Mitä valokuvaus on?
Mikko Tapani Reinikainen
http://mire.iki.fi/valokuvaus/mitaon/
Herättääkö kaavio ajatuksia? Mikä merkitys asioiden välisillä
kytkennöillä on? Puuttuuko kuvasta jotain olennaista?
Otan mielelläni vastaan palautetta ja kritiikkiä.
- Mikko Reinikainen
Petri Kekkonen
> Herättääkö kaavio ajatuksia? Mikä merkitys asioiden välisillä
> kytkennöillä on? Puuttuuko kuvasta jotain olennaista?
Optisista vääristymistä pitäisi varmaan olla jonkinlainen suorempikin suhde
kuvaan, voivathan ne pilata kuvan tai sitten antaa siihen jotain lisää
(esim. kalansilmäkuvat). Optinen vääristymä on myös kuvan ominaisuus.
- Petri
val...@europe.com
mietittyjä.
En toisaalta yritä esittää tuosta asiasta mitään omaa
näkemystäni, koska en ole miettinyt valokuvausta tuolla tavalla.
Teknisessä mielessä kuvaaminen on tietysti sitä, että tietyt
valonsäteet ja niiden muodostama kuva taltioidaan optisilla
menetelmillä levylle tai kalvolle, josta se voidaan saada näkyviin
myöhemmin. Tällöin osa-alueet ovat optinen tallennus (kamera) ja
jälkitekninen puoli (filmin kehitys tai kuvakennon tuottaman
digitaalisen kuvan siirtäminen katseltavaan muotoon). On makuasia,
katsotaanko kuvaamisessa käytettävien apukeinojen kuten valojen,
jalustan jne. kuuluvan kuvaamisen tekniseen puoleen. Tavallaan ne
eivät kuulu ainakaan kuvaamisen ydinosaan, sillä jonkinlainen kuva
tulisi myös ilman näitä apukeinoja.
Vaikka minulla on ollut ja on edelleen monenlaisia
valokuvausvällineitä ja valokuvaukseen liittyviä laitteita, en
yleensä ajattele valokuvausta teknisenä suorituksena. Ajattelen sitä
jonkin tietyn näkymän taltiointina kuvalliseen muistiin ja
dokumentointina niille, jotka eivät näkymää kuvaushetkellä ole
nähneet (ja tietysti myös kuvaajalle itselleen, vaikka hän on
nähnytkin kohteen). Tekninen puoli ja sen hallitseminen ovat
välttämättömiä lisäasioita, jotta kohde tulisi taltioitua niin
kuin kuvaaja haluaa sen taltioida. Ne eivät kuitenkaan ole kuvaamisen
itsetarkoitus.
Kun pyrin arvioimaan, kannattaako jostakin kohteesta ottaa valokuva,
mietin asiaa seuraavasti. Ensinnäkin arvioin, haluisinko joskus
myöhemmin itse katsoa tuota ottamaani kuvaa, jos se on albumissa tai
kuvapinossa. Onko kuva siis kiinnostava? Jos se ei ole, miksi sitä
kannttaa ottaa?
Esitän itselleni myös kysymyksen, katsoisinko minä (tai joku muu)
kiinnostuneena tuollaista kuvaa, jos se olisi jonkun muun ottama ja
sijaitsisi hänen albumissaan. Vai olisiko kuva tylsä ja yhdetekevä,
enkä edes vilkaisisi sitä? Tähän otan vielä mukaan
aikaperpspektiivin ja kysyn, katsoisinko tällaista kuvaa
kiinnostuneena, jos se olisi 50 vuotta tai 100 vuotta vanha? Onko
kuvassa jotain sellaista, että se tyydyttää historiasta
kiinnostuneen ihmisen tiedon tarpeen? Kertooko kuva jonkin
mielenkiintoisen tarinan? Saatan vielä kysyä senkin kysymyksen,
olisiko joku 50 tai 100 vuoden päästä pahoillaan, jos sitä kuvaa,
jonka aion ottaa, ei olisi otettukaan. Olisiko silloin jokin
historiallinen kohde tai tapahtuma, joka ehkä nyt ei tunnu kovin
mielenkiintoiselta, jäänyt kokonaan vaille kuvallista todistetta?
