Valokuvaamisen oikeuksista ja julkaisusta
Jouko
julkaista. Meille tuli puhetta kotisivuista ja niille liitettävistä
kuvista. Joku sanoi, että esim. museot ovat kohteita joita ei saa kuvata
ilman lupaa eikä julkaista niitä esim. netissä. Olen lukenut jostain, että
toisilta sivuilta ei saa toisten kuvia ottaa, mutta omia ottamia saa
julkaista. Kyse onkin kohteesta ja sen oikeuksista. Luulin, että esim.
julkiset rakennukset ovat vapaata riistaa. Voisiko joku valistaa, mihin
pitää kysyä lupa.
Jouko
Fixx
<haljou@(eiroskia)luukku.com.> wrote:
Tästä on aika paljon keskusteltu täällä.
Lähtökohtaisesti mutta tietyin poikkeuksin kuitenkin kaikkialla saa
Suomessa kuvata ja kuvia myös saa julkaista. Lakeja ja asetuksia sitten
löytyy noihin poikkeuksiin (listaus muitikuvien perusteella, Finlexiä
saa joku muu siteerata):
-kotirauha -- toisen kotona tai piha-alueella ei saa kuvata ilman
lupaa, ei myöskään alueen ulkopuolelta pihalle/kotiin. Tulkintakysymys
on sitten miten paljon kuvassa pitää pihaa/kotia näkyä, että kyseessä
on kotirauhan häirintä.
-salakatselu -- liittyy osittain edelliseen, esim ihmisiä
sosiaalitiloissa ei ilman kohteiden suostumusta saa kuvata
-ihmisestä ei saa julkaista loukkaavaa tai vahingoittavaa kuvaa. Mikä
on loukkaava tai vahingoittava, siitä sitten kiistellään oikeudessa...
Käsittääkseni tuollaisen kuvan ottamista ei sitten taas missään
kielletä.
-mainos/kaupallisessa käytössä julkaistuun kuvaan pitäisi olla kohteen
lupa, mutta en kyllä osaa sanoa mihin tämä perustuu (?). Edelliseen?
Rakennuksia saa kuvata vapaasti ja kuvia julkaista vapaasti. Ulkomailla
tilanne voi olla toinen.
Kovasti keskustelua herätti saako ns. puolijulkisessa tilassa kuvata,
eli kaupoissa, kauppakeskuksissa, virastoissa jne. Katsoakseni noissa
saa periaatteessa kuvata vapaasti, mutta mikäli tilan omistaja/haltija
ei siitä pidä, hän saa poistattaa kuvaajan vapaasti tiloistaan...
Museoissa asiaan voi liittyä tekijänoikeuskysymykset eli taideteoksista
ei ehkä saa ottaa kopiota (kuvaa) ilman tekijän lupaa.
Hyvä nyrkkisääntä tietysti on että aina on hyvä kysyä lupa, kun on
mahdollisuus, että joku sitä haluaa. Kyse on kohteliaisuudesta, asiat
hoituvat mukavammin kun kaikki ovat kivoja toisilleen. Pelkästään
lakiin nojautuvat käytöstavat tuottavat aika ikävää kanssakäymistä.
Kirjoituksessani on todennäköisesti virheitä ja puutteita, joku ne
varmaan oikaisee.
Väinö Turunen
> -kotirauha -- toisen kotona tai piha-alueella ei saa kuvata ilman
> lupaa, ei myöskään alueen ulkopuolelta pihalle/kotiin. Tulkintakysymys
> on sitten miten paljon kuvassa pitää pihaa/kotia näkyä, että kyseessä
> on kotirauhan häirintä.
Kyseessä on siis salakatselu. Sama pykälä kieltää ihmisten
kuvaamisen niin kotonaan kuin erilaisissa sosiaali ym. tiloissa. Ja
salakatselu voi kohdistua vain ja ainoastaan ihmiseen.
Ko. lainkohta menee näin:
>>Rikoslain 24 luku 6 § (9.6.2000/531)
>>Salakatselu
>>
>>Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
>>
>>1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa
>>vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
>>
>>2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-
>>alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,
>>
>>on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
>>
>>Yritys on rangaistava.
