Osta canon kamera
Pasi Annala
Osta canon digikamera nyt, vuoden päästä sellaisen uuden arvo on n. 50%
maksamastasi.
Canon siis kuppaa rahasi, ja kupparillahan ei välttämättä ole hyvä maine. Ja
minähän en canoniin sorru. Saahan canonilla mainiota kohinatonta muovikuvaa
hyi hyi.
PA
Antti Ahomäki
"Pasi Annala" <pasi....@dnainternet.net> kirjoitti
viestissä:4457e340$0$1462$9b53...@news.fv.fi...
> Katsoin juuri Rajalan canon mainosta. http://www.rajalacamera.fi/www/
> Osta canon digikamera nyt, vuoden päästä sellaisen uuden arvo on n. 50%
> maksamastasi.
Entä ostitko autosi uutena?
Tarkistapa sen päivän arvo.
Kaikkihan ajavat käytetyllä. ;-)
Antti
Alex
Kannattenee siis ostaa vuoden vanha Canon!
Saa mainion kuvien talletusvälineen puoleen hintaan.
--
Mika Iisakkila
> Katsoin juuri Rajalan canon mainosta. http://www.rajalacamera.fi/www/
> Osta canon digikamera nyt, vuoden päästä sellaisen uuden arvo on n. 50%
> maksamastasi.
Niin, onhan se nyt perkelettä, että vuoden käytetystä digilaitteesta
ei enää saa uuden hintaa, vaikka se on TODELLINEN HELMI!
Tällaiset asiat kannattaa pohtia jo ennen kuin ostaa mitään.
Esimerkiksi edellisestä kamerastaan luopuessa laskea, paljonko on
tullut (käyttökelpoisen) otetun ruudun hinnaksi. Digikuvaus ja eurot
yhdessä ovat aiheuttaneet melkoista vauhtisokeutta. Filmiaikaan
sunnuntainäppäilijää, joka investoi 20.000 mk kameraan ja pariin
kakkulaan joka toinen vuosi, olisi sukulaisten ja kaveripiirin
keskuudessa pidetty (ainakin salaa) pähkähulluna. Nyt ei puolentoista
tonnin runko tunnu missään, kunhan vähän kohina vähenee.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Väinö Louekari
eihän digikalustokaan oikeasti vanhene mutta markkinamiehet saavat
meidät uskomaan niin). Nykyään eniten käyttämäni runko -
objektiivi-yhdistelmä on 30 vuotta vanha. Sillä saa teknisesti aivan
hyviä kuvia.
Väinö Louekari
Mika Iisakkila
> Filmikalustossa on se hyvä puoli ettei se samalla tavalla vanhene.
> (tai eihän digikalustokaan oikeasti vanhene mutta markkinamiehet
> saavat meidät uskomaan niin).
Kyllähän nuo digijärkkärit vanhenevat, jos 10-15.000 räpsyn jälkeen on
edessä kallis suljinremontti. Niin se on varmaan filmikamerallakin,
mutta kun tuohon päästäkseen pitäisi lätkiä 20 rullaa vuodessa niiden
mainitsemiesi 30 vuoden ajan, ei se kovin monella tule koskaan
eteen. Digikameroilla sen sijaan monien kuvaustyylillä hyötysuhde
saattaa olla yksi käyttiskuva per 50 laukausta, jolloin käytetty
digikamera, jonka otosmäärästä ei ole tietoa, ei välttämättä juuri 50%
alennusta pienemmällä kaupaksi menisikään, oli sen tekniikka kuranttia
tai ei. Ja päälle saa luultavasti ostaa heti uuden akun.
Ei sen puoleen, taidan lähteä jonnekin kattelemaan käytettyä 20D:tä
edesmenneen S45:n tilalle, jos niitä tuolla hinnalla liikkeen takuulla
saa.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Petri Lopia
> Kyllähän nuo digijärkkärit vanhenevat, jos 10-15.000 räpsyn jälkeen on
> edessä kallis suljinremontti.
Filmijärkkärikö kestää yli 10-15.000 räpsyä?
> Niin se on varmaan filmikamerallakin, mutta kun tuohon päästäkseen pitäisi
> lätkiä 20 rullaa vuodessa niiden mainitsemiesi 30 vuoden ajan, ei se kovin
> monella tule koskaan eteen.
Niin eli, kun vähemmän käyttää niin kestää pidempän? Aika yllättävää.
> Digikameroilla sen sijaan monien kuvaustyylillä hyötysuhde
> saattaa olla yksi käyttiskuva per 50 laukausta, jolloin käytetty
> digikamera, jonka otosmäärästä ei ole tietoa, ei välttämättä juuri 50%
> alennusta pienemmällä kaupaksi menisikään, oli sen tekniikka kuranttia
> tai ei. Ja päälle saa luultavasti ostaa heti uuden akun.
Eikös tuo ole sitten kuvaajan eikä digitaalisuuden syytä?
--
Petri Lopia :: petri.RE...@iki.fi.invalid
Firework, Lightning, sun, moon, nature etc. photos
http://www.petrilopia.net/
Myydään radioita yms. http://www.petrilopia.net/myy/
Mika Iisakkila
> Filmijärkkärikö kestää yli 10-15.000 räpsyä?
Mitä jos lukisit mitä kirjoitan?
> Eikös tuo ole sitten kuvaajan eikä digitaalisuuden syytä?
Ei tässä mitään eikä ketään haeta syytettäväksi, vaan pohditaan sitä,
mitä käytetyistä kameroista kannattaa maksaa.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Mika Ristolainen
> On 2006-05-03, Mika Iisakkila <mika...@pingrid.fi.invalid> wrote:
>> Kyllähän nuo digijärkkärit vanhenevat, jos 10-15.000 räpsyn jälkeen on
>> edessä kallis suljinremontti.
>
> Filmijärkkärikö kestää yli 10-15.000 räpsyä?
Ei kyllä kyylää kuulu aiheeseen, mutta todettakoon, että mun
filmijärkkärille luvataan yli 150000 kuvan ottaminen. Eli kyllä
filmijärkkeärit sen kestää ja (päästään aiheeseen takaisin) ihan vamasti
myös dSLR:kin sen kestävät hyvin.
--
-MR- / Mika Ristolainen
(Poista ".poista" ja ".invalid" vastatessasi mailiin.)
Mika Ristolainen
> Ei kyllä kyylää kuulu aiheeseen, mutta todettakoon, että mun
Taas saa nauraa itsellensä - tuo outo sana "kyylää" ei varmaankaan kuulu
asiaan :-))
Väinö Louekari
snip...
>
> Kyllähän nuo digijärkkärit vanhenevat, jos 10-15.000 räpsyn jälkeen on
> edessä kallis suljinremontti. Niin se on varmaan filmikamerallakin,
> mutta kun tuohon päästäkseen pitäisi lätkiä 20 rullaa vuodessa niiden
> mainitsemiesi 30 vuoden ajan, ei se kovin monella tule koskaan
> eteen.
snip...
Laskeskelin tuossa että huomioonottaen hukkaruudut on osalla
rungoistani valotettu selvästi enemmän kuin tuo 10 - 15 000 ruutua.
Remontteja ei ole ollut tarvis tehdä.
Digijärkkärien suhteen varmaan aika näyttää paljonko harrastajarungot
sitten kestävät. Toki olet oikeassa siinä että varmaankin harvoilla
tekniikan kestävyys tulee eteen. Hurjalta kuitenkin tuntuu että 15 000
valotuksen jälkeen pitäisi ryhtyä remonttiin. Onko tästä jollakulla
kokemusta?
Väinö Louekari
simppa
>Hurjalta kuitenkin
> tuntuu että 15 000 valotuksen jälkeen pitäisi ryhtyä remonttiin. Onko
> tästä jollakulla kokemusta?
>
> Väinö Louekari
Kyllä minunkin käsitykseni on että ns harrastajamalliset järkkärit
kestävät sen 50 000 sulkimen räpsähdystä.
Ammattimallit sit huomattavasti enemmän.
En oikein edes ymmärrä, että miten digitaalisuus vaikuttaa siihen, että
miten suljin kestää.
Eihän tallennustapa siihen mitenkään vaikuta, vaan työn laatu.
Petri Lopia
Luinkin.
> vaan pohditaan sitä, mitä käytetyistä kameroista kannattaa maksaa.
Turhaa touhua. Deal with it.
Petri Lopia
> Kyllä minunkin käsitykseni on että ns harrastajamalliset järkkärit
> kestävät sen 50 000 sulkimen räpsähdystä.
> Ammattimallit sit huomattavasti enemmän.
> En oikein edes ymmärrä, että miten digitaalisuus vaikuttaa siihen, että
> miten suljin kestää.
> Eihän tallennustapa siihen mitenkään vaikuta, vaan työn laatu.
Olen täsmälleen samaa mieltä.
Jomppa Koskinen
> Väinö Louekari wrote:
> >Hurjalta kuitenkin
> > tuntuu että 15 000 valotuksen jälkeen pitäisi ryhtyä
> > remonttiin. Onko tästä jollakulla kokemusta?
> > Väinö Louekari
>
> Kyllä minunkin käsitykseni on että ns harrastajamalliset järkkärit
> kestävät sen 50 000 sulkimen räpsähdystä.
> Ammattimallit sit huomattavasti enemmän.
> En oikein edes ymmärrä, että miten digitaalisuus vaikuttaa siihen,
> että miten suljin kestää.
Lähinnä tuolla kai viitattiin käyttöikään, kun digillä voi kuvata
huomattavasti huolettomammin kuin filmille (yksi muistikortti vastaa
kait yhtä rullaa eli 200-300 vs. 24). Ts. digin käyttökerrat tulevat
filmijärkkäriä nopeammin täyteen, jos sulkimen kestoikä oletetaan samaksi.
--
Eteenpäin, oi rokkaavat punajuuret!
simppa
> Lähinnä tuolla kai viitattiin käyttöikään, kun digillä voi kuvata
> huomattavasti huolettomammin kuin filmille (yksi muistikortti vastaa
> kait yhtä rullaa eli 200-300 vs. 24). Ts. digin käyttökerrat tulevat
> filmijärkkäriä nopeammin täyteen, jos sulkimen kestoikä oletetaan samaksi.
>
Täh.
Menee mulla ainaki täysin ohi.
Siis et siksi , koska digillä voi napsutella huoletta mitä tahansa, niin
se lyhentää sen käyttöikää?
Tämäkö oli pointti?
Jos näin, niin varmasti niin onkin. Siis jos todellakin lasketaan
käyttövuosia, eikä käyttökertoja.
Mielestäni outo lähestymistapa asiaan, jos kysessä oli sulkimen
laukaisumäärät.
Jarkko Kaakko
> Täh.
> Menee mulla ainaki täysin ohi.
> Siis et siksi , koska digillä voi napsutella huoletta mitä tahansa, niin
> se lyhentää sen käyttöikää?
Joo, tarkoittavat sanoa, että kun kuvaaminen on helppoa ja "ilmaista"
entisen viiden ruudun sijaan voidaan helposti ottaa 15 tai 20. Sitä
kautta sitten kameran käyttöikä on lyhyempi.
Piti ainakin omalla osallani paikkansa. Sekä ensimmäisen digipokkarin,
että nyt ensimmäisen digijärkkärin osalla kuvamäärät per kuukausi ovat
olleet moninkertaiset per (esimerkiksi) kuukausi.
Tosin, nyt kun kamera alkaa olla tuttu, niin kuvamäärät on laskussa ja
(toivon mukaan) laatu nousussa.
Mika Yrjola
> Canon siis kuppaa rahasi, ja kupparillahan ei välttämättä ole hyvä maine. Ja
> minähän en canoniin sorru. Saahan canonilla mainiota kohinatonta muovikuvaa
> hyi hyi.
Olenkohan tylsä, kun uskon että suurimmalle osalle tämänkin ryhmän
ihmisistä kuvaaja itse on suurempi rajoitus kuin se, minkä valmistajan
kamerarunko on käytössä? Mutta ehkä sillä sitten joillekin ihmisille
on hirveästi väliä...
Mika Yrjola
> harrastajarungot sitten kestävät. Toki olet oikeassa siinä että
> varmaankin harvoilla tekniikan kestävyys tulee eteen. Hurjalta
> kuitenkin tuntuu että 15 000 valotuksen jälkeen pitäisi ryhtyä
> remonttiin. Onko tästä jollakulla kokemusta?
Dpreviewin 30D:n julkaisutiedotteessa mainittiin sulkimelle
sadantuhannen kuvan "kestoikä". Nikonin D70:lla vastaava luku oli
muistaakseni 50000 ja D200:lle "yli 100000".
Akseli Mäki
>Kyllähän nuo digijärkkärit vanhenevat, jos 10-15.000 räpsyn jälkeen on
>edessä kallis suljinremontti.
Kuinka kallis on sitten kallis? Ja mitä väliä sillä on, eikö voi sitten
ostaa samanlaisen vähänkuvatun käytettynä pilkkahinnalla? Pitääkö kameran
olla hyvä taloudellinen investointi? Kuinka paljon Canonet 28 maksoi
70-luvulla? Viime lauantaina maksoi enää 4 euroa, ja kuollut on senkin
paristo.(jotain eloa tulee kun laittaa kaksi 1,5 V paristoa sarjaan)
Mika Iisakkila
> Kuinka kallis on sitten kallis? Ja mitä väliä sillä on, eikö voi sitten
> ostaa samanlaisen vähänkuvatun käytettynä pilkkahinnalla? Pitääkö kameran
> olla hyvä taloudellinen investointi?
En minä tiedä, enkä välitä. Säikeen aloittajan mielestä ilmeisesti
pitää.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Mika Iisakkila
> Turhaa touhua. Deal with it.
