Littujen vähemmän tunnettuja ominaisuuksia
Timo Autiokari
littunäyttö keittiöön tulevalle mikrolle, CRT ei työtasolle hyvin mahdu.
Ko mikrolla ei tulla tekemään kuvankäsittelyä mutta kuvia tullaan kyllä
esittämään sillä.
Kiertelin nyt viikonloppuna noin tusina kauppaa littuja pällistelemässä.
Tarkoitus oli testailla hieman, testikuvia oli mukana usb-tikulla ja
uppasin ne verkkoonkin varmuuden vuoksi. Harvassa paikassa näyttöjä
pääsi kuitenkaan testaamaan, yleensä niissä pyörii jokin mainospätkä
joka lienee valmistettu siten etteivät heikkoudet tule silmiinpistävästi
esille ja jossakin ovat vain virrattomina esillä. Joten tutustuminen jäi
enemmänkin pällistely-asteelle.
Sellainen havainto syntyi jo alkumetreillä että mikäli "katselukulma" on
speksattu vähemmäksi kuin 178/178 niin näyttö on takuuvarmasti
totaali-kelvoton.
Keskityin siksi ainoastaan näyttöihin joissa tuo "katselukulma" speksi
on 178/178. Havaitsin että ko speksi on niin sanotusti syvältä, kahden
eri valmistajan 178/178 näyttöjen välillä on _rajusti_ eroa tämän
"katselukulman" suhteen.
Speksasin sitten omaan käyttööni parametrin Todellinen Katselukulma, se
on sellainen kulma missä värien mikään ominaisuus ei häiritsevästi
muutu. Kun tämä on vähintään 90/90 astetta niin se riittäisi minulle.
Paras littu jonka löysin tällä kriteerillä oli Samsung 970P, melkein jo
ostinkin sen. Pällistelin mainosvideota useamman kerran mutta enpä
kyennyt erittelemään mikä oli se syy etten ostopäätöstä kuitenkaan
tehnyt, jokin siinä mättäsi vaikka tuo todellinen katselukulma olikin
varsin hyvä.
Nyt olen sitten etsiskellyt tietoa LCD näyttöjen tekniikoista ja
löytyikin joitakin, ettenkö sanoisi luovia, "ominaisuuksia" joista en
ole ollut lainkaan tietoinen. Toisaalta ymmärrettävää, sillä olen
tietoisesti ollut paneutumatta niihin, ajatuksena on ollut että sitten
kun markkinoille tulee sellaisia littuja joiden esittämää kuvaa
tarkastellessa kumpuaa spontaani VAU-fiilis (siis muotoa: Tämähän on
selvästi parempi kuin CRT) niin sitten on aika tutustua littuihin
lähemmin. Enpä muuten ole nähnyt täälläkään mitään keskustelua näistä
ominaisuuksista.
Ensinnäkin tuo katselukulma-speksi on musta/valkoiselle tekstille, rajan
määrittää se että kontrastia on vielä jäljellä 10% maksimista. Eli ko
speksi ei kerro mitään siitä miten näyttö valokuvia esittää, jo se että
kontrasti putoaa 5% (siis 95%:iin maksimista) on häiritsevää (siis
jotkin värien ominaisuudet muuttuvat häiritsevästi).
Toiseksi lituissa on varsin yleisesti ainoastaan 6 bit/kanava (näin myös
tuossa 970P:ssä). 6-bit tuottaa vain 64 eri harmaan sävyä joka on aivan
liian vähän, siis kvantisointi tulee esiin voimakkaan häiritsevästi.
Ilmeisesti niitä kiteitä ei vain voi sen tarkemmin ohjailla.
Tätä 6-bit/kanava ominaisuutta valmistajat piilottavat rasteroinnilla
(dither). Käytössä on kahdenlaista rasterointia: Spatiaalista (lienee
käytössä tuossa 970p:ssä) ja ajan funktiona tehtyä (Frame Rate
Conversion, FRC). Spatiaalinen ditheröinti pehmentää/sumentaa kuvaa,
2:lla tai 4:llä pixelillä yritetään esittää se mitä CRT esittää 1:llä
pixelillä. FRC on ajatuksena toimiva: Tuo 6-bit/kanava tarkoittaa 8-bit
järjestelmässä sellaista koodausta että käytössä on vain tasot 0, 4, 8,
12, jne. Kun tässä koodauksessa näytetään nopeasti peräjälkeen esim RGB
taso 0 ja RGB taso 4 niin näköaisti keskiarvoistaa sen tasoon 2. Mutta
ilmeisesti FRC:n toteuttamisessa on ongelmia sillä on sellaisiakin
littunäyttöjä joissa on sekä spatiaalinen että FRC ditheröinti.
Tässä muutamia linkkejä:
http://www.xbitlabs.com/articles/other/display/lcd-guide.html
(vaatimattomat 27 sivua)
http://www.behardware.com/articles/606-1/test-the-influence-of-electronic-components-on-lcd-colors.html
(viisi sivua)
http://www.techmind.org/lcd/
(monta sivua ja paljon testikuvia)
http://www.geocities.com/icecow88/970p-dithering-en.html
(Samsung 970P ditheristä)
Huoh, jokin 19" littu tuonne köksään kuitenkin pitäisi löytää. 970P oli
Verkkokaupassa 428e, varsin kallis enkä halua sitä myöskään siksi että
sillä oikeasti/todellisuudessa on vain about VGA resoluutio,
spatiaalisen ditheröinnin havaitsee silminnähden (kohinaa,
pikselisuttua, pehmeyttä).
Mitähän mallia nyt kannattaisi lähteä pällistelemään? Haluaisin
sellaisen 19" litun jolla on todellisuudessa se pixeliresoluutio joka
spekseissä on mainittu (siis ilman spatiaalista ditheriä), jossa
kvantisointi ei erotu edes mustassa päässä, ja jonka värit eivät
sanottavasti muutu kun valokuvaa katsellaan +/- 45 asteen kulmasta
näytön tasoon normaaliin nähden mistä päin tahansa avaruskulmaa. Ja
vieläpä kohtuulliseen hintaan.
Timo Autiokari
Marko Korhonen
Nyt en puutu asiaan muuten, mutta kiinostaa tietää mikä näyttö siulla on
normaalisti käytössä. Kun pelkästään keittiön koneeseen paneudut noin
tarkasti ja perusteellisesti. Itsellä on mikä lie 20" LCD-näyttö ja
pesee kaikki huippu putket joita olen testaillut rinnakkain. Noi väri
määrän esittämiset ja muut pikku ongelmat LCD-näytöissä voi antaa
anteeksi kun kuva on muuten rauhallinen katsoa ilman vilkkumista,
kohdistus ja mutovirheitä ja ne värit jotka näyttö esittää avat
loistavan kirkkaat ja terävät.
Marko Poutiainen
> Nyt en puutu asiaan muuten, mutta kiinostaa tietää mikä näyttö siulla on
> normaalisti käytössä. Kun pelkästään keittiön koneeseen paneudut noin
> tarkasti ja perusteellisesti.
Samaa mietin minäkin. Ennen kuin noita näyttöjä edes vertailee, pitäisi
kiinnittää huomiota kahteen seikkaan: onko se näyttö säädetty kunnolla ja
minkälainen näytönohjain siinä on kiinni. Näytönohjainten kuvanlaadussa on
melkoisia eroja ja tehdasasetukset on enemmän tai vähemmän huonot.
--
Marko Poutiainen | These are my principles.
m...@paju.oulu.fi | If you don't like them, I have others.
http://www.toffeeweb.com | -Groucho Marx
Timo Autiokari
> mikä näyttö siulla on normaalisti käytössä. Kun pelkästään
> keittiön koneeseen paneudut noin tarkasti ja perusteellisesti.
Varsin tavallisia CRT monitoreja, kotona 445Xpro, SyncMaster 1100p ja
pari Compaq s910:aa, erilaisia Xpro:ita töissä. Kaikki CRT näytöt ovat
värintoistoltaan erinomaisia. En halua sellaista littua joka on
kirkuvasti huonompi, en edes tekniseen tilaan saati sitten keittiöön.
> Itsellä on mikä lie 20" LCD-näyttö ja pesee kaikki
> huippu putket joita olen testaillut rinnakkain.
Höm, ne putket ovat sitten varmasti olleet jotakin 5 tuuman LVI putkia.
> Noi väri määrän esittämiset ja muut pikku ongelmat LCD-näytöissä
Vai että pikku-ongelmat !!!
> voi antaa anteeksi kun kuva on muuten
> rauhallinen katsoa ilman vilkkumista,
Enpä ole nähnyt vilkkuvia monitoreja sitten -90 luvun puolivälin jälkeen.
> kohdistus ja mutovirheitä
Näitä toki on halvemman pään CRT monitoreissa vieläkin, jossain määrin
...mutta ne voi antaa anteeksi kun värintoisto on erinomainen.