Mutta kuva pelkästä talosta ja/tai pihasta ei tietääkseni riko
mitään lakia.
> Hyvä nyrkkisääntä tietysti on että aina on hyvä kysyä lupa, kun on
> mahdollisuus, että joku sitä haluaa. Kyse on kohteliaisuudesta, asiat
> hoituvat mukavammin kun kaikki ovat kivoja toisilleen. Pelkästään
> lakiin nojautuvat käytöstavat tuottavat aika ikävää kanssakäymistä.
>
Tishmalleen
Jukka Marttinen
>
> -kotirauha -- toisen kotona tai piha-alueella ei saa kuvata ilman
> lupaa, ei myöskään alueen ulkopuolelta pihalle/kotiin. Tulkintakysymys
> on sitten miten paljon kuvassa pitää pihaa/kotia näkyä, että kyseessä
> on kotirauhan häirintä.
> -salakatselu -- liittyy osittain edelliseen, esim ihmisiä
> sosiaalitiloissa ei ilman kohteiden suostumusta saa kuvata
> -ihmisestä ei saa julkaista loukkaavaa tai vahingoittavaa kuvaa. Mikä
> on loukkaava tai vahingoittava, siitä sitten kiistellään oikeudessa...
Tarkalleen laissa sanotaan, että kotirauhan suojaamalle alueelle ei saa
oikeudettomasti tunkeutua. Kotirauhaa ei myöskään saa häiritä
metelöimällä, esineitä heittelemällä tai häiriöpuheluita soittamalla.
Itsestään selvää on siis se, että kuvaamaankaan ei saa mennä kotirauhan
suojaamalle alueelle (ilman lupaa). Lisäksi laissa mainitaan "muu
vastaava tapa" joka antaa mahdolliisuuden lain laveaan tulkitsemiseen.
Salakatselusta laissa taas mainitaan, että "Joka oikeudettomasti
teknisellä laitteella katselee tai kuvaa, kotirauhan suojaamassa
paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa
paikassa oleskelevaa henkilöä taikka yleisöltä suljetussa 3 §:ssä
tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella
oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten..."
Erikoista minusta tässä on se, että salakatselua (tai kuvaamista) on
kotirauhan suojaamalla olevan _henkilön_ kuvaaminen, mutta ilmeisesti
kotirauhan suojaamaa aluetta saa kuvata, jos siellä ei ketään ihmistä
ole paikalla?
Lisäksi salakatselu edellyttää teknisen välineen käyttöä, eli ilmeisesti
aidan takaa tai puskista kurkkiminen on sitten sallittu, jos se tapahtuu
kotirauhaan kuuluvan alueen ulkopuolelta?
Jatkot lakiryhmään.
jaakko
Taustalla on Espoon museon Glimsin tiukka suhtautuminen museon taloista
tai pihapiiristä otettuihin kuviin. Niitä on käytetty kaupallisesti ja
museo on yrittänyt niistä laskuttaa, en tiedä, onko onnistunut.
Edesmennyt Eila Hiltunen, Sibeliusmonumentin tekijä, oli tiukkana
monumentin kuvien kaupallisesta käytöstä. En tiedä tästäkään
lopputuloksia. Taustalla hänen kohdallaan lienee se, että aviomies oli
valokuvaaja, joka tietysti olisi halunnut pitää kuvarahat perheessä.
Kuvaamista julkisilla paikoilla on kenenkään vaikea kieltää,
julkaisemisenkin kanssa on niin, että Suomessa ei ole ennakkosensuuria.
Jälkikäteen voi sitten kinata.
Museoissa sisällä kuvaamisen kiellon taustalla on yleensä salamavalon
käyttö. Museoesineitä varjellaan haalistumiselta. Joissain museoissa on
jalustan käyttö kielletty, en tiedä, mihin perustuu, ehkä haluavat
edistää mueson mymälän omaa kuvamyyntiä.
