja räpsyttelee hetken aikaa ensimmäisen laukasun kohdalla
- etenkin jos on ollut huomattavasti pimeämpää ympärillä aikasemmin).
Teemu Räikkönen
> Teemu Räikkönen wrote:
>> Mitkä ovat omat kokemuksenne ja onko jotakin teknistä faktaa
>> esimerkiksi siitä millaisia ajotuksia ja kohdistuksia ja ties mitä
>> pitäisi säädellä ja käyttää, jotta kuvat onnistuisivat paremmin tässä
>> suhteessa?
>
> Helpoin tai ainakin luotettavin ratkaisu taitaa olla pelkän kuuman valon
> käyttö.
Taidan palata tähän kohtaan.
Salamasta eroon ja kuumavalot käyttöön, mikäli ympäristön valoisuus ei
muuten riitä.
Mites kuumavalon valon värilämpötilan kanssa; millainen olisi
hinta/laatu -suhteeltaan paras vaihtoehto harrastuspohjalta lähtiessä,
hehkuissa ei riitä puhti / halogeeneissa hieman huono värilämpötila +
liian paljon lämpöä ellei ole pakkasta sisälläkin / sama loru
värilämpötilsta putkien kanssa?
Vaikuttaa siltä että salaman kanssa ongelman kiertäminen on hieman
hakalahkoa näissä puitteissa. Ainakin ilman mitään omia Pelle Peloton
-viritelmiä.
Toki se viivesysteemikin voisi edelleen olla kokeilun arvoinen juttu,
jos yhdistäisi valokuvaus- ja elektroniikkaharrastuksia sen verran.
Tästä kehkeytyi melko simppeli kytkentä mielessä, pitää kokeilla sen
toimivuutta ehtiessäni.
Markus Lehto
> Mites kuumavalon valon värilämpötilan kanssa; millainen olisi
> hinta/laatu -suhteeltaan paras vaihtoehto harrastuspohjalta lähtiessä,
> hehkuissa ei riitä puhti / halogeeneissa hieman huono värilämpötila +
> liian paljon lämpöä ellei ole pakkasta sisälläkin / sama loru
> värilämpötilsta putkien kanssa?
Jos haetaan nimenomaan hinta/laatu -suhteeltaan lyömätöntä ratkaisua,
olisin ehdottanut juurikin noita halogeeneja. Hintaa ei ole nimeksikään
ja valotehoa löytyy vaikka muille jakaa. Värilämpötila ei digillä
kuvatessa ole mikään ongelma. Suurin miinus noissa taitaa olla
jokseenkin epätasainen spektri, mutta siitä ei ole ainakaan minulle
ollut koskaan haittaa.
Mikäli halogeenien lämmitysvaikutus ei kiehdo, lienee seuraavaksi paras
ratkaisu kuvauskäyttöön tarkoitetut loisteputket. Näissä tosin hinta on
jo sitten aivan toiselle kymmenluvulla...
--
-Markus Lehto
Seppo Toivari
> Seppo Toivari kirjoitti:
>> Jos taas ääni pelottaa ja mankka on rikki niin
>> käyttää peilin lukitusta. Uskoisin, että sulkimen avautumisen ja
>> etuverholla tapahtuvan salaman viive on niin pieni, että siihen ei
>> silmät ehdi reagoimaan.
>>
>
> Eipä tuohon ääneen reagoi mitenkään, vaikka räpsisin ilman salamaa
> kuinka paljon samalla kameralla niin ovat silmät koko ajan auki eivätkä
> räpsi kiinni vaikka ottaisin kuinka pitkän sarjan kuvia...ennemminkin
> mielenkiinnosta kattelee enempi kuvaajaan päin ja hymyilee tämä tapaus,
> kun huomaa että häntä kuvataan.
>
No ei ole vielä oppinut, että sulkimen räpsähdys tietää kirkasta
välähdystä, hyvä niin :)
> Edelleen:
> vain se valo aiheuttaa silmien kiinni räpsimistä; vaikka salamalaite
> olisi kiinni kamerassa mutta pois päältä, saa kuvat onnistumaan jos valo
> riittää. Sen sijaan jos vaikka pelkkää salamaa laukoo huomaamattomasti
> missä päin huonetta tahansa, silmät räpsyttelee kiinni siitäkin
> huolimatta ettei lapsi kuulisi tai näkisi mitään itse laukasusta
> (esimerkiksi jos selkänsä takana ollessa räväyttää salaman, silmät
> menevät kiinni ja räpsyttelee hetken aikaa ensimmäisen laukasun kohdalla
> - etenkin jos on ollut huomattavasti pimeämpää ympärillä aikasemmin).
>
Nikon Speedlight SB-80DX
Flash Duration: 1/1050 to 1/41600
Aika nopeat silmät on jos välähdyksen aikana saa silmät kiinni. Ne
pitäisi saada kiinni jo välähdyksen alussa tai muuten näkyy
liike-epäterävyyttä. Tuo etummainen aika on täydellä teholla ja
jälkimmäinen pienimmällä teholla.
Toki nuo vaihtelee jonkin verran salamasta riippuen, mutta samalla
hehtaarilla pitäis olla suht saman tehoisilla laitteilla.
Olisiko kuitenkin niin, että kuvaa otettaessa salama väläyttää
esisalaman ennen kuin peili nousee ylös ja suljin aukeaa. Jos silmät
reagoi siihen niin ne ehtii kiinni sopivasti kun varsinainen salama
välähtää. Jos kyseessä on digipokkariksi luokiteltava tai dSLR
TTL-salamalla niin kyse on esisalamasta. Jos salamasta löytyy
maunuaalinen tehonsäätö niin sitten salama manuaalille -> ei esisalamaa.