Jos vastaukset tuon tyyppisiin kysymyksiin ovat myönteisiä, painan
laukaisinta. Joskus painan sitä, vaikka edellä olevat ehdot eivät
täyttyisikään, sillä saatan tarvita kuvaa muuten. Joskus otan kuvia
pelkästään teknisessa mielessä suunnitellessani jonkin kohteen
rakentamista tai korjaamista (en ole minkään tällaisen alan
ammattilainen vaan pelkästään harrastaja). Kuvan perusteella on
hyvä suunnitella. Joskus yksinkertaisesti vain otan kuvan enkä mieti
mitään. Täydelliset harhalaukauksetkin voivat joskus tulevaisuudessa
näyttäytyä aivan uudessa valossa.
Mikko Tapani Reinikainen
Petri Kekkonen <petri.k...@nokia.com> wrote:
>Optisista vääristymistä pitäisi varmaan olla jonkinlainen suorempikin suhde
>kuvaan, voivathan ne pilata kuvan tai sitten antaa siihen jotain lisää
>(esim. kalansilmäkuvat). Optinen vääristymä on myös kuvan ominaisuus.
Olet oikeassa. Optiset vääristymät vaikuttavat ainakin seuraaviin
kuvan ominaisuuksiin:
- perspektiiviin
- väreihin
- kontrastiin ja
- sävyarvoihin
Yleisellä tasolla en ajattele optista vääristymää kaksiulotteisen
kuvan ominaisuutena, vaan valokuvateknisenä perusteena sille,
millaiset edellämainitut ominaisuudet ovat.
- Mikko Reinikainen
Matti Rintala
> Lähdin purkamaan auki kysymystä, mitä valokuvaus on. Välituloksena päädyin kaavioon:
>
> http://mire.iki.fi/valokuvaus/mitaon/
>
> Herättääkö kaavio ajatuksia? Mikä merkitys asioiden välisillä
> kytkennöillä on? Puuttuuko kuvasta jotain olennaista?
Mielestäni olet aika lailla saanut käsitekaavioon asioita valokuvauksen
tekniikasta. Liike-epäterävyyden käyttö sieltä tuntuisi puuttuvan, samoin
kohteen eristäminen terävyysaluetta rajoittamalla, näin muutamia mieleen
tulevia mainitakseni.
Eri asia sitten on, että kaaviosta puuttuu aika lailla kaikki kuvalliseen
ilmaisuun liittyvä, eli tuo ei-tekninen/"taiteellinen" puoli. Mutta ehkä
sitä ei tuohon kaavion kannatta yrittääkään tunkea. :)
--
------------- Matti Rintala ------------ matti....@tut.fi ------------
Painting is the art of inclusion. Photography is an art of exclusion.
Mikko Tapani Reinikainen
Matti Rintala <matti....@tut.fi> wrote:
>Mielestäni olet aika lailla saanut käsitekaavioon asioita valokuvauksen
>tekniikasta. Liike-epäterävyyden käyttö sieltä tuntuisi puuttuvan, samoin
>kohteen eristäminen terävyysaluetta rajoittamalla, näin muutamia mieleen
>tulevia mainitakseni.
Kaavion käsitteet ja niiden väliset kytkennät voisi tosiaan purkaa
auki. Nyt on vain mainittu terävyysalue/bokeh ja valotusaika, muttei
kommentoitu, miten niihin vaikutetaan ja mitä niillä saadaan
aikaiseksi. Aion ehtiessäni laajentaa sivun tekstiosuutta.