Ja julkaisemisesta: omilla kotisivuilla saa julkaista vapaammin kuin
kaupallisilla tai jonkun yrityksen sivuilla. Esim. Google Earthin
karttoja saa käyttää omilla sivuilla, kunhan ei poista tai peitä googlen
logoa. Valtiollinen karttakeskus oli aikoinaan tiukempi, en tiedä,
miten on tänään.
Summa summarum: julkiset rakennukset ovat julkista riistaa.
Onhan nyt se asunnonvälitysketju, joka julkaisee asúintalojen kuvia.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Matti Rintala
> In article <A7Bag.50$4E...@read3.inet.fi>, Jouko
> <haljou@(eiroskia)luukku.com.> wrote:
>> Te jotka kuvaatte paljon, osaatte varmaan sanoa mitä saa kuvata ja
>> julkaista. Meille tuli puhetta kotisivuista ja niille liitettävistä
>> kuvista.
>
> Lähtökohtaisesti mutta tietyin poikkeuksin kuitenkin kaikkialla saa
> Suomessa kuvata ja kuvia myös saa julkaista. Lakeja ja asetuksia sitten
> löytyy noihin poikkeuksiin (listaus muitikuvien perusteella, Finlexiä
> saa joku muu siteerata):
Sitten on vielä tämä viime syksynä tietosuojavaltuutetun toimiston
julkaisema "Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta" (Hyvä
tietää 3/2005, http://www.tietosuoja.fi/33490.htm)
Siinä annetaan ymmärtää, että "tavallisille nettisivuille" ei paranisi
laittaa juuri mitään tunnistettavia henkilöitä ilman heidän suostumustaan:
"7. Valokuvat ja internet
...
Edellä sanotusta johtuu, että henkilörekisteriin sisältyvien
henkilötietojen, kuten kuvien, laittaminen
internetiin edellyttää henkilötietolain ja julkisuuslain 16.3 §:n
perusteella asianomaisen rekisteröidyn suostumuksen, ellei laissa ole
luovuttamiseen ja henkilötietojen internetissä käsittelyyn nimenomaisesti
oikeuttavaa perustetta."
ja
"6. Poikkeukset henkilötietolain soveltamisesta
...
Kuvien julkaisemisessa internetissä saattaa olla tähän liittyen kysymys
sananvapauden käyttämisestä tietoverkoissa, mikä osaltaan määrittää
lainsoveltamiskysymystä. Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä
annetun lain (460/2003) 2 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan
verkkojulkaisulla tarkoitetaan ”julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä
aineistosta aikakautisen julkaisun tapaan yhtenäiseksi laadittua
verkkoviestien kokonaisuutta, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti”.
Ko. säännöksen internet-sivuille asettamat kriteerit eivät toteudu useimpien
tavallisten kotisivujen yhteydessä, joten sivujen sisältämän aineiston,
kuten valokuvien, oikeudellisessa arvioinnissa tulee arvioida asiaa aina
myös henkilötietolain säännösten kannalta. Ellei kyse ole toimituksellisesta
tarkoituksesta, henkilötietojen käsittelyyn verkossa tulee olla
henkilötietolain 8 §:n tarkoittama peruste, käytännössä se voi olla vain
rekisteröidyn suostumus tai poikkeuksellisesti peruste voi johtua
nimenomaisesta säännöksestä."
Noista kohdista taisi olla tässäkin ryhmässä minimaalista juttua, mutta en
muista mihin päädyttiin. Itsestäni tuo on toisaalta ymmärrettävää, toisaalta
se rajoittaa henkilökohtaisia kuvagallerioita aika tavalla.
--
------------- Matti Rintala ------------ matti....@tut.fi ------------
Painting is the art of inclusion. Photography is an art of exclusion.
Pasi
> Onhan nyt se asunnonvälitysketju, joka julkaisee asúintalojen kuvia.
Muistelen että Tekniikan Maailma olisi halunnut joskus kannessaan
kuvata jonkin auton Heurekan (tms.) edessä, mutta eivät saaneet siihen
lupaa.
Simo Salanne
Ilmeisesti eivät saaneet lupaa viedä autoa sinne. Jos auto _on_ Heurekan
tai jonkin muun rakennuksen edessä ei sen valokuvaamiseen tarvitse lupaa.