>ja ne värit jotka näyttö esittää avat loistavan kirkkaat ja terävät.
Niin, kunhan rakennat jonkinlaisen pääntuen joka pakottaa katseesi litun
pinnan normaalin suuntaiseksi ja sitten liikuttaa päätäsi sen mukaan
mitä ruudun aluetta haluat katsella.
Timo Autiokari
Marko Korhonen
Sony CPD-G520P, Compaq P1220 sekä paljon halpis putkia 15-21". Eikä
yhdessäkään putkessa ole ollut kuva niin hyvä kuin LCD:ssä.
Timo Autiokari kirjoitti:
Mikko J
"Timo Autiokari" <timo.au...@aim-dtp.net> wrote in message
news:ktpBg.3696$xc....@reader1.news.jippii.net...
> On ollut jo jonkin aikaa projektina löytää siedettävän laatuinen 19"
> littunäyttö keittiöön tulevalle mikrolle, CRT ei työtasolle hyvin mahdu.
> Ko mikrolla ei tulla tekemään kuvankäsittelyä mutta kuvia tullaan kyllä
> esittämään sillä.
Paljon olen paininut asian kanssa töllöpuolella ja näyttää siltä että littu
vs putki kamppailusta tulee vastaavanlainen kuin cd/vinyyli oli parikymmentä
vuotta sitten :) Vaikka littujen väriavaruus on kuvaputkea laajempi, mitattu
kontrastisuhde suurempi, kuva vakaa, geometria täydellinen,
konvergenssiongelmia ei ole jne. niin edelleen moni näkee siinä putkessa
"sitä jotain" mikä tekee kuvasta paremman. Monitoreihin en ota kantaa, mutta
televisioissa (hyvissä sellaisissa) kuvaputken kuva on jäänyt jo aikaa
sitten litun jälkeen. Toki halvalla voi sitten aina ostaa p¤skaa näin
halutessaan :)
Mikko
Mika Yrjola
> Toiseksi lituissa on varsin yleisesti ainoastaan 6 bit/kanava (näin
> myös tuossa 970P:ssä). 6-bit tuottaa vain 64 eri harmaan sävyä joka on
> aivan liian vähän, siis kvantisointi tulee esiin voimakkaan
> häiritsevästi. Ilmeisesti niitä kiteitä ei vain voi sen tarkemmin
> ohjailla.
Jooh, tuo on varsinkin pelikäyttöön tarkoitetuissa näytöissä yleistä,
kun niissä värien kanssa muutenkaan ei ole erityisen tarkkaa. Mutta
kyllä rehdisti 8 bittiä per komponentti ilman mitään ditherointejakin
löytyy monesta monitorista.
> Tässä muutamia linkkejä:
> Huoh, jokin 19" littu tuonne köksään kuitenkin pitäisi löytää. 970P
> oli Verkkokaupassa 428e, varsin kallis enkä halua sitä myöskään siksi
> että sillä oikeasti/todellisuudessa on vain about VGA resoluutio,
> spatiaalisen ditheröinnin havaitsee silminnähden (kohinaa,
> pikselisuttua, pehmeyttä).
>
> Mitähän mallia nyt kannattaisi lähteä pällistelemään? Haluaisin
> sellaisen 19" litun jolla on todellisuudessa se pixeliresoluutio joka
> spekseissä on mainittu (siis ilman spatiaalista ditheriä), jossa
> kvantisointi ei erotu edes mustassa päässä, ja jonka värit eivät
> sanottavasti muutu kun valokuvaa katsellaan +/- 45 asteen kulmasta
> näytön tasoon normaaliin nähden mistä päin tahansa avaruskulmaa. Ja
> vieläpä kohtuulliseen hintaan.
En tiedä kokeilitko jo noita em. Eizon FlexScan- tai ColorEdge -
malleja; jälkimmäisissä tosin hintalappu jo luultavasti on aika
reipas, joten ainakaan viimeinen kriteerisi ei luultavasti täyty
niiden osalta.
Itselläni on Eizon 17" FlexScan - littu, ei tosin
kuvankäsittelykäytössä, mutta kuvanlaadussa ei juurikaan ole ollut
omien kriteereideni rajoissa valittamista. Tokkopa ne isoveljet
ainakaan huonompia ovat, joten eivät ainakaan liene sieltä
toivottomimmasta päästä kokeilla.
Mika Yrjola
> Marko Korhonen wrote:
>
> > mikä näyttö siulla on normaalisti käytössä. Kun pelkästään
> > keittiön koneeseen paneudut noin tarkasti ja perusteellisesti.
>
> Varsin tavallisia CRT monitoreja, kotona 445Xpro, SyncMaster 1100p ja
> pari Compaq s910:aa, erilaisia Xpro:ita töissä. Kaikki CRT näytöt ovat
> värintoistoltaan erinomaisia. En halua sellaista littua joka on
> kirkuvasti huonompi, en edes tekniseen tilaan saati sitten keittiöön.
>
> > Itsellä on mikä lie 20" LCD-näyttö ja pesee kaikki
> > huippu putket joita olen testaillut rinnakkain.
>
> Höm, ne putket ovat sitten varmasti olleet jotakin 5 tuuman LVI putkia.
Tässä täytyy kyllä todeta, että 19" CRT-putkistakin löytää
laadunvaihtelua; töissä on tällä hetkellä käytössä yksilö, jonka
kuvanlaatu häviää kotona olevalle wanhalle ja
ei-mitenkään-superhifille Samsung Syncmaster 950p:lle millä tahansa
kriteereillä, eikä kyllä kestä oikein käytännön vertailua edes
talouden halvemman litunkaan kanssa (noh, katsomakulma
poislukien...). En valitettavasti muista merkkiä ja mallia tällä
sekunnilla, mutta voin kyllä sen jälkeenpäin mainita jos sillä on
merkitystä.
(Tosin ajaa se sinänsä asiansa, kun ruudulla näkyy enimmän osan aikaa
ihan tavaraa tyyliin ohjelmakoodi, jossa pieni suttuisuus,
värikomponenttien irtoaminen toisistaan sun muu eivät haittaa menoa
oikeasti.)
simppa
> Itellä ollut melko hyvälaatuisia putkia kuten nokia 445xpro ja 446xpro,
> Sony CPD-G520P, Compaq P1220 sekä paljon halpis putkia 15-21". Eikä
> yhdessäkään putkessa ole ollut kuva niin hyvä kuin LCD:ssä.
Mikähän tämä LCD mahtaa olla nimeltään?
Markus
> Itellä ollut melko hyvälaatuisia putkia kuten nokia 445xpro ja
> 446xpro, Sony CPD-G520P, Compaq P1220 sekä paljon halpis putkia
> 15-21". Eikä yhdessäkään putkessa ole ollut kuva niin hyvä kuin
> LCD:ssä.
Kiinnitäppä vähän huomiota, että miten noita lainauksia teet.
Ja asiaan... Kiinnostaisi tietää, että mikä tuo LCD on. Tuollaisia ei
nimittäin markkinoilla montaa ole ja itse olen epäillyt, ettei ole yhtään.
Mieli tekisi säästää pöytätilaa ja hankkia pari littua, mutta kun niiden
kuva on joko toivoton tai vielä huonompi. Ja tuo Timon mainitsema
katselukulma on liian monessa sellainen, että jo pelkästään se tekee
näytöstä toivottoman. Muutenkin Timolla oli paljon asiaa tekstissään.
Niin, tyytyväisiä LCDn käyttäjiä on toki vaikka kuinka ja paljon. Mutta
paljon on niitä kuvankäsittelyn tms ammattilaisia, jotka eivät LCDtä huoli.
Markus
Antti Alhonen
ryhmässä sfnet.harrastus.valokuvaus.digi:
> Itellä ollut melko hyvälaatuisia putkia kuten nokia 445xpro ja 446xpro,
> Sony CPD-G520P, Compaq P1220 sekä paljon halpis putkia 15-21". Eikä
> yhdessäkään putkessa ole ollut kuva niin hyvä kuin LCD:ssä.
Tämä teknisesti aivan käsittämätön LCD-hypetys on psykologisesti
mielenkiintoinen ilmiö. Kyse on ilmeisesti ajatuksesta "tää on uusi
ja hieno teknologia ja nää on kalliita - näiden on pakko olla
hyviä!" Mielenkiintoista on, että tämä psykologinen harha on niin
voimakas, ettei henkilö mukamas huomaa mitään ongelmia.
LCD:llä on yksi ehdoton etu: terävät ja tarkat pikselit. Se on tekstin
lukemisessa ylivoimainen. Kuva näyttää tietyllä tavalla
"karkkiväriseltä" ja saattaa miellyttää monia - vähän sama kuin
stereoiden huonot pakettikaiuttimet, jos ne toistavat kivan terävästi
diskanttia. Kaikkien tietämiä seikkoja, kuten pieni koko ja
virrankulutus, lienee turha ruotia tätä mainintaa pidemmälle.
