LCD näytöt kevyessä kuvien käsittelyssä?
Kari
reunassa oli 36 neliötä alkean valkoisesta eri harmaasävyjen kautta mustaan.
Ensin marssin Verkkokauppaan. Siellä kokeilin kolmea (ACER, Samsumng).
Kaikissa oli sama ongelma sekä mustassa että valkoisessa päässä 4-6
äärimmäistä oli mahdoton erottaa toisistaan. Ei auttanut vaikka kuinka
ruuvailin kontrasti ja kirkkaussäätimiä.
Gigantissa pääsin kokeilemaan kahta mallia
19 tuuman laajakuva Viewsonic 1921WM2. Tämä pystyi näyttämään kuvani
välttävästi. Valitettavasti näyttää siltä ettei näytönohjaimeni osaa
tuon näytön normiresoluutiota.
17 tumman Sony SDM-E76D. Tämä selvisi testistäni hyvin. Valitettavasti
ko. näyttö oli poistettu vanhentuneena myynnistä.
Onkos kellään kokemuksia aiheesta? Mikähän oli verkkokaupassa vikana?
Mistä saisi selville mikä näyttö toimii? Liikeissä niitä ei oikein tunnu
olevan kokeiltavana.
Mitä tiedätte esim ViewSonic 930m:stä? Mahtaako ollaan missään Tampereen
seudulla kokeiltavana?
Kari
durac...@suomi24.fi
Kari kirjoitti:
> Onkos kellään kokemuksia aiheesta? Mikähän oli verkkokaupassa vikana?
> Mistä saisi selville mikä näyttö toimii? Liikeissä niitä ei oikein tunnu
> olevan kokeiltavana.
> Kari
Pieni vinkki: Monitorin kalibrointi ja profilointi. Ei sitä turhaan
tehdä. Vaikka putkinäytöt on helpompi kalibroida niin kyllä siitä
on aikalailla hyötyä myös littunäyttöjen kanssa. Jos haluat
valmiiksi oikein näyttävän littunäytön niin suosittelen
tutustumaan esim. Eizon ColorEdge -sarjan rautakalibroituihin
monitoreihin. Hintalapussa onkin sitten yks ylimääräinen numero. Tai
osta kalibraattori, alkuun pääset jo n. 300 euron investoinnilla.
Timo Autiokari
> Mukana oli testikuva jonka reunassa oli 36 neliötä
> alkean valkoisesta eri harmaasävyjen kautta mustaan.
Valokuva + harmaaskaala on kevyenpuoleinen testi mutta kyllä sekin
jotain kertoo. Testatessa kannattaa tutkia myös katselukulman
vaikutusta, se on valokuvien katselun & editoinnin kannalta
_äärimmäisen_ rajoittunut kaikilla lituilla.
Valmistajat kyllä speksaavat jopa 178 asteen katselukulmia mutta ko
speksin raja on vedetty siihen missä musta-valkoisen kontrastista on
enää jäljellä 10%. Sellainen speksi ei ole _alkuunkaan_ kelvollinen
valokuvien kateseluun eikä etenkään editointiin.
Oman kokemukseni mukaan parhaat litut omaavat vain noin 30 asteen
katselukulman, siis kun kriteerinä on se ettei väreissä eikä
harmaaskaalassa ei synny silmiinpistäviä muutoksia. Yleensä
vertikaalinen kulma on huonompi kuin horisontaalinen kulma.
Jokin näistä kartoista (ensisijaisesti 2.2, 2.3, 2.4, tai 2.5)
http://www.aim-dtp.net/aim/evaluation/gamma_space/index.htm
tulisi näyttää harmaalta ja gamma-täsmäys tulisi olla hyvä, vaikka
mainostan niitä CRT:lle niin yhtä hyvin ne soveltuvat lituille.
Kannattaa pitää testatessa mukana. Sitten kun littujen laatu on
parantunut merkittävästi teen niitä varten omat testitargetit, nuo eivät
näytä alkuunkaan kaikkia littujen ongelmia (tosin ei myöskään yhtä CRT:n
ongelmaa).