Jos salamasta löytyy oma automatiikka niin sitten sen kanssa -> ei
esisalamaa. Jos kamerasta löytyy johonkin nappulaan ohjelmoitava FV-lock
niin sitten se esisalama sen napin taakse ja sillä räpsäytetään mittaus
ja varsinaisen kuvanoton aikana välähtää vain se 1/1000s - 1/4000s
mittainen välähdys millä kenno valotetaan. Tuon kahden napin kanssa voi
vaikka testailla minkälainen viive pitää olla, että silmät ehtii auki
ensimmäisen räpsyn jälkeen, mutta ei herkisty vielä uuteen. Luulenpa
vain, että jos tulee vain yksi ainoa välähtys kuvaa otettaessa niin
silmät ei ehdi kiinni.
simppa
> Mitä keinoja on saada salamalaitetta/-laitteita hyödyntäen onnistumaan
> kuvat silloin, kun kohteella on hyvin herkät silmät ja silmäluomet
> räpsähtävät melkeenpä samaan tahtiin salamalaitteen kanssa kiinni ja
> auki (jättäen suureen osaan kuvia silmät kiinni)?
En tiedä onko mitään apua ongelmaasi, mutta itse kuvasin joku aika
sitten erästä mallia, joka lähes poikkeuksetta sai silmänsä kiinni.
Tähän auttoi ihan yksinkertaisesti tarkkailla, milloin malli räpsyttelee
luonnostaan ja laukaista kamera heti silmien avauduttua.
Onnistumisprosentti kasvoi huimasti.
Antti Alhonen
> kuvatessa ole mikään ongelma. Suurin miinus noissa taitaa olla
> jokseenkin epätasainen spektri, mutta siitä ei ole ainakaan minulle
> ollut koskaan haittaa.
Jos tarkoitat epätasaisella sitä, että spektri on piikikäs, tämä on eräs
ajoittain esiin nouseva urbaani legenda, jossa halogeenilamppu on
sekoitettu loisteputkeen. Muuten halogeenilampun valon spektri on
vastaavanlainen kuin hehkulampunkin. Oikein hyvä väritoistoltaan ja
sopii mitä parhaiten kuvaamiseen. Värilämpötila vain on vähän alhainen.
Mutta tietynlaista epätasaisuutta halvoissa halogeeneissa on sikäli,
että jos ostaa useita lamppuja - vielä eri merkkejä -, voivat
värilämpötilat lamppujen välillä vaihdella vähäsen, mikä voi tarkkaa
kuvaajaa häiritä.
> Mikäli halogeenien lämmitysvaikutus ei kiehdo, lienee seuraavaksi paras
> ratkaisu kuvauskäyttöön tarkoitetut loisteputket. Näissä tosin hinta on
> jo sitten aivan toiselle kymmenluvulla...
Joo. Ja halvoissa loisteputkissa taas on hyvin piikikäs spektri.
--
Antti Alhonen.
Valtteri Vuorikoski
> Joo. Ja halvoissa loisteputkissa taas on hyvin piikikäs spektri.
Philipsillä ja Osramilla on kummallakin "accurate color
rendering"-loisteputkia, esim. Osramin Lumilux de Luxe 12-950
(muistaakseni tälle oli tullut joku korvaava malli tosin joskus
taannoin). Nuo Osramit kustansivat takavuosina muistaakseni pari
kymppiä kappale.
En ole mitenkään oikeasti kuvaukseen käyttänyt kun en siihen
tarkoitukseen hankkinutkaan, mutta kun muutamaa testikuvaa katsoo niin
tulokset on sillai ihan reasonable. Spektrometrillä silmäiltynä
spektri on jatkuvahko, mutta siinäkin on kolme huomattavan kirkasta
emissioviivaa. Tuo spektri on kuitenkin aivan eri luokkaa kuin
lähimarketin kompaktihalogeenin kolme viivaa + vahingossa vähän
päälle -meininki.
Epäilisin että kevyessä käytössä olisivat ainakin kokeilemisen
arvoisia. Yhdessä putkessahan sitä valotehoa ei vaan lopulta ole
mitenkään järkyttävästi, mutta toisaalta valo on jo valmiiksi hyvin
diffuusia joten sitä ei varmaan hirveästi tarvi lisää
hajottaa. Tee-se-itse-meiningillä helposti kohdetta lähelle tuotavan
valaisinratkaisun työstäminen vaan voi vaatia hieman metallitöitä tai
vaihtoehtoisesti assistentin pitämään roskalavalta dyykattua
vaalaisinta paikallaan (kannattanee tosin panostaa moderniin
korkeataajuusmuuntajaan sille putkelle, teknologia jota ei valitettavasti
ole vielä roskalavoilla hirveästi näkynyt).
Viva-lite -nimellä löytyy myös normaaliin lamppukantaan kierrettäviä
kompaktihalogeeneja joiden spektri on myös jatkuva ja samansuuntainen
kuin noissa putkissa. Valmistaja ei tosin lupaile niille mitään
erityisiä ominaisuuksia valon laadun suhteen (pl. mielenlaadun ja
terveydentilan paranemista ym.), paitsi että se on "5000K". Hinta on
suolainen (32 euroa taisi olla moinen), mutta toisaalta sopivia
kantoja löytynee joka kodista ja valo on fokusoidumpaa kuin
normaaliloisteputkessa.
-v
Antti Alhonen
> emissioviivaa. Tuo spektri on kuitenkin aivan eri luokkaa kuin
> lähimarketin kompaktihalogeenin kolme viivaa + vahingossa vähän
> päälle -meininki.
