Jore Puusan haastattelu
sourander
kiinnostusta vanhemman lehtikuvaussukupolven edustajista.
Petri Lopia
Joku voisi kuvitella Puusan itse keksineen kysymykset.
Sen verran hyvin sopivat Puusan yleisien juttujen kanssa yhteen.
--
Petri Lopia :: petri.RE...@iki.fi.invalid
Lightnings, StormChasing, Moon, Nature:
http://www.petrilopia.net/ http://www.pbase.com/whig/
Jore Puusa
> On 2006-10-22, sourander <sour...@gmail.com> wrote:
>
>>Näytetään nyt tännekin siltä varalta, että jollain on
>>kiinnostusta vanhemman lehtikuvaussukupolven edustajista.
>>
>>http://sourander.mutteri.net/haastis/puusa.html
>
>
> Joku voisi kuvitella Puusan itse keksineen kysymykset.
> Sen verran hyvin sopivat Puusan yleisien juttujen kanssa yhteen.
>
>
En mielelläni kirjoita tänne, koska täällä luettavissa olevat tekstit
ovat usein Petri Lopian tekstien tyyppisiä. Pieniä heittoja, kalvamista
ja henkilöiden asettamista asioiden edelle.
Haastattelun tekijä otti minuun yhteyttä parisen kuukautta sitten ja
sovimme haastatteluajasta kotonani.Haastattelun on tarkoitus olla hänen
koulutukseensa liittyvä tehtävä.
Koska hän sairastui, vastasin hänen esittämäänsä kysymyssarjaan emailissa.
Minulla ei ole mitään tekemistä ao kysymyssarjan luomisen kanssa.
Olen vastannut kysymyksiin ja olisin vastannut olisivat ne olleet
millaisia tahansa.
Lopialta on erittäin loukkaavaa esittää haastattelun tekijä epäilyksen
alaiseksi.
Lopian teksti osoittaa sitä typeryyttä, jolla tämän maan keskustelut
saadaan ajettua umpikujaan heti niiden alettua.
Kateudesta ja vihasta erilaisuuttaa kohtaan pitää väittää jopa
haastattelun kysymysten olevan vääriä.
Kuvaa maamme tilaa.
Hankalat ajatusmallit pyritään lakaisemaan välittömästi maton alle.
Lopia tahtomattaan demonstroi maamme tilaa ja sitä miten suunnattoman
pahoin täällä voidaan.
Olen kuvannut n. 8700 haastattelua 30 vuoden aikana. Isoja ja pienia,
montakin päivässä. Kaikissa niissä kuluu ihmisen ahdistus Lopian
omaavaan ajattelumalliin, jossa keskustelu koetetaan tappaa heti
ennenkuin se pääsee tilaan, jossa omia ahdistuksia pitää katsoa
rehellisesti.
Kirjoitin edeltävän puolustaakseni haastattelun tekijää.
Tällaisessa forumissa, joka enimmäkseen keskittyy valokuvauksen asian
vaikeuttamiseen, en sen enenpää jatka keskustelua.
Jore Puusa
TaaviUntamo
"Jore Puusa" <jore....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:Uik%g.12316$16....@reader1.news.jippii.net...
>
> Kirjoitin edeltävän puolustaakseni haastattelun tekijää.
> Tällaisessa forumissa, joka enimmäkseen keskittyy valokuvauksen asian
> vaikeuttamiseen, en sen enenpää jatka keskustelua.
> Jore Puusa
>
Vanha sananlasku: se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
unknown
>
> Vanha sananlasku: se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Toinen hyvä sananlasku:
Mielipide on kuin persereikä -- jokaisella omansa, mutta ei
sitäkään ole pakko ihan joka paikassa esitellä.
Juu, täysin OT tämäkin mitä valokuvaukseen tulee.
- u
Pasi Pikkupeura
> Joku voisi kuvitella Puusan itse keksineen kysymykset.
> Sen verran hyvin sopivat Puusan yleisien juttujen kanssa
> yhteen.