Putkinäyttöjen välkkyminen taas on LCD-hypettäjien (alitajuisesti?)
tahallaan levittämä urbaani legenda. Tietysti kaikki järkevät
putkinäyttöjen käyttäjät valitsevat itselleen sopivan välkkymättömän
taajuuden. Eihän välkkyvällä näytöllä voi työskennellä. Kun monitori
valitaan, valitaan tietysti se käytettävän resoluution perusteella
siten, että voidaan käyttää haluttua taajuutta. Samoinhan LCD-näyttö
pitää valita resoluution perusteella; CRT:llä pitää katsoa valmistajan
ilmoittamasta listasta resoluutio halutulla taajuudella. Se yksi
ihminen miljoonasta, joka "huomaa" esimerkiksi 90 Hz:n CRT-kuvan
välkkyvän, joutuu sitten valitettavasti maksamaan vähän enemmän
paremmasta putkesta.
Toinen juttu on "geometriavirheet". Putkinäytön geometria täytyy säätää
kohdalleen, mutta se on viidessä minuutissa tehty ja sen jälkeen
sitä ei tarvitse enää tehdä ainakaan vuosiin. Jäljelle jäävät virheet
ovat täysin mitättömiä missään käytännön sovelluksessa kuten
kuvankäsittelyssä, kuvien katsomisessa, elokuvien katsomisessa tai edes
grafiikan työstämisessä. Puhumme samankaltaisesta pilkunviilauksesta
kuin jotkut valittavat siitä, että LCD:ssä saattaa olla joku kuollut
pikseli ja siksi tekniikka olisi totaalisen huono. Ei, kyllä LCD:n
ongelmat ovat ihan muualla kuin kuolleissa pikseleissä, samoin CRT:n
ongelmat muualla kuin geometriavirheissä tai välkynnässä (hetkinen,
mitäs muita niitä olikaan enää? Koko, paino, sähkönkulutus pahimpina,
ehkä kestoikä. Mikään näistä ei ole kuvanlaadullinen seikka).
LCD-näyttöjen katselukulma on *oikeasti* nykyään vaakasuunnassa muutama
kymmenen astetta, se alkaa jo riittää parillekin katsojalle, mutta
pystysuunnassa kulma on edelleen olematon eikä riitä, vaikka pää olisi
kiinteästi paikallaan, tummissa eikä vaaleissa kohdissa, joissa
sävyjen leikkautuminen tulee herkästi esiin. Kannettavassani ruudun
yläreuna leikkaa tummia sävyjä, alareuna tekee niistä harmaita -
erään hyvin pimeän tv-sarjan katsominen tuolla kannettavalla oli
kokemuksena tunnelmaltaan aivan eri kuin myöhemmin kotona saman
katsominen pimennetyssä huoneessa Trinitron-putkinäytöllä, joka toistaa
tummat sävyt edes suurin piirtein kuten ohjaaja on tarkoittanut.
Yksi tyypillinen LCD:lle uskollisten esiin tuoma näkemys on,
että putkinäyttö kuluu ja LCD on ikuinen. On totta, että putkinäyttö
himmenee ja focus heikkenee, mutta LCD-ihmiset unohtavat, että LCD-
paneelin takana on loisteputkitaustavalot. Minulla ei nyt ole mitään
speksejä LCD-näyttöjen käyttämistä putkista, mutta tavallisten
loisteputkien käyttöikä on enintään 10 000 tuntia. Jos oletettaisiin,
että LCD-näyttöjen putket kestävät 20 000 tuntia, tällöinkin saadaan
laskettua LCD-näytön käyttöiäksi 10 tuntia per päivä noin viisi
vuotta, joka on aika, jonka jälkeen vastaavassa käytössä olevassa
*hyvässä* putkinäytössäkin on vielä useimmille tarpeeksi kirkkautta ja
terävyyttä jäljellä. Tietysti voi olla, että loisteputkitekniikka on
kehittynyt ja tätä ongelmaa ei LCD:llä ole - en siis väitä mitään,
esitän vain huomionarvoisen seikan.
Mikä sitten on syynä LCD:n ongelmiin ja CRT:n ylivoimaisuuteen, kun
tavoitteena on kontrastikas, värikylläinen ja dynamiikaltaan laaja
kuva? Syy lienee varsin yksinkertainen. CRT tuottaa valon
pikselikohtaisesti (tai oikeastaan ei pitäisi edes puhua pikseleistä,
mutta se ei vaikuta tähän asiaan). LCD:ssä täytyy olla koko kuvan
alueella niin kirkas valo kuin kirkkain pikseli voi olla. Tummimmassa
kohdassa näin kirkasta valoa on yksinkertaisesti *mahdoton* himmentää
täysin mustaksi, vieläpä siten, että se on musta joka suunnasta
katsottuna. Odotankin mielenkiinnolla, miten LED-tekniikka tulee
kehittymään. Ilmeisesti joitakin kokeiluja on ollutkin, mutta milloin on
mahdollista valmistaa edullisesti yhtä pieniä RGB-ledejä kuin nykyiset
LCD-paneelin pikselit.
En nyt tuo enää enempää näkemyksiäni aiheesta kerralla esille, kun
juttua on jo paljon. Ohjaan kopion ja jatkokeskustelun vain ryhmään
sfnet.harrastus.audio+video, johon tämän voi parhaiten katsoa kuuluvan
videoteknisenä kysymyksenä. (LCD-tekniikka on nyt oleellisessa roolissa
sekä tietokonenäytöissä että uusissa televisioissa.)
--
Antti Alhonen.
Antti Alhonen
> Paljon olen paininut asian kanssa töllöpuolella ja näyttää siltä että littu
> vs putki kamppailusta tulee vastaavanlainen kuin cd/vinyyli oli parikymmentä
> vuotta sitten :) Vaikka littujen väriavaruus on kuvaputkea laajempi, mitattu
> kontrastisuhde suurempi, kuva vakaa, geometria täydellinen,
> konvergenssiongelmia ei ole jne. niin edelleen moni näkee siinä putkessa
> "sitä jotain" mikä tekee kuvasta paremman. Monitoreihin en ota kantaa, mutta
> televisioissa (hyvissä sellaisissa) kuvaputken kuva on jäänyt jo aikaa
> sitten litun jälkeen. Toki halvalla voi sitten aina ostaa p¤skaa näin
> halutessaan :)
Tiedän, että trolleja ei pitäisi ruokkia, mutta kyseessä on aihe, josta
saattaa tietämättömälle jäädä helposti väärä kuva, erityisesti, kun
mainosmiehet puhuvat nyt samaa.
En tiedä, mitä nimimerkki Mikko J haluaa sanoa "mitatulla
kontrastisuhteella", mutta onkohan kyseessä jokin vastaava mainoskikka
kuin tietokonekaiuttimien 500 watin "PMPO"-tehot? Tietysti voi olla
mahdollista kehittää mittaustapa, jolla littunäytölle saadaan mainio
kontrastisuhde. Ovathan ne keksineet mittaustavat sillekin, miten 10
millisekunnin vasteajasta (joka ei sinänsä ole huono lainkaan) saadaan 4
ms ja miten 20 - 50 asteen katselukulmasta saadaan joku 170 astetta.
Samoin väitteet littunäyttöjen _paremmasta_ väriavaruudesta kuulostavat
mielenkiintoiselta, sillä toistaiseksi kaikki muut littunäyttöuskovaiset
(mitä hittoa yleensäkin tällainen ilmiö on? Eikö edes tekniikasta voi
puhua asiapohjalta?) ovat pyrkineet vain vähättelemään
väriavaruusongelmaa sanomalla, että ei se nyt NIIN HIRVEÄN paljon
huonompi littunäytöillä ole.
Jokainen littunäyttöjä ja kuvaputkia vähänkin verrannut kuitenkin tietää
(ellei aivan sokea ole) sen valtavan eron kuvaputken (ellei puhuta 80-
luvun harmaista kuvaputkista) mustan ja littunäytön "mustan" välillä -
erityisesti pimennetyssä huoneessa, jossa usein elokuvaa katsotaan.
Myös "vakaa kuva" kuulostaa erikoiselta, sillä kuvaputkien kuvat eivät
ole olleet epävakaita sitten 60-luvun synkronointiongelmien! Mainitut
konvergenssiongelmat ovat käytännössä korjautuneet mitättömäksi sitten
teksti-tv:n yleistymisen (pieni värillinen teksti) 80-luvulla.
Muotovirheet ovat olleet ongelma vain Philipsin uusissa halpis-
laajakuvatöllöissä, jotka ovat pamahtaneetkin muutaman vuoden jälkeen.