> Ensin marssin Verkkokauppaan. Siellä kokeilin kolmea (ACER, Samsumng).
> Kaikissa oli sama ongelma sekä mustassa että valkoisessa päässä 4-6
> äärimmäistä oli mahdoton erottaa toisistaan. Ei auttanut vaikka kuinka
> ruuvailin kontrasti ja kirkkaussäätimiä.
Tämä tulos riippuu siitä miten sinun harmaaskaala on luotu. Jos olet
tehnyt sen tasavälein siis tumman pään arvot ovat about 0, 7, 14, 21
niin mikäli skaalan lähistöllä on valkoista siis 255, niin noiden
tuleekin näyttää "umpimustalta" gamma >= 2.2 tilassa.
> Onkos kellään kokemuksia aiheesta?
On. Litut eivät vielä ole kelvollisia valokuvien kateseluun eikä
etenkään editointiin.
> Mistä saisi selville mikä näyttö toimii?
CRT näyttö on hyvä.
Timo Autiokari
durac...@suomi24.fi
Timo Autiokari wrote:
> On. Litut eivät vielä ole kelvollisia valokuvien kateseluun eikä
> etenkään editointiin.
>
Älä nyt viitsi, otsikossakin jo sanottiin "kevyeen
kuvankäsittelyyn". Tuhannet toimistot ympäri maata (ja maailmaa) ovat
siirtyneet littuihin työergonomisista sysitä. Miljoonia sivuja
painoaineistoja valmistellaan joka päivä littunäyttöjen avulla.
Jopa ammattilaiset, siis sellaiset henkilöt jotka saavat elantonsa
painotuotteiden tekemisestä, käyttävät niitä. Tuolla maakunnissa
kun kiertää esim. lehtitaloissa niin ei siellä juurikaan enää
putkinäyttöihin törmää. Samoin mainostoimistot tuntuvat ruutuja
uusiessaan hankkivan lähinnä littuja.
Tietenkin hardcore-kuvansäätäjät käyttävät putkinäyttöjä,
mutta montakohan prosenttia kaikista kuvaa muodossa tai toisessa
pyörittävistä ihmisistä työskentelee sillä tasolla, aika vähän
arvelisin..
ps. itse luotan vielä omassa työssä putkinäyttöön, mutta
ymmärrän niitä jotka ovat halunneet ulkoteknisistä syistä vaihtaa
50kg painavan, silmiä polttelevan järkäleensä lcd-monitoriin.
Pasi Annala
<durac...@suomi24.fi> kirjoitti
viestissä:1167315246.5...@48g2000cwx.googlegroups.com...
Timo Autiokari wrote:
Olet oikeassa patteri säälittävän oikeassa, siis katsoppa millaisia
laitteita ammattilaisilla on. Kas vaan littujahan nuo ovat. Ei kannata puhua
mistään pikku lehtitaloista, niiltä pitäisi kieltää jopa kameroiden käyttö,
puhumattakaan kuvankäsittelystä.
PA
--------------------------------------------------------------------------------
Saapuneet-kansioni on suojattu SPAMfighterilla
7217 roskapostia on blokattu toistaiseksi.
Lataa free SPAMfighter jo tänään!
Timo Autiokari
> otsikossakin jo sanottiin "kevyeen kuvankäsittelyyn".
Se että kuinka rankasti kuvia käsitellään ei ole merkityksellistä tässä
yhteydessä. Sillä on merkitystä että (LCD, TFT) litulta kuvat eivät näy
oikein. Eivät näy vaikka litun kuinka tahansa hyvin profiloisi.
> Tuhannet toimistot ympäri maata (ja maailmaa) ovat siirtyneet
> littuihin työergonomisista sysitä. Miljoonia sivuja
> painoaineistoja valmistellaan joka päivä littunäyttöjen avulla.