Simo S.
jaakko
Tähän on pakko sen verran kommentoida, että ilman muuta, jos on
perustettu virasto tietosuojalle, niin eihän se voi muta kuin lisätä
tietosuojaa, ts. rajoittaa tiedon vapautta.
Muutenhan virasto tekisi itsensä turhaksi.
Ota kuva.
Jos joku tulee valittamaan, ehdota, että valittaja soittaa poliisille.
Siitä se lähtee.
Matti Rintala
> Matti Rintala wrote:
>> Sitten on vielä tämä viime syksynä tietosuojavaltuutetun toimiston
>> julkaisema "Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta"
>> (Hyvä
>> tietää 3/2005, http://www.tietosuoja.fi/33490.htm)
>>
>> Siinä annetaan ymmärtää, että "tavallisille nettisivuille" ei paranisi
>> laittaa juuri mitään tunnistettavia henkilöitä ilman heidän
>> suostumustaan:
>
> perustettu virasto tietosuojalle, niin eihän se voi muta kuin lisätä
> tietosuojaa, ts. rajoittaa tiedon vapautta.
Minusta asia on itse asiassa aika mielenkiintoinen, koska se ei ole
mitenkään itsestäänselvä. Esimerkkeinä vaikka netissä olevat
kännykkäkamerakuvat, joilla koululaiset kiristävät ja kiusaavat toisiaan.
Yksityisyyden suojan ja ilmaisun/sananvapauden raja on mielenkiintoinen.
Sinänsähän internet on muuttanut perinteistä tilannetta. Ennen lähinnä vain
tiedotusvälineet julkaisivat kuvia, nyt taas kuka tahansa voi julkaista
kuvan laittamalle sen kotisivuilleen. Kysymys lienee nimenomaan
"toimituksellisesta" vastuusta, joka perinteisesti lehdellä on ollut.
Löytyipä tuolta vielä seuraava:
"Koskien kysymystä oppilaiden valokuvien laittamisesta koulun kotisivuille,
tietosuojavaltuutettu on kannanotossaan 1567/41/2003 todennut, että kuvat
voidaan viedä internetiin vain oppilaan tai hänen huoltajansa
yksiselitteisesti antamalla suostumuksella. Kouluyhteisössä valokuva on
melko helposti liitettävissä tiettyyn oppilaaseen ilman oppilaan nimeäkin."
Tuo nostaa mielenkiintoisen kysymyksen siitä, miten pitäisi suhtautua esim.
yhdistyksen kotisivuilla oleviin kuviin yhdistyksen tapahtumista.
> Ota kuva.
> Jos joku tulee valittamaan, ehdota, että valittaja soittaa poliisille.
> Siitä se lähtee.
Mielenkiintoinen tulkinta, lienee kuitenkin enemmän Amerikan kuin Suomen
perinteen mukainen. Minä en kannata poliisin käyttämistä lyömäaseena.
Aarno Isomäki
>>2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa
>>tai aidatulla piha-
>>alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,
>>
>>on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi
>>vuodeksi.
>>
>>Yritys on rangaistava.
siis, jos yritän ottaa ilmavalokuvaa, jossa rouva ottaa aurinkoa talonsa
takapihalla aidatulla piha-alueella, saatan saada vuoden vankeutta?
Matti Rintala
> siis, jos yritän ottaa ilmavalokuvaa, jossa rouva ottaa aurinkoa talonsa
> takapihalla aidatulla piha-alueella, saatan saada vuoden vankeutta?
Niinpä. Veikkaan (vain veikkaan) että tässä olisi kyse myös siitä, mitä
kuvasta saa selvää ja mitkä ovat aikomuksesi. Jos nimenomaan ilmavalokuvaat
tuota rouvaa, niin minustakin kyse on salakatselusta. Jos rouva taas joutuu
kuvaan vahingossa, ja hänet huomaa vain netissä olevaa kuvaa zoomaamalla,
tilanne on mielenkiintoisempi. Voipi olla hyvä syy olla levittämättä
täysresoluutioisia kuvia kaikissa tapauksissa... :)
jaakko
Kyllä tämä pätee Suomessa. Poliisi on ainoa viranomainen, johon voi
tällaisessa tilanteessa vedota. Kuvaajaan ei saa käydä käsiksi ja
poliisi - oikein toimiessaan - ei hänkään lyö.