Ai sä ootkin hapan _mulle_! No turhaan minä tässä sitten yritän
asiasta keskustella...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Mika Yrjola
Mahtaneeko se suljinremontti sinänsä edes olla kovin kallis verrattuna
sen rungon kaverina todennäköisesti oleviin putkiin. Johan joku 50mm
f/1.4 maksaa rungon merkistä riippumatta tällä hetkellä 300+ euroa
uutena. Tuolle kaveriksi vaikka joku ei-rupuisin telezoomi ja
laajakulmazoomi ja päästään äkkiä keskiverron digijärkkärirungon
hintaan uutena tai ylikin. Äkkiseltään voisi veikata, että
suljinremontin tai pari voi teettää hyvin ja investointi kalpenee
vielä suhteessa muille kuluille havaittavasti.
simppa
> Joo, tarkoittavat sanoa, että kun kuvaaminen on helppoa ja "ilmaista"
> entisen viiden ruudun sijaan voidaan helposti ottaa 15 tai 20. Sitä
> kautta sitten kameran käyttöikä on lyhyempi.
No ihmisiä on monen lähtöön.
Mulla ainakaan ei ole ollut mitään syytä paina sitä laukaisijaa yhtään
useammin kun on ollut tarve.
Olen kuvannut 2vuodessa noin 5ooo kuvaa. En tiedä onko se pöajon vai
vähän, mutta luulisin että suunnilleen saman verran kun meni filillekkin.
> Piti ainakin omalla osallani paikkansa. Sekä ensimmäisen digipokkarin,
> että nyt ensimmäisen digijärkkärin osalla kuvamäärät per kuukausi ovat
> olleet moninkertaiset per (esimerkiksi) kuukausi.
>
> Tosin, nyt kun kamera alkaa olla tuttu, niin kuvamäärät on laskussa ja
> (toivon mukaan) laatu nousussa.
Niin, mut silti musta on älytöntä ajatella kameran ominaisuudeksi sitä
että kuinka monta hukkakuvaa sillä otetaan.
Toivottavasti laatu on nousussa ;-)
Itselläni ei ainakaan ole ;-/
Petri Lopia
>> Turhaa touhua. Deal with it.
>
> Ai sä ootkin hapan _mulle_! No turhaan minä tässä sitten yritän
> asiasta keskustella...
Älä turhaan yritä vetää keskustelua henkilökohtaiseksi.
On vain aivan turha mitä digikamerasta kannattaa maksaa
sillä jos ajatellaan vaikka vain osto hintaa niin "nopeasti
kehittyvässä" tekniikassa tuote x on yleensä aina halvempi
esim. 6kk päästä jolloin ostohintaa ajatellen se digikamera
kannattaa aina ostaa ns. 'ensi vuonna'.
Tosin tällöin sitä digikameraa tuskin tulee koskaan ostettua.
Mutta keskustele ihan vapaasti siitä:
"vaan pohditaan sitä, mitä käytetyistä kameroista kannattaa maksaa."
mutta älä turhaan vedä asiaa henkilökohtaiseksi jos en pidä
asiasta keskustelua kovinkaan hyödyllisenä tai ole kaikesta
samaa mieltä.
- = J I M I = -
Et ole todellakaan tylsä. Puhut vain totta. Ja se tuntuu olevan joillekin
ylivoimaisen vaikea kohdata. Siis totuus.
Jarkko Kaakko
> Hieman aiheen vierestä, mutta olen huomannut, että yleensä kuvien yleinen
> laatu paranee, kun hieman hidastaa kuvaustahtia. Monilta on digiaikana
> unohtunut esivisualisoinnin tärkeys. Kaikkea ei pysty Photoshopissa
> korjaamaan.
Tätä juuri tarkoitin laadun nousemisella.
Ittellä ensin kävi digipokkarin kanssa niin, että lauko "kun hullu" kun
se oli ilmaista. Digijärkkärin kohdalla tämä olisi sitten kyllä jo
mennyt ohi, mutta kuvia tuli runsaasti lähinnä kameran ominaisuuksiin
tutustumisen tähden. Nyt sekin vaihe alkaa hellittää ja pääsee
pikkuhiljaa tuohon esivisualisoinnin vaiheeseen.
Eli summasumaarum, niin nämä kaksi kameraa on kyllä "vanhentunut"
nopeammin kun ehkä tulevat vanhentumaan seuraavien vuosien aikaan.
Kameran syy, saati ominaisuus, se ei tietenkään ole, mutta
kokonaisuutena lopputulema taitaa olla kyllä tuo kun tässä taittiin
väittääkin.
Jomppa Koskinen
> simppa kirjoitti:
> > Täh.
> > Menee mulla ainaki täysin ohi.
> > Siis et siksi , koska digillä voi napsutella huoletta mitä tahansa,
> > niin se lyhentää sen käyttöikää?
>
> Joo, tarkoittavat sanoa, että kun kuvaaminen on helppoa ja "ilmaista"
> entisen viiden ruudun sijaan voidaan helposti ottaa 15 tai 20. Sitä
> kautta sitten kameran käyttöikä on lyhyempi.
>
Minä vain tulkitsin tuota Mikan lausumaa (eli käyttöikä _vuosissa_ on
digillä filmiä vähemmän, koska kuvausmäärät ovat suurempia).
Kyllä tavallisen harrastelijakuvaajan budjetissa parin sadan kuvan
ottaminen filmille jostain sunnuntaikävelystä tuntuu jo hiukan, mutta
digillä voi varsin rauhassa keskittyä muistikortin täyttämiseen ja
erilaisiin kokeiluihin (tällä en tarkoita mitään hukkakuvia).
Itse olen huomannut tuon kortti=rulla-suhteen pätevän omaan
kuvaustyyliini. Jos kameran sulkimen kesto olisi suurinpiirtein samaa
luokkaa, putoaa kameran kestoikä vuosissa noin viidenteen osaan. Tosin
digijärkkärit ovat sen verran nuoria vielä ja kehityskaarensa
alkupuolella, että vaihto tullee ajankohtaiseksi ennen fyysistä
rappeutumista.
Pertti Heikkinen
> Mutta keskustele ihan vapaasti siitä:
> "vaan pohditaan sitä, mitä käytetyistä kameroista kannattaa maksaa."
> mutta älä turhaan vedä asiaa henkilökohtaiseksi jos en pidä
> asiasta keskustelua kovinkaan hyödyllisenä tai ole kaikesta
> samaa mieltä.
Erimielisyydethän ne keskustelua ylläpitävät, mutta jos et pidä asiasta
keskustelua tarpeellisena, niin miksi ihmeessä keskustelet?
Metakeskustelun jatko ohjattu muualle.
Mika Iisakkila
> Itse olen huomannut tuon kortti=rulla-suhteen pätevän omaan
> kuvaustyyliini. Jos kameran sulkimen kesto olisi suurinpiirtein samaa
> luokkaa, putoaa kameran kestoikä vuosissa noin viidenteen osaan.
Hienoa, että edes joku ymmärsi mitä ajoin takaa. Jos
vaihtokonehyllystä koppaa vaikkapa satunnaisen filmi-EOS:in, on
erittäin epätodennäköistä, että sillä on otettu 20.000 laukausta, kun
taas melko tuoreenkin digikameran tapauksessa se on täysin
mahdollista. Ei siitä kauaa ole, kun kaikki nettipalstat (kai tämäkin)
olivat täynnä spekulaatiota esimerkiksi Nikon D50:n sulkimen
potentiaalisesta 15.000 laukauksen kestoiästä. Ja niitä oli jo
vaihdettukin niillä tonteilla.
> Tosin
> digijärkkärit ovat sen verran nuoria vielä ja kehityskaarensa
> alkupuolella, että vaihto tullee ajankohtaiseksi ennen fyysistä
> rappeutumista.
Toden totta. Eli markkinoille ilmestyy vaihtokoneita...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Mika Iisakkila
> On 2006-05-03, Mika Iisakkila <mika...@pingrid.fi.invalid> wrote:
>> Petri Lopia <petri.lopia@EISPAMMIA_kolumbus.fi.invalid> writes:
>>> Turhaa touhua. Deal with it.
>>
>> Ai sä ootkin hapan _mulle_! No turhaan minä tässä sitten yritän
>> asiasta keskustella...
>
> Älä turhaan yritä vetää keskustelua henkilökohtaiseksi.
Kuka tässä vetää keskustelua henkilökohtaiseksi? Et siis ainakaan
sinä, jonka yo. nälväys ei tietenkään mitenkään liity tähän
keskusteluun:
http://groups.google.com/group/sfnet.keskustelu.kuluttaja/msg/1fb542fffb74614a?hl=en&
> On vain aivan turha mitä digikamerasta kannattaa maksaa
> sillä jos ajatellaan vaikka vain osto hintaa niin "nopeasti
> kehittyvässä" tekniikassa tuote x on yleensä aina halvempi
> esim. 6kk päästä jolloin ostohintaa ajatellen se digikamera
> kannattaa aina ostaa ns. 'ensi vuonna'.
> Tosin tällöin sitä digikameraa tuskin tulee koskaan ostettua.
Ei vaan taida liittyä puheena olevaan aiheeseen mitenkään, tai ainakin
sinun pitäisi tapella asiasta aivan jonkun muun kuin minun kanssani.
Siis jos olisit lukenut mitä kirjoitan.
> Mutta keskustele ihan vapaasti siitä:
> "vaan pohditaan sitä, mitä käytetyistä kameroista kannattaa maksaa."
> mutta älä turhaan vedä asiaa henkilökohtaiseksi jos en pidä
> asiasta keskustelua kovinkaan hyödyllisenä tai ole kaikesta
> samaa mieltä.
Siihen nähden, että sinua ei kiinnosta keskustella asiasta, olet ollut
ihmeen kärkäs siitä keskustelemaan nmenomaan minun kanssani, ja alusta
asti happamaan sävyyn.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Petri Lopia
> Ei vaan taida liittyä puheena olevaan aiheeseen mitenkään, tai ainakin
> sinun pitäisi tapella asiasta aivan jonkun muun kuin minun kanssani.
Pahoittelen mutta en ole tappelemassa kenenkään kanssa.
Kirjoitit:
"Ei tässä mitään eikä ketään haeta syytettäväksi, vaan pohditaan sitä,
mitä käytetyistä kameroista kannattaa maksaa."
Teksti on: "sfnet.harrastus.valokuvaus.digi" joten oletan, että tarkoitat
digikameroita.
Joten mielestäni digikameran hinta liittyy asiaan.
> Siihen nähden, että sinua ei kiinnosta keskustella asiasta, olet ollut
> ihmeen kärkäs siitä keskustelemaan nmenomaan minun kanssani, ja alusta
> asti happamaan sävyyn.
Vastasin myös muille kirjoittajille joten älä ota asiaa niin henkilökohtaisesti.
Mutta olemme varmaankin samaa mieltä edes siitä, että turha tälläisestä
asiasta on täällä "riidellä" joten lopettakaamme.
Olli
> Pitääkö kameran olla hyvä taloudellinen investointi?
Sikäli sen on hyvä olla hyvin laajassa mielessä hyvä, että siitä saa irti
paljon sitä mitä halutaan per rahnayksikkö. Silloin se on ollut onnistunut
hankinta. Se on hankittu käyttöön ja palvellut hyvin. Ellei sitä hankita
käyttöön, niin en ymmärrä miksi se pitäisi hankkia.
En myöskään ymmärrä sitä, miksi kameran erinomaisuuden mitta olisi se,
kuinka paljon siitä saa sijoitukseen nähden rahnaa kun sen ensin ostaa ja
kaivaa maahan, ja sitten myy vuoden parin päästä. Kameralla tehdään kuvia,
mutta sijoituskohteena se ei oikein pärjää sanokaamme vaikka pörssille.
Olli
Snusmumriken
"Olli" <orko...@nic.fi> wrote in message
news:e3d2pb$9ul$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Kameralla tehdään kuvia, mutta sijoituskohteena se ei oikein pärjää
> sanokaamme vaikka pörssille.
>
LOL. Naurattaa, mutta totta. Hyvän DSLR:n rungon hinnalla voisi tosiaan
päästä pörssisijoittajaksi. :-))) Ja lasien hinnalla saa kannettavan
seurataakseen Reutersia. ;-)
-smr-
J. Lindqvist
<pasi....@dnainternet.net> wrote:
>Canon siis kuppaa rahasi, ja kupparillahan ei välttämättä ole hyvä maine. Ja
>minähän en canoniin sorru. Saahan canonilla mainiota kohinatonta muovikuvaa
>hyi hyi.
Millä tavalla Nikonin kuva poikkeaa Canonin vastaavasta?
Nikonkin kuppaa. Mutta on kuppareilta joku vaivoihinsa helpotustakin
saanut.
_______________________________________________
Jorma Lindqvist @ phases of the Nakkila Church
http://jorma-lindqvist.net
_______________________________________________
Jore Puusa
> Millä tavalla Nikonin kuva poikkeaa Canonin vastaavasta?
> Nikonkin kuppaa. Mutta on kuppareilta joku vaivoihinsa helpotustakin
> saanut.
----------------------------------
Nikonilla otettu huono kuva on aivan yhtä huono kuin Canonillakin otettu
huono kuva.
Siten ne eroavat.
Jos ei ole kuvallisesti mitään kerrottavaa on pakko kirjoittaa kameroista.
Niinhän viulistitkin koko ajan puhuvat viuluista musiikin sijaan.
Kirjailijat enimmäkseen keskustelevat kirjoituskoneista.
Maalareille taas tärkein alue tapaamisten yhteydessä on sivellinten
karvojen terävyys.