Niin on, valmistellaan. Mm leiskauksessa ei tarvita kuin littuja, kyllä
sen litultakin näkee että montako palstaa missäkin on ja miten kuva
sivulle asemoituu. Tekstiäkin voi luoda/työstää litulla vallan
mainiosti. Yleensä ko toimistoissa kuitenkin on kriittisissa kohdissa
CRT näytöt joilla kuvien ja grafiikan laatu varmistetaan.
> Jopa ammattilaiset, siis sellaiset henkilöt jotka saavat elantonsa
> painotuotteiden tekemisestä, käyttävät niitä.
Näin on. Ja on jopa sellaisia ammattilaista jotka "vedostavat"
musteruikkarilla. Ja sitten on ammattilaisia jotka eivät littuja käytä.
> Tuolla maakunnissa kun kiertää esim. lehtitaloissa niin ei siellä
> juurikaan enää putkinäyttöihin törmää. Samoin mainostoimistot
> tuntuvat ruutuja uusiessaan hankkivan lähinnä littuja.
Niin, mutta kriittisissä työnkulun kohdissa on hyvin usein jos ei
poikkeuksetta CRT näytöt.
> ps. itse luotan vielä omassa työssä putkinäyttöön, mutta
> ymmärrän niitä jotka ovat halunneet ulkoteknisistä syistä vaihtaa
> 50kg painavan, silmiä polttelevan järkäleensä lcd-monitoriin.
Littujen valo tulee loisteputkesta, sellaisen välke (siis
maksimiluminanssin suhde miniluminassiin) lienee _paljon_ suurempi kuin
mitä vastaava CRT:n välke on.
En tosiaankaan ymmärrä mistä tämä littu-vänkäys kumpuaa. Lähes
poikkeuksettahan rumba menee niin että ensin ostetaan littu, sitten
postataan messu siitä ettei kuvat näy aikuunkaan oikein, sitten ostetaan
rupukalibraattori jonka jälkeen postataan messu siitä ettei
rupukalibraattori toimi. No, rupukalibraattori ei toimi hyvin edes CRT:n
profiloimiseen. Mutta littua ei saa kunnolla profiloitua edes
kalleimmilla spektrometreillä, lituissa yksinkertaisesti ei ole
riittävästi ominaisuuksia kuvankäsittelyä varten.
Timo Autiokari
TaaviUntamo
> <durac...@suomi24.fi> kirjoitti
> viestissä:1167315246.5...@48g2000cwx.googlegroups.com...
>
> Timo Autiokari wrote:
>
>> On. Litut eivät vielä ole kelvollisia valokuvien kateseluun eikä
>> etenkään editointiin.
>>
>
>
> Älä nyt viitsi, otsikossakin jo sanottiin "kevyeen
> kuvankäsittelyyn". Tuhannet toimistot ympäri maata (ja maailmaa) ovat
> siirtyneet littuihin työergonomisista sysitä.
>
> Olet oikeassa patteri säälittävän oikeassa, siis katsoppa millaisia
> laitteita ammattilaisilla on. Kas vaan littujahan nuo ovat. Ei kannata puhua
> mistään pikku lehtitaloista, niiltä pitäisi kieltää jopa kameroiden käyttö,
> puhumattakaan kuvankäsittelystä.
>
>
Niin, valitettavasti monet lehdet käyttävät littunäyttöjä. Puusa
valittaa lehtikuvan sisällön alamäestä. Kuka valittaisi muutoin huonosta
laadusta? Täällä paikallinen pikkulehti on todella surkea kuvien osalta.
No, toisaalta, ei se kieliasukaan ole hääppöinen. Viimeksi kyselin
vaatimuksia lehdelle toimitettavista kuvista. Megapikselin tiedosto
riittää paremmin kuin hyvin.
Kuulin sitten jälkeenpäin, miten lehti toimitetaan painoon. Lehti
tulostetaan toimituksessa pdf:ksi sivuittain. Yksi sivu (kuvineen) on
suuruusluokkaa 600-700 kilotavua....