Paskaa ei ole pakko valmistaa eikä ostaa, ja Philips on tällä saralla
ollut tunnettu jo vuosikaudet.
LCD-näytön pahimmat ongelmat tulevat vielä koomisesti esiin nimenomaan
mainitussa televisiokäytössä, jossa ei käsitellä tekstiä (missä
littunäyttö olisi ylivoimainen) vaan jossa katsellaan runsaasti myös
tummia, sävykkäitä kuvia (joita LCD-näytöllä ei faktuaalisesti voida
toistaa).
Tätä en enää ohjaa audio+videoon, koska sinne jo yhden viestin ohjasin
ja koska vastasin nyt mitä ilmeisemmin trollille; myös hänen
käyttämistään hymiöistä voi päätellä, että kyseessä on ehkä jonkun
mielestä huvittava sarkasmi "littunäyttöuskovaisia" kohtaan :-). Aika
onnistunutta jopa, sanoisin.
PS. On sinänsä sääli, että kuluttajakäyttöön ei taideta tulla tekemään
HDTV-kuvaputkinäyttöjä, sillä LCD-tuotantoteknologian kehittyessä littu
saattaa tulla jopa halvemmaksi valmistaa. Ammattipuolen
HDTV-videomonitorit ovat tietenkin CRT-laitteita, mutta ne ovat hyvin
kalliita ja pienehkön kokoisia.
--
Antti Alhonen.
Petri Pohjanjoki
> Toiseksi lituissa on varsin yleisesti ainoastaan 6 bit/kanava (näin
> myös tuossa 970P:ssä). 6-bit tuottaa vain 64 eri harmaan sävyä joka
> on aivan liian vähän, siis kvantisointi tulee esiin voimakkaan
> häiritsevästi. Ilmeisesti niitä kiteitä ei vain voi sen tarkemmin
> ohjailla.
Aivan. Käsittääkseni aitoa 8-bittisyyttä löytyy vain IPS-tekniikalla
valmistetuista näytöistä (tosin nyt on uutena tullut myös A-MVA-tekniikka,
mutta niitä ei taida vielä kauheasti missään olla).
> Huoh, jokin 19" littu tuonne köksään kuitenkin pitäisi löytää. 970P
> oli Verkkokaupassa 428e, varsin kallis enkä halua sitä myöskään siksi
> että sillä oikeasti/todellisuudessa on vain about VGA resoluutio,
> spatiaalisen ditheröinnin havaitsee silminnähden (kohinaa,
> pikselisuttua, pehmeyttä).
>
> Mitähän mallia nyt kannattaisi lähteä pällistelemään? Haluaisin
> sellaisen 19" litun jolla on todellisuudessa se pixeliresoluutio joka
> spekseissä on mainittu (siis ilman spatiaalista ditheriä), jossa
> kvantisointi ei erotu edes mustassa päässä, ja jonka värit eivät
> sanottavasti muutu kun valokuvaa katsellaan +/- 45 asteen kulmasta
> näytön tasoon normaaliin nähden mistä päin tahansa avaruskulmaa. Ja
> vieläpä kohtuulliseen hintaan.
Kyllähän nuo luettelemasi ominaisuudet värintoistosta ja katselukulmista
viittaavat selvästi IPS-tekniikalla valmistettuihin näyttöihin. Tai no...
yksi ominaisuus ei kyllä kuulu joukkoon ja se on hinta. IPS-näytöt ovat
yleensä valitettavan kalliita. Valmistajat löytyvät yleensä sellaisten
merkkien takaa kuin Eizo, LaCie, ym. Myös LG:llä ja Philipsillä on hyvä
valikoima 19-tuuman IPS-näyttöjä, mutta niitä ei jostain syystä tuoda
Suomeen. IPS-paneelit ovat yleensä LG.Philips LCD:n tai Hitachin
valmistamia.
Yksi edullisimmista IPS-näytöistä on NEC MultiSync LCD1970NX. Olen muutaman
kerran luonnossa tähän törmännyt ja olin erittäin otettu juuri noiden em.
ominaisuuksien suhteen. Ohessa monitorin hintatietoja ja arvosteluja:
http://www.mbnet.fi/hintaseuranta/tuote.aspx/28380
http://www.xbitlabs.com/articles/other/display/19inch-3_14.html
JohnSmith
>(ellei aivan sokea ole) sen valtavan eron kuvaputken (ellei puhuta 80-
>luvun harmaista kuvaputkista) mustan ja littunäytön "mustan" välillä -
>erityisesti pimennetyssä huoneessa, jossa usein elokuvaa katsotaan.
Kyllä. Ehdottomasti. Littunäytössä nimittäin musta on paskoissakin näytöissä
MUSTAA. kuvaputkella se vaihtelee mallin, merkin, säätöjen, näytönohjaimen
ja auringonpilkkujen mukaan.
Kun deadline lähestyy ja pitää istua pidempään koneen äärellä niin osaa
kyllä arvostaa vilkkumatonta kuvaa. Yli 100Hz kuvaputketkin jättivät
melkoisen buranan tarpeen pidempään käyttäessä.
Mika Yrjola
> Kyllä. Ehdottomasti. Littunäytössä nimittäin musta on paskoissakin näytöissä
> MUSTAA. kuvaputkella se vaihtelee mallin, merkin, säätöjen, näytönohjaimen
> ja auringonpilkkujen mukaan.
Hmh, kyllä kummallakin omalla littunäytöllä musta on vielä
ei-täydellistä mustaa. Halvemmalla (Samsumg 730B) sen näkee
normaalissa valaistuksessakin, paremmalla yksilöllä (Eizo FlexScan
L568AS) vaaditaan jo vähän himmeämpää valaistusta, jolloin taustavalo
muodostaa hienovaraisen mutta havaittavan kuvion. Ei silti, ei tuo
talouden tämänhetkinen CRT:kään täysin puhtaita papereita saa tältä
osin.
Pasi Annala
"JohnSmith" <joku.j...@koulu.com> kirjoitti
viestissä:eb6sq7$hgr$1...@news.cc.tut.fi...
> Kyllä. Ehdottomasti. Littunäytössä nimittäin musta on paskoissakin
> näytöissä MUSTAA. kuvaputkella se vaihtelee mallin, merkin, säätöjen,
> näytönohjaimen ja auringonpilkkujen mukaan.
>
> Kun deadline lähestyy ja pitää istua pidempään koneen äärellä niin osaa
> kyllä arvostaa vilkkumatonta kuvaa. Yli 100Hz kuvaputketkin jättivät
> melkoisen buranan tarpeen pidempään käyttäessä.
Joopa ja sitä mustaa piisaa, mutta ei se mitään vastapainoksi on kans sitä
valkoistakin leveemmälti. Kannattais kyllä vähän tutkailla mistä se buranan
tarve oikeesti johtuu, saattaa olla vaikka yliherkkyydestä laadukkaalle
näytölle.
PA
Petri Kekkonen
> Tätä 6-bit/kanava ominaisuutta valmistajat piilottavat rasteroinnilla
> (dither). Käytössä on kahdenlaista rasterointia: Spatiaalista (lienee
> käytössä tuossa 970p:ssä) ja ajan funktiona tehtyä (Frame Rate Conversion,
> FRC). Spatiaalinen ditheröinti pehmentää/sumentaa kuvaa, 2:lla tai 4:llä
> pixelillä yritetään esittää se mitä CRT esittää 1:llä pixelillä. FRC on
> ajatuksena toimiva: Tuo 6-bit/kanava tarkoittaa 8-bit järjestelmässä
> sellaista koodausta että käytössä on vain tasot 0, 4, 8, 12, jne. Kun
> tässä koodauksessa näytetään nopeasti peräjälkeen esim RGB taso 0 ja RGB
> taso 4 niin näköaisti keskiarvoistaa sen tasoon 2. Mutta ilmeisesti FRC:n
> toteuttamisessa on ongelmia sillä on sellaisiakin littunäyttöjä joissa on
> sekä spatiaalinen että FRC ditheröinti.
Ahaa, tästä ditheröinnistä siis johtuu se ihmeellisen diagonaalisena
väreilevänä rasterina/ristikkona näkyvä virhe tuon Dell FP2001 LCD-näytön
kuvassa joillain väreillä kun silmiä liikuttaa kuvaa läheltä katsottessa.
Pahimmillaan tuo on silloin kun kuvakin liikkuu.
Tästä on maininta tässä testissä otsikon "The bad" alla:
http://www.dealtime.com/xPR-UltraSharp_2001FP~RD-126646521476
- Petri
Petri Kekkonen
> Ahaa, tästä ditheröinnistä siis johtuu se ihmeellisen diagonaalisena
> väreilevänä rasterina/ristikkona näkyvä virhe tuon Dell FP2001 LCD-näytön
Testailin nyt vielä tekemällä Photoshopilla vähän erilaisia väriliukuja ja
kyllähän jo tavallinen harmaasävyliuku on melko reidallinen näky tällä
näytöllä. Siihen jos vetää 16-bitin tilassa päälle reilua Gaussian blurria
niin raidat vaan pahenee. Liekö sitten näytön vai Photoshopin vika tuo?