Tarkoitat varmaan loisteputken?
> Viva-lite -nimellä löytyy myös normaaliin lamppukantaan kierrettäviä
> kompaktihalogeeneja joiden spektri on myös jatkuva ja samansuuntainen
> kuin noissa putkissa.
Tarkoitat varmaan loisteputkia?
-
Ei ihme, että urbaaneja legendoja syntyy. Erityisesti, kun normaaliin
lampunkantaan on myös saatavilla halogeeneja.
Halogeenilamppu on hehkulamppu. Niiden spektri on jatkuva. Eikä niitä
saa 5000 kelvinin värilämpötilalla, paitsi suodinkalvolla, joka hukkaa
suuren osan valotehosta.
--
Antti Alhonen.
Valtteri Vuorikoski
> Valtteri Vuorikoski wrote:
>> emissioviivaa. Tuo spektri on kuitenkin aivan eri luokkaa kuin
>> lähimarketin kompaktihalogeenin kolme viivaa + vahingossa vähän
>> päälle -meininki.
>
> Tarkoitat varmaan loisteputken?
>
>> Viva-lite -nimellä löytyy myös normaaliin lamppukantaan kierrettäviä
>> kompaktihalogeeneja joiden spektri on myös jatkuva ja samansuuntainen
>> kuin noissa putkissa.
>
> Tarkoitat varmaan loisteputkia?
Kyllä.
-v
Lassi Hippeläinen
3. Salama välähtää kahdesti: ensin mittaus, sitten valotus. Silmät reagoivat
siihen ensimmäiseen, joten toisen kohdalla ne ovat kiinni.
-- Lassi
Petri Kekkonen
> Mites kuumavalon valon värilämpötilan kanssa; millainen olisi
> hinta/laatu -suhteeltaan paras vaihtoehto harrastuspohjalta lähtiessä,
> hehkuissa ei riitä puhti / halogeeneissa hieman huono värilämpötila +
> liian paljon lämpöä ellei ole pakkasta sisälläkin / sama loru
> värilämpötilsta putkien kanssa?
Lähtisin katteleen vaikka tämäntyyppiseltä pohjalta:
http://www.fotoimpex.de/Aufnahme/ADOLITES/adolites.html
http://www.fotoimpex.de/Aufnahme/ADOLITES/adolights.pdf
Eli tollanen ADOLIGHT 3X mit 3 Spirallampen AL347, hinta 114,84e.
Vastaavaa vois itse rakentaa vaikka näistä ja sopivasta kulhosta:
http://www.adlux.fi/public/pdf/vivalites.pdf
- Petri
Tero P. Mustalahti
> Oiva Hakala wrote:
>> Tästä voimmekin päätellä, että
>> kyllä digi aina voittaa filmikameran, ja Pentax on parempi kamera kuin
>> Hasseli :D :D
> 3. Salama välähtää kahdesti: ensin mittaus, sitten valotus. Silmät reagoivat
> siihen ensimmäiseen, joten toisen kohdalla ne ovat kiinni.
Ja tästä taas voimme taas päätellä, että TTL-salama on ihan turha
keksintö ;-D
Tero P. Mustalahti
Teemu Räikkönen
Totta.
Vaimon ottamista kuvista noin 99% on lapsen silmät kiinni, johtuen
käyttämästään automaatti-kuvausasennosta ja siinä käytetystä salaman
TTL-mittauksesta. Etenkin Pentax-kamerallaan oli peräkkäin 10 kuvaa
silmät kiinni (kaikki sen kerran 10 kuvaa, jonka jälkeen luovutti).
Itse käytän harvemmin TTL-mittausta, useammin käsisäätöistä
salamalaitetta ja täysin manuaalisena kameran asetuksia, niin ja silloin
sekä muulloinkin Canonin EOS-kameraa.
Tarkistelin tuossa eräänkin kuvauskerran saldoa, siinä näyttää olevan
6/14 silmät ehtineet kiinni tai lähes kokonaan kiinni - yritin siinä
saada onnistumaan kuvan lapsesta iloisena isoisovaarinsa sylissä. Alussa
on iloinen ilme lapsella, lopussa ei. Ensimmäisistä otoksista 1 ei
onnistunut asetelma muuten, ja 2 oli jo silmät kiinni, 3 oli huono ilme,
4 oli silmät kiinni, 5 oli silmät kiinni, 6 oli kärsivä ilme ja silmät
kiinni, jne...loppupuolella pari muuten ok kuvaa, mutta ei ollut enää
iloisen näköinen lapsi sylissä.
Tuntuu ikävältä kuvata salaman kanssa lasta useita otoksia peräkkäin,
saadakseen sen onnistuneen kuvan jossa sekä ilme on OK että silmät
kokonaan auki. Ja yleensä jos tuo ensimmäinen menee pieleen, ja toisessa
onkin jo silmät kokonaan kiinni, niin loppupuolella ilme alkaa olla aika
kärsivä. Eli saa monta kertaa yrittää saada onnistuneita kuvia salaman
kanssa, yhdeltä "istumalta" ei paljoa kannata paria kuvaa enempää
yrittääkään - siinä vain hermostuu malli ja kuvaaja.
Ongelmat lasten kuvaamisessa lienevät tuttuja muillekin, muutenkin kuin
vain sen osalta että salaman räpsintä häiritsee?
Harri Ahola
Teemu Räikkönen <te...@terae.net> wrote:
> Tuntuu ikävältä kuvata salaman kanssa lasta useita otoksia peräkkäin,
> saadakseen sen onnistuneen kuvan jossa sekä ilme on OK että silmät
> kokonaan auki.