Hyvä haastattelija antaa haastateltavan tuoda julki oman
näkemyksensä, eikä väritä haastattelua omalla ennakkoasenteella.
En ole lukenut Puusan haastattelua, mutta kuvailemastasi
päätellen on asialla ollut hyvä haastattelija, ja tuloksena
haastattelu, josta on helppo jatkaa dialogia vaikkapa eriävällä
mielipiteellä.
Mika Jussila
> On 2006-10-22, sourander <sour...@gmail.com> wrote:
>> Näytetään nyt tännekin siltä varalta, että jollain on
>> kiinnostusta vanhemman lehtikuvaussukupolven edustajista.
>>
>> http://sourander.mutteri.net/haastis/puusa.html
>
> Joku voisi kuvitella Puusan itse keksineen kysymykset.
> Sen verran hyvin sopivat Puusan yleisien juttujen kanssa yhteen.
>
Tai sitten haastattelija on seurannut keskustelua ja ottanut selvää
haastateltavastaan. Jos haastattelee tiettyä henkilöä, vielä
koulutehtäväksi, niin tämä lienee oletettavaa. Miksi kysyä yleisiä
kuulumisia, kun voi kysyä niistäkin asioista, joista tietää tulevan
mielenkiintoisia vastauksia. Tämähän oli siis Jore Puusan haastattelu
eikä iltapulun nettikysely...
Mikaj
--
!! DON'T MAIL THE REPLY ADDRESS!
!! Before you hit 'send', replace 'deadspam.com' with 'iki.fi'.
?? 29A, the hexadecimal of the Beast.
Olli
>> http://sourander.mutteri.net/haastis/puusa.html
>
> Joku voisi kuvitella Puusan itse keksineen kysymykset.
> Sen verran hyvin sopivat Puusan yleisien juttujen kanssa yhteen.
Niin tai näin, tuo kuvajournalismin viihteellistyminen ei ole millään lailla
irrallinen ilmiö journalismin kehityksestä yleensä. Media ei enää vain kerro
ja taustoita, vaan sen lisäksi vai pitäisikö jo sanoa sen sijaan yhä enemmän
luo itse "todellisuutta" ja puheenaiheita. Viime vuosina tämä on käynyt niin
selväksi, että ei enää tarvitse plarata konstruoituja kuvia läpi, nyt meillä
on konstruoidut lehtijutut.
Mitä muuta ovat lööpit, jotka aivan tietoisesti "antavat väärän kuvan"
asioista, eli siis valehtelevat? Tai iltapäivälehtien viikkokausien
vedätykset, joissa julkimoilta kysytään mielipidettä joihinkin asioihin,
mutta ei kerrota toimittajalla jo tiedossa olevaa asiaa kokonaisuudessaan,
koska huomenna pitää pystyä tekemään se seuraava kysymys, johon julkimo
voisi vahingossa vastata jo tänään?
Olli
Pertti Heikkinen
> En ole lukenut Puusan haastattelua, mutta kuvailemastasi
> päätellen on asialla ollut hyvä haastattelija, ja tuloksena
> haastattelu, josta on helppo jatkaa dialogia vaikkapa eriävällä
> mielipiteellä.
Kyllä, kysymykset olivat (kontekstissaan) hyviä ja niinpä niihin sai
mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä vastauksiakin. Näköjään
ajatuksia heräsi myös Petrin päässä kun älähti...
Simo Salanne
Sourander ja Puusa,
olenko ymmärtänyt oikein, että kun (opiskelija) _kuvaava_toimittaja_
Sourander sairastui, niin opinnäytetyön (kysymyksiä lukuunottamatta)
kirjoitti ja kuvitti ammattikuvaaja, mediakouluttaja Puusa -- eli
"haastateltava"?
Simo S.
---
Sourander> Tarkoitukseni oli tehdä haastattelu nauhurin kanssa
Sourander> ja kuvittaa koko homma. Huonoa onnea lienee,
Sourander> kun sairastuin juuri pahaan aikaan. Haastattelu on
Sourander> tehty 22.10.2006 sähköpostitse. Kaikkien haastattelussa
Sourander> esiintyvien kuvien tekijänoikeudet kuuluvat Jore Puusalle.