- Petri
JohnSmith
> Joopa ja sitä mustaa piisaa, mutta ei se mitään vastapainoksi on kans sitä
> valkoistakin leveemmälti. Kannattais kyllä vähän tutkailla mistä se
> buranan tarve oikeesti johtuu, saattaa olla vaikka yliherkkyydestä
> laadukkaalle näytölle.
>
tänä päivänä olisi tarvetta silmälaseille. Hauska vitsi on edelleen tuo
servun 14" tuuman "eye killer deluxe":ksi kutsumamme niin sanottu "low
radiation" näyttö. Säteilyttäkää itseänne, jos tykkäätte... Mitä tekee
_muka_ hyvällä näytöllä, jos ei näe?
Säteilymittareita:
http://www.biof.com/onlinestore/safetech.asp?redirect=yes
-JS
Matti Kronman
> tänä päivänä olisi tarvetta silmälaseille. Hauska vitsi on edelleen tuo
> servun 14" tuuman "eye killer deluxe":ksi kutsumamme niin sanottu "low
> radiation" näyttö. Säteilyttäkää itseänne, jos tykkäätte... Mitä tekee
Mitäs säteilyä siitä sitten tulee, ja miten se vaikuttaa silmiin?
Röntgensäteilyä? Vaiko sähkömagneettista säteilyä, jolloin
matkapuhelinmen käyttäjätkin tulevat järjestään sokeutumaan,
monitoriahan tuskin pidetään kiinni päässä... ;)
Petri Kekkonen
> Jos littunäytöt olisi keksitty 20 vuotta aikaisemmin tusinalla tutuistani
> ei tänä päivänä olisi tarvetta silmälaseille.
Onko tästä jotain oikeita tutkimuksia?
Itekin tullut CRT:tä tuijoteltua päivittäin harrastuksena ja työnä ~20
vuotta, mutta ei sillä ole ollut näkökykyyni minkäänlaista vaikutusta.
- Petri
Antti Alhonen
> Onko tästä jotain oikeita tutkimuksia?
Kannattaa kysellä esimerkiksi Minä Olen -lehden toimitukselta, he
varmasti tietävät.
> Itekin tullut CRT:tä tuijoteltua päivittäin harrastuksena ja työnä ~20
> vuotta, mutta ei sillä ole ollut näkökykyyni minkäänlaista vaikutusta.
Ai jai jai, silmäsi ovat nyt täysin saastuneet. Olet varmaan myös
elänyt kaikenlaisten sähkölaitteiden keskellä. Ties mitä sähköallergian
oireita oletkaan saanut! Ja olethan muistanut suojautua maa- ja
avaruussäteilyltä? Itse ainakin olen vuorannut sänkyni alalaidan
lyijylevyillä ja käytän vain TFT-näyttöjä putkinäyttöjen tappavan
vaikutuksen takia. Mikroaaltouuneista nyt puhumattakaan.
On se kyllä niin että TFT-näytön kuvaa ei voi päihittää! Erityisesti
musta on tosi hyvin mustaa ja taustavaloa ei vuoda läpi toisin kuin
CRT-näytöissä! Erityisen sävähdyttävä ominaisuus on TFT-näyttöjen
hyvä kuva kaikilla eri resoluutioilla! Ja tietysti kun tiedetään
tilastojen valossa CRT-näyttöjen tappavuuslukemat, kuka hullu enää
kuvaputkea katsoisi edes sadan metrin päästä, ellei halua päästä
välittömästi hengestään.
--
Antti Alhonen.
Marko Korhonen
Lcd on merkiltään samsung 204Ts
Mikko Tapani Reinikainen
Matti Kronman <mkronma...@gmail.com> wrote:
>Mitäs säteilyä siitä sitten tulee, ja miten se vaikuttaa silmiin?
Sellaista, jota vastaan on aivan pakko suojautua foliohatulla.
- Mikko Reinikainen
Tero Kapanen
>
> PS. On sinänsä sääli, että kuluttajakäyttöön ei taideta tulla tekemään
> HDTV-kuvaputkinäyttöjä, sillä LCD-tuotantoteknologian kehittyessä littu
> saattaa tulla jopa halvemmaksi valmistaa. Ammattipuolen
> HDTV-videomonitorit ovat tietenkin CRT-laitteita, mutta ne ovat hyvin
> kalliita ja pienehkön kokoisia.
Toivottavasti Canonin ja Toshiban yhteistyöprojektin tulokset tulisivat
pian kauppojen hyllyille...
http://www3.toshiba.co.jp/sed/eng/about/index.htm
http://www.canon.com/technology/canon_tech/explanation/sed.html
- tero
Antti Alhonen
Tämä on vaihteeksi hyvinkin mielenkiintoinen suunta keskustelussa.
OLED-tekniikasta olen ollut tietoinen, mutta SED tuli lähes uutena
asiana - vain nimi oli tuttu, ei periaate. Kumpikin vaikuttaa hyvin
lupaavalta.
Kuten aiemmin kirjoitin, LCD:n ongelma on ilman muuta se, että pikselit
eivät tuota valoa itse vaan yrittävät himmentää taustavaloa pois. Vaikka
tekniikka kehittyy, LCD ei ikinä tule saavuttamaan kuvaputken
dynamiikkaa. Sen sijaan sekä LED- että tämä SED-tekniikka vaikuttavat
siltä, että ne molemmat pystyisivät yhdistämään LCD:n ja CRT:n hyvät
puolet - CRT:n sävytoisto, dynamiikka, kontrasti, katselukulma, eli
käytännön sanoin mahdollisuus katsoa tummaa sävykästä elokuvaa
pimeässä; LCD:n tarkkojen pikselien luoma terävä kuva ja litteys.
Olen pitänyt alusta asti ajattelemattomana panostaa LCD-tekniikkaan
ylipäänsä nyt, sillä parempien tekniikoiden kehitys on käynnissä, LCD:n
hinnat ovat vielä tälläkin hetkellä monta kertaa putkinäyttöjä suurempia
kaikilla muilla paitsi täysin kelvottoman laatuisilla tuotteilla. Suurin
syy on kuitenkin selvä: nykyinen LCD-tekniikka on puhdas *välivaihe*
kehityksessä. LCD:n ongelmia on yritetty kovasti vähentää ja ne
vähenevätkin vähitellen, mutta on selvää, että kun tulee uusi tekniikka,
joka ei kärsi näistä ongelmista lainkaan, se syrjäyttää nopeasti
hitaasti paranevan LCD-tekniikan täysin.
Tietysti sitä saa nyt tuhlata tuhat euroa saadakseen nykymittapuulla
hyvän 19-tuumaisen LCD-näytön. Itse koin jokin aika sitten järkevämmäksi
hankkia reilulla 50 eurolla käytettynä hyväkuntoisen ja vähänkäytetyn
19-tuumaisen Sonyn Trinitron-putkinäytön, jonka oletan palvelevan
minua vähintään vuoteen 2010. Sen jälkeen on jo todennäköisesti
markkinoilla OLED- tai SED-tekniikkaan perustuvia littunäyttöjä,
joiden kuvanlaatu syrjäyttää sekä parhaimmat putkinäytöt että parhaimmat
LCD-näytöt, samanaikaisesti, kaikilta ominaisuuksiltaan.
Koska aihe on videotekninen, ohjaan kopion ja jatkot jälleen
audio+video-ryhmään.
--
Antti Alhonen.
Juha Tyllinen
news:8LGBg.4075$_V7....@reader1.news.jippii.net...
> >> 15-21". Eikä yhdessäkään putkessa ole ollut kuva niin hyvä kuin
LCD:ssä.
> >
> > Mikähän tämä LCD mahtaa olla nimeltään?
>
>
> Lcd on merkiltään samsung 204Ts
Niinpä tietysti. Itselleni ilmaantui töihin 244T ja suoraan sanoen tekisi
mieli hankkia kotiinkin. Vaan eipä noita, paremmista puhumattakaan, halvalla
saa. Ne halvat ovat edelleen surkeita.
JKT
elat...@gmail.com
> Kiertelin nyt viikonloppuna noin tusina kauppaa littuja pällistelemässä.
> Tarkoitus oli testailla hieman, testikuvia oli mukana usb-tikulla ja
> uppasin ne verkkoonkin varmuuden vuoksi. Harvassa paikassa näyttöjä
> pääsi kuitenkaan testaamaan, yleensä niissä pyörii jokin mainospätkä
> joka lienee valmistettu siten etteivät heikkoudet tule silmiinpistävästi
> esille ja jossakin ovat vain virrattomina esillä. Joten tutustuminen jäi
> enemmänkin pällistely-asteelle.