Näin Photoshop-aikanahan ei kyllä ole mikään ongelma vaihtaa muuten
hyväilmeiseen kuvaan toisesta ruudusta auki olevat silmät.
Tuo nyt ei ole mikään yleisratkaisu ko. pulmaan, mutta hätävara
kuitenkin. Joutuu tosin hieman askartelemaan.
-Harri, valokuvaaja
--
http://www.harriahola.1g.fi/
Teemu Räikkönen
Näin digiaikana ja vielä nörttinäkin, kuitenkin ja ehkä sitäkin enempi
kannatan luomua vaikka mahdollisuudet "onnistuneeseen kuvaan" olisi
teknisessä mielessä aina. Kuulun ihmisiin joille kuvan arvo romahtaa jos
se on muokattu nätiksi eikä onnistunut jo alunperin.
En voisi kuvitella feikkikuvaa albumiin; sellaista missä oikeasti ei ole
onnistunut otos vaan jouduttu digitalisesti raiskaamaan kuva. Käsittely
kuville maksimissaan kevyt muokkaus valotukselle ja sävytoistolle, eli
back to basics... Ei trikkejä perhealbumiin, kiitos.
TaaviUntamo
Käyttämällä järkkärillä sulkimen jälkimäisen verhon täsmäystä vai mikä
moinen rear curtain onkaan, voisi silmät ehtiä uudelleen auki.
Simo Salanne
> Oiva Hakala wrote:
>>
>>Meidän juniorin silmät olivat melkein poikkeuksetta kiinni joka kuvassa,
>>jotka otin isolla filmi-Hasselbladilla studiovaloilla. Digi-Pentaxilla
>>taas melkein poikkeuksetta silmät auki. Tästä voimmekin päätellä, että
>>kyllä digi aina voittaa filmikameran, ja Pentax on parempi kamera kuin
>>Hasseli :D :D
>>
>>Arvuuttelua kuitenkin:
>>
>>1. Hasselin laukaisin aina lankalaukaisimella, Pentaxin sormella
>>laukaisunapista. Mietin, ehtikö kuvattava reagoida pitkään sormen
>>liikkeeseen lankalaukaisimen kanssa.
>>
>>2. Todennäköisempää kuitenkin, että ison kameran hitaammat peilimekanismit
>>ja apusuljin aiheuttavat sen verran viivettä, että kuvattava ehtii
>>reagoida kameraan "kolahdukseen" ennen välähdystä.
>>
>>Oiva
>
>
> 3. Salama välähtää kahdesti: ensin mittaus, sitten valotus. Silmät reagoivat
> siihen ensimmäiseen, joten toisen kohdalla ne ovat kiinni.
>
Oiva lienee käyttänyt _studiosalamien_ kanssa erillistä salamamittaria,
josta valotuksen siirtäminen käsin hasselille kestää niin kauan että
pojan silmät ovat ehtineet aueta -- ellei sitten pitkästyessään isän
puuhailuun ole nukahtanut ;)
Simo S.
Lassi Hippeläinen
Mittari?
Kannattaisi palata vanhaan hyvään aikaan, kun oikea annos salamavaloa
laskettiin päässä aukosta, etäisyydestä ja ohjeluvusta. Ei tulisi noita
liikaläväyksiä kuvattavaa häiritsemään...
-- Lassi
Oiva Hakala
"Lassi Hippeläinen" <lahi...@ieee.orgies.invalid> wrote in message
news:etjdds$oqo$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>>> 3. Salama välähtää kahdesti: ensin mittaus, sitten valotus. Silmät
>>> reagoivat siihen ensimmäiseen, joten toisen kohdalla ne ovat kiinni.
>>>
>>
>> Oiva lienee käyttänyt _studiosalamien_ kanssa erillistä salamamittaria,
>> josta valotuksen siirtäminen käsin hasselille kestää niin kauan että
>> pojan silmät ovat ehtineet aueta -- ellei sitten pitkästyessään isän
>> puuhailuun ole nukahtanut ;)
>>
>> Simo S.
>
> Mittari?
>
> Kannattaisi palata vanhaan hyvään aikaan, kun oikea annos salamavaloa
> laskettiin päässä aukosta, etäisyydestä ja ohjeluvusta. Ei tulisi noita
> liikaläväyksiä kuvattavaa häiritsemään...
>
> -- Lassi
Tähän ketjuun on nyt ihan pakko vastata: Mitenkähän Lassi tuon
kuvaustilanteen oikein ajatteli???. Käytössä siis studiosalamat ja 80-luvun
loppupuolen 6x6 Hasselblad jossa ei umpimekaanisena ole taatusti
minkäänlaista mittausta saati salama-automatiikkaa. Eli niitä väläyksiä
tulee tasan tarkaan 1 kpl :). Simo siis oli tuossa oikeassa, ja kun valot
ovat paikallaan ja ennen kuvausta mitatut, niin kuvauksen aikana ei tarvis
mittailla mittään, eikä tule liikaväläyksiäkään. Kyllä tuossa varmaan on
kyse siitä, että malli reagoi ison kameran ääneen. Hyviä kuvia niin Lassille
kuin Simollekin... Oiva
Mikko Reinikainen
Teemu Räikkönen <te...@terae.net> wrote:
>Sen sijaan jos vaikka pelkkää salamaa laukoo huomaamattomasti
>missä päin huonetta tahansa, silmät räpsyttelee kiinni siitäkin
>huolimatta ettei lapsi kuulisi tai näkisi mitään itse laukasusta
Palaan vielä tähän aiheeseen. Sitä en epäilekään, etteikö salaman
välähdys saisi lapsen räpsäyttämään silmiään, mutta vaikuttaa
uskomattomalta, että silmäluomi ehtisi liikahtaakaan itse välähdyksen
aikana. Mikä salama muuten oli kyseessä?