Nuo luokkakuvajutut ovat juuri niitä rääppeitä, jolla virasto nostaa
profiiliaan. Miksi mennä luokkakuvaan ja sitten kieltää ketään
katsomasta kuvaa? On hyvä muistaa, että nuo kannanotot ovat nimenomaan
kannanottoja, eivät laki. Laki on se, joka meitä (kuvaamisessa) sitoo.
Menee jo kuvaamisesta sivuun, mutta nyky-yhteisössä on paljon tällaista
lain näköistä, jota moni pitää lakina. Lait säätää eduskunta, virastot
ovat virastoja.
Kuvaa vaan julkisia rakennuksia.
Kuvaa vaikka pressan linnaa, jos juuri sillä hetkellä Tarja vilahtaa
ikkunassa rintsikoissa - siitä vaan. Voit jopa julkaista kuvan, kunhan
siinä näkyy koko talo ja pala toria, ts. et ole salakatsellut Tarjaa.
Matti Rintala
> Matti Rintala wrote:
> Kyllä tämä pätee Suomessa. Poliisi on ainoa viranomainen, johon voi
> tällaisessa tilanteessa vedota. Kuvaajaan ei saa käydä käsiksi ja
> poliisi - oikein toimiessaan - ei hänkään lyö.
Tarkoitin lähinnä ristiriitojen ratkaisemista heeti poliisin kautta.
> Nuo luokkakuvajutut ovat juuri niitä rääppeitä, jolla virasto nostaa
> profiiliaan. Miksi mennä luokkakuvaan ja sitten kieltää ketään
> katsomasta kuvaa?
Vaikka en kannatakaan kuvauskieltoja ja sanan- ja ilmaisunvapaus on tärkeä
asia, niin minustakin on aika eri asia, päätyykö luokkakuva luokan
oppilaiden koteihin ja koulun arkistoon, vaikka nettiin maailmanlaajuiseen
levitykseen. Ei kyse ole siitä, ettei *kukaan* saisi katsoa kuvaa, vaan
*rajoittamattoman* julkaisun rajat. Minä en ainakaan osaa sanoa, mihin
vetäisin rajan.
Simo Salanne
>
> Vaikka en kannatakaan kuvauskieltoja ja sanan- ja ilmaisunvapaus on tärkeä
> asia, niin minustakin on aika eri asia, päätyykö luokkakuva luokan
> oppilaiden koteihin ja koulun arkistoon, vaikka nettiin maailmanlaajuiseen
> levitykseen.
Kun nettiliittymän mukana tulee palanen "kotisivua" niin jotainhan sinne
pitää laittaa. Muuten menee rahat hukkaan.
Simo S.
Pasi
>> kuvata jonkin auton Heurekan (tms.) edessä, mutta eivät saaneet siihen
>> lupaa.
> Ilmeisesti eivät saaneet lupaa viedä autoa sinne. Jos auto _on_ Heurekan
> tai jonkin muun rakennuksen edessä ei sen valokuvaamiseen tarvitse lupaa.
Ei, kyllä se juttu jotenkin niin meni että jostain syystä Heurekan kuvaa ei
olisi saanut kaupallisessa lehdessä julkaista jossain yhteydessä. En nyt
kyllä
mitenkään pysty muistamaan juttua tarkemmin kun siitä on ainakin 15 vuotta.
Anyone?
Esa Toivonen
Tekstistä ei kuitenkaan välttämättä muodostu aivan noin synkkää kuvaa
valokuvien nettijulkaisemisen oikeutuksesta, jos sen kahlaa läpi
kokonaisuudessaan. Siinä mainitaan asian käsittelyn perustaksi myös mm.
seuraavaa:
"Henkilötietolakia sovelletaan kaikkeen henkilötietojen
automaattiseen käsittelyyn sekä muuhun henkilötietojen
käsittelyyn "silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai
niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen
osa" (HetiL 2.2 §). Henkilörekisterillä tarkoitetaan
"käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä
muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota
käsitellään osin tai kokonaan automaattisen
tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty
kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla
tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot
voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta"
(HetiL 3 § 3 kohta)."