Tietokonegraafikot taas taittavat peistä kuvien sijaan macin ja pcn eroista.
ja entäs coppola ja harlin, luulisi että puhuvat elokuvista, mutta ehei,
elokuvakameroista ne juttelevat...
Vai juttelevatko.
jp
Simo Salanne
>
> Niinhän viulistitkin koko ajan puhuvat viuluista musiikin sijaan.
> Kirjailijat enimmäkseen keskustelevat kirjoituskoneista.
> Maalareille taas tärkein alue tapaamisten yhteydessä on sivellinten
> karvojen terävyys.
> Tietokonegraafikot taas taittavat peistä kuvien sijaan macin ja pcn
> eroista.
> ja entäs coppola ja harlin, luulisi että puhuvat elokuvista, mutta ehei,
> elokuvakameroista ne juttelevat...
>
> Vai juttelevatko.
>
"Herrasmiehinä puhuivat he naisista, satumaisista, kuvajaisista..."
(Juha Vainio)
Simo S.
Timo Autiokari
> Jos ei ole kuvallisesti mitään kerrottavaa
> on pakko kirjoittaa kameroista.
Tämä on paikka jossa keskustellaan laitetekniikasta ja siihen läheisesti
liittyvistä asioista. En usko että saat siihen muutosta vaikka kuinka
usein postaisit tuota samaa tyhjiin kuluttamaasi jorinaa.
Perusta sfnet.harrastus.kuvallinenkerronta tms. Minäkin tulisin
mielelläni sinne sillä kaipaan kipeästi tietoa ja oppia siltä alueelta.
Toistaiseksi valokuva on minulle vain dokumentti. En ole koskaan nähnyt
yhtäkään valokuvaa jonka edessä olisin tuntenut tarvetta tehdä aaltoja
tai kunniaa tahi josta olisin tuntenut halua maksaa itseni kipeäksi yms
tms etc, sen perusteella että ko valokuva muka "kertoo" jotakin
erityistä. Toki haluaisin sellaisia kuvia ottaa tai vähintään edes
ymmärtää sellaisia muiden ottamia "kertovia" kuvia.
Edes se että sössii Photoshopissa kuvan harmaaskaalaiseksi ja sitten
riuhtaisee toistokäyrän Curves:lla niin rankasti alas että yli puolet
kuva-alasta on pikimustaa ei mielestäni "kerro" mitään (muuta kuin että
on sössitty pahan kerran).
Tämä paikka muuten tulee kuihtumaan samantien kun kameratekniikka yltää
sille tasolle ettei siinä ole moitteen sijaa. Toistaiseksi ei ole juuri
muuta kuin moitittavaa. Tuohon menee vielä muutama kymmenen vuotta, siis
perusta sfnet.harrastus.kuvallinenkerronta tms.
Niin, sitten kun tekniikka on kypsynyt riittävästi poistuu myös tämän
viestiketjun alulle saattanut kuppaaminen. Nyt kaikki valmistajat
kuppaavat estoitta ja kaikin mahdollisin keinoin, ei yksin Canon. Kun
minä ostin D60:n joitakin vuosia sitten 2800 eurolla niin päätin että en
osta uutta runkoa ennenkuin on tarjolla sellainen jossa on merkittävästi
parempi kuvanlaatu. No, siis kuppasivat siis minuakin ja oikein olan
takaa mutta vain yhden kerran, enää en mene kupattavaksi.
Timo Autiokari
Jore Puusa
> Jore Puusa töräytti:
>
> > Jos ei ole kuvallisesti mitään kerrottavaa
> > on pakko kirjoittaa kameroista.
>
> Tämä on paikka jossa keskustellaan laitetekniikasta ja siihen läheisesti
> liittyvistä asioista. En usko että saat siihen muutosta vaikka kuinka
> usein postaisit tuota samaa tyhjiin kuluttamaasi jorinaa.
-----------------
Kukapa tässä muutosta haluaisi, mistä minä sitten kirjoittaisin jos
amatöörit alkaisivat kiinnostua kuvista kameroiden sijaan.
Joten minusta on oikein mukavaa töräytellä samaa vanhaa fraasia ainakin
niin kauan kuin jokainen ryhmän kameramekaanikko hermostuu jokaisesta
töräytyksestä, jossa annetaan ymmärtää että valokuvaus on muutakin kuin
resoluutiokartan käpistelyä.
-----------------
> Perusta sfnet.harrastus.kuvallinenkerronta tms. Minäkin tulisin
> mielelläni sinne sillä kaipaan kipeästi tietoa ja oppia siltä alueelta.
> Toistaiseksi valokuva on minulle vain dokumentti.
---------------
Enpä taida perustaa. Koetin vuosia sitten ehdottaa erillaisia ryhmiä
joissa käsiteltäisiin kuvia kameroiden sijaan mutta olit ampumassa alas
jokseenkin jokaista ehdotusta satojen muiden mukana..
Ja nyt olen liian vanha piitatakseni.
Kunhan töräyttelen sillointällöin, koska se on oikein hauskaa ja näyttää
samalla minulle missä suomalainen amatöörikuvaus menee.
Kuten sanottu, sitten on aika huolestua kun valokuvausryhmissä aletaan
kirjoittaa valokuvista mutta sitä ei minun elinaikanani tapahdu.
--------------------
En ole koskaan nähnyt
> yhtäkään valokuvaa jonka edessä olisin tuntenut tarvetta tehdä aaltoja
> tai kunniaa tahi josta olisin tuntenut halua maksaa itseni kipeäksi yms
> tms etc, sen perusteella että ko valokuva muka "kertoo" jotakin
> erityistä. Toki haluaisin sellaisia kuvia ottaa tai vähintään edes
> ymmärtää sellaisia muiden ottamia "kertovia" kuvia.
-----------------------
Tuo nyt on yleistä tai maan tapa, entä sityten. Suurin osa suomalaisista
ei tajua kuvista yhtään mitään, et ole poikkeus.
Kun ei peruskoulussa saa alan oppia, ei se itsestään äijäiässä tule.
Jos on tarpeeksi turski kehuakseen sillä ettei tajua kuvista mitään niin
silloin kannattaa todella vain kuvata resoluutiokorttia. Sehän on oikein
hauskaa, suosittelen kaikille. Eikä mallia tarvitse ohjata mitenkään,
kunhan vetää teipillä seinään.
-----------------
> Tämä paikka muuten tulee kuihtumaan samantien kun kameratekniikka yltää
> sille tasolle ettei siinä ole moitteen sijaa. Toistaiseksi ei ole juuri
> muuta kuin moitittavaa. Tuohon menee vielä muutama kymmenen vuotta, siis
> perusta sfnet.harrastus.kuvallinenkerronta tms.
------------------
olivat kamerat millaisia tahansa säilyvät näiden ryhmien lukijoiden
kuvat aivan samanlaisina, kuten muidenkin harrastajien.
--------------
No, siis kuppasivat siis minuakin ja oikein olan
> takaa mutta vain yhden kerran, enää en mene kupattavaksi.
>
> Timo Autiokari
---------------
Sehän on hyvä, veikkaan että visuaalisesti kannattaisi koettaa r
-kioskin kertäkäyttiksiä, niissä on tekniikka hupussaan.
Väinö Louekari
ymmärtääkseni kahta pointtia: a) ammattimaisen valokuvauksen taso on
huono b) kansalaisten kuvanlukutaito on huono. Molemmissa asioissa
hänen väitettään voidaan pitää oikeana tai vääränä referenssistä
riippuen. Jos haluaisin olla samaa mieltä Puusan kanssa voisin kuitenkin
huomauttaa ettei kyse ei ole erillisestä ilmiöstä. Millaisia ovat
katsotuimmat televisio-ohjelmat tai ostetuimmat kirjat, millaisia ovat
iltapäivälehtien ”uutiset”? Mitä on sivistys?
Samalla Pusan viesti kuitenkin kärsii hänen omasta esitystavastaan.
Puusa yleistää perustelematta (Suurin osa suomalaisista ei tajua kuvista
yhtään mitään, et ole poikkeus. … olivat kamerat millaisia tahansa
keskustelua ja solvaa keskusteljoita selkäänpuukottajiksi ja keskustelua
(valokuvauksesta) kuvottavaksi ja mauttomaksi. (Valokuvausryhmät otsikko
Lavastetut kuvat).
Kommenttini ole tarkoitus liittyä Puusan (jota en tunne) henkilöön joka
on tässä asiassa irrelevantti. Ehdotuksena tuohon provokatoriseen
kysymykseen sivistyksestä ehdotan osavastausta: sivistystä on ainakin
halu ja kyky käydä keskustelua (vastakohtana ehdottoman totuuden
hallussapito ja/tai solvaaminen). Mielestäni näiden ryhmien olemassaolon
tarkoitus on ennen kaikkea vapaa keskustelu. Keskustelu on mielekästä
jos oma kanta pyritään ja / tai tarvittaessa pystytään edes jollakin
tapaa perustelemaan. Edelleen solvaukset ja henkilökohtaisuudet kuuluvat
mieluumminkin henkilökohtaiseen kirjeenvaihtoon. Kolmanneksi
ymmärtääkseni kannattaisi olla hyvin varma asiastaan ennen kuin esiintyy
ainoan oikean totuuden omistajana jolla on moraalinen oikeus suitsia
muiden käymää keskustelua.
Tämä on allekirjoittaneen mielipide tai ehdotus ja otan siitä
mielelläni kritiikkiä vastaan.
Väinö Louekari
Jore Puusa
Edelleen solvaukset ja henkilökohtaisuudet kuuluvat
> mieluumminkin henkilökohtaiseen kirjeenvaihtoon. Kolmanneksi
> ymmärtääkseni kannattaisi olla hyvin varma asiastaan ennen kuin esiintyy
> ainoan oikean totuuden omistajana jolla on moraalinen oikeus suitsia
> muiden käymää keskustelua.------------
--------------------------------------------------
Minä olen varma asiastani.
Se taas ei muiden kannalta merkitse mitään.
Henkilökohtainen kirjeenvaihtoni on vastaanottamani sadat tappo-
hakkaamis ym uhkaukset, joita Suomessa viljellään.
ja luulenpa, ettei monikaan näissä ryhmissä ole saanut sellaista
solvausten määrää niskaansa kuin minä, pelkästään siksi että kirjoitan
oman mielipiteeni yleisellä tasolla.
Sanoisin hyvä Louekari, että sinähän tuossa juuri suitsit minun
kirjoittamistani.
Kirjoita vasta-argumentti ja jätä persoonani rauhaan niin toimit
valokuvauksen puolesta.
Netissä toisen turha haukkuminen jota tässä harrastat on kuin huutaisi
vastatuuleen atlantin rannalla.
Mutta Suomessa ei ole totuttu siihen että, jollain on joukosta
poikkeavia mielipiteitä ja silloin ne pitää nopeasti lyödä lyttyyn kuten
tässäkin koetat kuten muuallakin.
Elämä nyt on sellaista.
Minusta suomalainen valokuvaus on erittäin heikkotasoista verrattuna
moneen muuhun maahan, etten sanoisi surkeaa.
Jos olet erimieltä niin mitäs sinä minun löpinöistäni hermostut.
Luultavasti olet kirkasotsaisesti oikeammassa.
Älä lue jos teksti alkaa nimelläni.
Tosiasia on että ihminen ottaa valokuvat, ei kamera.
kamera on vain välikappale.
Kuvat puhuvat.
Ja mitä ne puhuvat,
Auringonlaskussa naamaansa jäätelötötterön lyönyt lapsi paijaa
epäterävää koiraa. Sitä se on ja sitä se tulee olemaan koska erilaisuus
on myrkyä epävarmoille suomalaisille.
Soppii haukkua, mulla on norsun nahka ja kun alkaa tulla liikaa turpiin
otan pitkät muutamaksi viikoksi.
jp
Pasi Annala
viestissä:e3g26u$rb8$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>
> Tämä on paikka jossa keskustellaan laitetekniikasta ja siihen läheisesti
> liittyvistä asioista. En usko että saat siihen muutosta vaikka kuinka
> usein postaisit tuota samaa tyhjiin kuluttamaasi jorinaa.
>
> Perusta sfnet.harrastus.kuvallinenkerronta tms. Minäkin tulisin mielelläni
> sinne sillä kaipaan kipeästi tietoa ja oppia siltä alueelta.
> riuhtaisee toistokäyrän Curves:lla niin rankasti alas että yli puolet
> kuva-alasta on pikimustaa ei mielestäni "kerro" mitään (muuta kuin että on
> sössitty pahan kerran).
>
> Tämä paikka muuten tulee kuihtumaan samantien kun kameratekniikka yltää
> sille tasolle ettei siinä ole moitteen sijaa. Toistaiseksi ei ole juuri
> muuta kuin moitittavaa. Tuohon menee vielä muutama kymmenen vuotta, siis
> perusta sfnet.harrastus.kuvallinenkerronta tms.
>
> Niin, sitten kun tekniikka on kypsynyt riittävästi poistuu myös tämän
> viestiketjun alulle saattanut kuppaaminen. Nyt kaikki valmistajat
> kuppaavat estoitta ja kaikin mahdollisin keinoin, ei yksin Canon. Kun minä
> ostin D60:n joitakin vuosia sitten 2800 eurolla niin päätin että en osta
> uutta runkoa ennenkuin on tarjolla sellainen jossa on merkittävästi
> parempi kuvanlaatu. No, siis kuppasivat siis minuakin ja oikein olan takaa
> mutta vain yhden kerran, enää en mene kupattavaksi.
>
No niin Taas Autiokari puhuu asiaa.