Mitä siinä enää haittaa littunäyttö?
durac...@suomi24.fi
Timo Autiokari kirjoitti:
En tosiaankaan ymmärrä mistä tämä littu-vänkäys kumpuaa. Lähes
> poikkeuksettahan rumba menee niin että ensin ostetaan littu, sitten
> postataan messu siitä ettei kuvat näy aikuunkaan oikein, sitten ostetaan
> rupukalibraattori jonka jälkeen postataan messu siitä ettei
> rupukalibraattori toimi. No, rupukalibraattori ei toimi hyvin edes CRT:n
> profiloimiseen. Mutta littua ei saa kunnolla profiloitua edes
> kalleimmilla spektrometreillä, lituissa yksinkertaisesti ei ole
> riittävästi ominaisuuksia kuvankäsittelyä varten.
>
> Timo Autiokari
Kerrotkos mistä tällaisia postattuja messuja oikein löytyy? Jos
esim. mainostoimisto ostaa työntekijöilleen lcd-monitorit, siis ei
niitä verkkokaupan 179 euron monitoreja vaan esim. Eizon ColorEdge
sarjasta tai vastaavaa tasoa, niin haluaisinpa nähdä mihin he ovat
postanneet että ovat tyytymättömiä. Itse en ole moiseen
messuamiseen törmännyt vaikka aika paljon näitä foorumeja
koluankin, myös lontoon kielisiä.
Painoissa on vielä aika paljon näitä "kriittisen työvaiheen
putkinäyttöjä" ja hyvä niin, ja reproissa mitä niitä nyt enää
on jäljellä. Sen sijaan alkupään tuotannossa ne ovat todella
rankasti katoamaan päin, siis mainostoimistoissa, kustannustoimintaa
harjoittavissa yrityksissä, yritysten mainososastoilla,
uusmediapuulaakeista nyt puhumattakaan, (niissä ei putkinäyttöjä
ole koskaan ollutkaan). Ja noissa taloissa valmistetaan painoaineistot
nykyään melko pitkälle, pdf-vaiheeseen saakka. Eli
photoshop-kuvansäädöt tehdään tuotannon alkupäässä, ja yhä
useammin säädöt tekee sama henkilö joka taittaa työn. Painossa
valmis pdf ajetaan suoraan rippiin ja siellä sitten voidaan jotain
vähän säätää jos on ihan pakko.Näppituntumalta sanoisin että
enemmän kuin 2/3 työnkuluista menee tällä hetkellä näin.
Olet viimeaikoina selvästi ihastunut sanaan "vänkäys". Niin
ihastunut ettet taida huomatakaan että itsekin aina välillä
vänkäät. Tämä putkinäyttövänkäys on yksi sinun bravuureistasi.
Maailma muuttuu, ikävä kyllä. Ja aina se ei muutu siihen suuntaan
mihin haluaisimme sen muuttuvan. Jokainen joka haluaa saa toki
käyttää putkinäyttöjä niin paljon kuin haluaa, vaikka välillä
tuntuu että ei niitä putkinäyttöjä enää kohta saa mistään.
durac...@suomi24.fi
Timo Autiokari kirjoitti:
> Näin on. Ja on jopa sellaisia ammattilaista jotka "vedostavat"
> musteruikkarilla. Ja sitten on ammattilaisia jotka eivät littuja käytä.
>
Mitäs vikaa muuten muistesuihkuvedostamisessa on? Minulle esiteltiin
hiljattain rasterisimuloitua sanomalehtivedostusta. Epsonin vähän
paremmalla ruikkarilla + proofmasterin softaripillä + ISO
standardoidulla sanomalehtivedospaperilla sai niin hyvin lopputulosta
vastaavaa jälkeä aikaan etten ole missään nähnyt moista... Ja
kyllä päällystetyn paerin vedosjälkikin oli aika priimaa.
Mikä sitten olisi vielä parempi tapa vedostaa? Painokoneellako?
Timo Autiokari
> esim. mainostoimisto ostaa työntekijöilleen lcd-monitorit, siis ei
> niitä verkkokaupan 179 euron monitoreja vaan esim. Eizon ColorEdge
> sarjasta tai vastaavaa tasoa
> Olet viimeaikoina selvästi ihastunut sanaan "vänkäys". Niin
> ihastunut ettet taida huomatakaan että itsekin aina välillä
> vänkäät. Tämä putkinäyttövänkäys on yksi sinun bravuureistasi.