Kyse on siis pääasiassa henkilörekisterien muodostamisesta ja siihen
liittyvästä lainsäädännästä, ei mistä hyvänsä valokuvien julkaisemisesta
netissä.
Tuo teksti on kuitenkin sen verran lakikoukeroista, ettei siitä
välttämättä ilmene onko tavallinen "parhaita kuviansa" nettiin esille
laittava henkilö jollain tavalla tietämättään henkilörekisterin pitäjä,
jos joukossa on myös kuvia, joissa esiintyy tunnistettavia henkilöitä.
Minusta tuo kohta ja eräät myöhemmät saman tekstin kohdat viittaisivat
siihen, että hän EI sitä *yleensä* ole.
Muutenkin kyseisen ohjeistustekstin ongelmana tavallisen
yksityishenkilön kotisivujen pitämisen kannalta on se, että siinä asiaa
käsitellään *pääasiassa* "esi-nettiläiseltä" kannalta ja internetiä
sinänsä huomioon ottamattoman lainsäädännön kannalta, jolloin
tavalliselle yksityishenkilön nettisivulle ei oikein tunnu löytyvän
selkeää kategoriaansa, että mitä lainkohtia siihen tulisi soveltaa.
Äkkipäätä tekstistä voi syntyä jopa vaikutelma, että kaikki sellaiset
sivustot, joilla on julkaistu valokuvia, joissa esiintyy tunnistettavia
henkilöitä (eli siis henkilötietoja), katsotaan olevan lain tarkoittamia
henkilörekisterejä.
Tekstissä ei nimittäin vaivauduta tekemään selkeää eroa
henkilörekisteri-julkaisemisen ja tavallisen nykyaikaisen netissä
julkaisemisen välillä muuta kuin mm. siltä kannalta, että onko kyse
esim. tiedotusvälineistä - mitä yksityishenkilön kotisivut eivät
tietenkään ole.
Näin ollen kirjoittaja päätyy siihen, että koska laissa *vanhastaan*
tunnetut poikkeukset (esim. tiedotusvälineissä julkaiseminen) eivät
toteudu, valokuvien kotisivuille julkaiseminen lankeaa ilman muuta
henkilörekisterien ylläpitoa koskevan lainsäädännön alaisuuteen - tai
ainakin jättää vahvasti sellaisen vaikutelman.
Ilmeisesti tuollaisen aiheen perinpohjainen käsitteleminen edellyttäisi
ensialkuun yritystä määritellä sitä, millaiseen kategoriaan
yksityishenkilön kotisivut tässä mielessä luontevimmin asettuvat. Tai
sitten pitäisi myöntää, ettei tällaista kategoriaa ole luontevasti
aiemmasta lainsäädännöstä löydettävissä (mm. internetin aiemmista
julkaisutavoista poikkeavan luonteen takia) eikä siten kotisivujen
julkaisukäytäntöjä myöskään ehkä pitäisi tarkastella ahtaasti menneiden
lakien kirjaimen läpi.
Jotkin sattumanvaraiset kohdat tekstissä kyllä viittaavat siihen, että
kirjoittaja ajattelee olevan eroa henkilörekisterin muodostavien
nettijulkaisujen ja "tavallisen" kotisivujen pitämisen välillä, vaikkei
sitä missään vaiheessa kokoavasti esille tuokaan:
"Henkilötietolain tullessa sovellettavaksi eli esimerkiksi,
kun valokuvia käsitellään tarkoituksessa siirtää ne
internetiin yleisesti saataville tai valokuvien muodostaessa
henkilötietolain tarkoittaman rekisterin, on aina käsittelyn
alusta lähtien huomioitava henkilötietolain yleiset
periaatteet."
Siis "tai". Elikkä mikä tahansa valokuvien julkaiseminen internetissä ei
ilmeisestikään muodosta henkilörekisteriä.