En pidä itseäni alan asiantuntijana, mutta varsin pitkän
käyttökokemuksen jälkeen on kuitenkin tietyt käsitykset
muotoutuneet.
Olen todennut, että kauppiaiden pöydillä pyörivät mainosyksilöt
ovat useimmiten vain häthätää koneeseen kiinnitettyjä, joissa ei
läheskään aina ole oikea reso, puhumattakaan oikeista ajureista.
Joskus olen jopa nähnyt, että kaikki 17", 19" ja jopa Wide Screen
monitorit saavat signaalinsa samasta lähteestä (samalla resolla)!
> Mitähän mallia nyt kannattaisi lähteä pällistelemään? Haluaisin
> sellaisen 19" litun jolla on todellisuudessa se pixeliresoluutio joka
> spekseissä on mainittu (siis ilman spatiaalista ditheriä), jossa
> kvantisointi ei erotu edes mustassa päässä, ja jonka värit eivät
> sanottavasti muutu kun valokuvaa katsellaan +/- 45 asteen kulmasta
> näytön tasoon normaaliin nähden mistä päin tahansa avaruskulmaa. Ja
> vieläpä kohtuulliseen hintaan.
Minä ostin ViewSonic'in VA1912w - (19" WideScreen 900 x 1440). Hyvä
hinta, nopeahko, hyvä kontrasti, kiitettävä katselukulma. Titenkin
omaa täytyy kehua.. ja niinhän kyllä teenkin. Muutaman kuukauden
käytön jälkeen en enää tulisi toimeen "tavallisella" 17" tuuman
latalla. Töissä joutuu pakosta tuijottamaan sitä (HP) ja tulee
ahtaan paikan klammo heti kun ruutua vilkasee... Kyllä Wide on omaa
luokkaansa!
Ei pelkkä näyttö vielä sinänsä ole vielä kuin runsaat puolet
koko hommasta. Kunnollinen näytönohjain tuo vielä parannusta.
Minullakin vinkuu tuolla purkissa joku GeoForce, joka ei enää
kelvannut juniorin pelihommiin. Suosittelen, että kaikki heittävät
Kuikkaa (Matti kerää niitä) alle 100 euron näytönohjaimilla, niin
kuvakin kummasti paranee...
Eki
simppa
> Mitä tekee
> _muka_ hyvällä näytöllä, jos ei näe?
Joo.
Mäki taisin just sokeutua.
Ei siinä mitään.
Tän juupas-eipäs -väittelyn seuraamisesta luopumeinen ei ainakaan ole
mikään menetys.
pekka.j...@gmail.com
Ei kahta kysymystä: Vinyyli on parempi :)
Nojaa. Vaikka kuinka kuvittelisi, että teollisen sarjatuotannon aikana
saman mallin eri yksilöiden välillä ei olisi suuria eroja, niin
onpahan vaan. Sama pätee muuten myös niihin käyttäjiin - on
silmissäkin eroja. Varsinkin kuvankäsittelyn ammattilaisille ongelmia
muodostuu siitä, että jotkin silmät ovat projektiiviselle
väritoistolle (lue näyttö) herkempia kuin toiset ja sama pätee
myös reflektiiviseen väritoistoon (lue printti).
Ennenkaikkea perus-lcd -näyttöjen suurin ongelma näyttäisi olevan
liian saturoitunut väritoisto yhdistettynä lähes olemattomaan
säätövaraan. Kuvia ei saa näytöllä näyttämään mitenkään
siltä kuin ne näyttää paperilla. Siksi ymmärrän hyvin niitä
kuvauksen ja kuvankäsittelyn ammattilaisia, jotka eivät koske littuun
pitkällä tikullakaan.
Vaikka itse pidän lituista, niin en tästä syystä pystyisi tulemaan
toimeen pelkillä lituilla. Usein lituissa (Niinkuin esim mun 2500€
myyntitykin läppärissä) on lisäksi se ongelma, että valoisuuden
tasaisuus on ihan olematonta.
Omassa tilanteessani tälläisenä IT-alan sekatyöläisenä ja
semi-pseudo-pro valokuvaajana voin sanoa, että minulla on täydellinen
setuppi (ainakaan en usko että tällä budjetilla parempaan pääsee).
Samassa koneessa sekä littu että CRT. Tekstinkäsittelyyn ynnä
muuhun toimistohässäköintiin LG:n peru 19" LCD, kuvankäsittelyyn
yms. Sonyn E500.
En kiistä hetkeksikään, etteikö tekstin tai www-sivujen lukeminen
olisi litulla kivempaa, mutta...
Sanotaan että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Paiskasin
sivuilleni kuvan tilanteesta, molemmat näytöt kalibroitu. Toisella
säätövaraa oli, toisella ei läheskään tarpeeksi... Päätelkää
itse.
http://www.buttler.fi/dl/CRT_LCD.jpg
Pekka
Akseli Mäki
>Tässä täytyy kyllä todeta, että 19" CRT-putkistakin löytää
>laadunvaihtelua;
Kannattaa joskus ottaa jokin 5 vuotta vanha "huippu näyttö" ja uusi
tavallinen putkinäyttö ja vertailla niitä ihan rinnakkain. CRT näytön
kulumiseen ja huononemiseen tottuu pikku hiljaa, eikä sitä huomaa vaikka on
reilusti parempi näyttö puolen tunnin päässä töissä. Asian huomaa parhaiten
kun laittaa uuden ja vanhan näytön rinnakkain.
Itse en ymmärrä miksi ihmiset ainakin pyytävät niin paljon jostain 5-8
vuotta vanhoista Nokian tai Sonyn näytöistä. Ne ovat aika kuluneet jo.
CRT näytöt ovat viimeisen 10 vuoden aikana välkkyneet lähinnä asetusten
takia, eivät näytön omien ominaisuuksien.
paul...@yahoo.com
> Timo Autiokari <timo.au...@aim-dtp.net> writes:
>
> > Toiseksi lituissa on varsin yleisesti ainoastaan 6 bit/kanava (näin
> > myös tuossa 970P:ssä). 6-bit tuottaa vain 64 eri harmaan sävyä joka on
> > aivan liian vähän, siis kvantisointi tulee esiin voimakkaan
> > häiritsevästi. Ilmeisesti niitä kiteitä ei vain voi sen tarkemmin
> > ohjailla.
>
> Jooh, tuo on varsinkin pelikäyttöön tarkoitetuissa näytöissä yleistä,
> kun niissä värien kanssa muutenkaan ei ole erityisen tarkkaa. Mutta
> kyllä rehdisti 8 bittiä per komponentti ilman mitään ditherointejakin
> löytyy monesta monitorista.
Vaikka littunäytössä olisikin 8 bittiä/kanava, niin kvantisointi
tulee kyllä edelleen esiin häiritsevästi. On syytä muistaa, että
littunäyttöjen ominaiskäyrä on (karkeasti) lineaarinen, kun CRT:n
ja ihmisen silmän käyrä on enemmänkin logaritminen. Siksi myös
digikuvat on talletettu tiedostoon epälineaarisesti (n. gammalla 2.2).
Jotta kuvat näkyisivät littunäytössä edes karkeasti oikein, on
siinä oltava gammakorjaus. Gammakorjauksen jälkeen niistä
8-bittisenkin littunäytön 256 kirkkaustasosta on jäljellä enää
murto-osa. Riippuen siitä, mihin suuntaan pyöristys tapahtuu, voivat
alkuperäisen kuvan kirkkaustasot mappautua littunäytölle esim.
seuraavasti:
- Kuvan kirkkaustasot 0-12 -> näyöllä kirkkaustaso 0
- Kuvan kirkkaustasot 13-21 -> näytöllä kirkkaustaso 1
- Kuvan kirkkaustasot 22-28 -> näytöllä kirkkaustaso 2
...
- Kuvan kirkkaustaso 253 -> näytöllä kirkkaustaso 250
- Kuvan kirkkaustaso 254 -> näytöllä kirkkaustaso 252
- Kuvan kirkkaustaso 255 -> näytöllä kirkkaustaso 255
(Nuo on laskettu sRGB speksin mukaan ja alaspäin pyöristäen.)
Ei siis ihme, että tummemmassa päässä näkyy vyöhykkeisyyttä
(banding).
--
Pauli
paul...@yahoo.com
>
> Minä ostin ViewSonic'in VA1912w - (19" WideScreen 900 x 1440). Hyvä
> hinta, nopeahko, hyvä kontrasti, kiitettävä katselukulma. Titenkin
> omaa täytyy kehua.. ja niinhän kyllä teenkin. Muutaman kuukauden
> käytön jälkeen en enää tulisi toimeen "tavallisella" 17" tuuman
> latalla. Töissä joutuu pakosta tuijottamaan sitä (HP) ja tulee
> ahtaan paikan klammo heti kun ruutua vilkasee... Kyllä Wide on omaa
> luokkaansa!