---
Sourander> 4. Mitkä näkisit tämän hetkisen kuvajournalismin
Sourander> suurimpina ongelmina?
Puusa> Kuvaavat toimittajat ovat vieneet työt ammattilaisilta.
...
---
Puusa> Haastattelun tekijä otti minuun yhteyttä parisen kuukautta sitten
Puusa> ja sovimme haastatteluajasta kotonani.Haastattelun on
Puusa> tarkoitus olla hänen koulutukseensa liittyvä tehtävä.
Puusa> Koska hän sairastui, vastasin hänen esittämäänsä
Puusa> kysymyssarjaan emailissa. Minulla ei ole mitään tekemistä
Puusa> ao kysymyssarjan luomisen kanssa. Olen vastannut kysymyksiin
Puusa> ja olisin vastannut olisivat ne olleet millaisia tahansa
Jore Puusa
> sourander wrote:
-----------------------
Jos valokuvauksen tilanne ja valokuvaus kiinnostaa ryhmässä
kirjoittavia, niin miksi ihmeessä TE ETTE kirjoita siitä.
Sensijaan tulee mieleen Albert Edelfeltin "Ruokolahden eukkoja", jossa
supatellaan ihmisistä pahaa.
( niille joiden yleistieto taiteesta on se tavallinen nolla kerrottakoon
että Albert Edelfelt oli taidemaalari ja kyseisen juoruamiskuvan näkee
vaikkapa
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/guide/cont/chap6/sect6/page64.htm
valokuvauskoulutukseen kuuluu että näitäkin opetetaan katsomaan.)
Valtava määrä energiaa menee suunpieksentään objektiivien
ominaisuuksista ja siitä kuinka paska tyyppi joku on, mutta
valokuvauksesta ei osata kirjoittaa sanaakaan.( eikä saakaan kun
ryhmäkuvauksessa sanotaan silleen että:)
Kun joku yrittää tuoda valokuvauksesta asioita esille, tässä tapauksessa
haastattelun tekijä, hänetkin vedetään lokaan.
Anonyymi ämmälauma, joka koettaa kaikin tavoin pitää valokuvauksen
aisoissa tai lamauttaa sitä ja onnistuu pelottavalla tavalla.
Väitän nimittäin että suomalainen amatöörikuvaus on maanosan huonointa.
Insinööreille over and out
Puusa
Mikko Tapani Reinikainen
Jore Puusa <jore....@kolumbus.fi> wrote:
>Väitän nimittäin että suomalainen amatöörikuvaus on maanosan huonointa.
Mikä tekee amatöörikuvauksesta hyvää tai huonoa? Mikä on
amatöörikuvauksen tarkoitus?
Amatööri-sanalla ei suomen kielessä yleensä ole alkukielen
konnotaatiota intohimoisesta suhtautumisesta, vaan amatöörivalokuvaaja
on vain valokuvauksen harrastaja.
Oma utilitaristinen käsitykseni on, että ihmiset harrastavat jotain,
koska kokevat saavansa siitä jotain hyötyä: hyvää mieltä, kiinnostavia
haasteita, vastapainoa arjelle, uusia kokemuksia, mukavia tallenteita
elämästä, mahdollisuuden auttaa muita tai muuta sellaista.
Mitä pahaa on siinä, että joku tulee onnelliseksi
nippelikeskusteluista tai välineharrastuksesta?
Valokuvausharrastus on pohjimmiltaan harrastus siinä missä muutkin ja
lähtöisin harrastajasta itsestään. Ulkopuoliset eivät voi määritellä,
miten henkilön pitäisi tai ei pitäisi harrastaa.
Yksi mielekäs tapa harrastaa valokuvausta on toki yrittää säilyttää,
levittää ja kehittää valokuvausta. Tätäkin voi tehdä monella
tavalla. Fundamentalistisen lähetyssaarnaajan elkeet eivät välttämättä
parhaiten edistä valokuvauksen aatetta.