Mutta jos jollakulla on selkeämpi käsitys siitä, että mitä vaaditaan
henkilörekisterin muodostumiseen kuvia julkaistaessa, niin olisi
kiinnostavaa kuulla perusteltu käsitys asiasta.
--
Esa
Matti Rintala
> Matti Rintala <matti....@tut.fi> wrote:
>> Sitten on vielä tämä viime syksynä tietosuojavaltuutetun toimiston
>> julkaisema "Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta" (Hyvä
>> tietää 3/2005, http://www.tietosuoja.fi/33490.htm)
>>
>> Siinä annetaan ymmärtää, että "tavallisille nettisivuille" ei paranisi
>> laittaa juuri mitään tunnistettavia henkilöitä ilman heidän suostumustaan:
> Tekstistä ei kuitenkaan välttämättä muodostu aivan noin synkkää kuvaa
> valokuvien nettijulkaisemisen oikeutuksesta, jos sen kahlaa läpi
> kokonaisuudessaan.
> Tuo teksti on kuitenkin sen verran lakikoukeroista, ettei siitä
> välttämättä ilmene onko tavallinen "parhaita kuviansa" nettiin esille
> laittava henkilö jollain tavalla tietämättään henkilörekisterin pitäjä,
> jos joukossa on myös kuvia, joissa esiintyy tunnistettavia henkilöitä.
Kahlasin sen tekstin minäkin aikoinaan läpi, ja sama tunne minulle tuli.
Teksti tuntuu vähän viittaavan sinne sun tänne uskaltamatta loppujen lopuksi
ottaa selvästi kantaa suuntaan tai toiseen.
> Muutenkin kyseisen ohjeistustekstin ongelmana tavallisen
> yksityishenkilön kotisivujen pitämisen kannalta on se, että siinä asiaa
> käsitellään *pääasiassa* "esi-nettiläiseltä" kannalta ja internetiä
> sinänsä huomioon ottamattoman lainsäädännön kannalta, jolloin
> tavalliselle yksityishenkilön nettisivulle ei oikein tunnu löytyvän
> selkeää kategoriaansa, että mitä lainkohtia siihen tulisi soveltaa.
Jep. Sinänsä ymmärrettävää, koska vasta internetin kautta yksityinen ihminen
on helposti saanut tuotoksilleen maailmanlaajuisen julkaisukanavan.
> Mutta jos jollakulla on selkeämpi käsitys siitä, että mitä vaaditaan
> henkilörekisterin muodostumiseen kuvia julkaistaessa, niin olisi
> kiinnostavaa kuulla perusteltu käsitys asiasta.
Kiinnostaisi kovasti minuakin. :)
Fixx
Toivonen <esa.to...@pp3.inet.fi> wrote:
> Muutenkin kyseisen ohjeistustekstin ongelmana tavallisen
> yksityishenkilön kotisivujen pitämisen kannalta on se, että siinä asiaa
> käsitellään *pääasiassa* "esi-nettiläiseltä" kannalta ja internetiä
> sinänsä huomioon ottamattoman lainsäädännön kannalta, jolloin
> tavalliselle yksityishenkilön nettisivulle ei oikein tunnu löytyvän
> selkeää kategoriaansa, että mitä lainkohtia siihen tulisi soveltaa.
Mun henkilökohtainen mielipiteeni, jota tuskin moni noteeraa, on että
kaikkia nettisivuja/saitteja voitaisiin pitää (aikakaus/sanoma)lehtinä.
Niitähän pääsee kuka hyvänsä lukemaan. Se että sisältö saattaa olla
huonoa, ei ole ennenkään ollut lehdelle kriteeri.
Fixx
<jaakko....@meridianx.fi> wrote:
> Museoissa sisällä kuvaamisen kiellon taustalla on yleensä salamavalon
> käyttö. Museoesineitä varjellaan haalistumiselta. Joissain museoissa on
> jalustan käyttö kielletty, en tiedä, mihin perustuu, ehkä haluavat
> edistää mueson mymälän omaa kuvamyyntiä.