Olisin yhtä hyvin voinut mainita että Nikon kuppaa, mutta sanoinpa että
Canon kuppaa.
Ja sitten Puusaa.
-Jos ei ole kuvallisesti mitään kerrottavaa on pakko kirjoittaa kameroista.
-Niinhän viulistitkin koko ajan puhuvat viuluista musiikin sijaan.
-Kirjailijat enimmäkseen keskustelevat kirjoituskoneista.
-Maalareille taas tärkein alue tapaamisten yhteydessä on sivellinten
-karvojen terävyys.
-Tietokonegraafikot taas taittavat peistä kuvien sijaan macin ja pcn
eroista.
-ja entäs coppola ja harlin, luulisi että puhuvat elokuvista, mutta ehei,
-elokuvakameroista ne juttelevat...
Perustele, kerro teoria miksi puhuvat niin kuin esität, sillä näin se usein
on.
PA
Väinö Louekari
Jore.
Ehdotin paria asiaa joilla keskustelu keiden tahansa välillä mistä
tahansa aiheesta saataisiin mielekkäämmäksi.
En ole rajoittamassa ilmaisunvapauttasi mutta esitän oman mielipiteeni
argumentointitavastasi. Mielipiteistäsi, kuten kenen tahansa
mielipiteistä saa olla eri mieltä. Täytyy saada olla eri mieltä.
En halua loukata sinua sen enempää kuin ketään muutakaan. Haluan että
ryhmässä on mahdollista keskustella monipuolisesti ja kiihkotta.
En hermostu teksteistäsi, pikemminkin päinvastoin.
Väinö Louekari
Laittomat tappo- ym. uhkaukset taas kuuluvat virkavallan selvitettäviksi.
Jore Puusa
> -Jos ei ole kuvallisesti mitään kerrottavaa on pakko kirjoittaa kameroista.
> -Niinhän viulistitkin koko ajan puhuvat viuluista musiikin sijaan.
> -Kirjailijat enimmäkseen keskustelevat kirjoituskoneista.
> -Maalareille taas tärkein alue tapaamisten yhteydessä on sivellinten
> -karvojen terävyys.
> -Tietokonegraafikot taas taittavat peistä kuvien sijaan macin ja pcn
> eroista.
> -ja entäs coppola ja harlin, luulisi että puhuvat elokuvista, mutta ehei,
> -elokuvakameroista ne juttelevat...
>
> Perustele, kerro teoria miksi puhuvat niin kuin esität, sillä näin se usein
> on.
>
> PA
Huhhuh tuo oli puoleltani kyllä aikamoista sarkasmia.
Lue tekstini toisinpäin niin oivallat mitä ajan takaa.
Anteeksi että käytin vaikeampaa keinoa esittää mielipiteeni.
puusa
Jore Puusa
>>Minä olen varma asiastani. Se taas ei muiden kannalta merkitse mitään.
>
>
> vakuuta oman mielipiteesi ylivertaisuudesta, ellet todista sitä jollain
> tavalla. Pelkkä "minä olen oikeassa, te olette väärässä" ei riitä.
------------------
Mielipiteeni valokuvauksesta on omani ja minulle siis paras mahdollinen.
Muita mielipiteitä vertaan omiini ja jos ne ovat enemmän oikeassa
hyväksyn ne uudeksi osaksi omaa käsitysmaailmaani.
Valokuvauksen suhteen seison sillä tukijalalla jonka antaa vuopsitasolla
n 200-400 valokuvauksenopiskelijan, firmojen oto kuvaajien ja amatöörien
kouluttaminen ja sen aikana esiintulleet asiat ja kuvat.
Ja ennekaikkea verkko ja erillaiset galleriat.
Melko hyvä pohja arvioida valokuvauksen tasoa, vai olisiko parempaa
tarjolla.
-------------------
>
> On kummallista, että sinä et ole vieläkään tajunnut, että "hyökkäykset"
> sinun henkilöäsi kohtaan eivät johdu asioista joita kerrot, vaan miten
> sinä ne kerrot. On aika vaikea väitellä asioista, kun sinä leimaat heti
> kättelyssä vastapuolen huonommaksi ja sen jälkeen, kun olet hävinnyt
> peitsen kalistelun, vedät esille marttyyrikortin ja häviät taas vähäksi
> aikaa.
---------------------
On kummallista että Suomessa katsotaan, että henkilöä kohtaan saa
hyökätä kun ao henkilö esittää asiat väärällä tavalla.
Eli on sallittua lyödä kadulla turpaan jotain joka on pukeutunut hipiksi
kuuntelematta hänen mielipidettään tai verkossa käydä persoonan kimppuun
jos persoona kirjoittaa valokuvauksesta yleisesti ärsyttävästi.
Poikani hakattiin puolisen vuotta sitten keravan asemalla koska hänen
vaatetuksensa ei ollut ohittamansa skinijengin mieleen.
Kukaan ei kysynyt poikani mielipidettä.
Suomi on Euroopan väkivaltaisimpia maita, jossa pidetään selviönä, että
ärsyttävyyteen puututaan väkivallalla, --joko henkisellä (kuten täällä
sfnetissä) tai fyysisellä väkivallalla ---kuten kadulla.
Minä en kalistele peitsiä --koska sellainen loukkaamisen tasolle menevä
keskustelu ei johda mihinkään, asiasta voin keskustella vaikka maailman
tappiin, mutta täällä hilluvien nimettömien toleranssi ei keskusteluun
riitä, mahtaako riittää tietämyskään.
Marttyyrikortti tarkoittanee että uhraa itsensä asian puolesta, sitä
termi marttyyri tarkoittanee.
Minä en halua uhrata itseäni ja hankkia ikävyyksiä enempää kuin niitä jo
on siksi, että toteutan sitä nimellistä sananvapautta, joka suomessa
kuulemma on. Joten otan pitkät kun nimettömät surkimukset alkavat mättää
henkilöäni. Nimellään kirjoittaville vastaan mielellään, koska heidän
tekstinsä yleensä pysyvät jossain rajoissa.
Tässä keskustelussa olen alunperin väittänyt, että suomalainen
amatöörikuvaus ja valokuvaus yleensä on huonoissa kantimissa.
Pysyn väitteessäni ja perustelen sen sillä määrällä kokemusta joka
minulla valokuvauksenopetuksesta on.
Ja ennenkaikkea sillä kokemuksesta joka minulla on esim. sellaisten
saittien kuten valokuvanet, aukeanet, harhakuva jne -kymmeniä muita
-perusteella.
Kuvat ovat viidestä perusaiheesta ja plagioivat toisiaan ristiin
rajattomasti. Kuvat ovat teknisesti, (mutta eivät kameroista riippuen)
jokseenkin kelvottomia ja visuaalisuudesta ei voi puhuakaan samana
päivänä, kuin jonkun sivistysvaltion amatöörien kuvista.
Yleensä maailmalla amatöörit kehittävät ensimmäisenä visuaalisuuden
rajoja kokeilevia ilmaisumuotoja.
Täällä sitä ei tee kukaan paitsi ne prot jotka kopioivat jonkun
jenkkityylin viiden vuoden viivellä.
Tästä voi olla erimieltä rajattomasti ja jos on erimieltä tästä
väitteestäni,-- kirjoitan mielelläni vastineita vaikka miten paljon
mutta kun minua aletaan arvostella ihmisenä --koska uskallan olla
erimieltä, enkä lyyhisty polvilleni ensimmäisestä tasaavasta
kommentista--- lähden menemään seuraavaan systeemiin.
Koetan olla monessa paikassa ja huomauttaa tästä yhdestä perusasiasta
josta aina kirjoitan ----( siis että kamera on vain laatikko, jossa on
reikä ja visuaalinen ilmaisu tulee ihmisestä, jonka humaanisuus ja
lukeneisuus korreloivat vapaan ajattelun ja kaavoihin
kangistumattomuuden kanssa ) ---ja luulen, että olen todella saanut
ajattelutavassa kymmenessä vuodessa jotain muutosta aikaan.
Kyllä tuo ajatus aina herättää suunnattomasti vihaa, koska
tekniskeskeiset valokuvaajat suuttuvat ajatuksesta että pitäisi ajatella
kuvaa eikä kameran nappuloita joista on niin paljon helpompi kirjoittaa.
Pohjimmiltaan on kyse siitä ettei tunnisteta omia tunteitaan ollenkaan
ja siksi ei luova työskentely onnistu ja siksi naisvalokuvaajat vievät
koko potin muutamassa vuodessa.
Ja 10 000 vihollista, ;-)joista toisaalta kukaan ei osaa eikä opikaan
kuvaamaan kameratehtaiden ja kameranvalmistajien onneksi. ( koska he
ajattelevat että aina uuden kameran ostaminen saa aikaan kuvaamisessa
ratkaisevan hypyn valokuviin isolla V:llä)
semmosta se eikä taatusti pelkuruutta eikä marttyyriutta.
Aiheesta suosittelen lukemaan Terho Pursiaisen SUMMA teoksen.
(se on kyllä aika raskasta luettavaa Seiskaan ja Tekniikan Maailmaan
verrattuna
yx rähjä puusa vaa niinku tiäx IHQ
Jore Puusa
Lehtikuvaaja
Kuvajournalismin ja digikuvauksen opettaja
IT- ja uusmediakouluttaja
AD / graafinen suunnittelija
BlackStar NY / stringer in Finland
Untamontie 5 Kerava
WEB: www.mizura.net
AIM: jorepuusa
GSM: 0456513143
BLOG: http://puusa.blogspot.com/
Markus Lehto
>> -Tietokonegraafikot taas taittavat peistä kuvien sijaan macin ja pcn
>> eroista.
Ainakin nettikeskusteluiden perusteella, kyllä. :D Ja koodarit siitä
kumpi on parempi, Java vai C. Ja... :p
>> -ja entäs coppola ja harlin, luulisi että puhuvat elokuvista, mutta ehei,
>> -elokuvakameroista ne juttelevat...
Miksi juttelisivat? Eiväthän he kameroiden kanssa puuhaa. Kuvaajat
voivatkin keskustella kameroista ja ties mistä kuvausjakkaroista, mutta
ohjaajat tuskin...
> Huhhuh tuo oli puoleltani kyllä aikamoista sarkasmia.
> Lue tekstini toisinpäin niin oivallat mitä ajan takaa.
Arvasin, että tuo menisi joltakin aikaisempaa "kuvaajat puhuvat/eivät
puhu kameroista" keskustelua seuraamattomalta ohi. Ei täällä koskaan
saisi olettaa mitään muista ryhmää seuraavista, väärinkäsitysten
välttämiseksi.
--
-Markus Lehto
Simo Salanne
>
> Tässä keskustelussa olen alunperin väittänyt, että suomalainen
> amatöörikuvaus ja valokuvaus yleensä on huonoissa kantimissa.
> Pysyn väitteessäni ja perustelen sen sillä määrällä kokemusta joka
> minulla valokuvauksenopetuksesta on.
>
Mistä se johtuu, että "sillä määrällä" opetusta ollaan "huonoissa
kantimissa"? Huonot opettajat vai huonot oppilaat? Suomalainen
koululaitos yleisesti on kansainvälisissä vertailuissa pärjännyt hyvin.
Miksi suomalainen valokuvausopetus ei pärjää?
Simo S.
Jore Puusa
> Miksi suomalainen valokuvausopetus ei pärjää?
>
> Simo S.
----------------------------
Koska sitä ei ole peruskoulussa ollenkaan.
( OK olen kuullut parista tapauksesta vuosien varrella)
Valokuvausopetusta ja erityisesti kuvan lukemiseen ja oivaltamiseen
annettua opetusta saa vain jos...
1. Menee alan kouluun ja niissäkin vain muutamassa parhaassa.
(ok ulkomaat)
2. osallistuu joidenkin harvojen alan ammattilaisten pitämille
spotkursseille.
3. Kameraseuroissa ym paikoissa saa opetusta kuvantekemisen tekniikasta.
Mutta niissä ei saa adekvaattia opetusta siitä mitä kuva on ja mitä
viestejä siellä sisässä on, jotta kuvaa osaisi tulkita ja lukea siten,
että voisi kehittyä visuaalisuuden suhteen.
Itse opetan/opetin juuri/ tai tulen aivan kohta opettamaan/ seuraavissa
paikoissa:
TAIK täydennyskoulutus.
HUMAK
HEO
HELPA ( loppui ennen vappua)
INFOR
Näissä nuorimmat oppilaat olivat 15 vuotiaita HELPAssa, mutta heillä oli
niin vähän tunteja, että saimme vain raapaistua kuvantekemisen
tekniikkaa ja perusasioita.
Sensijaan muilla kursseilla päästään varsin syvälle kuvaan myös kuvana.
Totta on, että tekninen tai oikeastaan mekanistinen suvereenisuus on
kuvanteon pohjana.
Kamera on tunnettava täysin ja reagoitava selkärangasta tilanteisiin.
Mutta sitä voi oppia manuaalin lukemallakin ja kameran kanssa
harjoittelemalla.
Sensijaan MISSÄÄN KOULUTUKSESSA EI tutustuta kameran tekniikkaan
siten, että tärkein asia olisi esim jokin resokartta ja siitä kuvattujen
tulosten arviointi tai optiset laskut pääaineena tai bokehin mittaaminen
lopputuloksesta densiksellä ja arviointi D arvoilla (0,3 = yksi F)
(Nojaa, Käpylässä sitäkin ehkä tehdään hiukan.)
