Jos nyt ostan vanhan Zuikon niin irtoaako k�si :-)
http://www.orau.org/ptp/collection/consumer%20products/cameralens.htm
http://www.nrc.gov/reading-rm/doc-collections/nuregs/staff/sr1717/nureg-1717.pdf
sivu 3-285 (ja pari muuta)
ja lopuksi: http://www.youtube.com/watch?v=lr6IIU-uB_4
Voisi kuvitella ett� n�iss� on mit�tt�mi� m��ri� radioaktiivista ainetta,
mutta en ole saanut siihen t�ysin vastausta ett� onko oikeasti vai ei. Ja
tuo ett� altistuminen kameroihin joissa etsimess� k�ytetty noita aineita voi
olla oikeasti jopa haittaa. Tied� sitten....
> Voisi kuvitella ett� n�iss� on mit�tt�mi� m��ri� radioaktiivista ainetta,
> mutta en ole saanut siihen t�ysin vastausta ett� onko oikeasti vai ei.
Onko 28 % mit�t�n m��r�?
Osmo
> Olettekos kuulleet radioaktiivisista linsseist�, joita ilmeisesti k�ytettiin
> 40-80 luvulla joissain objektiiveiss�? En l�yt�ny googlella mit��n t�st�
> suomeksi, mutta englanniksi todella paljon ja ihan virallisia
> mittaustuloksia.
>
> Jos nyt ostan vanhan Zuikon niin irtoaako k�si :-)
...
Joo onhan noita aikoinaan tehty. En nyt jaksanut lukea noita
weppisivuja mit� linkitit koska olen lukenut viime aikoina haitaksi
asti jo monia muita vastaavia, viimeksi t�n��n Aero Ektarista, mutta.. :)
Esim. kuuluisin on varmaan Kodakin ilmakuvauslinssi Aero
Ektar. Thoriumia sis�lt�v�t elementit objektiivin takaosassa
s�teilev�t ihan selv�sti, t�m�n on muutamakin teekkari fyssanlaitoksen
vehkeill� aikanaan tarkastanut. Muita mieleentulevia linssej� ovat
mm. varhaiset Nikkorin 35/1.4-linssit ja Canonin 35/2-linssit. En usko
ett� mist��n n�ist� on k�ytt�j�lleen mit��n vaaraa, mutta niiden
valmistus lie lopetettu esim. sen takia ett� niist� on kyll�kin ollut
tuotantolinjalla ty�skenteleville vaaraa. Lis�ksi voi olla ehk�
jossain tapauksissa selittelemist� lentokentill� tms. jos on
s�teilevi� linssej� matkassa.
Itsell� on mietinn�ss� josko saisi joskus tuurilla hankittua kyllin
edullisesti 178mm/2.5 Aero Ektarin ja palkeet Bronica S2A-kameraan,
sitten viel� jotenkin viritet��n linssi palkeisiin kiinni ja eikun
kuvaamaan... linssiss� riitt�� peittoa 5x5 tuumaan asti joten
tilt-shiftailuvaraa piisaa 6x6-koossa varmasti miten paljon tahansa.
Onhan n�ist� ainakin Takumarien kohdalla ollut tietoa jo pitk��n. Tuo
ensimm�inen linkkisi on ainakin sik�li hieman puutteellinen, ett�
ainakin Takumarin 50 mm f1,4:n kohdalla thoriumia k�ytettiin vain osa
optiikan valmistusaikaa, ei suinkaan kaikissa. Muistelen lukeneeni, ett�
n�m� "s�teilev�t" lasit tunnistaa linssist�n keltaisuudesta joka
kuulemma h�vi�� kun lasia pit�� auringossa. Mene tied�. Oma Takumarin 50
mm f1,4:ni ei ainakaan ole tuota s�teilev�� sukupolvea. Siis muutoin
kuin toistoltaan.
V�in� Louekari
> http://www.nrc.gov/reading-rm/doc-collections/nuregs/staff/sr1717/nureg-1717.pdf
>
> sivu 3-285 (ja pari muuta)
Sivulla 581 on arvioitu 35 mm kameran linssist� jatkuvassa k�yt�ss�
tulevan noin 0.007 mSv (0.7 mrem) vuodessa. Ihmisen saama vuotuinen
keskim��r�inen s�teilyannos Suomessa on noin 3.7 mSv (370 mrem).
�l� jauha linssej� �l�k� s�ilyt� niit� ihoasi vasten. Yleisin isotooppi
232Th on alfas�teilij�, joten sit� ei pid� hengitt��. Samaista ainetta
on muuten vanhanaikaisten kaasulamppujen valkoisissa mantteleissa, jotka
hehkuvat kaasuliekiss� valoa tuottaen. Niill� oli tapana hajota torium-
oksidip�lyksi jos niit� k�sitteli v��rin.
Kim
> Voisi kuvitella että näissä on mitättömiä määriä radioaktiivista ainetta,
> mutta en ole saanut siihen täysin vastausta että onko oikeasti vai ei. Ja
> tuo että altistuminen kameroihin joissa etsimessä käytetty noita aineita voi
> olla oikeasti jopa haittaa. Tiedä sitten....
Taitaa suurin ongelma olla linssien hidas värjäytyminen säteilyn tähden
> �l� jauha linssej� �l�k� s�ilyt� niit� ihoasi vasten. Yleisin isotooppi
> 232Th on alfas�teilij�, joten sit� ei pid� hengitt��.
Optisessa lasissa on k�ytetty melko yleisesti my�s lantaanioksidia.
138La-isotooppi on betas�teilij�, mutta sit� on lantaanissa vain 0,09%
ja sen puoliintumisaika on 105 miljardia vuotta. Kovinkaan suurista
s�teilyannoksista ei siis puhuta senk��n kohdalla...
Tero P. Mustalahti