Harmaakortti
Make
Mistähän saisi harmaakortin värilämpötilan säätöä varten. Vai
pitääkö sen olla valkoinen? Löytyykö Niksi-Pirkka -osastolta
mitään?
Pitäisi keinovalossa kuvatessa saada värit kohilleen, tai edes sinne
päin. Voisi tietysti kuvata raweja, mutta haluaisin silti kokeilla
säätämistä ennen kuvan ottoa.
Make
Petri Kekkonen
> Mistähän saisi harmaakortin värilämpötilan säätöä varten.
Aikoinaan tilasin Kodakin kortin Amazon.com:sta:
http://www.digicamera.net/dnews02/harmaakortti.jpg
Firmalle ostettiin Gretag MacBethin kortti PrePress Center:istä:
http://www.saunalahti.fi/otr/pafos/kurssi/image2.html
http://www.prepress-center.fi/icc/sivut/target.html
Muita löytyy vaikka täältä:
http://www.maitolaituri.tv/product_info.php?cPath=2_7&products_id=126
http://www.digitarvike.fi/products.php?p=90ecf3
http://www.digitarvike.fi/products.php?p=834e74
Tätä ei tainnut enää olla saatavilla:
http://www.digitarvike.fi/ultrapro/cat/images/muut/harmaakortti.gif
- Petri
Make
Kiitos, noista linkeistä selvisikin jo monta asiaa. Tuolta
Digitarvikkeesta olen ennenkin jotain tilaillut muistaakseni.
Mutta kysyn vielä, onko kellään tiedossa hyvää
sukkahousuviritystä?
Make
Toni Nikkanen
> Mutta kysyn vielä, onko kellään tiedossa hyvää sukkahousuviritystä?
Kuulemma vanhan mallin Pringles-purkin kantta on käytetty tässä
tarkoituksessa, ja uudemmissa nykyisissä oleva kansi ei enää käy.
Itse en kyllä ole kokeillut ja en taida kokeillakaan, kun ei nyt ole
noita vanhoja Pringles-purkkeja tallessa.
erkki
> "Make" <maha...@gmail.com> writes:
>
>> Mutta kysyn vielä, onko kellään tiedossa hyvää sukkahousuviritystä?
>
"kirkasta harmaata" - valon määrän mittauksessa se sen sijaan antaa
väärät lukemat.
erkki
RawArska
kuva niiden läpi kohdetta kohti. Säädä WB sen kuvan mukaan. Toimii siinä
missä Pringels purkin kansikin.
Timo Autiokari
> värilämpötilan säätöön käy myös valkoinen
> paperi, sehän on "kirkasta harmaata"
Juuri näin, kunhan se ei ole kiiltävää (niissä on "kirkasteita" jotka
aiheuttaa sen että spektrivaste ei enää ole suora). Tuollainen
tavallinen Xerox laser-copier-inkjet 80g/m2 paperi on varsin erinomainen
valkotasapaino-targetti.
>valon määrän mittauksessa se sen sijaan antaa väärät lukemat.
Tämän tietenkin voi ottaa huomioon, eli korjausarvo tarvitsee kerran
mittaamalla todeta. Se on jossakin noin +2 ja risat f/stop:ia. Mutta
mikä tahansa kortti on kehno valotuksen säätötyökalu digillä, se
ylivalotusvikku LCD:llä on parempi, en sano että paljon parempi koska en
ole vielä nähnyt yhtäkään kameraa jossa se toimisi oikein/tarkasti.
Mutta kun sen kanssa tulee tutuksi niin sillä pääsee paljon tarkempaan
valotukseen kuin millään kortilla. LCD vilkku on myös paljon nopeampi,
varsin monta koekuvaa ehtii ottamaan siinä ajassa mikä kuluu kortin
kanssa hääräämiseen.
Timo Autiokari
Timo Autiokari
> Laita kolme valkoista suodatinpussia päällekkäin "tötterölleen"
> ja ota kuva niiden läpi kohdetta kohti.
Tämä valkotasapainon säätömenettely perustuu siihen että mitataan
_kohdetta valaisevan valon_ trikromaattinen väriarvo ja WB korjataan
(tai annetaan kameran automatiikan se korjata) ko mittauksen
perusteella. Tässä siis pitää kaikin keinoin välttää kohteessa olevien
ja yleensä kaikkien muidenkin pintojen vaikutusta.
Eli suuntaa se tötterö tai purkinkansi siihen suuntaan missä kohdetta
valaiseva valonlähde sijaitsee. Xerox paperille hyvä ohje on että sen
tulee olla sellaisessa paikassa että valo sille lankeaa samasta
valonlähteestä samaan tapaan kuin se itse kohteeseenkin lankeaa ja niin
että sitä ei panna esim kirkuvan värisen suuren esineen tai rakenteen
läheisyyteen vaan mahdollisimman neutraaliin/harmaaseen paikkaan.