JOS valokuvauskoulutus ja kuvanlukemisen koulutus aloitettaisiin heti
peruskoulun ala-asteelta, meillä olisi kriittisempi yleisö, jolle ei
voisi ujuttaa ( indokrinaatio) juurikaan mitään ja ennenkaikkea yleisö
joka oivaltaisi pienen maan kuvaresurssit ja oivaltaisi vaatia
ammattilaislta enemmän. Ja amaatöörinä ymmärtäisi miten valtavasti
kuvaan voi sisältyä ja kestäisi opetuksen kautta erillaisuutta.
puusa
Tero Kapanen
> Simo Salanne wrote:
>
>> Miksi suomalainen valokuvausopetus ei pärjää?
>>
>> Simo S.
> ----------------------------
> Koska sitä ei ole peruskoulussa ollenkaan.
> ( OK olen kuullut parista tapauksesta vuosien varrella)
> Valokuvausopetusta ja erityisesti kuvan lukemiseen ja oivaltamiseen
> annettua opetusta saa vain jos...
>
> 1. Menee alan kouluun ja niissäkin vain muutamassa parhaassa.
> (ok ulkomaat)
>
> 2. osallistuu joidenkin harvojen alan ammattilaisten pitämille
> spotkursseille.
>
> 3. Kameraseuroissa ym paikoissa saa opetusta kuvantekemisen tekniikasta.
> Mutta niissä ei saa adekvaattia opetusta siitä mitä kuva on ja mitä
> viestejä siellä sisässä on, jotta kuvaa osaisi tulkita ja lukea siten,
> että voisi kehittyä visuaalisuuden suhteen.
Tarkoittaakos tämä sitä että koska me tavalliset kansalaiset emme osaa
lukea kuvia emme myöskään osaa arvostaa hyviä kuvia?
Pystymmekö edes erottamaan normaalia lehtikuvaa hyvästä lehtikuvasta?
Mikäli kohdeyleisö pitää OTO-kuvaajien kuvia samanarvoisina kuin
ammattikuvaajan kuvia (kuvanlukutaidon puutten johdosta) niin miksi
silloin kukaan edes palkkaisi ammattivalokuvaajaa?
- tero
Sakari Hannula
> On kummallista että Suomessa katsotaan, että henkilöä kohtaan saa
> hyökätä kun ao henkilö esittää asiat väärällä tavalla.
> Eli on sallittua lyödä kadulla turpaan jotain joka on pukeutunut hipiksi
> kuuntelematta hänen mielipidettään tai verkossa käydä persoonan kimppuun
> jos persoona kirjoittaa valokuvauksesta yleisesti ärsyttävästi.
Jos toinen esittää asiansa tahallaan provokatiivisesti ja yleisö siitä
älähtää ja sitä _tyyliä_ kritisoi, ei se vielä tarkoita, että kukaan
olisi esittäjän henkilöä kohtaan tehnyt minkäänlaista hyökkäystä.
Ongelma viestiesi sisällössä on esimerkiksi seuraavassa:
> Kuvat ovat viidestä perusaiheesta ja plagioivat toisiaan ristiin
> rajattomasti. Kuvat ovat teknisesti, (mutta eivät kameroista riippuen)
> jokseenkin kelvottomia ja visuaalisuudesta ei voi puhuakaan samana
> päivänä, kuin jonkun sivistysvaltion amatöörien kuvista.
> Yleensä maailmalla amatöörit kehittävät ensimmäisenä visuaalisuuden
> rajoja kokeilevia ilmaisumuotoja.
> Täällä sitä ei tee kukaan paitsi ne prot jotka kopioivat jonkun
> jenkkityylin viiden vuoden viivellä.
Tuo on vain pieni ote ja esimerkki siitä, että kirjoitat tänne
uutisryhmään, jonka seuraajista suurin osa on valokuvauksen eri asteisia
amatöörejä ja siis arvostelusi kohteita, että amatöörit suomessa ovat
valokuvaajina surkeita. Siis minäkin. Kirjoitat niin yleistäen ja kaiken
kattavasti, että hyvin moni täällä aivan varmasti kokee usein
piikittelevästi arvostelevan tyylisi henkilökohtaiseksi.
> Aiheesta suosittelen lukemaan Terho Pursiaisen SUMMA teoksen.
> (se on kyllä aika raskasta luettavaa Seiskaan ja Tekniikan Maailmaan
> verrattuna
Ja sitten nämä yllä olevan kaltaiset, ylimieliset, vähättälevät ja
täysin turhat sutkautukset. Mitä muuta sillä voi saavuttaa, kuin lisää
vihamielisyyttä ja voimakkaamman vastareaktion?
Täällä on monta kertaa yritetty - erityisesti Louekarin toimesta, josta
hänelle siitä kiitos - viedä keskustelua kuvanlukutaidosta tai
amatöörien kuvaamisen tasosta oikeasti eteenpäin, mutta melko lailla
tuloksetta. Miksi? Miksi keskustelua valokuvauksesta ei juuri synny,
vaikka kommenttiesi jälkeen edellytyksiä sille usein selvästi on? Aina
tunnutaan päätyvän tähän samaan jankkaukseen..
Hyvä sentään, että näet toivoa suomalaisissa naisvalokuvaajissa ja
heidän kuvaamisessaan, mutta näin valokuvausta intohimoisesti
harrastavana miehenä alkaa ottaa jo päähän pelkkä harrastajien taitojen
alennustilan kritisoinnin ja omia sanojasi lainatakseni 'töräyttelyjen'
lukeminen. Alkaisi olla aika tarjota jotain lääkettä ongelmaan, eikä
vain tyytyä diagnosoimaan minuakin muiden mukana taidottomaksi ja
surkeaksi valokuvaajaksi.
Kaikesta huolimatta,
ystävällisin terveisin,
amatööri valokuvaaja, joka edelleenkin pitää viestejäsi ja
mielipiteitäsi pääosin ajatuksia herättävinä, tervetulleina ja
tarpeellisinakin tähän ryhmään.
.s
Väinö Louekari
opeteta peruskoulussa. Asia on helppo tarkistaa suomalaisten
peruskoulujen sivuilta tai vaikka opetushallituksen sivuilta joilla on
luettavissa peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. Tämä on
normimuotoinen dokumentti jota peruskoulujen on opetuksessaan
vähimmäisvaatimuksena pakko noudattaa. Kuviksen kohdalla edellytetään mm
seuraavaa:
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja materiaaleja: maalaamista,
piirtämistä, grafiikkaa, muovailua ja rakentelua
• kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto,
tila, liike, aika ja viiva
• kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen käsitteiden käytön
harjoittelua kuvista keskusteltaessa
Media ja kuvaviestintä
• kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, lähikuva ja yleiskuva,
kuvan ja tekstin yhdistäminen
• kuvitus, sarjakuva, mainoskuva, valokuvaus, video ja digitaalinen kuva
• television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan
visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista
Media ja kuvaviestintä
• kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten
rakenteellista ja sisällöllistä analyysia
• valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta
• kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan
erityispiirteitä
• graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja
taiton perusteita
• mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja
• elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia
Väinö Louekari
Jore Puusa
>
> Tarkoittaakos tämä sitä että koska me tavalliset kansalaiset emme osaa
> lukea kuvia emme myöskään osaa arvostaa hyviä kuvia?
> Pystymmekö edes erottamaan normaalia lehtikuvaa hyvästä lehtikuvasta?
> Mikäli kohdeyleisö pitää OTO-kuvaajien kuvia samanarvoisina kuin
> ammattikuvaajan kuvia (kuvanlukutaidon puutten johdosta) niin miksi
> silloin kukaan edes palkkaisi ammattivalokuvaajaa?
>
> - tero
--------------------------
Tuhannenen kerran.
Ei ole olemassa hyviä ja huonoja kuvia.
On vain kuvia, jotka joko toimivat käyttötarkoituksessaan tai eivät toimi.
Ja tuhannenen kerran sama esimerkki.
Keskitysleirin vartijasta kuva kuolleista juutalaisista on hyvä kuva
mutta sama kuva on huono kuva kuolleitten omaisten mielestä.
Juuri kukaan ei enää palkkaakaan ammattikuvaajaa.
Ammattilaisten marssi kortistoihin tai eläkkeelle jatkuu kiihtyen.
Vastaan kysymykseesi, etten tiedä mitään syytä miksi kuvasta mitään
ymmärtämätön palkkaisi ammattikuvaajan, jos naapurin poika osaa ottaa
Lidlin kameralla kuvan 1/16 osahintaan, jossa näkyy jotakin ja asiakas
sen kuvan hyväksyy ja ostaa.
Siihen on tultu.
Mutta.
Jos haluan kunnon bitsisarjan, joka kestää ja toimii ja on mukava koskea
ja käyttää yhä uudestaan en osta sitä HongGongista eurolla.
See my point.
Mutta tämä kirjoittamiseni on jo myöhäistä, ammattivalokuvaus Suomessa
kuolee parastaikaa OTOkuvaajien nousun kanssa
Ja kun ammattikuvaus kuolee menee samasta aukosta myös kaikki sitä
kevyemmät kuvaamisen muodot ja jäljellä on SUB tv tyyppistä moskaa.
Sitä jos haluaa, saa varmasti.
Onneksi olen jo vanha eikä tarvitse nähdä miten käy Suomessa.
puusa
Jore Puusa
> luettavissa peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. Tämä on
> normimuotoinen dokumentti jota peruskoulujen on opetuksessaan
> vähimmäisvaatimuksena pakko noudattaa. Kuviksen kohdalla edellytetään mm
> seuraavaa:
> Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
> • kuvallisia ilmaisutapoja
jne...
Tiedän, luettu on moneen kertaan.
Komealta kuullostaakin.
Mutta ei toimi missään Suomessa.( ok 1% ehkä )
Ei niin yhtään missään.
Ei ole opettajia, eikä tuntikehystä.
Suurin osa kuvismaikoista ei osaa alueelta mitään.
Ja kuvista ajetaan alas kokoajan muistakaa viimeaikaiset tapahtumat ja
mielenosoitukset.
Ja.
Peruskoulun ala-asteella jossa tämä opetus annetaan sivistysmaissa
ei tarvitse olla kuvismaikka opettaakseen kuvista.
Piirtämisestä innostunut pappi riittää.
Kun siirrytään yläasteelle tulee kuvis vaihtoehtoiseksi osin ja lopulta
sitä ei tarvitse ottaa ollenkaan ja sen ottavatkin vain ne jotka ovat
asiasta muutenkin kiinnostuneita.
Ja jos otat humanistisia aineita sinua kiusataan ja huudellaan homoksi.
Huomatakaa allegoria esim sfnetin keskusteluihin.
Minulla sattuu olemaan kolme kouluikäistä ja heidän ainakin 20 kaveriaan
ja kavereiden pikkusiskot ja veljet ja jne......
Ja opetettavana hillitön määrä peruskoulunsa viimeisen 15 vuoden aikana
lopettaneita ja isä joka on emeritus rehtori isosta peruskoulusta ja
myöhemmin koulutoimenjohtaja ja yksi peruskoulun kehittäjiä Suomessa,
jonka suuria murheita on humanististen aineiden vähyys ja alasajo.
Joten en puhu puutaheinää tässä.
puusa
Jore Puusa
> vain tyytyä diagnosoimaan minuakin muiden mukana taidottomaksi ja
> surkeaksi valokuvaajaksi.
Olen tarjonnut lääkkeitä koko 2000 luvun ao. asiaan ja ennenkin sitä
monta vuotta.
Tekemäni listaukset ja ehdotukset tulevat aina opetushallituksesta
bumerangina.
Tuntikehys vähenee kaikkialla huolimatta yrityksistäni kirjoittaa
poliittisille vaikuttajille humanismin tärkeydestä.
Lehtiin kohdistamani kuvakritiikki on aina hyödytöntä koska kritiikkiä
joka perustuu asiantuntemukseen ei missään oloissa hyväksytä
tekstipuolella jos sen tekee kuva-alan ammattilainen.Ja teksti-ihmiset
kuvista lehdissä päättävät.
Kameraseurat ja amatöörit suhtautuvat avoimen pilkallisesti
esityksistäni vähentää kameroiden merkitystä ja siirtyä visuaalisuuteen
ja tarvetta kuopata vanha ja siirtyä uuteen.
Mutta kuten sanoin, naisvalokuvaajat ovat tulevaisuus, koska heidän ei
tarvitse hävetä tunteita vaan he ammentavat niistä luovuutta .
Verkkokirjoitan edelleen asiasta mutta paljon vähemmän koska en jaksa
enää heittää ohjeistuksia menneiden vuosien tapaan ja saada paskaa
niskaan. On paljon hauskempaa heittää paskaa niskaan ja saada
ohjeistuksia miten käyttäytyä.Olen jo näet antanut periksi.
Mutta karjalaisen ja turkulaisen sekoituksena tykkään letkutella
leukojani itseäni tyhmempien kanssa. varsinkin kun tietämykseni
valokuvauksesta on useimpiin täällä verrattuna musertavan suuri.
Ja tuo viimemainittu lause johtuu savolaisesta tyttöystävästäni ;-)
Väinö Louekari
kuvasta tarkoittaa sitä, että jos kuvan aihe on katsojaa miellyttävä, on
kuva hyvä. Jos aihe on epämiellyttävä, on kuva huono.
Ei toki. Kuva on eri asia kun kuvan aihe.
Klassikko (ainakin minun ikäiseni lienevät sen nähneet) napalmin
polttamasta vietnamilaistytöstä juoksemassa tiellä pakoon kuvaa
äärimmäisen epämiellyttävää ja inhottavaa asiaa. Se on kuitenkin hyvä
kuva ainakin minun silmissäni, se kertoo asiansa vahvasti, rehellisesti
ja konstailematta ja se jää mieleen vaikuttavaksi. Johonkuhun toiseen se
ei vaikuta millään tavalla, hänelle se ei ole hyvä kuva.