>Eri asia sitten on, että kaaviosta puuttuu aika lailla kaikki kuvalliseen
>ilmaisuun liittyvä, eli tuo ei-tekninen/"taiteellinen" puoli. Mutta ehkä
>sitä ei tuohon kaavion kannatta yrittääkään tunkea. :)
Kuvaan liittyvä ilmaisu, estetiikka tai taiteellisuus lankeavat
mielestäni kulttuuri-käsitteen alle, joka kaaviossani liitetään kuvaan
ainoastaan kuvaajan tai katsojan välityksellä. Tällä yritän sanoa,
että kuva itsessään ei sisällä kulttuurisidonnaisia asioita, vaan
vasta kuvaaja tai katsoja liittävät kuvan omaan kulttuuriinsa.
- Mikko Reinikainen
Kristian Ovaska
>Lähdin purkamaan auki kysymystä, mitä valokuvaus on. Välituloksena päädyin kaavioon:
>http://mire.iki.fi/valokuvaus/mitaon/
Minä puolestaan yritän määritellä joitakin valokuvan tulkintaan liittyviä
seikkoja matemaattisesti.
Valokuvaaminen on funktio todelliselta maailmalta kaksiulotteisille
kuville, eli f: Maailma -> Kuvat. Valokuvaaminen ottaa viipaleen
todellisuutta ja tuottaa kuvan. Kuvan tulkinta puolestaan on käänteinen
funktio kuvilta maailmaan, eli g: Kuvat -> Maailma. Kuvan katsominen ja
tulkitseminen tuottaa mielikuvan siitä, millaista maailmanviipaletta kuva
esittää. Maailma on tässä löyhä käsite, se voi olla osin kuvitteellinenkin
maailma. Oikeastaan siis f:n lähtöjoukko (todellinen maailma) on g:n
maalijoukon (kuvitteellinen + todellinen maailma) osajoukko.
Dokumentoiva valokuvaus pyrkii siihen, että kun m on lähtökohtana toimiva
viipale maailmaa ja k=f(m) näin saatu kuva, niin tulkinta g(k) on
mahdollisimman lähellä alkutilaa m. Siis g(f(m)) ~= m, eli g on lähellä
aitoa käänteisfunktiota. Ns. taidevalokuvauksessa sallitaan, että g(k) on
kaukanakin alkutilasta. Abstrakti (taide)valokuvaus on sellaista, jossa
kuvaa k kohti on paljon erilaisia tulkintoja g(k).
Tarkastellaan yhdistekuvaa y, eli sellaista kuvaa, joihin on
keinotekoisesti liitetty kaksi todellista valokuvaa k1 ja k2, esim.
maisemakuva johon on liitetty kuva Saturnuksesta, siten että Saturnus
näkyy ikään kuin se olisi lähellä Maata. Tuleeko katsojalle kaksi
erillistä tulkintaa g(k1) ja g(k2) vai ainoastaan yksi tulkinta g(y)? Tämä
riippuu yhdistämisen taidokkuudesta. Jos se on tehty huonosti, katsoja
näkee erilliset kuvat ja tulkitsee ne erikseen. Jos yhdistäminen on tehty
hyvin, katsoja tekee yhden tulkinnan g(y) eli tulkitsee kuvan esittävän
sellaista maailmaa, jossa on yhdistetty ne maailmat, joita kuvat k1 ja k2
esittävät.
--
Kristian Ovaska - http://www.cs.helsinki.fi/u/hkovaska/
Mikko Tapani Reinikainen
Kristian Ovaska <kristia...@helsinki-nospam.fi.invalid> wrote:
>f: Maailma -> Kuvat. Valokuvaaminen ottaa viipaleen todellisuutta ja
>tuottaa kuvan. Kuvan tulkinta puolestaan on käänteinen funktio
>kuvilta maailmaan, eli g: Kuvat -> Maailma. Kuvan katsominen ja
>tulkitseminen tuottaa mielikuvan siitä, millaista maailmanviipaletta
>kuva esittää.
Ei se ihan noin voi toimia. Kuvan tulkinta ei tuota todellisuutta (=
joukon Maailma alkioita), vaan ajatuksia (= mielikuvia), eli g: Kuvat
-> Ajatukset.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että joukko Kuvat on joukon Maailma
alijoukko, joten kuvien analysointiin voimme käyttää samaa funktiota,
jota käytämme muunkin maailman analyysiin, eli h: Maailma ->
Ajatukset. Siis:
g(k) = g'(k) \/ h'(m'),
missä g' on tulkitsijan tapa tulkita kuvia, h' on tulkitsijan
tapa tulkita maailmaa ja m' on maailman viipale jossa
tulkitsija tekee tulkinnan.