- Mikko Reinikainen
Väinö Louekari
liityvien välineiden tai tuotosten perusteella arvioida miten tärkeä tai
palkitseva harrastus on. Jos vaikkapa rakentaisin lennokkeja ei sillä,
millainen valmiin lennokin siipien kärkiväli on, ole mitään loogista
yhteyttä siihen miten tärkeäksi harrastuksen koen. Halvalla pokkarilla
perhejuhlia kuvaava harrastaa aivan yhtä "hyvin" kuin auton hintaisella
kalustolla lintuja kuvaava. Harrastuksen mielekkyys on sisäinen,
kokemuksellinen asia. Rakastajaahan amatööri alunperin tarkoittaa.
Puusalla kuten meillä kaikilla on oikeus mielipiteenilmaisuun, hänen
väitteensähän oli kuitenkin vain perustelematon mielipide jollaisia toki
monilla ihmisillä on monista asioista.
Väinö Louekari
M. Brunberg
news:HsC%g.13365$zD1....@reader1.news.jippii.net...
> Väitän nimittäin että suomalainen amatöörikuvaus on maanosan huonointa.
Minä väitän että suomalainen amatööri[0]kirjoitus Internetin erinäisille
keskustelufoorumille on maailman huonointa.
Toivoisinkin raudanlujana AaTeeKoo-ammattilaisena että tähänkään foorumiin
ei päästettäisi kaikenlaisia tietoverkoista, palvelimista, ohjelmistoista ja
koodauksesta tietämättömiä verkko-amatöörejä huonontamaan aikaisemmin niin
korkealla tasolla ollutta kirjoittamisen laatua, oli aihepiiri mikä tahansa.
Vihje[1] sinulle Jore, amatöörikuvaus saa olla huonoa. Sen jopa tietyllä
tapaa pitää olla "huonoa" (ainakin kun sanalle "huono" saadaan kaikkia
tyydyttävä määritelmä) koska muuten HARRASTUS EI ENÄÄN OLE HARRASTUS sen
perimmäisessä tarkoituksessa. Comprende?
/MarcusB
ei insinööri (paitsi joskus mielenlaadultaan)
PS. ALkuperäisessa haastattelussa minua säväytti eniten ne kuvat, niinkin
paljon että sanat sivulla olivat tuttua taustakohinaa. Loistava esimerkki
siitä että pitäisi antaa kuvien puhua puolestaan, eikä yrittää pukea
sanoiksi sellaista joka ei aina onnistu, mediassa johon kuvat ei
implisiittisesti sopeudu.
[0] yksi määritelmä: http://en.wikipedia.org/wiki/Amateur
[1] jonka sisäistämisestä minä valitettavasti en enään elättele
minkäänlaisia toiveita
Petri Lopia
> En mielelläni kirjoita tänne, koska täällä luettavissa olevat tekstit
> ovat usein Petri Lopian tekstien tyyppisiä. Pieniä heittoja, kalvamista
> ja henkilöiden asettamista asioiden edelle.
Tarkoitatko henkilöiden asettamisella asioiden edelle tälläistä käytöstä:
> Lopialta on erittäin loukkaavaa esittää haastattelun tekijä epäilyksen
> alaiseksi.
> Lopian teksti osoittaa sitä typeryyttä, jolla tämän maan keskustelut
> saadaan ajettua umpikujaan heti niiden alettua.
> Kateudesta ja vihasta erilaisuuttaa kohtaan pitää väittää jopa
> haastattelun kysymysten olevan vääriä.
> Kuvaa maamme tilaa.
> Lopia tahtomattaan demonstroi maamme tilaa ja sitä miten suunnattoman
> pahoin täällä voidaan.
Unohtuiko itse asia tuossa välissä?
Ja kaikki tämä vain, kun kirjoitin:
"Joku voisi kuvitella Puusan itse keksineen kysymykset."
Huomioi sanat "voisi" ja "kuvitella".
Mutta ihan miten vain... kommenttini vain oli oma reikäni.