Väinö Louekari
Tero Kapanen
> Tuhannenen kerran.
> Ei ole olemassa hyviä ja huonoja kuvia.
> On vain kuvia, jotka joko toimivat käyttötarkoituksessaan tai eivät toimi.
Artikuloin aiemmin hieman huolimattomasti, mutta tarkoitin juuri tuota.
Jos kuvan tilaaja ei pysty näkemään sitä toimiiko kuva
käyttötarkoituksessaan vai ei niin eipä siinä vaiheessa kai kuvan
tilaaja näe mitään lisäarvoa paremmin toimivassa kuvassa.
Mikäli näin on että maksava asiakas ei saa mitään lisäarvoa
ammattikuvaajasta ei tällöin ammattikuvaajalla ole mitään olemassaolon
oikeutusta kapitalistisessa yhteiskunnassa.
- tero
Pasi Annala
"Jore Puusa" <jore....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:e3hqnv$4fv$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>
>> -Jos ei ole kuvallisesti mitään kerrottavaa on pakko kirjoittaa
>> kameroista.
>> -Niinhän viulistitkin koko ajan puhuvat viuluista musiikin sijaan.
>> -Kirjailijat enimmäkseen keskustelevat kirjoituskoneista.
>> -Maalareille taas tärkein alue tapaamisten yhteydessä on sivellinten
>> -karvojen terävyys.
>> -Tietokonegraafikot taas taittavat peistä kuvien sijaan macin ja pcn
>> eroista.
>> -ja entäs coppola ja harlin, luulisi että puhuvat elokuvista, mutta ehei,
>> -elokuvakameroista ne juttelevat...
>>
>> Perustele, kerro teoria miksi puhuvat niin kuin esität, sillä näin se
>> usein on.
> Huhhuh tuo oli puoleltani kyllä aikamoista sarkasmia.
> Lue tekstini toisinpäin niin oivallat mitä ajan takaa.
> Anteeksi että käytin vaikeampaa keinoa esittää mielipiteeni.
> puusa
Sinä et siis ymmärtänyt mitä tarkoitin.
Siis..Monasti kun kollegat tapaavat, he välttävät keskustelua aiheista / ja
niin että toinen saattaisi loukkaantua.
On vaarattomampaa puhua laitteista ja tekniikasta.
Sarkasmi on keino, jolla piilotamme loukkaantuneet tunteemme itseltämme
Sarkasmi tarkoittaa pidemmälle vietyä suppeaa, jopa yhden lauseen huumoria
tai purevaa ivaa.
Mutta eipä aina kannata tuolla tavoin asettua muiden eteen / ylle. Ei niin
ainakaan pärjää työelämässä, siitä ollaan tälläkin palstalla kuultu pitkiä
virsiä.
PA
Jore Puusa
> Mutta eipä aina kannata tuolla tavoin asettua muiden eteen / ylle. Ei niin
> ainakaan pärjää työelämässä, siitä ollaan tälläkin palstalla kuultu pitkiä
> virsiä.
>
> PA
Suomessa itsetunto ymmärretään asettumiseksi muitten edelle.
ja huono itsetunto sosiaaliseksi käytökseksi.
Ei tarvitsekaan pärjätä.
Minäkin elän juuri köyhyysrajalla ja joskus dyykaan ruokani paikallisen
valintatalon roskiksesta jotta saan pojilleni kunnon safkat.
Mutta olen ylpeä siitä että en juokse nykytyöelämän
perseennuolemisrattaassa.
Elän seisaaltaan ja menetän taipumattomuuttani ja elämänhaluani vuoksi
rahaa ja paljon.
Mutta elän enemmän ja syvästi. Ja noudatan arvoja jotka ovat tärkeitä;
humanismia, rakkautta, visuaalisuuden ehdotonta noudattamista ja
ahdistuksen sanomista suoraan ulos.
Puusa
Jore Puusa
>
> Mikäli näin on että maksava asiakas ei saa mitään lisäarvoa
> ammattikuvaajasta ei tällöin ammattikuvaajalla ole mitään olemassaolon
> oikeutusta kapitalistisessa yhteiskunnassa.
>
> - tero
--------------------------
Siltä näyttää tällä hetkellä.
Ja huonommaksi menee jatkuvasti.
ja sen tilanteen huononemisen edesauttajia on tälläkin palstalla paljon,
suurin osa tietämättään, koska nykymaailman ..kaikki mulle heti tänne
nyt--filosofia on heissä jo todellisuus ei enää edes tavoite.
Jore Puusa
> Ei kai se noin mene. Esimerkkisi kuolleita juutalaisia esittävästä
> kuvasta tarkoittaa sitä, että jos kuvan aihe on katsojaa miellyttävä, on
> kuva hyvä. Jos aihe on epämiellyttävä, on kuva huono.
>
> Ei toki. Kuva on eri asia kun kuvan aihe.
--------------------------
Ns. tavalliselle ihmiselle asia on niin juuri.
Aihe ratkaisee sen mitä kuva on.
Me prot puhumme Irmatäti syndroomasta.
Aiheeseen voi tutustua koulussani mutta juttu menee lyhyesti siten että:
"Kun kake ja make ovat dokaamassa Rhodoksella, heistä otetaan täysin
epätarkka ja ylivalottunut muistokuva. Kun heidän Irmatätinsä kuvaa
katsoo sanoo hän että---onpa se kake pulska ja onpa makella kiva
paita..jne.
Ei hän mistään kuvasta ymmärrä tai sen arvoista vaan siitä että siitä
juuri ja juuri saa selvän.
Irmatätisyndrooma tarkoittaakin suomalaiin sisäänrakennettua
itsekorjaavuuden periaatetta, koska olemme tottuneet kelvottomiin kuviin.
puusa
Väinö Louekari
olla"? Siinä tapauksessa lienemme samaa mieltä siitä, että kuva on eri
asia kuin kuvan aihe.
Väinö Louekari
Jore Puusa
>> Irmatätisyndrooma tarkoittaakin suomalaiin sisäänrakennettua
>> itsekorjaavuuden periaatetta, koska olemme tottuneet kelvottomiin kuviin.
>> puusa
>
> Siis esimerkkisi oli tarkoitettu sarkastiseksi tyyliin "näin ei pitäisi
> olla"? Siinä tapauksessa lienemme samaa mieltä siitä, että kuva on eri
> asia kuin kuvan aihe.
>
> Väinö Louekari
---------------------
Mahdoinko kirjoittaa jotenkin sotkuisesti.
Se on kyllä todennäköistä.
Koetan selventää.
Otaksun että suurimmalle osalle suomalaisia kuva on se mitä naaman
edessä on ja kädessä katsotaan. Suomalaisille kuvan aihe on siis kuva
ja samalla kuva on heille huono tai hyvä, jos sen aihe miellyttää tai ei
miellytä..
Jos kuvassa on koira ja jos pidetään koirista on kuva hyvä.( oli kuva
millainen tahansa visuaalisilta arvoiltaan.
puusa
Väinö Louekari
Väinö Louekari
Jore Puusa
> Hyvä itsetunto on sitä, että uskoo itseensä ilman, että on tarvetta
> mollata muita. Näin siis Suomessa ja muualla maailmassa.
----
Hyvä itsetunto on sitä ettei näe "mollaamista" joka paikassa missä sitä
ei ole vaan on ainostaan hyvän itsetunnon omaavan ihmisen tekstiä asioista.
Olli
Tuo on yksi aika hyvä sääntö. Minua onkin ihmetyttänyt se, miksi sitten otat
itseesi keskustelutyylisi kritisoimisesta tahi siitä asiasta, että jonkun
oppilaasi kuva otetaan esimerkiksi. Olisi hyvä soveltaa tuota yllämainittua
sääntöä myös näihin tapauksiin, sillä sen unohtaminen on johtanut turhan
henkilökeskeiseen keskusteluun. Vai?
Olli
Pasi Annala
viestissä:e3iuqn$i8$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>
>> Hyvä itsetunto on sitä, että uskoo itseensä ilman, että on tarvetta
>> mollata muita. Näin siis Suomessa ja muualla maailmassa.
Ja nimenomaan noin.
> ----
> Hyvä itsetunto on sitä ettei näe "mollaamista" joka paikassa missä sitä ei
> ole vaan on ainostaan hyvän itsetunnon omaavan ihmisen tekstiä asioista.
ON myös raja jolloin aletaan puhua sairaudesta, eikä hyvästä itsetunnosta.
Tuon asian määrittävät lääkärit, eivät "kuvaajat"
PA
Jore Puusa
> Jore Puusa wrote:
> Tuo on yksi aika hyvä sääntö. Minua onkin ihmetyttänyt se, miksi sitten otat
> itseesi keskustelutyylisi kritisoimisesta tahi siitä asiasta, että jonkun
> oppilaasi kuva otetaan esimerkiksi. Olisi hyvä soveltaa tuota yllämainittua
> sääntöä myös näihin tapauksiin, sillä sen unohtaminen on johtanut turhan
> henkilökeskeiseen keskusteluun. Vai?
>
> Olli
-------------------
Ahaa... Orkoneva ei voinut vastustaa kiusausta vaan ilmaantui ja alkoi
taas kirjoittaa minusta henkilönä kuten aina ennenkin..
Tämä OTO-kuvaaja on se, jonka ilmaannuttua areenalle tuhoamaan
lehtikuvausta ja kuvajournalismia minä poistun takavasemmalle.
Hänen käsityksensä mukaan jokainen lehtikuvaaja on avointa riistaa
jonka syrjäyttämisestä maksetaan palkkio.
Se on bye bye tälle threadille.
puusa
Kalle Haapala
>> Tuo on yksi aika hyvä sääntö. Minua onkin ihmetyttänyt se, miksi sitten
>> otat
>> itseesi keskustelutyylisi kritisoimisesta tahi siitä asiasta, että jonkun
>> oppilaasi kuva otetaan esimerkiksi. Olisi hyvä soveltaa tuota
>> yllämainittua sääntöä myös näihin tapauksiin, sillä sen unohtaminen on
>> johtanut turhan henkilökeskeiseen keskusteluun. Vai?
> Hänen käsityksensä mukaan jokainen lehtikuvaaja on avointa riistaa
> jonka syrjäyttämisestä maksetaan palkkio.
> Se on bye bye tälle threadille.
Jore hyvä:
Sinun kannattaisi todella muuttaa kirjoitustyyliäsi, mikäli haluaisit
osallistua asialliseen keskusteluun tasavertaisena muiden kanssa. Vajaa pari
vuotta sitten kerroit omaan tyyliisi ajatuksiasi veneilystä
sfnet.veneily-osastolla, ja nippanappa olit ehtinyt painaa enteriä, kun jo
alkoi tulemaan lunta tupaan veneilijöidenkin keskuudesta, kun senkin
harrastajaryhmän haukuit mitään mistään tietäviksi/ ymmärtämättömiksi.
Josko munillepotkimiskiintiösi tuli taas täyteen hetkeksi, niin pärjäät
(raaka veikkaus) parisen kuukautta, ennen kuin taas haluat sinua
arvosteltavan/ potkittavan
K
Olli
>> Tuo on yksi aika hyvä sääntö. Minua onkin ihmetyttänyt se, miksi
>> sitten otat itseesi keskustelutyylisi kritisoimisesta tahi siitä
>> asiasta, että jonkun oppilaasi kuva otetaan esimerkiksi. Olisi hyvä
>> soveltaa tuota yllämainittua sääntöä myös näihin tapauksiin, sillä
>> sen unohtaminen on johtanut turhan henkilökeskeiseen keskusteluun.
>> Vai?
> -------------------
> Ahaa... Orkoneva ei voinut vastustaa kiusausta vaan ilmaantui ja alkoi
> taas kirjoittaa minusta henkilönä kuten aina ennenkin..
Tein sinulle yksinkertaisen kysymyksen, ja muotoilin asian niin että se ei
taatusti ollut provosoiva. Olet itse todennut pari asiaa:
- hyvä itsetunto on sitä että ei näe mollaamista joka paikassa ja
- sinulla on norsun nahka, mitä kritiikkiin tulee
Jälkimmäistä en ottanut todesta, koska mikään ei voisi olla kauempana
totuudesta. En siksi myöskään sitä sinulta edellyttänyt. Näyttää vain olevan
niin, että et kestä enää keskustelua lainkaan, et minkäänlaista keskustelua,
et pienintäkään viittausta itsesi suuntaan, mistä kertoo reagointisi
oppilaasi käyttämiseen esimerkkinä.
Tulkitset kaiken mahdollisen ajateltavissa olevan itseesi kohdistetuksi
hyökkäykseksi. Tuolla asenteella keskustelu on totisesti aika vaikeata.
> Tämä OTO-kuvaaja on se, jonka ilmaannuttua areenalle tuhoamaan
> lehtikuvausta ja kuvajournalismia minä poistun takavasemmalle.
Sanoo sama mies, jonka kynästä hetki sitten tuli myös: "Minä en kalistele
peitsiä --koska sellainen loukkaamisen tasolle menevä keskustelu ei johda
mihinkään..."
On tainnut olla tulitikku napinreiän läpi alkuaankin, jos se asia minun
tekemisistäni tai tekemättä jättämisistäni miksikään muuttuu.
> Hänen käsityksensä mukaan jokainen lehtikuvaaja on avointa riistaa
> jonka syrjäyttämisestä maksetaan palkkio.
Sinun taas soisi ymmärtävän, että avoimen vainoharhaisen tekstin
kirjoittaminen julki ei voi nostaa kenenkään arvostusta.
> Se on bye bye tälle threadille.