Oooh. Kyllä se on varsin lahjakasta vänkäystä ehdotella tällä palstalla
litun hankintaa harkitsevalle jotakin 5000e ... 6000e maksavaa
littunäyttöä. Ehdotan vänkääjä-mestarin arvonimeä sinulle.
Ja tuo ColorEdgen hinta on pelkää humpuukia, siinä markkinointijuju on
"AdobeRGB väriavaruus" jolla on vain vähäinen merkitys jopa
ammattikäytössä (eikä se ole mikään peruste ryöstöhinnoittelulle siis
aivan saman se maksaa tehdä AppleRGB suotimet kuin AdobeRGB suotimet).
Muutoin se on littuna melko tavanomainen littu jolla on tyypilliset
1000e litun ongelmat. Toki, kaikkien halvimmissa lituissa on vieläkin
enemmän huonoja onminaisuuksia.
Timo Autiokari
Timo Autiokari
> Mitäs vikaa muuten muistesuihkuvedostamisessa on? Minulle esiteltiin
> hiljattain rasterisimuloitua sanomalehtivedostusta. Epsonin vähän
> paremmalla ruikkarilla + proofmasterin softaripillä + ISO
> standardoidulla sanomalehtivedospaperilla sai niin hyvin lopputulosta
> vastaavaa jälkeä aikaan etten ole missään nähnyt moista... Ja
> kyllä päällystetyn paerin vedosjälkikin oli aika priimaa.
>
> Mikä sitten olisi vielä parempi tapa vedostaa? Painokoneellako?
Heh. "Vedostaminen" oli minulla lainausmerkeissä siksi että on
"ammattilaisia" joiden mielestä "vedos" nimenomaan on priimaa (siis on
sitä mitä myyvät).
Kyllä parempi musteruikkari toki sanomalehden vedoksen tekee, mutta
himpunverran paremmassa painotuotteessa vedos taitaa edelleen olla se
mitä makkelin jälkeen tulee. Paljonkohan tuo vähän parempi Epson +
ProofMaster kustantaa?
Osaisitko muuten sanoa missä (pääkaupunkiseudulla) saisin teetettyä
resoluutiotargetteja filmitulostimella suoraan paperille?
Timo Autiokari
Kari
kevyt kuvienkäsittely. Eikä se nykyinen CRT-monitorikaan kovin kummonen
ole.
Noi testikuvat olivat mielenkiintoisia.
Nykyisellä putkella ne oli vähän sinnepäin, mutta sitten ajoin NVIDIA:n
"ohjatun näytön optimoinnin" (kunnon kalibrointivälineiden puutteessa).
Sen jälkeen keskimmäinen palkki oli todella värikäs.
Onneksi ne oli helppo ruuvata takaisin...
Timo Autiokari kirjoitti:
durac...@suomi24.fi
Timo Autiokari kirjoitti:
> Oooh. Kyllä se on varsin lahjakasta vänkäystä ehdotella tällä palstalla
> litun hankintaa harkitsevalle jotakin 5000e ... 6000e maksavaa
> littunäyttöä. Ehdotan vänkääjä-mestarin arvonimeä sinulle.
>
Äläpäs nyt laita sanoja minun suuhuni. Ei se Eizon lippulaiva ole
ainoa ColorEdge sarjan monitori. Paljon parempi hinta-laatu-suhde on
siellä sarjan edullisimmassa päässä. n. 1500 eurolla saa esim. EIZO
ColorEdge CE210WK mallin, joita meidän taloon ostettiin useampi
kappale kuvaa käsitteleville taittajille. Ja tyytyväsiä ovat olleet.
Painosta tuleva tavara on joka päivä kuvaa vääntävänkin silmään
ihan riittävän lähellä sitä mitä ruudulla näkyy softproofatessa.
Joten mietitään vielä sitä vänkääjä-mestarin arvonimeä.....