Markku Kalima
Mielestäni ihan asiallinen ja lämminhenkinen puheenvuoro. Ei tosin
kovin kriittinen, mutta eihän haastattelun aina tarvitse sitä
ollakaan. Objektiivisen totuuden kaivamisen sijaan keskityttiin yhden
ihmisen mielipiteisiin.
Monista asioista olen Puusan kanssa eri mieltä, mutta tunnen silti
sympatiaa ihmistä kohtaan, joka on menettänyt ammattinsa nykyajan
ilmiöiden myötä. Aika samalla tavalla on käynyt monille
käsityölaisille, koneenpiirtäjille, konekirjoittajille,
hissipojille, kopioläheteille jne. Sitä kutsuttanee kehitykseksi.
Teknisen kehityksen myötä osa ammateista tulee väistämättä
tiensä päähän, kun heidän työpanostaan vastaava tuote saadaan
jostain paljon helpommin ja halvemmalla. Ehkä raaka totuus on, että
ero ammattikuvaajan ja kuvaavan toimittajan ottamien kuvien välillä
on tavallisen lehden lukijan mielestä niin vähäinen, ettei siitä
haluta juuri maksaa. Ihan vastaavasti keramiikkataiteilijan tekemä
kuppi on luultavasti parempi kuin Ikean kulho, mutta kyllä
jälkimmäisestäkin syö. Loppujen lopuksi vain pieni osa ihmisistä
on kiinnostunut huippulaadusta, etenkään kuin esteettisten asioita on
hyvin vaikea asettaa paremmuusjärjestykseen.
Itse luen paljon lehtiä, ja mielestäni valokuvan rooli
nykylehdistössä on aika sopiva. Ajatus siitä, ettei totuus (esim.
uutisissa) tule oikealla tavalla julki, jos uutinen kerrotaan vain
tekstillä, ei ole perusteltu. Jos yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat
sanaa, se myös valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. Valokuvalla on
helppo vedota lukijan tunteisiin, mutta se ei aina suinkaan ole hyvä
asia. Tunteisiin vetoava valokuva on myös erinomainen propagandan
väline, ja ei sinänsä nosta tai laske lehtijutun tasoa. Teksti ja
kuva edustavat eri medioita.
Puusa kaipaa keskustelua valokuvista, mutta samalla myös itse - ehkä
tahtomattaan - tukkii tätä keskustelua. Sanomalla että 95%
valokuvauksen taidoista on synnynnäistä, ja epäilemättä
pitämällä itseään tuon taidon osaajana, hän samalla ikään kuin
tyrmää amatöörien mielipiteet jo lähtökohtaisesti. Jos minulla ei
ole tuota synnynnäistä lahjaa olla hyvä valokuvaaja, eihän minulla
voi olla oikeutettuakaan mielipidettä siitä mikä on hyvä kuva.
Ikään kuin vain papit osaisivat sanoa uskonnosta jotain.
Markku
lars
paljon intohimoista keskustelua. Kunpa omatkin juttuni pääsisivät tähän
pisteeseen ;-)
- L
Lassi Hippeläinen
<...>
> Puusa kaipaa keskustelua valokuvista, mutta samalla myös itse - ehkä
> tahtomattaan - tukkii tätä keskustelua.
Hyvä kuvaaja ei välttämättä ole hyvä keskustelija. Ehkä päinvastoin, jos
kuvaustyyli on julistava.
"Kuvatessani raatokeikkoja olen alkanut vihata ( erityisesti uskontoja
ja kirkkoja) Vihalla on suuri voima ja sen avulla olen selvinnyt
hengissä keikoista, joissa lempeys olisi tappanut."
Tuo jälkeen en enää ihmettele Puusan keskustelutyyliä.
-- Lassi
Vinski
> Sensijaan tulee mieleen Albert Edelfeltin "Ruokolahden eukkoja",
> jossa supatellaan ihmisistä pahaa.
Onko tämä ruokolahtelaisten vai ikäisten naisten ominaisuus, joka
kuuluu jopa maalatusta taulusta?