Joudun jälleen korjaamaan käsitystäni siitä, miten silkkihansikkain sinua
pitäisi kohdella jotta et onnistuisi loukkaantumaan tavanomaisesta ihmisten
välisestä mielipiteenvaihdosta. Olet ahkeraan väittämässä, että muut
haluavat vaientaa sinut, ja marssittanut todistusaineistoksi mm. sen, että
poikasi sai nakkikioskilla turpaansa vai miten se nyt meni. Kun itse olet
etsimällä etsinyt syytä itse lopettaa keskustelu, ja lopulta syy oli se
röyhkeä teko, että minä julkesin kirjoittaa samaan ryhmään kuin sinä, niin
keskustelun innokkain vaientaja olet kyllä ihan sinä itse.
Olli
Markus Lehto
> Kun siirrytään yläasteelle tulee kuvis vaihtoehtoiseksi osin ja lopulta
> sitä ei tarvitse ottaa ollenkaan ja sen ottavatkin vain ne jotka ovat
> asiasta muutenkin kiinnostuneita.
Ainakin minulle on sekä yläasteella että lukiossa opetettu äidinkielen
tunneilla tekstin kriittisen tulkinnan lisäksi "kuvien lukemista" ja
tarkastelua. Osana tavoitetta opettaa ihmiset lukemaan kaikkea mediaa
kriittisesti. Sitä en tosin sano, että olisimme menneet kovinkin
syvällisesti aiheeseen. Mutta ei tuon kuvallisen ilmaisun opetus siihen
lopu, kun kuvaamataito loppuu.
Muistaakseni myös ilmaisutaidon videokurssilla riipaistiin tuota
ilmaisua jollakin tasolla.
Voisiko tässä olla nyt niin sanottu matematiikanopettaja-syndrooma? Eli
samalla tavalla, kuin matematiikanopettaja haluaisi opettaa aiheesta
aina vain syvällisemmin, niin haluaa tehdä myös valokuvauksenopettaja?
Valitettavasti lapsia voi pitää koulussa vain tietyn tuntimäärän
päivässä, eikä matematiikka (tai valokuvaus/kuvallinen ilmaisu) ole se
ainut aihe. Niinpä opettaja kokee jatkuvaa turhaantumista siitä, miksi
oppilaita ei voisi opettaa enempää, miksi on pakko tyytyä pintatietoon.
> Ja jos otat humanistisia aineita sinua kiusataan ja huudellaan homoksi.
Sivuhuomautuksena tähän, on tainnut tuo homoksi huutelukin kokea melko
kolauksen nykymaailmassa. :)
> jonka suuria murheita on humanististen aineiden vähyys ja alasajo.
Aivan. Ja kun kysyy fysiikanopettajalta, on suurin murhe
luonnontieteellisten aineiden kovin vähäinen opetus. Ja
liikunnanopettaja väittää lasten muuttuvan veltoiksi, kun liikuntaa on
niin kovin vähän nykyään.
--
-Markus Lehto
Jore Puusa
kun jo
> alkoi tulemaan lunta tupaan veneilijöidenkin keskuudesta, kun senkin
> harrastajaryhmän haukuit mitään mistään tietäviksi/ ymmärtämättömiksi.
Puhdas valhe.
Kirjoitin siitä että satamissa makaa valtava määrä rahaa hienoissa
veneissä, jotka eivät juuri koskaan mene vesille:
Tuota lausetta jota "siteeraat" en koskaan ole kirjoittanut.
Näinhän tämä ajojahti menee.
Minä en kirjoita sinusta sanaakaan mutta sinä kirjoitat nyt minusta ja
aivan muusta asiasta kuin valokuvauksesta.
Koko valokuvayhteisössä on kaksi ihmistä, joista kirjoitan nimeltä
Salanne ja Orkoneva.
Sopii lukea heidän tekstejään niin tajuaa miksi.
Salanne on pienellä nälvimisellään hallinnut ryhmiä vuosikausia ja saa
aikaan pelkoa siitä mitä uskaltaa kirjoittaa, suuri osa threadeista
katkeaa alkuunsa Salanteen pieniin vittuiluihin.
ja Orkoneva tarjoaa mallia jossa toimittajat ovat hyväksyttäviä
lehtikuvaajia ja ammattikuvaajien sopii mennä kilometritehtaalle.
Mitä tulee munille potkimiseen niin sinähän sitä tässä tarjoat.
Minä vain kirjoitan omista ajatuksistani valokuvauksen suhteen...
Over and out.
puusa
Juha Lehtinen
viestissä:e3k7tq$ias$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Kun itse olet etsimällä etsinyt syytä itse lopettaa keskustelu, ja lopulta
> syy oli se röyhkeä teko, että minä julkesin kirjoittaa samaan ryhmään kuin
> sinä, niin keskustelun innokkain vaientaja olet kyllä ihan sinä itse.
Olettekste Olli ja Jore koskaan tavannut livenä? Olis kiva olla (ollut)
kärpäsenä katossa...
Juha
Jore Puusa
> Voisiko tässä olla nyt niin sanottu matematiikanopettaja-syndrooma? Eli
> samalla tavalla, kuin matematiikanopettaja haluaisi opettaa aiheesta
> aina vain syvällisemmin, niin haluaa tehdä myös valokuvauksenopettaja?
-----------------
Missään peruskoulussa jonka kanssa olen ollut tekemisissä viimeisen 20
vuoden aikana ei ole opetettu kuvanlukemista tai valokuvausta.
Kuulut onnekkaisiin.
Humanismi on kaiken perusta.
-----------------
>
> Sivuhuomautuksena tähän, on tainnut tuo homoksi huutelukin kokea melko
> kolauksen nykymaailmassa. :)
----------------
Tuntuu tuota kuulevan edelleen, vitun homo tuntuisi olevan varsin
tavallinen kannustus.
--------------
>
>> jonka suuria murheita on humanististen aineiden vähyys ja alasajo.
>
>
> Aivan. Ja kun kysyy fysiikanopettajalta, on suurin murhe
> luonnontieteellisten aineiden kovin vähäinen opetus. Ja
> liikunnanopettaja väittää lasten muuttuvan veltoiksi, kun liikuntaa on
> niin kovin vähän nykyään.
-----------------
Niin, heillä tunteja sentään on vielä...
Mutta kuvis putoaa pois kohta kokonaan tai jää marginaalikseksi aineeksi
kun koululaitos kouluttaa insinöörejä teollisuudelle tykinruoaksi jo
ala-asteelta lähtien.
Konkretia rules.
----------------
>
marv
> Katsoin juuri Rajalan canon mainosta. http://www.rajalacamera.fi/www/
> Osta canon digikamera nyt, vuoden päästä sellaisen uuden arvo on n. 50%
> maksamastasi.
> Canon siis kuppaa rahasi, ja kupparillahan ei välttämättä ole hyvä maine. Ja
> minähän en canoniin sorru. Saahan canonilla mainiota kohinatonta muovikuvaa
> hyi hyi.
>
>
>
> PA
>
>
Aika mielenkiintoisesti on tästä
alkanut keskustelu muuttunut....
T: Juha L.
Markus Lehto
> Missään peruskoulussa jonka kanssa olen ollut tekemisissä viimeisen 20
> vuoden aikana ei ole opetettu kuvanlukemista tai valokuvausta.
Niin, en toki sitä sanokkaan, että minullekaan olisi kuvanlukemista
siinä määrin opetettu, kuin ehkä tarkoitat. Hankala arvioida, kun ei
tiedä kuinka syvällisestä opetuksesta puhut. Siitä en voisi olla enempää
samaa mieltä, että kriittistä suhtautumista mediaan - niin kuvalliseen
kuin sanalliseenkin - tulisi opettaa yhä enenevissä määrin. Ja mitä
aikaisemmin opetuksen alottaa, sen parempi.
> Tuntuu tuota kuulevan edelleen, vitun homo tuntuisi olevan varsin
> tavallinen kannustus.
Tottakai, mutta otetaanko se enää niin loukkaavana, kuin vaikka
kymmnenen vuotta sitten? Ainakin mitä minä olen nuorten (ja vähän
vanhempienkin) menoa seurannut, on "homo" samalla viivalla sanan "vittu"
kanssa. Lähinnä täytesana.
--
-Markus Lehto
Jore Puusa
> Tottakai, mutta otetaanko se enää niin loukkaavana, kuin vaikka
> kymmnenen vuotta sitten? Ainakin mitä minä olen nuorten (ja vähän
> vanhempienkin) menoa seurannut, on "homo" samalla viivalla sanan "vittu"
> kanssa. Lähinnä täytesana.
---------------
Ei tee siitä silti yhtään hyväksyttävämpää.
jp
>
Simo Salanne
>
> Salanne on pienellä nälvimisellään hallinnut ryhmiä vuosikausia ja saa
> aikaan pelkoa siitä mitä uskaltaa kirjoittaa, suuri osa threadeista
> katkeaa alkuunsa Salanteen pieniin vittuiluihin.
Osallistumiseni mm. tähän keskusteluun osoittaa edellä olevan väitteen
totuusarvon.
Simo S.
Olli
> Koko valokuvayhteisössä on kaksi ihmistä, joista kirjoitan nimeltä
> Salanne ja Orkoneva.
> Sopii lukea heidän tekstejään niin tajuaa miksi.
>
> Salanne on pienellä nälvimisellään hallinnut ryhmiä vuosikausia ja saa
> aikaan pelkoa siitä mitä uskaltaa kirjoittaa, suuri osa threadeista
> katkeaa alkuunsa Salanteen pieniin vittuiluihin.
Muistutan Jore sinua siitä, että olet hyökännyt yksityismailia myöten neuvoa
pyytävän harrastelijan kimppuun. Et tiennyt edes mitä hän aikoo neuvolla
tehdä, mutta syljit häneen päälleen syvän halveksuntasi, jos yrittäisi
kuvata jotain sellaista jonka tekemiseen mielestäsi vain ammattilaisella on
oikeus. Tuollaisia aggressioita ympäriinsä kylväneeltä ihmiseltä huoli
muiden pelosta kuulostaa luvalla sanoen teeskentelyltä.
> ja Orkoneva tarjoaa mallia jossa toimittajat ovat hyväksyttäviä
> lehtikuvaajia ja ammattikuvaajien sopii mennä kilometritehtaalle.
Tuo on malli, joka on syntynyt minusta ja mielipiteistäni riippumatta ja
joka on lähes ainoa olemassa oleva. Valita sitä ei voi. Sitä en ole
tarjonnut minä, vaan päätoimittajat, toimitussihteerit ja toimituspäälliköt.
Jos kuuntelisit järkeäsi etkä vain aggressioitasi, kirjoittaisit ensi
sijassa heistä.
Minulle on pysyvä mysteeri, miten pystyt perustelemaan itsellesi mm. täällä
manifestoimasi ympatian toimitussihteeriraukkoja kohtaan, joila on niin
vaikeaa, kun joutuvat raapimaan lehden kokoon vähistä aineksista, ja sitten
häpeämättä mollaat toimittajia, joille toimitussihteeri vaikeutensa ja
resurssien puutteensa delegoi. Olet kuin se laman aikana tuntemani köyhän
perheen pää, jolla kun ei kantti riittänyt arvostelemaan isokenkäisiä, niin
hänen perheensä ahdinko oli yksinhuoltajien epäsosiaalisen elämäntavan
syytä.
Olli
Markus Lehto
> Ei tee siitä silti yhtään hyväksyttävämpää.
Ei ehkä sinun korvaasi. Homoudesta on pikkuhiljaa tullut jo sellaisen
luokan muoti-ilmiö, että eipä tuota kai enää pitkään haukkumasanana käytetä.
--
-Markus Lehto
Akseli Mäki
>Mahtaneeko se suljinremontti sinänsä edes olla kovin kallis verrattuna
>sen rungon kaverina todennäköisesti oleviin putkiin.
Niinpä, kallis suljinremontti on paljon käytetty sananparsi täällä mutta
koskaan ei puhuta euroista. En minä aikanaan ole huomannut.
Kritisoin vain sitä että kovin paljon puhutaan siitä että tulee kallis
suljinremontti eteen, eikä ollenkaan puhuta siitä kuinka kallis tuo kallis
korjaus sitten varsinaisesti on, eikä myöskään oteta huomioon sitä että
siinä ajassa minkä digikamera kestää, on sen hinta todennäköisesti laskenut
tarpeeksi että voi ostaa reippaasti halvemmalla (kuin alunperin se maksoi
uutena) samanlaisen mutta vähemmänkäytetyn, jolla sitten taas kitkuttelee
muutaman vuoden vähintään. Jos ylipäätään tyytyy ostamaan niin vanhan
paskan kameran.
Olli
> Olettekste Olli ja Jore koskaan tavannut livenä? Olis kiva olla
> (ollut) kärpäsenä katossa...
Ei olla tavattu, tietääkseni. Ellei Jore käynyt aikoinansa luennoimassa
Soukan kameroissa.
Noissa live-tapaamisissa on se mielenkiintoinen piirre, että niiden
ilmapiiriä ei voi mitenkään ennakoida nyyssikäyttäytymisestä, niin
vieraantunut tämä media on. Siksi ihmisistä ei kannata muodostaa hirveän
valmista kuvaa kirjoittamisten perusteella.
Minulla on tästä pari esimerkkiäkin. Aikanaan MikroPC:n boksikeskusteluissa
olin jostakin syystä muodostanut herrasta nimeltä Ilpo Kuivanen fyysistä
hahmoa myöten mielikuvan, jossa hän oli isokokoinen, karkeahko ja
luonteeltaan hyökkäävä. Aktiivien tapaamisessa mielikuva sitten kääntyi
päälaelleen, tyyppi oli hyväkäytöksinen ja kaikin puolin positiivinen.