Voisit vielä kokeilla sellaista, että hämärässä huoneessa väläytät
salaman. Jos välähdyksen valossa näet, että silmäluomet ovat
liikkeessä tai kiinni, on lapsellasi yliluonnollisen nopeat
silmäluomet.
- Mikko Reinikainen
Mikko Reinikainen
>missä päin huonetta tahansa, silmät räpsyttelee kiinni siitäkin
>huolimatta ettei lapsi kuulisi tai näkisi mitään itse laukasusta
Palaan vielä tähän aiheeseen. Sitä en epäilekään, etteikö salaman
Teemu Räikkönen
> Palaan vielä tähän aiheeseen. Sitä en epäilekään, etteikö salaman
> välähdys saisi lapsen räpsäyttämään silmiään, mutta vaikuttaa
> uskomattomalta, että silmäluomi ehtisi liikahtaakaan itse välähdyksen
> aikana. Mikä salama muuten oli kyseessä?
>
> Voisit vielä kokeilla sellaista, että hämärässä huoneessa väläytät
> salaman. Jos välähdyksen valossa näet, että silmäluomet ovat
> liikkeessä tai kiinni, on lapsellasi yliluonnollisen nopeat
> silmäluomet.
Pitää jossain vaiheessa testailla hämärissä olosuhteissa, mutta
kuitenkin niin ettei lapsi ehdi varsinaista pimeänäköä muodostaa jottei
satu kovasti silmiin.
Ensimmäisen tai toisen väläyksen kohdalla valotetuissa kuvissa on usein
ollut silmäluomet noin puoliksi kiinni tai hieman vähemmän, mutta
selvästi menossa kiinni...sen jälkeen ne sitten räpsyykin sen verran
tiuhaan että harvassa kuvassa ovat auki kokonaan. Tuo riippunee hieman
siitäkin että olenko väläyttänyt epähuomiossa salamalaitteen samassa
tilassa jo aikaisemmin ja kuvaanko jatkuvaa sarjaa maksiminopeudella;
ilmeisesti neurosysteemi reagoi refleksillä entistä nopeammin jos on
juuri vähän aikaisemmin saanut aiheen refleksin toteuttamiseen ja
räpsyttelee silmiä entistä nopeammalla reagointiajalla?
Teemu Räikkönen
UNOHDIN mainita kokonaan että salamalaite on vanha Vivitarin 283 ollut
näissä tapauksissa, se ei liene mikään kovin nopea salamalaite verraten
uusiin joista jokunen maininnut että olisi jopa 0,4ms tai enintään 1ms
välähdysaikoja ja ilmeisest hurjasti enemmän valotehoa kuitenkin...
Teemu Räikkönen kirjoitti:
Pasi Savolainen
> Pahoittelen top-postausta, mutta sallittakoon itselle vastatessa.
>
> UNOHDIN mainita kokonaan että salamalaite on vanha Vivitarin 283 ollut
> näissä tapauksissa, se ei liene mikään kovin nopea salamalaite
> verraten uusiin joista jokunen maininnut että olisi jopa 0,4ms tai
> enintään 1ms välähdysaikoja ja ilmeisest hurjasti enemmän valotehoa
> kuitenkin...
Tämän sivun mukaan <http://www.hiviz.com/activities/guidebook/Activity_02.html>
283:n välähdyksen kesto on 4ms kaikkiaan ja suurin osa valosta tulee jo
1ms:n aikana. Jos lapsesi reagoi tässä ajassa niin suosittelen
kryptoniittialushousuja.
--
Psi -- <http://www.iki.fi/pasi.savolainen>
Tero P. Mustalahti
> Itse käytän harvemmin TTL-mittausta, useammin käsisäätöistä
> salamalaitetta ja täysin manuaalisena kameran asetuksia, niin ja silloin
> sekä muulloinkin Canonin EOS-kameraa.
Tarkoitatko käsisäätöisellä salamalla 1960-luvun tyyliä eli aukon
asettamista ohjeluvun ja etäisyyden mukaan? Aivan noin pitkälle ei
yleensä minusta tarvitse mennä, vaan voi käyttää salaman omaa
automatiikkaa, jolloin mittausvalotusta ei tarvita. Se säästää lisäksi
melko lailla akkuja/paristoja, sillä täysin käsisäätöisenä salama
välähtää aina täydellä teholla.
> Ongelmat lasten kuvaamisessa lienevät tuttuja muillekin, muutenkin kuin
> vain sen osalta että salaman räpsintä häiritsee?
Lapsista ja kotieläimistä on vaikea saada kuvia "suunnitellusti".
Parhaita ovat tilannekuvat ja niiden varalta kannattaakin pitää kameraa
käsillä mahdollisimman paljon. Kalustoksi kannattaa valita joku hyvä
pokkari tai pienikokoinen peilijärkkäri.
Pokkarissa kannattaa tietysti kiinnittää huomiota punasilmäisyyteen.
Saahan sitä tietysti poistettua kuvankäsittelylläkin, jos on digikamera
tai filmiskanneri, mutta parasta on valita isokokoinen pokkari, jossa on
ponnahdussalama. Sen sijaan ns. punasilmäisyyden estotoiminto ei
pokkareissa toimi juuri koskaan siten kuin sen pitäisi ja lisäksi sekin
voi saada kohteen sulkemaan silmänsä. Digipokkareista kelpaavat vain
uudehkot mallit, joissa ei ole suurta laukaisuviivettä. Kuinkahan moni
tilannekuva on hukattu liian aikaisella siirtymisellä digiaikaan...