>Osaisitko muuten sanoa missä (pääkaupunkiseudulla) saisin teetettyä
>resoluutiotargetteja filmitulostimella suoraan paperille?
mahtaisko Textopissa onnistua, Konalassa.
En ole hetken aikaan ollut sinnepäin yhteyksissä, mutta aikanaan
siellä oli aika hyvät laitteet.
durac...@suomi24.fi
Timo Autiokari kirjoitti:
> Kyllä parempi musteruikkari toki sanomalehden vedoksen tekee, mutta
> himpunverran paremmassa painotuotteessa vedos taitaa edelleen olla se
> mitä makkelin jälkeen tulee. Paljonkohan tuo vähän parempi Epson +
> ProofMaster kustantaa?
Aika harvoin tulee enää koneella päivystettyä, paljon painetaan
lahden toisella puolella ja muutenkin hankaliin aikoihin. Ei sitä
jaksa painokoneelle vääntäytyä kun nuo vedoksetkin on olleet aika
luotettavia.
Proofmaster taitaa olla jotain puolentoistatonnin luokkaa, tulostin
irronnee parilla kolmella tonnilla.
Antti Alhonen
> En tosiaankaan ymmärrä mistä tämä littu-vänkäys kumpuaa.
Kieltämättä omituinen juttu.
Tälläkin kertaa kysymys oli selvästi kuluttajalaitteista,
niin sitten ehdotetaan tuhansien eurojen ammattilaitteita.
Jos haluaa parinsadan euron hintaluokassa kelvollista kuvaa
kuvankäsittelyyn, ainoa vaihtoehto on ikävä kyllä CRT. Paino ja koko
ovat sitten pakollisia haittapuolia.
Silmien ärsyttävyys on onneksi vain tekniikasta totaalisesti mitään
tietämättömien liikkeellä pitämä myytti. Jos kuvankäsittelyyn on
hankkimassa näyttöä ja mahdollisesti kalibroimassa sitä, luultavasti
kyvyt riittävät myös Windowsin oletusvirkistystaajuuden vaihtamiseen.
Littukeskustelu saa aina kummallisia piirteitä:
- CRT on siitä kiva, että halvalla saa aika hyvää kuvaa!
- No mutta kyllähän kymmenkertaisella hinnalla saa litun, joka on
melkein yhtä hyvä, miksi ihmeessä siis hankkia CRT?
Ymmärtäisin "no mutta onhan se ihan riittävän hyvä sekin" -höpötyksen,
jos tuote olisi HALVEMPI, mutta kun se on monta kertaa kalliimpi... :-D.
--
Antti Alhonen.
durac...@suomi24.fi
Antti Alhonen kirjoitti:
>
> Tälläkin kertaa kysymys oli selvästi kuluttajalaitteista,
> niin sitten ehdotetaan tuhansien eurojen ammattilaitteita.
>
> Jos haluaa parinsadan euron hintaluokassa kelvollista kuvaa
> kuvankäsittelyyn, ainoa vaihtoehto on ikävä kyllä CRT. Paino ja koko
> ovat sitten pakollisia haittapuolia.
>
Äläpäs nyt liioittele. Tässä on nyt kaiketi puhe kuitenkin vähän
isommista kuin 17 tuuman näytöistä. Säällinen 21-tuumainen crt
maksaa n. 500e. Vastaava littu vähän reilun tonnin. Eli ei puhuta
mistään kymmenkertaisista hintaeroista. Toki pienempiä
lcd-näyttöjä saa myös halvemmalla. Nämä aiemmin mainitut
"ammattinäytöt" ovat kaikki isoja 22 tuumaisia tms.
Ja niinkuin aikaisemmin totesin niin itse käytän putkinäyttöä,
mutta olen esim. meillä vähemmistössä. Ihan pätevät
ammatti-ihmiset haluavat itselleen mielummin lcd:n kuin crt:n.