Nuo matalakuvanäytöt (joita usein harhaanjohtavasti
laajakuvanäytöiksi nimitetään), ovat myös yksi viheliäinen
vitsaus. Itse en sellaista missään tapauksessa ottaisi. Mutta on
suuri vaara, että muutaman vuoden kuluttua ei muita ole saatavanakaan.
Tietokonekäytössähän pitäisi pikemminkin olla pystynäyttö.
Korkeussuunnassa kun yleensä sitä tilaa tarvitaan enemmän kuin
leveyssuunnassa. Digikuvia katsellessakin pystykuvat joudutaan jo
tavallisella näytöllä kutistamaan onnettoman pieneksi.
Matalakuvanäytöllä sitten vielä paljon pienemmäksi.
> Ei pelkkä näyttö vielä sinänsä ole vielä kuin runsaat puolet
> koko hommasta. Kunnollinen näytönohjain tuo vielä parannusta.
> Minullakin vinkuu tuolla purkissa joku GeoForce, joka ei enää
> kelvannut juniorin pelihommiin. Suosittelen, että kaikki heittävät
> Kuikkaa (Matti kerää niitä) alle 100 euron näytönohjaimilla, niin
> kuvakin kummasti paranee...
Eri näytönohjaimien kuvanlaadussa ei nykyään ole käytännössä
enää mitään eroa. Tämä on todettu lukuisissa alan lehtien
testeissä. Siksi testeissä nykyisin ei enää juuri muuta testatakaan
kuin pelinopeutta. Muuhun kuin pelaamiseen käy melkein mikä tahansa
näytönohjain.
Tietysti kaikkein halvimmissa merkittömissä näytönohjaimissa
laadunvalvonta voi olla mitä sattuu, joten viallisen yksilön saaminen
on todennäköistä. Siksi ei alle 50 euron näytönohjainta ehkä
kannata ostaa.
--
Pauli
Matti Vuori
news:1155050902.4...@h48g2000cwc.googlegroups.com:
> Tietokonekäytössähän pitäisi pikemminkin olla pystynäyttö.
Tämä on 1980-luvun argumentointia, jolloin ei vielä katseltu esimerkiksi
valokuvia, joista selkeä enemmistö on - ellet ole huomannut -
vaakaformaattisia.
--
Matti Vuori, <http://sivut.koti.soon.fi/mvuori>
durac...@suomi24.fi
voi pyöräyttää tarpeen mukaan vaaka tai pystynäytöksi, monitorin
keskellä takaosassa on akseli, jolla näyttö on kiinni jalustassa.
Tämän akselin ympäri näyttöä voi sitten pyöritellä. Taitaapa
vielä näytön ajuri tunnistaa kummassa asennossa ollaan ja säätää
ruudulla olevan kuvan automaattisesti oikein päin.
Olisi mukava kokeilla ko. laitetta. Toisinaan pystynäytölle olisi
tarvetta esim. taittohommia tehdessä.
durac...@suomi24.fi
osoitteesta löytyy juttua pystymonitoreista ja siitä miten sellaisen
voi valmistaa pikkurahalla omasta vaakamonitoristaan.
Antti Alhonen
> Nuo matalakuvanäytöt (joita usein harhaanjohtavasti
> laajakuvanäytöiksi nimitetään), ovat myös yksi viheliäinen
> vitsaus. Itse en sellaista missään tapauksessa ottaisi. Mutta on
> suuri vaara, että muutaman vuoden kuluttua ei muita ole saatavanakaan.
Pahoin pelkään samaa, "laajakuva" on nyt muotia.
> Tietokonekäytössähän pitäisi pikemminkin olla pystynäyttö.
> Korkeussuunnassa kun yleensä sitä tilaa tarvitaan enemmän kuin
Olen osittain samaa mieltä, mutta asia ei ole näin yksinkertainen.
Pystysuuntaan isommalla näytöllä olisi eittämättä sovellusalueensa,
samoin kuin vaakasuunnassakin isolla näytöllä. Perinteinen 4:3 tai
5:4 onkin mielestäni paras kuvasuhde siksi, että se on hyvä kompromissi
sekalaisessa käytössä.
Elokuvia katsellessa tietysti 16:9- tai 16:10-näyttö on ylivoimainen,
mutta muutenhan elokuvia ei tietenkään LCD-näytöllä ole hyvä katsoa.
Videoeditoinnissa mielestäni 4:3-suhde on paras - riippuen toki vähän
editointiohjelmasta -, sillä aikajanalla on usein monia raitoja
("laajakuvanäyttöön" ei mahdu yhtäaikaa riittävästi raitoja) mutta
toisaalta aikajanaa on hyvä nähdä vähän pidemmältä matkalta.
Taittotyössä 3:4-pystykuvainen näyttö saattaisi olla paras. Ainakin
16:9- tai 16:10-näyttö on taittotyössä tuhoon tuomittu, ellei sitten
taiteta kokonaisia aukeamia kerralla, mikä tietysti joissain tapauksissa
on mahdollista.
Tavallisten valokuvien käsittelyssä perinteinen 4:3 on useimmiten
paras, paitsi pystykuvilla.
Itse käytän myös Reason-ohjelmaa musiikin tekemiseen. Tälle paras
ratkaisu olisi luultavasti kaksi näyttöä, toinen reilustikin
pystykuvallinen (vain 800 pikseliä leveää mutta tuhansia pikseleitä
korkeaa virtuaaliräkkiä varten), toinen 4:3-muotoinen sekvensseriä
verten. Ja tähän käyttöön jopa minä kelpuuttaisin myös TFT-näytöt :-).
Näin ollen siis mitään kuvasuhdemuotoa ei voida tuomita huonoksi
yleisesti. Ainoa selvä asia on se, että 4:3 tai 5:4 on keskimääräisessä
yleiskäytössä turvallisin valinta.
> Eri näytönohjaimien kuvanlaadussa ei nykyään ole käytännössä
> enää mitään eroa. Tämä on todettu lukuisissa alan lehtien
> testeissä. Siksi testeissä nykyisin ei enää juuri muuta testatakaan
> kuin pelinopeutta. Muuhun kuin pelaamiseen käy melkein mikä tahansa
> näytönohjain.
Muutenkin *littunäytöistä* puhuttaessa näytönohjaimen laadulla ei
enää ole merkitystä, mikäli käytetään jo itsensä täysin lävitse
lyönyttä DVI-liitäntää.
Analogiliitännällä 2D-kuvanlaaduissa on suurilla resoluutioilla
pienehköjä eroja. Näyttö on kuitenkin paljon oleellisempi kuin
näytönohjain.
--
Antti Alhonen.
Jussi Paju
> Jollain valmistajalla on valikoimissaan muistaakseni näyttö, jonka
Pivot-ominaisuus löytyy yllättävän monesta näyttömallista. Itse asensin
käyttöön viime viikonloppuna kolme Dellin pöytäkonetta, joihin otin
mukaan halvimman mahdollisen laskurin tarjoaman 17" TFT-näytön (1707FP).
Yllätyksekseni tuostakin löytyy myös tuo mainittu Pivot-ominaisuus.
Budjettimalli ilmenee ainakin siitä, että näytönohjaimen asetuksia on
säädettävä itse, mutta pikaisella testailulla kyllä tuo systeemi toimi
pystynäyttönäkin ihan ongelmitta.
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
Mika Yrjola
> Vaikka littunäytössä olisikin 8 bittiä/kanava, niin kvantisointi
> tulee kyllä edelleen esiin häiritsevästi. On syytä muistaa, että
> littunäyttöjen ominaiskäyrä on (karkeasti) lineaarinen, kun CRT:n
> ja ihmisen silmän käyrä on enemmänkin logaritminen. Siksi myös
> digikuvat on talletettu tiedostoon epälineaarisesti (n. gammalla 2.2).
>
> Jotta kuvat näkyisivät littunäytössä edes karkeasti oikein, on
> siinä oltava gammakorjaus. Gammakorjauksen jälkeen niistä
> 8-bittisenkin littunäytön 256 kirkkaustasosta on jäljellä enää
> murto-osa. Riippuen siitä, mihin suuntaan pyöristys tapahtuu, voivat
> alkuperäisen kuvan kirkkaustasot mappautua littunäytölle esim.
> seuraavasti:
Tämä on kai juuri se syy, miksi osassa ei-pelikäyttölituista tehdään
gammakorjaus / värilämpötilaan liittyvät korjaukset yli kahdeksalla
bitillä (tuossa omassa vähemmän huonossa litussa kymmenellä, joissain
kai jopa 14 bitillä) ja survaistaan sitten korjauksen jälkeen tavara
takaisin 8 bittiin. Tällöin kvantisaatio ja kumppanit eivät
puraise yhtä näkyvin seurauksin.