Tero P. Mustalahti
Tero P. Mustalahti
> Kannattaisi palata vanhaan hyvään aikaan, kun oikea annos salamavaloa
> laskettiin päässä aukosta, etäisyydestä ja ohjeluvusta. Ei tulisi noita
> liikaläväyksiä kuvattavaa häiritsemään...
Kyllä tuokin käy, mutta salaman oma ei-TTL automatiikka toimii
useimmiten ihan yhtä hyvin eikä ole ihan yhtä hidasta. Noita
tyristorisalamiahan on ollut jo 1970-luvulta lähtien. Salama mittaa
takaisinheijastuneen valon määrän ja sammuttaa pulssin kun valoa on
tullut tarpeeksi. Riittää, kun aukko on asetettu tiettyyn arvoon
riippuen kennon/kautta filmin herkkyydestä.
Tero P. Mustalahti
Antti Alhonen
> Tämän sivun mukaan <http://www.hiviz.com/activities/guidebook/Activity_02.html>
> 283:n välähdyksen kesto on 4ms kaikkiaan ja suurin osa valosta tulee jo
> 1ms:n aikana. Jos lapsesi reagoi tässä ajassa niin suosittelen
> kryptoniittialushousuja.
Salamaan reagoiminen voi olla _yllättävän_ nopeaa. Olettaisin, että
silmien kiinni räpsähtäminen on refleksi, joka ei vaadi tietoista
reagointia aivoilta. Tällöin reaktioaika voi olla äärimmäisen lyhyt,
hyvinkin millisekunnin luokkaa. Niinikään silmäluomissa on luomien
keveyteen nähden aika voimakkaat lihakset. En pitäisi lainkaan
mahdottomana, että parissa millisekunnissa silmäluomet ehtivät
mennä kiinni. Joku paremmin ihmisen fysiologiaa tunteva osaisi ehkä
vastata tähän.
Kokeilin silmien kiinnimenonopeutta 30 kuvaa sekunnissa ottavalla
digikameran videokuvaustilalla. Kuvasin, kun pistin silmiäni kiinni.
Kun vertailen peräkkäisiä kuvia, useimmissa kiinnimenoissa silmät
ehtivät mennä kiinni framejen välissä siten, että edellisessä kuvassa
silmät ovat täysin auki ja seuraavassa täysin kiinni. En tiedä, mikä on
kameran valotusaika ja mikä se väli, jolloin valotusta ei tapahdu, mutta
olisi realistista arvioida, että tämä kuvien väli ei ainakaan yli
kymmentä millisekuntia ole. Näin ollen on aivan realistista uskoa, että
silmien lihakset toimivat jopa millisekunnissa. Etenkin, kun kyseessä on
voimakas refleksi ja lapsi.
--
Antti Alhonen.
Mikko Reinikainen
Antti Alhonen <antti.alhonen@tut_poista_tama.fi.invalid> wrote:
[puhutaan silmäluomen autonomisesta reagoinnista salamavalon
välähdykseen]
>Tällöin reaktioaika voi olla äärimmäisen lyhyt, hyvinkin
>millisekunnin luokkaa. Niinikään silmäluomissa on luomien keveyteen
>nähden aika voimakkaat lihakset. En pitäisi lainkaan mahdottomana,
>että parissa millisekunnissa silmäluomet ehtivät mennä kiinni. Joku
>paremmin ihmisen fysiologiaa tunteva osaisi ehkä vastata tähän.
En tunne fysiologiaa tarpeeksi, mutta ihan perusfysiikan perusteella
tuntuu aika mahdottomalta, että silmäluomi jaksaisi sulkea itsensä
millisekunnissa.
Oletetaan, että yläluomen täytyy kulkea millisekunnissa noin yhden
senttimetrin matka. Silloin tarvittava kiihtyvyys on 20 000 m/s ja
luomi törmää alaluomeen 72 km/h nopeudella. Jos yläluomen paino olisi
vaikkapa yksi gramma, tarvittaisiin tuollaiseen kiihtyvyyteen 20
newtonin voima, eli sellainen voima, joka pystyy nostamaan kahden
kilon punnuksen. Meidän yksivuotias nostelee sellaisia kyllä kaksin
käsin, mutta että yhdellä silmäluomella...
Myöskään tuo yhden millisekunnin reaktioaika salaman välähdykseen ei
kuulosta kovin uskottavalta. Ainoa lähde, jonka tähän hätään löysin,
oli Encyclopedia Britannica, jossa sanotaan, että luomen kosketukselle
herkän refleksin nopeus on noin 100 ms ja optinen refleksi on
hitaampi:
http://www.britannica.com/eb/article-64886/human-eye
Laitoin viestin myös ryhmään sfnet.keskustelu.terveys, jos jollakulla
siellä olisi parempaa näkemystä silmän optisesta sulkemisrefleksistä.
Jatkot valokuvausryhmään.
- Mikko Reinikainen
Mikko Moilanen
> En tunne fysiologiaa tarpeeksi, mutta ihan perusfysiikan perusteella
> tuntuu aika mahdottomalta, että silmäluomi jaksaisi sulkea itsensä
> millisekunnissa.
Haha, siinäpä oli mainio uusi lähestymistapa asioihin. Olkoon
toisarvoista se, mitä fysiikalla ei voi selittää.
PenttiL
Jotenkin tuntuisi uskomattomalta, että silmä olisi niin nopea, että
pystyisi sulkeutumalla ehkäisemään silmän sisään tunkeutuvan valon valon
jo ollessa päässyt tunkeutumaan silmän sisään. Kyllä sensorin tulisi
olla silmän ulko-, eikä sisäpuolella pystyäkseen ehtimään edes teoriassa
ajallisesti ohjaamaan simäluomen sulkeutumaan niin varhaisessa
vaiheessa, että siitä olisi jotain hyötyä.