Samoin nettipersoona Matti Linnanvuoresta, jonka kanssa olen vääntänyt sanan
säilää tuon tuostakin, voisi kirjoitustensa perusteella uskoa että hän on
raivokas ja mistään piittaamaton fanaatikko. Livenä mies on aivan sävyisä
eikä edes silmiinpistävä.
Luulen että tapaaminen Joren kanssa ei olisi erityisen menestyksekäs, koska
hän on ilmoittanut jo vuosia sitten suoraan minulle, että kuulun
ihmisryhmään jota hän halveksii kaikkein eniten, ja hän tuntuu
persoonatyypiltä, jonka edustajat eivät anna tosiasioiden vaikuttaa
käsityksiinsä. Elämähän tosin on sillä tavalla epäoikeudenmukaista että
voisimme ensimmäisen puolen tunnin ajan joissakin oloissa olla tietämättömiä
toistemme henkilöllisyydestä, ja tällaisessa tapauksessa meillä tietysti
voisi olla - ainakin aluksi - hyvinkin hauskaa, jos huumorintaju ja
älyllinen vilkkaus stemmaavat.
Olli
Akseli Mäki
>Tämä paikka muuten tulee kuihtumaan samantien kun kameratekniikka yltää
>sille tasolle ettei siinä ole moitteen sijaa.
Öh, mikähän tekniikka on nykyisin sellaista ettei löydy moitteen sijaa? Kai
noita erilaisia tekniikoita on väkerretty muutama vuosisata ainakin tiukan
tulkinnan mukaan.
Jani Mäkipää
> Mika Yrjola wrote:
>
>>Mahtaneeko se suljinremontti sinänsä edes olla kovin kallis verrattuna
>>sen rungon kaverina todennäköisesti oleviin putkiin.
>
> Niinpä, kallis suljinremontti on paljon käytetty sananparsi täällä
> mutta koskaan ei puhuta euroista. En minä aikanaan ole huomannut.
Kerrotaan nyt sitten, että suljinremontti maksoi 500 mk n. 5 vuotta
sitten Nikon FE2:een riippumattomassa kamerahuollossa. Hintaan kuului
mukaan varaosat, työt ja pikkupuhdistus. Ko. kamerassa on vielä
käsittääkseni filmikameraksi teknisesti keskivertoa edistyksellisempi
suljin, joten kovin kallis ei remontti siinä valossa ollut.
t. jani
Ilkka Haapavirta
> Jos ei ole kuvallisesti mitään kerrottavaa on pakko kirjoittaa kameroista.
>
> Niinhän viulistitkin koko ajan puhuvat viuluista musiikin sijaan.
> Kirjailijat enimmäkseen keskustelevat kirjoituskoneista.
> Maalareille taas tärkein alue tapaamisten yhteydessä on sivellinten
> karvojen terävyys.
> Tietokonegraafikot taas taittavat peistä kuvien sijaan macin ja pcn
> eroista.
> ja entäs coppola ja harlin, luulisi että puhuvat elokuvista, mutta ehei,
> elokuvakameroista ne juttelevat...
>
> Vai juttelevatko.
Ymmärrän, Jore, pointtisi, mutta vertauksesi eivät ole mielestäni oikein
osuvia.
Eivät tällä palstallakaan Hautala ja Ojutkangas keskustele kameroista, sillä
tämä on sfnet.HARRASTUS -ryhmä.
Suomen Luontokuvaajat ry:n keskusteluryhmä koostuu pääasiassa kuvauksellaan
tienaavista ja sielläkin keskustellaan objektiiveista, muistikorteista,
kovalevyistä, monitoreista, jne. Ei sielläkään keskustella sommittelusta tai
valon käytöstä. Ilmeisesti kuvauksellaan tienaavakin on kiinnostunut
laadukkaasta ja luotettavasta tekniikasta.
Sama varmaan koskee niitä tietokonegraafikoita. Miksi he töistään
keskustelisivat? Sen sijaan on aina hyödyllistä vaihtaa kokemuksia
tekniikasta.
Jos olisin maalaustaiteen harrastaja, haluaisin kyllä keskustella siitä,
mikä sivellin sopii mihinkin tarkoitukseen.
Miksi Coppola kertoisi Harlinille kameroista, hänhän on ohjaaja? Coppolan
kuvaaja käyttää varmaan niitä kameroita, mitä Coppolan tuottaja hänelle
antaa?
Ilkka
Pertti Heikkinen
> 3. Kameraseuroissa ym paikoissa saa opetusta kuvantekemisen tekniikasta.
> Mutta niissä ei saa adekvaattia opetusta siitä mitä kuva on ja mitä
> viestejä siellä sisässä on, jotta kuvaa osaisi tulkita ja lukea siten,
> että voisi kehittyä visuaalisuuden suhteen.
Yleisesti ottaen varmaan näin, samat harrastajathan ne siellä
seuroissakin toisiaan opettavat. Poikkeuksiakin on: minulla on ollut ilo
yhden vanaa talven ajan olla jäsenenä seurassa, jossa opettajana oli
Satu Aaltonen. En tiedä henkilökohtaista mieleipidettäsi hänen
kuvistaan, mutta näkemykset kyllä avasivat edes vähän silmiä. Samoin
aikoinaan Sarasteen kirja.
Luulen ainakin jollain tasolla kykeneväni tunnistamaan hyvän kuvan,
ongelmani on vain se, etten osaa itse sellaista tuottaa. En oikein usko,
että hyvän kuvan tuottamista voi oppia, tekniikkaa voi. Niinpä otan
niitä albumikuvia, joita voi näyttää tutuille: kato, olin mä kerran
tuollakin.
> JOS valokuvauskoulutus ja kuvanlukemisen koulutus aloitettaisiin heti
> peruskoulun ala-asteelta, meillä olisi kriittisempi yleisö, jolle ei
> voisi ujuttaa ( indokrinaatio) juurikaan mitään ja ennenkaikkea yleisö
> joka oivaltaisi pienen maan kuvaresurssit ja oivaltaisi vaatia
> ammattilaislta enemmän.
Kuvanlukemisen opettaminen ei ole tuottavaa ja medialukutaidon
opettaminen on jopa vaarallista. siksi kumpaakaan ei lapsille/nuorille
opeteta.
jepjep
around and people who normally wouldn't make movies are going to be
making them. And suddenly, one day some little fat girl in Ohio is
going to be the new Mozart and make a beautiful film with her father's
camcorder and for once, the so-called professionalism about movies will
be destroyed, forever, and it will really become an art form."
..sanoi Coppola dokumentin 'Hearts of Darkness: A Filmmaker's
Apocalypse' (1991) päätteeksi.
Kamerakin on vain väline, oli se sitten elokuvakamera, filmikamera tai
digikamera....mutta välineurheilua korostaakseni, d70:n suljin
kestää ainakin 30 000 napin painallusta ilman huoltoja tai
puhdistuksia, vähän kolhintaakin :)
Jorgen
laajakulmalinssiä mitä vain nasa oli käyttänyt aikaisemmin.
Tyyli oli : "Tällä linssillä sain sellaista jälkeä kuin halusin. Tässä
riittivaloa juuri kuvata pelkässä kynttilän valossa."
Tekniikka on kaiken pohjalla... aina....
"jepjep" <minata...@jippii.fi> wrote in message
news:1147087391.1...@j73g2000cwa.googlegroups.com...
Ilkka Haapavirta
> Jore Puusa wrote:
>
>> 3. Kameraseuroissa ym paikoissa saa opetusta kuvantekemisen tekniikasta.
>> Mutta niissä ei saa adekvaattia opetusta siitä mitä kuva on ja mitä
>> viestejä siellä sisässä on, jotta kuvaa osaisi tulkita ja lukea siten,
>> että voisi kehittyä visuaalisuuden suhteen.
>
> Yleisesti ottaen varmaan näin, samat harrastajathan ne siellä seuroissakin
> toisiaan opettavat. Poikkeuksiakin on: minulla on ollut ilo yhden vanaa
> talven ajan olla jäsenenä seurassa, jossa opettajana oli Satu Aaltonen. En
> tiedä henkilökohtaista mieleipidettäsi hänen kuvistaan, mutta näkemykset
> kyllä avasivat edes vähän silmiä. Samoin aikoinaan Sarasteen kirja.
Näin varmaan on yleisesti ottaen, mutta ainakin PoLKussa on vuosittaiseen
koulutustapahtumaan haettu henkilöitä, jotka osaavat opettaa joko ammattinsa
tai kuvaajan kokemuksensa kautta.
Erittäin hyvä esimerkki oli Sakke Nenye, joka ei ehkä ole tunnettu
kuvaajana, mutta on opettamisen ammattilainen ja osasi kertoa sekä
yksittäisen kuvan sisällöstä, että myös siitä, miten useasta kuvasta
taitetaan tasapainoinen kirjan aukeama.
Sitä paitsi se tekniikan opetus kameraseurassa menee vähän samaksi kuin
täälläkin: Canon/Nikon, Photoshop/PaintShopPro, jne.
Ilkka
jepjep
Jorgen kirjoitti:
'Tekniikka on kaiken pohjalla... aina....'
Ehh...käyttäjä on kaiken pohjalla? aina? :)
Ei työkalu itsestään mitään tee? työkalulle tarvitaan
käyttäjä? tekijä?
Annat koiralle vasaran, se pureskelee sitä jos sitäkään.
Annat ihmiselle vasaran, se tekee sillä jotain. Jotain mitä se
haluaa.
Jos ihminen ei saa vasaraa, mutta silti haluaa tehdä, se ottaa kiven
ja tekee sillä.
(älä lue sanoja 'vasara' & 'koira' liian kirjaimellisesti vaikka se
on kirjaimin kirjoitettu, ymmärrät varmaan mitä ajan takaa. jos et
ymmärrä: ajattele ja käytä mielikuvistusta ;) )
Akseli Mäki
>Tässä keskustelussa olen alunperin väittänyt, että suomalainen
>amatöörikuvaus ja valokuvaus yleensä on huonoissa kantimissa.
Voi voi sentään.
M. Brunberg
news:e3nafl$hfk$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Ja itse edesmennyt Stanley Kubrick kehui käyttämäänsä loistavaa
> laajakulmalinssiä mitä vain nasa oli käyttänyt aikaisemmin.
>
> Tyyli oli : "Tällä linssillä sain sellaista jälkeä kuin halusin. Tässä
> riittivaloa juuri kuvata pelkässä kynttilän valossa."
Jep, hieman aliarvostetussa mutta visuaalisesti Kubrikin ehkä (*minun*
mielestäni) kauneimmassa elokuvassa Barry Lyndon hän käytti sitä 50mm f/0.7
Zeissia kynttilänvalossa kuvatussa kohtauksessa:
http://www.visual-memory.co.uk/sk/ac/len/page1.htm
> Tekniikka on kaiken pohjalla... aina....
No ei kai sentään, ihminenhän sen tekniikankin keksii.
Itse tykkään kirjoittaa tekniikasta koska tiedän siitä edes hitusen.
Kuvistani ja kuvaustavoistani en juuri halua kirjoittaa koska kukaan ei
toivottavasti ole kuvistani järin kiinnostunut enkä minä suuremmin ole
kiinnostunut siitä mitä muut mahdollisesti ovat kuvistani mieltä (olin
sitten yksi niitä suomen huonoimpia amatöörikuvaajia tai en).
/MarcusB
http://www.kolumbus.fi/marcusb
Väinö Louekari
Vaikka et välitäkään siitä mitä mieltä muut ovat kuvistasi kävin
kuitenkin sivujasi katsomassa. En ole moottoripyöräihmisiä mutta pidin
sivuistasi. Ne olivat rennot, sopivasti innostuneet ja
ystävällismieliset. Thänks.
Väinö Louekari
Sami Sundell
> Irmatätisyndrooma tarkoittaakin suomalaiin sisäänrakennettua
> itsekorjaavuuden periaatetta, koska olemme tottuneet kelvottomiin
> kuviin.
Mikä tästä tekee juuri suomalaisen piirteen?
Jos menee jollekin kansainväliselle kuva-areenalle (deviantArt,
PhotoSIG jne.) väitän, että keskimääräinen sisältö on tasan samaa kuin
suomalaisissa vastaavissa. Ympäristö toki tuo kuviin omia
erityispiirteitään - harva ottaa kuvia Pohjanmaan vuorista - mutta
loppupeleissä suurin osa kuvista on harmaata massaa, pitkälti
mitäänsanomatonta. Helmiä noilta kansainvälisiltä areenoilta löytynee
enemmän, mutta käyttäjämäärätkin ovat kertaluokan tai kolme suurempia.
Samat auringonlaskut ja karvaturrit löytyvät noiltakin areenoilta, ja
tisseillä saa takuuvarmasti katsojia. Mutta ehkä ne ovat kaikki
piilosuomalaisia.
Jos noista jotain eroa hakee, niin ero on kuvien kommentointityylissä.
Siinä, missä suomalaisella sivustolla saa positiivista kommenttia
hakea, ulkomaisilla areenoilla selkääntaputtelijoita kyllä riittää.
Kuvan analysointi tuntuu olevan vielä heikommissa kantimissa kuin
kotimaisilla sivuilla; siinä, missä suomalainen harrastaja heittää
turhan usein standardivalituksen epätarkkuudesta tai vinosta
horisontista, ulkomainen kollega vääntää aiheesta tarkkuudessaan
viiltävän syväluotaavan analyysin: "Great shot!".
Jatkot yleiseen .valokuvaus-ryhmään.
--
Sami Sundell
ssun...@iki.fi