Vinski
Olli
> Markku Kalima wrote:
> Hyvä kuvaaja ei välttämättä ole hyvä keskustelija. Ehkä päinvastoin,
> jos kuvaustyyli on julistava.
Näinhän se on. En ole Puusasta kuvaajana aikaisemmin paljon piitannut, sen
sijaan nyt haastattelussa mukana olleet kuvat olivat puhuttelevia.
> "Kuvatessani raatokeikkoja olen alkanut vihata ( erityisesti uskontoja
> ja kirkkoja) Vihalla on suuri voima ja sen avulla olen selvinnyt
> hengissä keikoista, joissa lempeys olisi tappanut."
>
> Tuo jälkeen en enää ihmettele Puusan keskustelutyyliä.
En minä ole sitä tosissani ihmetellyt koskaan, koska tunnen tuon
luonnetyypin, hyvin pitkällä kokemuksella. Siksi en ihmettele edes sitä,
että viha tunnistetaan muissa pienimmänkin todellisen tai luulotellun syyn
perusteella, mutta omasta toiminnasta voidaan puhua samana päivänäkin joko
humanismista tai vihasta kumpuavana, näkemättä siinä itse mitään
ristiriitaa.
Se, että asiaa ei ihmettele, ei oikeuta siitä vaikenemaan, ei julkisella
foorumilla, ei työpaikalla.
Olli
Markku Kalima
Lassi Hippeläinen wrote:
> Hyvä kuvaaja ei välttämättä ole hyvä keskustelija. Ehkä päinvastoin, jos
> kuvaustyyli on julistava.
Pääsääntöisesti aina kun ihminen julistautuu jonkin alan guruksi,
niin hän on huono keskustelija tuosta aiheesta. Tietty nöyryys saa
ihmisen kuuntelemaan muitakin, mutta gurut kuuntelevat lähinnä
itseään. Itämaisten viisauksien mainitsema "aloittelijan mieli" on
vaikeasti säilytettävä ominaisuus.
Valokuvauksen tekniikasta on myös paljon helpompi keskustella, kun
siinä on olemassa objektiivisia mittareita, mutta kaikki taiteenalat,
valokuvaus mukaanluettuna ovat vaikeita keskustelunaiheita.
Makuasioista kun ei oikein voi väitellä, niin tällaiset keskustelut
jäävät armotta teknisten vänkäysten varjoon.
Markku
Tero Kapanen
>
> Makuasioista kun ei oikein voi väitellä, niin tällaiset keskustelut
> jäävät armotta teknisten vänkäysten varjoon.
Makuasiat ovat lähes ainoita asioita (tulevaisuuden ennustamisen ohella)
joista voi väitellä. Lähes kaiken muun pystyy todistamaan oikeaksi tai
vääräksi.
- tero
Väinö Louekari
saman arvon kuin itselleen. Suhteellisuudentajusta siinäkin mielessä,
että vaikka tämä asia (jos nyt puhutaan vaikka valokuvausharrastuksesta
missä ei ketään vahingoiteta tai kenenkään vapauksia loukata) minun
mielestäni on A, niin muilla ihmisillä on oikeus ajatella että se onkin
B. Oikea guru kai olisi sellainen joka saa ihmiset ajattelemaan ja
analysoimaan _itse_ ja ehkä uudella tavalla, eräänlainen katalyytti
vaikka. Ja niin kai voi tehdä jos kuuntelee ja yrittää ymmärtää toisia.
Ei sellainen joka sanoo että tämä on totuus ja jos ette tätä ymmärrä
niin olette idiootteja.
Taiteenalat ovat varmasti vaikeita väittelynaiheita, mutta entäs
keskustelunaiheita? Pitääkö aina hakea vastakkainasetteluja ja kiistoja?