-Pentti
Osmo R
Digipokkareista kelpaavat vain
> uudehkot mallit, joissa ei ole suurta laukaisuviivettä. Kuinkahan moni
> tilannekuva on hukattu liian aikaisella siirtymisellä digiaikaan...
Ei kai kukaan kuvaa painamalla laukaisimen kerralla pohjaan?
Ensin painetaan puoliväliin, jolloin kamera tarkentuu ja sitten
sopivalla hetkellä pohjaan. Tarviottaessa käytetää AF-lukitusta.
Canoneissa on myös ihan oman (käsittääkseni kiinteätarkenteinen)
moodi lasten ja lemmikkien kuvaamiseen.
Osmo
Petri Lopia
> Ei kai kukaan kuvaa painamalla laukaisimen kerralla pohjaan?
> Ensin painetaan puoliväliin, jolloin kamera tarkentuu ja sitten
> sopivalla hetkellä pohjaan. Tarviottaessa käytetää AF-lukitusta.
Ei ainakaan kumpikaan omista Canoneistani tarkenna vaikka, kuinka
painaisin laukaisinta puoliväliin tai pohjaan...
--
Petri Lopia :: petri.RE...@iki.fi.invalid
Galapagos Island, Lightnings, Nature, StormChasing, Moon etc. photos:
http://www.petrilopia.net/ http://www.pbase.com/whig/
Toni Nikkanen
Tämä on muuten jännä juttu. Ensin kuvataan manuaalifokuskameralla ja
ihan itse fokusoidaan ihan niin kauan kuin huvittaa ja jaksaa ja
kehutaan että se kamera kyl aina laukes heti. Sitten tulee
autofokuskamerat ja aletaan valittamaan "suljinviiveestä" kun siihen
laukaisuviiveeseen sisältyy se fokusointi ja itse laukeaminen ei
kestä välttämättä yhtään sen kauemmin.
(Oli niissä vanhoissa manuaali-SLR:ssäkin laukaisuviive. Peilin
pitää nousta ylös ennenkuin suljin voi laueta ja plaahplaah...)
(joo ja onhan niitä vähän vanhempia digipokkareita jotka märehtivät
ties miten kauan sitä pelkkää laukeamistakin ja joissa lisäksi ei
välttämättä voi edes hallita koska se kamera fokusoi ja niin pois
päin. So what, minulla on peräti Canonin tekemä perintöfilmipokkari
jossa pitää nappia painettuaan rauhassa odotella, että linssi
ponnahtaa esiin ja sitten vasta kamera laukeaa. Eli oliko kaikki ennen
vanhaan paremmin vai ei? Suosittelen lukemaan taannoisen
NYT-liitteen...)
Antti Alhonen
> Tämä on muuten jännä juttu. Ensin kuvataan manuaalifokuskameralla ja
> ihan itse fokusoidaan ihan niin kauan kuin huvittaa ja jaksaa ja
> kehutaan että se kamera kyl aina laukes heti. Sitten tulee
> autofokuskamerat ja aletaan valittamaan "suljinviiveestä" kun siihen
> laukaisuviiveeseen sisältyy se fokusointi ja itse laukeaminen ei
> kestä välttämättä yhtään sen kauemmin.
Onko tämä ihmekään? Kuvaushan on sellaista, että välillä on aikaa
ja välillä ei. Manuaalifokuskameralla tarkennuksen viive on juuri se,
minkä kuvaaja itse haluaa, eikä kameran päättämä.
Manuaalitarkennuksen voi vetää tilanteesta riippuen tarvittavalla
nopeudella. Jos on aikaa, sitten tarkennellaan, jos ei, sitten
laukaistaan pahimmassa tapauksessa vaikka tarkentamatta. Hyvällä
kuvaajalla sormi painaa laukaisinta juuri sillä hetkellä kun kuva
halutaan ottaa. Tarkennus tapahtuu koko ajan siinä sivussa. Usein
kuvausaukko on sen verran pienempi, että vaikka tarkennus ei ehtisi
aivan osua loppuun, kuva on kuitenkin riittävän terävä ja - mikä
tärkeintä - juuri oikealta hetkeltä.
Autofokusmoottori ei valitettavasti osaa arvioida tilanteen
hetkellisyyttä ja sitä, onko nyt aikaa tarkennella vai ei.
Niissä vanhoissa kameroissa oli sitten aika usein iso etsinkuva
mikroprismoilla ja leikkoruudulla, ja täydellä aukolla aika
valovoimainen optiikka, joka helpotti tarkentamista. Sitä voi olla
vaikea ymmärtää, jos kuvaa autofokukselle suunnitellulla digijärkkärillä
jossa on pelkkä mattalasi, optiikan valovoima joku 3.5 eikä
manuaalitarkennuksen rengas "vastaa" niin hyvin kääntelyyn kuin
manuaalitarkennukselle suunnitelluissa laitteissa - eli
manuaalitarkennus on vain yksi lisäominaisuus.
Mutta kun on vain manuaalitarkennus, silloin se on yleensä ollut pakko
suunnitella hyvin.
Osaavissa käsissä oikein toteutettu manuaalifokus on ylivoimainen. Mm.
tästä syystä ammattilaisvideokameroissa ja elokuvafilmikameroissa ei
yleensä ole autofokusta lainkaan.
Autofocuksen metkutkin voi varmasti oppia ja sillä voi oppia ennakoimaan
vähän samaan tapaan. Ja huonompikin autofocus toimii varmasti paremmin
kuin aivan aloitteleva kuvaaja.