Timo Autiokari
Make
> Tämä valkotasapainon säätömenettely perustuu siihen että mitataan
> _kohdetta valaisevan valon_ trikromaattinen väriarvo ja WB korjataan
> (tai annetaan kameran automatiikan se korjata) ko mittauksen
> perusteella. Tässä siis pitää kaikin keinoin välttää kohteessa olevien
> ja yleensä kaikkien muidenkin pintojen vaikutusta.
> Eli suuntaa se tötterö tai purkinkansi siihen suuntaan missä kohdetta
> valaiseva valonlähde sijaitsee. Xerox paperille hyvä ohje on että sen
> tulee olla sellaisessa paikassa että valo sille lankeaa samasta
> valonlähteestä samaan tapaan kuin se itse kohteeseenkin lankeaa ja niin
> että sitä ei panna esim kirkuvan värisen suuren esineen tai rakenteen
> läheisyyteen vaan mahdollisimman neutraaliin/harmaaseen paikkaan.
Kokeilin säätöä valkoisella kopiopaperilla ja harmaalla pahvilla.
Kumpaisellakin tulos oli hyvin lähellä oikeaa, ja ero pieni. Hienoa!
Make
Janne Koponen
> erkki wrote:
>
>> värilämpötilan säätöön käy myös valkoinen
>> paperi, sehän on "kirkasta harmaata"
>
> Juuri näin, kunhan se ei ole kiiltävää (niissä on "kirkasteita" jotka
> aiheuttaa sen että spektrivaste ei enää ole suora). Tuollainen
> tavallinen Xerox laser-copier-inkjet 80g/m2 paperi on varsin erinomainen
> valkotasapaino-targetti.
Optinen kirkaste "muuntaa" UV-valoa näkyvän valon alueelle. Ainakin
joissakin kopiopapereissa tuota kirkastetta voi olla paperin
pintaliimassa mukana. Kirkasteen olemassaolon voi yrittää havaita
päivänvalossa. Jos valkoinen paperi näyttää kovin sinertävältä, niin
siinä saattaa olla kirkastetta. Helpommin sen voi havaita
"mustavalolampun" valossa...
Luulisin, että kirkasteesta ei ole haittaa hehkulampun väriä mitatessa...
Janne
Mikko Tapani Reinikainen
Make <maha...@gmail.com> wrote:
>Kumpaisellakin tulos oli hyvin lähellä oikeaa, ja ero pieni. Hienoa!
Kiva että ratkaisu löytyi.
Valotasapainon säätö on loppujen lopuksi aika tavalla makuasia ja
vaatii kompromissejä joita ei pysty ratkaisemaan teknisellä
härvelillä. Ympärillämme on valkoiselta näyttäviä asioita, jotka
voivat olla hyvinkin eri sävyisiä. Myöskään kohteita valaiseva valo ei
ole tasaisen väristä, vaan se heijastuessaan eri pinnoista tuottaa
värisävyjä, joihin ei luonnossa niin helposti kiinnitä huomiota, mutta
jotka voivat valokuvassa pistää silmään. Kaikkea valkoisen näköistä ei
kuvassa aina mitenkään saa säädettyä tasaisen valkoiseksi.
Joidenkin valaisinten valo on myös niin kaukana valkoisesta, että jos
valkotasapainon yrittää säätää "oikeaksi", joihinkin värikanaviin
tulee kovasti kohinaa (tai vastaavasti jokin värikanava palaa puhki)
eikä värejä pystykään saamaan luonollisiksi.
- Mikko Reinikainen
Petri Kekkonen
> Valotasapainon säätö on loppujen lopuksi aika tavalla makuasia ja
> vaatii kompromissejä joita ei pysty ratkaisemaan teknisellä
> härvelillä.
Tämä on täysin totta, mutta silti tuollainen kunnollinen väritargetti on
kyllä pelastanut tilanteen jo niin monta kertaa etten ilmankaan osaisi olla
kun RAW:ta kuvaan.
Pelkkä harmaakortti tai valkoinen paperi tuntuu aivan onnettomalta siihen
verrattuna että on tuollainen useamman eri harmaasävyn valikoima. Syystä tai
toisesta softa antaa erilaisen WB:n noista eri tummuuksisista harmaista, ja
sitä valinnanvaraa tarvitaan usein.
Kaikissa tilanteissa ei tietenkään voi eikä pidäkään pyrkiä neutraaliin
valkotasapainoon.
- Petri
Markku Haapamäki
"Petri Kekkonen"
> Kaikissa tilanteissa ei tietenkään voi eikä pidäkään pyrkiä
neutraaliin
> valkotasapainoon.
Joo, kyllä hehkulamppuvalaistus joskus saa vähän kellertävältä
näyttääkin, ja illan sininen hetki tunturissa näyttää harmaana aika
hassulta.
Make
Osmo R
> Optinen kirkaste "muuntaa" UV-valoa näkyvän valon alueelle. A
Eikö kaikki normaali paperi tee tuota. Siihen perustuu nämä
kauppojen käyttämät UV-tunnistimet. Tavallinen paperi loistaa
kirkkaasti, kun setelipaperissa vain jotkut yksittäiset kuidut
loistavat.