Toki ehkä on niin että keskustelu jossa ei riidellä ei kiinnostaisi
ketään (?). Joskus ajattelen että valokuvauksesta keskustelun yksi
ongelma (tai oikeastaan ei ongelma vaan ominaisuus) on se että
harrastajakuvaus on väline. Ihmiset kuvaavat eri motiiveilla ja eri
päämäärillä. Toki se on rikkaus, mutta se tarkoittaa että
yhteismitallinen keskustelu voi olla vaikea. Mistä sammaleiden
kuvaajalla, lentokoneiden kuvaajalla, sukujuhlien kuvaajilla ja omaa
isovarvastaan kuvaavalla voi olla yhteistä puhuttavaa? Vain ja
ainoastaan tekniikasta.
Tai ehkä, toivottavasti, olen aivan väärässä:)
Väinö Louekari
Väinö Louekari
Markku Kalima
Tarkoitin, ettei makuasioista pysty väittelemään perustamalla
väitteitään fatkatapohjalle, ts. pyrkimällä osoittamaan toisen
väite vääräksi. Tämä lienee kuitenkin se yleisin väittelyn laji.
Toki makuasioista voi kinata maailman tappiin, mutta älyllinen
väittely niillä on vaikeaa ilman tutkittuja faktoja, mihin nojata.
Markku
HK
news:pJ60h.298> >Taiteenalat ovat varmasti vaikeita väittelynaiheita, mutta
> keskustelunaiheita? Pitääkö aina hakea vastakkainasetteluja ja kiistoja?
> Toki ehkä on niin että keskustelu jossa ei riidellä ei kiinnostaisi ketään
> (?). Joskus ajattelen että valokuvauksesta keskustelun yksi ongelma (tai
> oikeastaan ei ongelma vaan ominaisuus) on se että harrastajakuvaus on
> väline. Ihmiset kuvaavat eri motiiveilla ja eri päämäärillä. Toki se on
> rikkaus, mutta se tarkoittaa että yhteismitallinen keskustelu voi olla
> vaikea. Mistä sammaleiden kuvaajalla, lentokoneiden kuvaajalla,
> sukujuhlien kuvaajilla ja omaa isovarvastaan kuvaavalla voi olla yhteistä
> puhuttavaa? Vain ja ainoastaan tekniikasta.
Niinpä, ja minua kiinnostaisi nähdä se foorumi, jossa käydään sitä "oikeaa"
valokuvakeskustelua. Ilmeisesti sellaista ei ole kun Puusa aina koittaa
tästä väen vängällä tehdä sellaista. Jos olisi, luulisi, että Puusa
viihtyisi siellä.
Harrastammeko valokuvaamista vai valokuvia?
HK
http://www.kotikone.fi/harri.kokko/kaikkialbumit.html
Väinö Louekari
Jup. Minä ainakin harrastan valokuvaamista ja sen historiaa, valokuvia,
valokuvien jälkikäsittelyä ja arkistointia, kuvaamiseen liittyvää
tekniikkaa ja em. asioista keskustelua. Vaatimattoman mielipiteeni
mukaan oikea keskustelu on vapaata, pakotonta, ketään vahingoittamatonta
ja paikalla ei ole ketään huutamassa ja heiluttamassa solmuruoskaa.
Väinö Louekari
Markku Kalima
> Markku Kalima wrote:
> > Lassi Hippeläinen wrote:
> Oikea guru kai olisi sellainen joka saa ihmiset ajattelemaan ja
> analysoimaan _itse_ ja ehkä uudella tavalla, eräänlainen katalyytti
> vaikka. Ja niin kai voi tehdä jos kuuntelee ja yrittää ymmärtää toisia.
> Ei sellainen joka sanoo että tämä on totuus ja jos ette tätä ymmärrä
> niin olette idiootteja.
Oikean gurun tunnistaa myös siitä, ettei hän itse nimitä itseään
guruksi, vaan sen tekevät muut. Nöyryys on oikean gurun tärkein
ominaisuus.
> Taiteenalat ovat varmasti vaikeita väittelynaiheita, mutta entäs
> keskustelunaiheita? Pitääkö aina hakea vastakkainasetteluja ja kiistoja?
Ei varmaan tarvitse, mutta jostain syystä ihmisillä tuntuu olevan
suuri tarve saada olla oikeassa. Ja tämä tarve ruokkii väittelyitä,
joita perustella mitattavin faktoin.
