Zoom: video vs still
Turo Juurakko
syvyyssuunnassa paljon enemmän tilaa optiikalle kuin stillikameroissa?
(saivartelijat voivat päätellä rajaehdot laitteiden suhteen itse)
--
mukavan tiukkaa
Väinö Louekari
Ei.
Väinö Louekari
Turo Juurakko
No mistä sitten? (kun hintaluokka on alle 1000 euroa, ero tuskin on optiikan
laadussakaan)
--
mukavan tiukkaa
Tuomas Yrjövuori
viestissä:6blbh6F...@mid.individual.net...
> No mistä sitten? (kun hintaluokka on alle 1000 euroa, ero tuskin on
> optiikan laadussakaan)
Vastaan eri kysymykseen kuin mitä kysyit ja senkin mutun pohjalta. :-)
Videokameroiden suurempi koko johtunee suuremmasta valovoiman tarpeesta,
sillä "suljinaika" voi olla maksimissaan noin 1/50 s. Kun linssin on
halkaisijaltaan suuri, niin koko linssihässäkälle kertyy silloin pituuttakin
enemmän. Ja eiköhän tuolla pituudella ole jotain tekemistä sen zoominkin
kanssa. Se zoomi voidaan kyllä toteuttaa softallakin, ja videokameroissa
nykyään varmaan näin pitkälti onkin, sillä eikös niissä kennoissa kuitenkin
ole resoluutiota nykyään paljon enemmän kuin mitä on tallennettavan
formaatin tarkkuus, olkoon se sitten peräti FullHD:tä?
--
Tuomas Yrjövuori
Väinö Louekari
Väinö Louekari
Turo Juurakko
Puhuin optisesta zoomista.
--
mukavan tiukkaa
Turo Juurakko
Onko ne yhtä pieniä kuin vastauksesi?
--
mukavan tiukkaa
Väinö Louekari
Vakavasti puhuen, jos otetaan kinofilmi vertailukohdaksi, niin
kinoruudun koko on 24 x 36 mm jolloin diagonaaliksi tulee 43 mm. Tämä 43
olisi teoreettisesti kinokoon normaalipolttoväli, aikojen kuluessa ns.
normaaliksi on kuitenkin muodostunut tuo 50 mm. No, halutaan nyt tehdä
kinokoolle kolminkertainen zoomi normaalista ylöspäin, siitä tulee sii
50 - 150 mm.
Otetaan sitten digivideokameran kennno, kooltaan vaikka 1/3". Sen koko
on noin 3,5 x 5 mm. Vertaa kinoruudun kokoon. Tuon 1/3":n halkaisija on
noin 6 mm jolloin siis normaalipolttoväliksi tulisi 6 mm. Ja tehdään
taas tuolle kolminkertainen zoomi, alue on siis nyt 6 - 18 mm. Siis
koska kuvaympyrän (tai diagonaalin jos asian haluaa niin ilmaista)
pinta-ala on niin pieni, niin optiikatkin ovat kovin pieniä.
Vastaavasti toiseen suuntaan jos otetaan filmipuolelta ns. keskikoko
vaikkapa 6X6 senttiä niin nyt normaalipolttoväli on 80 mm koska
kuvaympyrä on paljon suurempi. Ja myös siis optiikat ovat usein
fyysisesti suurempia.
Kaikkiaan kysymys on siis siitä, miten suurelle pinta-alalle
(käytännössä ympyrälle) kuva piirretään (oli kyse sitten filmistä tai
kennosta). Kun tuo pinta-ala on pieni, ovat optiikat pieniä ja
polttovälit millimetreissä ilmaistuna suhteessa lyhyempiä.
Toivottavasti tämä selvensi edes vähän. Jos ilmaisin asian epätarkasti
niin kysy lisää.
Väinö Louekari
Turo Juurakko
Okei, kyllä selvensi. Kiitoksia.
--
mukavan tiukkaa
Antti Alhonen
> Okei, kyllä selvensi. Kiitoksia.
Juuri samasta johtuu se, että digipokkareita saa kaikenlaisilla
näppärillä 10x megazoomeilla joiden kinovastaavuus on esim. 35-350 mm,
kun taas digijärkkäreissä vastaava putki on hirveän pitkä.
Digijärkkärissä on isompi kenno, digipokkareissa huomattavasti
pienempi.
Digivideokameroissa, etenkin halvemmissa/pienemmissä, tuppaa olemaan
nykyään vielä digipokkareitaKIN pienempi kenno, joka
entisestään pienentää optiikan kokoa. (Ja tekee kotivideoista
entistäkin tylsemmän näköisiä, syistä lisää lopuksi.)
Lisäksi yksi syy kyllä on myös se, minkä itse aluksi esitit:
videokameran muoto on erilainen. Tosin tästä on vaikea sanoa, onko
se selkeästi syy zoomin pituudelle, asia voi olla vähän toisinkin
päin: halu pitkästä zoomista on kannustanut tekemään pidemmän
muotoisia kameroita. Todellisin syy kameran muotoon kuitenkin piilee
historiassa: tarve kasettinauhurille ja akulle sekä kennon ja muun
elektroniikan vaatima isompi syvyyssuuntainen tila.
Asia ei sinänsä ole uusi video- tai digiajan juttu. Ennen videokameroita
kuvailtiin paljonkin 8-millistä kaitafilmiä, jossa kuvakoko oli samaa
luokkaa kuin videokameroissa nykyään ja objektiivit myös fyysisesti aika
lyhyitä siitä huolimatta, että zoomilla ylsi kauas. Positiivista oli
senaikaisten kaitafilmiobjektiivien suuremmat valovoimat, mikä näkyi
linssien leveyssuuntaisena kokona.
Seuraavaksi ehkä kysyt, miksi sitten on isompia kennoja, kun kerran
pienillä objektiivi saadaan kätevämpään kokoon. Isomman kuvakoon ehdoton
etu on terävyysalueen säätelemisen mahdollisuus. Videokameroilla ja
digipokkareilla kuva on joka kohdasta terävä, kun taas isommalla
kuvakoolla pystytään säätämään terävyysalue kapeaksi siten, että
kohde irtoaa taustasta. Isompi kuvakoko ei pakota tähän mutta antaa
tämän mahdollisuuden. Lisäksi isompi kuvakoko luonnollisesti
mahdollistaa suuremman määrän pikseleitä ja/tai isommat pikselit,
jotka kohisevat vähemmän ja keräävät enemmän valoa (parempi
hämäräherkkyys). Siksi on varsin valitettavaa, että digivideokameroissa
nähdään huonoimmillaan jopa 1/6" kennoja, jotka latistavat ennestäänkin
jo latteita kotivideoita.
--
Antti Alhonen.
Turo Juurakko
>
> Seuraavaksi ehkä kysyt, miksi sitten on isompia kennoja, kun kerran
> pienillä objektiivi saadaan kätevämpään kokoon.
Joo, en kysy. On mulle isomman kennon edut tuttuja. Harkinnassa olisikin
järkkärin hankinta. Tai oikeestaan kaksi kameraa, järkkäri ja taskupokkari.
Jälkimmäistä voisi kuljetella mukana aina jos tulee jotain kuvattavaa
eteen....
--
mukavan tiukkaa