Kun vielä otetaan huomioon, että k kuuluu m':uun, on g(k)=h'(m').
>Dokumentoiva valokuvaus pyrkii siihen, että kun m on lähtökohtana toimiva
>viipale maailmaa ja k=f(m) näin saatu kuva, niin tulkinta g(k) on
>mahdollisimman lähellä alkutilaa m.
Nähdäkseni pyrit siis siihen, että g(f(m)) ~= h(m).
>Abstrakti (taide)valokuvaus on sellaista, jossa kuvaa k kohti on
>paljon erilaisia tulkintoja g(k).
Minkä tahansa valokuvan kohdalla funktion g tulos riippuu ainakin
tulkinnan tekijästä, sekä hänen tilastaan, eli g':sta ja m':sta.
>Tuleeko katsojalle kaksi erillistä tulkintaa g(k1) ja g(k2) vai
>ainoastaan yksi tulkinta g(y)?
Minusta jälkimmäinen. Yhdistekuvan tulkintaa ei voi johtaa
yhdistelemällä jotenkin erikseen kahdesta kuvasta saatuja tulkintoja.
- Mikko Reinikainen
Petri Mäkelä
"Mikko Tapani Reinikainen" <mtre...@cc.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:dlij67$dvl$1...@epityr.hut.fi...
> In article <3khpn1laf9fq5n3jr...@4ax.com>,
> Kristian Ovaska <kristia...@helsinki-nospam.fi.invalid> wrote:
> >f: Maailma -> Kuvat. Valokuvaaminen ottaa viipaleen todellisuutta ja
> >tuottaa kuvan. Kuvan tulkinta puolestaan on käänteinen funktio
> >kuvilta maailmaan, eli g: Kuvat -> Maailma. Kuvan katsominen ja
> >tulkitseminen tuottaa mielikuvan siitä, millaista maailmanviipaletta
> >kuva esittää.
>
> Ei se ihan noin voi toimia. Kuvan tulkinta ei tuota todellisuutta (=
> joukon Maailma alkioita), vaan ajatuksia (= mielikuvia), eli g: Kuvat
> -> Ajatukset.
>
pelkkää materiaalista ja muuttumatonta. Ongelmahan on se, että
fyysinen maailma on dynaaminen, ja siihen minkä käsitämme
todellisuudeksi, liittyy muitakin asioita kuin fyysinen, kuten esimerkiksi
tulkinnat ja käsitykset siitä. Nämä tietenkin määräytyvät mm.
kulttuurisesti. Eri aikoina todellisuuden käsitykset tietenkin ovat
vaihdelleet ja vaihtelevat edelleen. Koska kuvat vaikuttaa tulkintoihin
ja käsityksiin, voidaan ajatella että kuvat luovat todellisuutta.
-Petri Mäkelä
Matti Rintala
> Kuvaan liittyvä ilmaisu, estetiikka tai taiteellisuus lankeavat
> mielestäni kulttuuri-käsitteen alle, joka kaaviossani liitetään kuvaan
> ainoastaan kuvaajan tai katsojan välityksellä. Tällä yritän sanoa,
> että kuva itsessään ei sisällä kulttuurisidonnaisia asioita, vaan
> vasta kuvaaja tai katsoja liittävät kuvan omaan kulttuuriinsa.
Ok. Ajattelin vain, että sivusi otsikko on "mitä on valokuvaus", joten
oletin että kaavio esittää ylipäätään valokuvaamiseen liittyviä asioita,
ei vain itse fyysiseen valokuvaan ja sen tekniseen syntyyn. :)
Mikko Tapani Reinikainen
Petri Mäkelä <petri...@kolumbus.fi> wrote:
>Näin voidaan (ehkä) ajatella jos ajatellaan todellisuuden olevan jotain
>pelkkää materiaalista ja muuttumatonta.