Työnantaja ostaisikin ehkä mielellään kaikille halvemmat
putkinäytöt, tosin meillä ainakin putkinäyttö kestää kolme
vuotta max. Sen jälkeen putket alkavat väsymään, valkoinen pää
putoaa 60-70ca/m2 paikkeille (tavoite on meillä 90ca/m2) ja ruutu
menee vaihtoon. Näin on käynyt järjestään lähes kaikille
ruuduille, joita käytetään päivittäin. Toiset menee nopeammin,
toiset hitaammin, tiedä sitten mistä johtuu.
Lcd-ruudut eivät vielä ole ehtineet olla kovin kauaa, mutta kovasti
meille vakuuteltiin, ettei valkoisen määrä putoa niissä
läheskään niin nopeasti kuin putkinäytöissä. Eli pitkässä
juoksussa tuossa leikissä voi jopa säästää. Aika näyttää.
Jarno Suni
> Ja niinkuin aikaisemmin totesin niin itse käytän putkinäyttöä,
> mutta olen esim. meillä vähemmistössä. Ihan pätevät
> ammatti-ihmiset haluavat itselleen mielummin lcd:n kuin crt:n.
> Työnantaja ostaisikin ehkä mielellään kaikille halvemmat
> putkinäytöt, tosin meillä ainakin putkinäyttö kestää kolme
> vuotta max.
Meillä?
> Lcd-ruudut eivät vielä ole ehtineet olla kovin kauaa, mutta kovasti
> meille vakuuteltiin, ettei valkoisen määrä putoa niissä
> läheskään niin nopeasti kuin putkinäytöissä.
Profilointia ei liene syytä tehdä yhtä usein kuin CRT:lle.
> Eli pitkässä
> juoksussa tuossa leikissä voi jopa säästää. Aika näyttää.
LCD:t vievät vähemmän sähköä.
--
Homepage http://www.iki.fi/jarno.suni/
Timo Autiokari
> n. 1500 eurolla saa esim. EIZO ColorEdge CE210WK mallin, joita
> meidän taloon ostettiin useampi kappale kuvaa käsitteleville
> taittajille. Ja tyytyväsiä ovat olleet.
OK, siis 1500e littuun. Entä minkä hintaisella välineistöllä (sw+hw)
niitä littuja profiloitte?
> mahtaisko Textopissa onnistua
Kiitoksia, panin kyselyn sinne.
Timo Autiokari
Timo Autiokari
> Säällinen 21-tuumainen crt maksaa n. 500e.
> Vastaava littu vähän reilun tonnin.
Siis _vastaavan kokoinen_ littu maksaa vähän reilun tonnin mutta
sellainen littu ei alkuunkaan vastaa CRT:n kuvanlaatua.
> meillä ainakin putkinäyttö kestää kolme vuotta max.
> Sen jälkeen putket alkavat väsymään, valkoinen pää
> putoaa 60-70ca/m2 paikkeille (tavoite on meillä 90ca/m2)
> ja ruutu menee vaihtoon. Näin on käynyt järjestään lähes
> kaikille ruuduille, joita käytetään päivittäin.
Jep jep. Tästä asiasta, "väsymisestä", ei ole kovin paljon faktatietoa
saatavilla. Kannattaa huomioida että CRT putkia on käytössä myös TV:ssa,
en ole koskaan kuullut että niissä kirkkaus (siis luminanssi) olisi
huonontunut niin kamalasti että niitä siksi olisi vaihdettu.
Omat kokemukseni CRT monitoreista (niin työssä kuin kotona) eivät
ollenkaan tue tätä "väsymisteoriaa".
> Lcd-ruudut eivät vielä ole ehtineet olla kovin kauaa, mutta kovasti
> meille vakuuteltiin, ettei valkoisen määrä putoa niissä
> läheskään niin nopeasti kuin putkinäytöissä.
Littujen valonlähteenä on loisteputki, luulen että putken voi vaihdattaa
kun se "väsyy" tai siis palaa rikki joka lienee loisteputkien tavallisin
vioittumismekanismi. Loisteputkien mainostettu elinikä on luokkaa 10000h
mutta ehkäpä 5000h on lähempänä totuutta.