Käsittääkseni se 1/10000 sekunnin väläys ei paljoa haalista
ultravioletin määränkin ollessa aika vähäinen. Todennäköisempää on,
että salamavalo ja jalusta museon hallinnon mielestä yksinkertaisesti
vähentävät museotilan rauhaa ja viihtyisyyttä.
Simo Salanne
>
> Mun henkilökohtainen mielipiteeni, jota tuskin moni noteeraa, on että
> kaikkia nettisivuja/saitteja voitaisiin pitää (aikakaus/sanoma)lehtinä.
> Niitähän pääsee kuka hyvänsä lukemaan. Se että sisältö saattaa olla
> huonoa, ei ole ennenkään ollut lehdelle kriteeri.
Tuskin monikaan kotisivualbumien "julkaisija" haluaisi tuon:
lain 2. luvun velvoitteisiin?
Simo S.
Esa Toivonen
Minusta olisi hyvä, jos nettijulkaisemiselle (ja mahdollisesti vielä eri
tyyppisille sivustoille ja materiaaleille erikseen) rakennettaisiin
alusta alkaen ihan uusi lainsäädäntö, MIKÄLI esimerkiksi valokuvien
julkaisemisen oikeuksia halutaan yhä edelleen kategorisoida mm. sen
mukaan onko kyseessä vaikkapa journalistinen kuvien käyttäminen tai
jonkinlainen muu (esim. yksityislähtöinen) julkaiseminen.
Internetissä julkaiseminen (esim. fanisaittien kautta ympäri maailmaa
leviävät rock-tähtien valokuvat) ei ilmeisestikään juuri
julkaisuoikeuksien vanhojen kategorioiden kannalta sovi mihinkään
valmiiseen sapluunaan kokonansa, vaan seikkailee jossain niiden
välimaastossa, ja vieläpä laajentaa koko ajan nopeasti tämän harmaan
vyöhykkeen kokoa ja merkitystä verrattuna vanhoihin julkaisemisen
väyliin.
Tosin saattaa olla niinkin, ettei nettijulkaisemisen jatkuvan kasvun
suitsiminen VIELÄ oikeasti kiinnosta ketään, mikäli jatkuvan kasvun
varaan on laskettu yhteiskunnan johdon tulevaisuudenvisioissa joitakin
edullisia vaikutuksia tietotekniikan yleistymisen suhteen yms.
Ennen pitkää kuitenkin tullee vastaan raja, jossa yhteiskunta haluaa
ottaa netinkin tarkempaan valvontaansa. Ainakin silloin voisi toivoa
sääntelyyn ryhdyttävän netin omien ainutlaatuisten ominaispiirteiden
pohjalta eikä edellä aiemmin käsitellyn tekstin tapaan menneiden
käytäntöjen ja lakien pohjalta.
Tuo saattaa joistakuista kuulostaa itsestäänselvältäkin, mutta
tietosuojavaltuutetun toimiston tuottama tarkastelu antoi kyllä ihan
toisenlaisen kuvan yhteiskunnan johtotason käsityksistä.
--
Esa
Fixx
<etunimi....@silppuri.iki.fi.invalid> wrote:
Enimmäkseenhän nuo ovat ihan reiluja vaateita.
Ainoastaan tuo tallennusvelvollisuus on epärealistinen, ja itse asiassa
luulen ettei moni isompikaan verkkojulkaisu edes noudata lakia tässä
kohtaa.
Sen sijaan jossain esille noussut käsite "yksityinen verkkosivu" on
ihan käsittämätön keksintö (tämä taisi olla jossain oikeudessakin
puolustuksen verukkeena eikä purrut).
simppa
> Käsittääkseni se 1/10000 sekunnin väläys ei paljoa haalista
Ei se aika vaan se määrä
Todennäköisempää on,
> että salamavalo ja jalusta museon hallinnon mielestä yksinkertaisesti
> vähentävät museotilan rauhaa ja viihtyisyyttä.
Näin varmaankin on.
Sama on helppo uskoa kirjastossa kuvaamiseen.
Julkinen paikka mutta tuskin siellä kirjaton tädit hyvällä katsoisivat
jos joku räpsyttelis pidemmän kaavan mukaan.