> Toki ehkä on niin että keskustelu jossa ei riidellä ei kiinnostaisi
> ketään (?). Joskus ajattelen että valokuvauksesta keskustelun yksi
> ongelma (tai oikeastaan ei ongelma vaan ominaisuus) on se että
> harrastajakuvaus on väline. Ihmiset kuvaavat eri motiiveilla ja eri
> päämäärillä. Toki se on rikkaus, mutta se tarkoittaa että
> yhteismitallinen keskustelu voi olla vaikea. Mistä sammaleiden
> kuvaajalla, lentokoneiden kuvaajalla, sukujuhlien kuvaajilla ja omaa
> isovarvastaan kuvaavalla voi olla yhteistä puhuttavaa? Vain ja
> ainoastaan tekniikasta.
>
> Tai ehkä, toivottavasti, olen aivan väärässä:)
Tuskinpa olet. Valokuvaus sinänsä on vain tekninen tapa tallentaa
näkymiä. Joku näkee sen lopputuokset visuaalisena taiteena, toinen
informaatiota tallentavina dokumetteina. Yhtäläisyyttä on vain tuo
tekniikka.
Valokuvien sisällöstä on vaikea keskustella, koska silloin
keskustelemme loppujen lopuksi arvoista. Mitä kukin pitää kauniina
tai kuvaamisen arvoisena voi toisen silmissä olla täysin tarpeetonta
roskaa.
Ehkäpä valokuvien sisällöistä voisi keskustella rakentavammin, jos
ensin määriteltäisiin mikä on tuon kuvan tarkoitus. Eihän
tietosanakirjaa ja romaaniakaan voi oikein verrata keskenään, vaikka
kirjoja ovat molemmat.
Markku
Väinö Louekari
snip...
> Valokuvien sisällöstä on vaikea keskustella, koska silloin
> keskustelemme loppujen lopuksi arvoista. Mitä kukin pitää kauniina
> tai kuvaamisen arvoisena voi toisen silmissä olla täysin tarpeetonta
> roskaa.
>
> Ehkäpä valokuvien sisällöistä voisi keskustella rakentavammin, jos
> ensin määriteltäisiin mikä on tuon kuvan tarkoitus. Eihän
> tietosanakirjaa ja romaaniakaan voi oikein verrata keskenään, vaikka
> kirjoja ovat molemmat.
>
> Markku
>
Oma kuvaamiseni on kahdenlaista. Toisaalta perheen ja suvun
dokumentointia. Sukudokumenttien merkityshän vain kasvaa vuosikymmenten
vieriessä ja tämä on minulle ensisijainen syy kuvata.
Toiseksi tallennan itselleni syystä tai toisesta merkittäviä näkymiä jos
pystyn sen tekemään niin että tulos on visuaalisesti riittävän selkeä.
Nämä kuvat ovat ensisijaisesti omaksi iloksi enkä oleta toisten ihmisten
pitävän samoja näkymiä merkittävinä.
Väinö Louekari
Asko
"Jore Puusa" <jore....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:HsC%g.13365$zD1....@reader1.news.jippii.net...
> Anonyymi ämmälauma, joka koettaa kaikin tavoin pitää valokuvauksen
> aisoissa tai lamauttaa sitä ja onnistuu pelottavalla tavalla.
> Väitän nimittäin että suomalainen amatöörikuvaus on maanosan huonointa.
>
> Insinööreille over and out
Väitän, että monet näkemäni sinun kuvasi valokuvausammatillisesti
galaktisessa voittamattomuudessaan ovat vastenmielisiä katsoa, kuten kaikki
teatraalinen teennäisyys ja kömpelö osoittelevaisuus.
Yltiöhumanisteille over and out. Sitäpaitsi insinööritkin ovat ihmisiä joten
ei heitä kannata vihata jos on johdonmukainen ideologiassaan. Itse nostan
hattua insinööreille, joiden ansiosta emme ole enää rajoittuneita
daideilemaan neulanreikäkameralla, vaan halutessa saa aikaan, herranen aika,
terävää.
Asko