Osmo
Timo Autiokari
> Kokeilin säätöä valkoisella kopiopaperilla ja harmaalla pahvilla.
> Kumpaisellakin tulos oli hyvin lähellä oikeaa, ja ero pieni.
Minä säädän WB:tä aika usein jälkikäteen Photoshopissa ja monasti
kohteessa itsessään on jotain josta sen saa tehtyä varsin hyvin. Olen
käyttänyt mm silmän valkuaista, kellon teräsranneketta,
silmälasinkehystä, hevosen kaviota, kärrynpyörän puolaa, talon kattoa ja
muita rakenteita, auton maalia, liikennemerkin pylvästä ja vaikka mitä.
Sääntö on siis se että valitaan sellainen pinta joka siellä
kuvauskohteessa näytti nk paljaalle silmälle harmaalta (ilman värinhäivää).
Aina sitä ei löydy ja joskus menee hitusen harhaan (vaikkakin oikeaan
suuntaan) mutta useimmiten onnistuu varsin hyvin. Eli ei sen targetin
kanssa aina tarvitse puljata. Vaikeimpia tilanteita joita minulle tulee
eteen on makro- ja mikroskooppikuvat, usein kohteissa ei ole lainkaan
mitään harmaata ja valon spektri on yleensä varsin erikoinen jos ei
peräti kiusallinen. Siinä ei auta muu kuin napsasta Xerox paperista kuva
heti perään, sen voi ottaa samoilla säädöillä.
Jodenkin hankalan spektrin omaavien valojen alla otettua kuvaa ei saa
yksinkertaisella tavalla säädetty "oikeaksi". En sano että "korjattua"
koska tässä on kyseessä muuntaminen tai simulaatio, muunnoksen
tavoitteena on että kuva näyttää siltä kuin kohde olisi kuvanoton aikana
kylpenyt päivänvalon alla. Minulla yksi tälläinen hankala valonlähde on
ledimakrovalorengas, sille olen tehnyt oman ICC profiilin.
Timo Autiokari
Timo Autiokari
>> Optinen kirkaste "muuntaa" UV-valoa näkyvän valon alueelle.
>
> Eikö kaikki normaali paperi tee tuota.
Ei tee. Paperi jossa on kirkastetta (siis tuota UV muuntajaa) on aina
kiiltävää, mutta paperi joka on kiiltävää ei aina omaa kirkasteita.
>Siihen perustuu nämä kauppojen käyttämät UV-tunnistimet. Tavallinen
paperi loistaa kirkkaasti, kun setelipaperissa vain jotkut yksittäiset
kuidut loistavat.
Ei, vaan setelirahassa käytetään UV:ta muuntavia värejä. Siis esim 20
euron setelissä on päivänvalon alla tarkastellen kummallakin puolella
paljon pieniä keltaisia renkaita, eivät tosin erotu kovin hyvin. UV:n
alla tarkastellen ne erottuvat hyvin selvästi ja punaisina. Ne siis on
pantu sinne sillä samalla painokoneella jolla kaikki muutkin värit
seteliin painetaan.
Timo Autiokari
Timo Autiokari
unohdin panna tämän linkin:
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=4945
Siis UV-avaimenperä-led-valaisin, 4,95e (+ryöstöpostimaksu).
Siellä on kolme pientä valokuvaa kympin setelistä ko valaisimen valon alla.
Timo Autiokari
Janne Koponen
> Janne Koponen wrote:
>
>> Optinen kirkaste "muuntaa" UV-valoa näkyvän valon alueelle. A
>
> Eikö kaikki normaali paperi tee tuota. Siihen perustuu nämä kauppojen
Nyt en mene vannomaan, mutta luulisin, että päällystämättömät ja
pintaliimaamattomat paperit eivät sisällä optista kirkastetta. Tällaisia
ovat esimerkiksi sanomalehtipaperit ja päällystämättömät
aikakauslehtipaperit (SC-paperit).
Janne
durac...@suomi24.fi
Timo Autiokari kirjoitti:
> Minä säädän WB:tä aika usein jälkikäteen Photoshopissa ja monasti
> kohteessa itsessään on jotain josta sen saa tehtyä varsin hyvin. Olen
> käyttänyt mm silmän valkuaista, kellon teräsranneketta,
> silmälasinkehystä, hevosen kaviota, kärrynpyörän puolaa, talon kattoa ja
> muita rakenteita, auton maalia, liikennemerkin pylvästä ja vaikka mitä.
Tuo on paljon kuvia säätävälle aivan välttämätön toimintamalli.
Vinkiksi teille joille menetelmä ei ole entuudestaan tuttu; kannattaa
säätää photoshopin pipetti ottamaan sample 1 pikselin sijaan 3x3
tai jopa 5x5 pikseliä kokoisen alueen keskiarvosta. Tällöin esim.
lievän värikohinan aiheuttama vierekkäisten pikseleiden väriero
harmaalla alueella ei vaikuta niin paljoa balanssoinnin lopputulokseen.