Loppujen lopuksi on kyse vain siitä, kummalla tavalla haluaa kuvata.
> Eli oliko kaikki ennen vanhaan paremmin vai ei?
Mistä moinen ajatus, sanoiko joku noin?
--
Antti Alhonen.
Toni Nikkanen
Puhut tietysti asiaa, mutta en oikeastaan ajatellut juttua ammattimaisen
jalkapallokuvaajan tjsp. näkökulmasta vaan siitä että tavan napsijat
tykkäävät valitella asiasta tiedostamatta edes sitä, että usein se
"laukaisuviive" on enimmäkseen sitä autofokusviivettä... tai että omassa
kamerassa voi olla mahdollista fokusoida erikseen ja laukaista
erikseen, automaattisesti tai ei.
> Niissä vanhoissa kameroissa oli sitten aika usein iso etsinkuva
> mikroprismoilla ja leikkoruudulla, ja täydellä aukolla aika
> valovoimainen optiikka, joka helpotti tarkentamista.
Juu, se onkin hieno fiilis kuvata vaikkapa tuolla Canon New F-1:llä,
55/1.2 lasilla ja focusing screen AJ (Bright Laser Matte):lla... olen
hiljattain ruvennut miettimään uudestaan onko se
mikroprisma/leikkokuva sittenkään paras vai onko vielä parempi jos on
vaan niin kirkas tähyslasi kuin mitä voi saada.
> > Eli oliko kaikki ennen vanhaan paremmin vai ei?
> Mistä moinen ajatus, sanoiko joku noin?
Minä.
Yrjö O. Mäkinen
>
> hiljattain ruvennut miettimään uudestaan onko se
> mikroprisma/leikkokuva sittenkään paras vai onko vielä parempi jos on
> vaan niin kirkas tähyslasi kuin mitä voi saada.
>
Sama on käynyt mielessä.
Varsinkin silloin kun haluaa että se tarkka kohde on kuvassa sijoitettu
muualle kuin sihen kuvan keskustaan ja syvätarkkuusalue pitää olla pieni.
Jolloin kameraa ei pidä käännellä tarkennuksen jälkee.
--
yom
Pasi Savolainen
Eikös kuitenkin näissä leikokuva -tarkennuslaseissa ole ihan
perus-mattalasi muualla kuin tarkennusalueella? Sillekin voi tarkentaa,
katsoo vain että kuva on halutussa kohti tarkka.
Tuskin sitä lasia on ainakaan tahallaan pimennetty leikkoprisman
ulkopuolella?
Yrjö O. Mäkinen
>
> Eikös kuitenkin näissä leikokuva -tarkennuslaseissa ole ihan
> perus-mattalasi muualla kuin tarkennusalueella? Sillekin voi tarkentaa,
> katsoo vain että kuva on halutussa kohti tarkka.
> Tuskin sitä lasia on ainakaan tahallaan pimennetty leikkoprisman
> ulkopuolella?
>
Kyllä niissä on.
Mutta kun se leikkokuva & mikroprisma on siellä, niin tuppaan sillä
tarkentamaan ja sommittelu jää vähemmälle.
Olen vaihtanut Pentax K10D kameraan KatzEye tähyslasin.
Sen halvemman version josta puuttu OptiBrite Treatment ja AF Area Brackets
ominaisuudet.
Ehkä tämä OptiBrite Treatment kannustaisi enemmän käyttämään sitä
matta-aluetta.
Vaikka kyllä se nytkin perus-mattalasille tuntuu.
http://www.katzeyeoptics.com/item--Katz-Eye-Focusing-Screen-for-the-Pentax-K10D--prod_K10D.html
--
yom
Osmo R
> On 2007-04-28, Osmo R <ok...@hotmail.com> wrote:
>
>> Ei kai kukaan kuvaa painamalla laukaisimen kerralla pohjaan?
>> Ensin painetaan puoliväliin, jolloin kamera tarkentuu ja sitten
>> sopivalla hetkellä pohjaan. Tarviottaessa käytetää AF-lukitusta.
>
> Ei ainakaan kumpikaan omista Canoneistani tarkenna vaikka, kuinka
> painaisin laukaisinta puoliväliin tai pohjaan...
Kyse kuitenkin oli pokkareista, kuten Ixus.
Osmo
Teemu Räikkönen
Itse asiassa jos aiheessa pysyttäisiin, alunperin oli kyse
järjestelmäkameralla kuvaamisesta - josta sittemmin rönsyiltiin myös
pokkareihin.
Täydentäisin nyt tässä sen verran että vaimon digipokkari Pentax
onnistunut kuva tarvii punasilmäsyyden poisto -toiminnon, jonka
lisäväläys aiheuttaa riittävän viiveen silmien aukeamiseen jälleen
kokonaan lapsen kohdalla.
Oletettavasti pääosin ongelma johtuu nyt siis lähes kaikissa tapauksissa
digitekniikan ihmeistä, eli TTL-mittauksen välähdyksestä joka on juuri
riittävän viiveen päässä silmien ehtiä jopa kokonaan kiinni ennen
varsinaista valotusta.
Jos taas haluaa kuvata kokonaan ilman että silmät räpsyisi jatkuvasti
kiinni, ne kun tekevät näissä tapauksissa sitä lopulta jo ennakoivasti
kun ottaa tasasesti kuvia lisää, pitänee siis käyttää mielummin "kuumaa
valoa" kuin salamaa lainkaan. Jo täytesalama valösalla riittää
räpsäyttämään silmiä kiinni.
--
Ystävällisin terveisin,
Teemu Räikkönen
Panel member at University of Internet, Department of Pseudo Science