(Tosin myönnän kiltisti olevani tältä osin mainosten ja pintapuolisten
tekniikkasaittien materiaalin varassa, eihän sitä tiedä mitä höpöä
varsinkin ensinmainituissa on. Eli saa korjata, jos höpisen
hassuja. :)
Petri Lopia
> Jollain valmistajalla on valikoimissaan muistaakseni näyttö, jonka
> voi pyöräyttää tarpeen mukaan vaaka tai pystynäytöksi, monitorin
> keskellä takaosassa on akseli, jolla näyttö on kiinni jalustassa.
> Tämän akselin ympäri näyttöä voi sitten pyöritellä. Taitaapa
> vielä näytön ajuri tunnistaa kummassa asennossa ollaan ja säätää
> ruudulla olevan kuvan automaattisesti oikein päin.
Nykyään varsin monessan näytössä on pivot "toiminto".
Vähintään Muutamia kymmeniä näyttöjä muutamia eri malleja tullut
laitettua käyttöön ja paria mallia lukuunottamatta kaikissa
ollut pivotti.
--
Petri Lopia :: petri.RE...@iki.fi.invalid
StormChasing/Myrskynbongaus etc. Lightnings/Salamoita yms.
http://www.petrilopia.net/
http://www.pbase.com/whig/
Pertti Heikkinen
> Itekin tullut CRT:tä tuijoteltua päivittäin harrastuksena ja työnä ~20
> vuotta, mutta ei sillä ole ollut näkökykyyni minkäänlaista vaikutusta.
Vai niin. Ja sen sinä tiedät mistä?
Mutta mutta... ehkä juttelemme asiasta lisää kunhan alat lähennellä
kuuttakymmentä.
juice
>
>"paul...@yahoo.com" <paul...@yahoo.com> wrote:
>> Tietokonekäytössähän pitäisi pikemminkin olla pystynäyttö.
>
>Tämä on 1980-luvun argumentointia, jolloin ei vielä katseltu esimerkiksi
>valokuvia, joista selkeä enemmistö on - ellet ole huomannut -
>vaakaformaattisia.
>
Jaa minkähän laskuopin mukaan?
Omista kuvistani pystyformaattia on ehkä himpun verran alle puolet, ja
tiedän paljon kuvaajia joilla pystyformaatti on se useimmin käytetty
kompositio.
Oikea kuvasuhdehan on tietysti neliö, ja myös näitä monitoreja pitäisi
saada käyttöön enemmän.
- Juice -
Petri Kekkonen
> Vai niin. Ja sen sinä tiedät mistä?
Siitä että näen nyt aivan yhtä hyvin kuin 20 vuotta sitten.
> Mutta mutta... ehkä juttelemme asiasta lisää kunhan alat lähennellä
> kuuttakymmentä.
Siinä vaiheessa olen varmaan tuijottanut lähes yhtä pitkään jotain muutakin
näyttöä kuin CRT:tä joten CRT:n vaikutusta näkökykyyn on enää vaikea
arvioida.
- Petri
Petri Kekkonen
> Tämä on 1980-luvun argumentointia, jolloin ei vielä katseltu esimerkiksi
> valokuvia, joista selkeä enemmistö on - ellet ole huomannut -
> vaakaformaattisia.
Kenen kuvista puhut? Mun kuvien suhteen ei pidä paikkaansa. Ja niitä omia
kuvia minä näytölläni eniten niherrän.
- Petri
Petri Kekkonen
> Tavallisten valokuvien käsittelyssä perinteinen 4:3 on useimmiten
> paras, paitsi pystykuvilla.
Adobe Photoshopin työkalupaletit on sen muotoisia että 4:3 näytöllä
työtilaksi jää melko tarkkaan neliö. Itselleni tämä on ihan hyvä juttu koska
pysty- ja vaakakuvia on suunnilleen saman verran.
- Petri
Matti Kronman
> Jollain valmistajalla on valikoimissaan muistaakseni näyttö, jonka
> voi pyöräyttää tarpeen mukaan vaaka tai pystynäytöksi, monitorin
> keskellä takaosassa on akseli, jolla näyttö on kiinni jalustassa.
Työpaikalla on tuollainen. Lcd-näytön katselukulmasta johtuen on näyttö
pystyyn käännettynä täysin käyttökelvoton. Idea on toki erinomainen.
Toivottavasti tulevat näyttötekniikat mahdollistavat tuon.
Sakari Hannula
> Oikea kuvasuhdehan on tietysti neliö, ja myös näitä monitoreja pitäisi
> saada käyttöön enemmän.
Missä mielessä neliö on oikea kuvasuhde?
.s
ph
"Matti Vuori" <mvu...@koti.soon.fi> kirjoitti
viestissä:Xns9819BD8AC14D...@195.197.54.116...
Ja vielä, että liikkuvan kuvan näyttöön 16:9 tms, mutta still-kuvalle sille
sopiva koko.
Näkökyvyn fysiologia on muutakin, kuin kameran etsimestä näkyvä hetki.
Minulla on digikamera, jolla on mm. suhteet 4:3 ja 16:9. Suurimman osan
stilleistä kuvaan 4:3:lla, joko pystyyn tai vaakaan. Se rippuu täysin
asetelmasta. Jollakin paremmalla kameralla asia voisi olla toisin. Asia on
siis kodallani subjektiivinen.
Minun mielestäni oikea suuntaus liikkuvassa kuvassa on "laajakuva", eli 16:9
suhde. Katsottavasta pinnasta johtuen se näyttäytyy erilaisena useimmille.
Elokuvien luonteva kuvasuhde on lähellä 16:9:ää, valokuvalle (minun)
mielestäni asian määrittelee rajattu asia. Vanha kesäinen kuva silloin
nuorista vanhemmistani kotikoivun vierellä on ihan oma juttusa. Ehkä
16:9-suhde portraittina? Täytyypä mitata...
t. p
Posti
> Missä mielessä neliö on oikea kuvasuhde?
Ehkä tärkein syy Hasselbladin menestykseen ammattikäytössä:
Neliöllä on keskimäärin joustavimmat käyttömahdollisuudet
(=rajausmahdollisuudet) erilaisiin julkaisutilanteisiin, minkä
kuuskutosella kuvaaja ottaa aina huomioon. Kameraa kääntämällä ei voi eikä
tarvitse taittajan puolesta päättää, että tuleeko juuri tästä ruudusta
aikanaan kansikuva, keskiaukeama, molemmat vai jotain ihan muuta.
--
Žosti
Ari Österholm
> Elokuvia katsellessa tietysti 16:9- tai 16:10-näyttö on ylivoimainen,
> mutta muutenhan elokuvia ei tietenkään LCD-näytöllä ole hyvä katsoa.
Miksi ei. Itsellä kun ei töllöä ole, niin tästä 16:10 monitorista
tulee DVD:eet kuin myös televisio-ohjelmat katseltua.
Ari
Antti Alhonen
> Tue, 08 Aug 2006 19:38:36 +0300, Antti Alhonen kirjoitti:
>>Elokuvia katsellessa tietysti 16:9- tai 16:10-näyttö on ylivoimainen,
>>mutta muutenhan elokuvia ei tietenkään LCD-näytöllä ole hyvä katsoa.
>
> Miksi ei.
Lue aiheesta käyty keskustelu. Asian on jo useampi henkilö selittänyt
mielestäni erittäin perusteellisesti ja teknisesti, joten sitä kaikkea
ei enää kannata uudestaan toistaa vain siksi, ettet ole vielä tutustunut
koko keskusteluun.
Mutta jos sinusta todellakin on hyvä katsoa elokuvia LCD-näytöllä, niin
sehän on vain hyvä asia sinulle. Toisia kiinnostaa kuvanlaatu enemmän
kuin toisia ja useinhan elokuvassa on kuitenkin juoni, tarina ja
tunnelma tärkeämpää kuin kuvan tekninen laatu.
Minulla kuitenkin elokuvassa oleellinen tunnelmanluoja on tummien
kohtausten värimaailma (siksi sammutan aina valot huoneesta). Sen sijaan
suurikaan pehmeys ja kohina eivät haittaa läheskään niin paljon, joten
katson elokuvan melkein mieluummin VHS-kasetilta vanhalla telkkarilla
kuin DVD:ltä LCD-TV:llä.
--
Antti Alhonen.
Brendan MacCanister
"Petri Kekkonen" >
snip.....
> Adobe Photoshopin työkalupaletit on sen muotoisia että 4:3 näytöllä
> työtilaksi jää melko tarkkaan neliö. Itselleni tämä on ihan hyvä juttu
> koska pysty- ja vaakakuvia on suunnilleen saman verran.
>
>
> - Petri
>
BM