Valokuvauksessa kuva syntyy pelkän materiaalisen maailman
perusteella. Kuvaajan tai tulevan katsojan ajatukset eivät suoraan
vaikuta siihen, millainen kuva valottuu valoherkälle pinnalle. Koska
ajatuksia ei voi valokuvata, kuvan tulkinta ei siis suoraan luo sitä
todellisuutta, joka valokuvan keinoin muuttuu kuvaksi.
- Mikko Reinikainen
Mikko Tapani Reinikainen
Matti Rintala <matti....@tut.fi> wrote:
>Mikko Tapani Reinikainen wrote:
>Ok. Ajattelin vain, että sivusi otsikko on "mitä on valokuvaus", joten
>oletin että kaavio esittää ylipäätään valokuvaamiseen liittyviä asioita,
>ei vain itse fyysiseen valokuvaan ja sen tekniseen syntyyn. :)
Kaikki mainitsemasi asiat liittyvät valokuvaamiseen. Kaaviota pitäisi
purkaa sanallisesti auki, jotta siinä esiintyvien käsitteiden tarkempi
sisältö ja merkitys tulisi ilmi.
- Mikko Reinikainen
Petri Mäkelä
ei ole mielestäni mitään objektiivista ja muuttumatonta, jonka voisi yrittää
"löytää". Kuvassa on mielestäni aina myöskin subjekti joka katsoo tai
esittää - joku, joka on jossakin suhteessa kuvattuun (voi olla että esitän
näkemystäni hieman epäselvästi). Siksi kuva ei ole vain "tallenne" tietystä
hetkestä materiaalisessa maailmassa, vaan ennemminkin tulkinta siitä.
-Petri Mäkelä
Yrjö O. Mäkinen
> Kuvan tulkinta synnyttääkin uutta todellisuutta. Siten kuvan "todellisuus"
> ei ole mielestäni mitään objektiivista ja muuttumatonta, jonka voisi
> yrittää "löytää". Kuvassa on mielestäni aina myöskin subjekti joka katsoo
> tai esittää - joku, joka on jossakin suhteessa kuvattuun (voi olla että
> esitän näkemystäni hieman epäselvästi). Siksi kuva ei ole vain "tallenne"
> tietystä hetkestä materiaalisessa maailmassa, vaan ennemminkin tulkinta
> siitä.
>
> -Petri Mäkelä
Niin, kuva ja sen katsoja on kokonaisuus, jossa katsojan osuus on
dynaaminen, "sumea häilyvä".
--
yom
QV
tietosanakirjasta löytyy hakusana "valokuvaus", joka antaa vastauksen ko.
kysymykseen. Vastaus on kovin teknispainotteinen, mutta niin on kysymyskin.
Mutta käsitteet "valokuvaus, valokuva ja valokuvaaminen" saattaisivat aueta
katselemalla esimerkiksi Signe Branderin valokuvia Helsingistä. Helsingin
kaupunginmuseo on julkaissut kuluvana vuonna kirjan "Signe Brander 1869-1942
Helsingin valokuvaaja". Loistava kirja ja vertaansa vailla olevat kuvat!
QV
"Mikko Tapani Reinikainen" <mtre...@cc.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:dlf7ur$c2r$1...@epityr.hut.fi...
Matti Vuori
news:dlnnv4$3v5$1...@nyytiset.pp.htv.fi:
> (...) käsitteet "valokuvaus, valokuva ja valokuvaaminen"
> saattaisivat aueta katselemalla esimerkiksi Signe Branderin valokuvia
> Helsingistä. Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut kuluvana vuonna
> kirjan "Signe Brander 1869-1942 Helsingin valokuvaaja". Loistava kirja
> ja vertaansa vailla olevat kuvat! QV
Eivät tietenkään aukea. Sen kirjan avulla aukeaa vain pieni siivu
valokuvauksesta, sinä aikakautena ja niillä tavoitteilla.
--
Matti Vuori, <http://sivut.koti.soon.fi/mvuori>