Yksi suurimmista littujen vanhenemisongelmista ovat kuolleet pixelit
joita niihin iän mukana karttuu. Sellaiset kuolleet pixelit jotka ovat
mustia eivät yleensä niin suuresti ärsytä mutta ne kuolevat sellaiseksi
että pikselit ovat pysyvästi kirkaan punaisia tai vihreitä niin jopa
pistää silmään ihan kirjaimellisesti, yksikin sellainen ärsyttää suuresti.
Timo Autiokari
durac...@suomi24.fi
Timo Autiokari kirjoitti:
> OK, siis 1500e littuun. Entä minkä hintaisella välineistöllä (sw+hw)
> niitä littuja profiloitte?
Jaa, mitähän se X-Rite "rupukalibraattorisetti" olis aikanaan
maksanu kaikkinensa, alle tonnin setti varmaan. Parempiakin on
markkinoilla mutta jälleen kerran, taso on riittänyt meille paremmin
kuin hyvin. Ongelmia ei ole esiintynyt kun tavara on tullut painosta,
jälki on vastannut sitä mitä näytöllä näkyi (ja vedoksessa).
Työn tekijä, teettäjä ja paino on on ollut tyytyväinen ja se on
ainakin toistaiseksi riittänyt.
>
> Jep jep. Tästä asiasta, "väsymisestä", ei ole kovin paljon faktatietoa
> saatavilla. Kannattaa huomioida että CRT putkia on käytössä myös TV:ssa,
> en ole koskaan kuullut että niissä kirkkaus (siis luminanssi) olisi
> huonontunut niin kamalasti että niitä siksi olisi vaihdettu.
Ei meillä asiaa ole sen enempää pohdittu, kun mittari näyttää
että valkoisen pää tavoitearvoja ei saavuteta niin monitori
vaihdetaan. Muistaakseni se on yleensä punainen putki joka pitää
ekana vetää tappiin.
Petri Kekkonen
> Jokin näistä kartoista (ensisijaisesti 2.2, 2.3, 2.4, tai 2.5)
> http://www.aim-dtp.net/aim/evaluation/gamma_space/index.htm
> tulisi näyttää harmaalta ja gamma-täsmäys tulisi olla hyvä, vaikka
> mainostan niitä CRT:lle niin yhtä hyvin ne soveltuvat lituille.
Töissä kaksi littua vierekkäin. Molemmat kalibroitu jollain
rupukalibraattorilla jotain vuosi sitten (en muista nyt merkkiä, kotona
hyllyssä niin ei voi tarkistaa).
Vanhempi littu on 18" Viewsonic VX800, siis jo melko muinaista tekniikkaa
jostain 4 vuoden takaa. Mikään noista yo. linkin kartoista ei ole edes
sinnepäin. Saman toki huomaa silmälläkin mitä tahansa valokuvaa katsoessa.
Sävyt on aivan mitä sattuu, varsinkin tummassa päässä.
Uudempi littu on 20" Dell FP2001, taitaa olla reilun parin vuoden takaista
tekniikkaa, vaikka vain reilun vuoden käytössä ollut. Tässä gamma 2.4 kartta
on täysin harmaa. Harmaakiila ei kuitenkaan ole ihan kohdallaan koko
matkalta. Sävytoisto riitää melko hyvin mun tarpeisiin. Pari muuta ongelmaa
kuitenkin välillä risoo (kuvassa näkyvä rasterimainen värinä, valkoisen
värin rakenteisuus).
Kotona vielä CRT, mutta onhan siinäkin isoja ongelmia, varsinkin
konvergenssi on huono reunoilla. Jos saisin vähän tuota Dell:iä paremman
litun järkevään hintaan (~600e 20-21" 1600x1200 resolla tai ~800e 24"
1920x1200 resolla) niin ostaisin heti. Ongelma vain on että ei näitä oikein
pääse kovin usein testailemaan ja ei todellakaan voi ostaa sikaa säkissä
luottaen siihen että varmaan se on hyvä.
Eizo:n ColorEdge ois ehkä se mitä haluan, mutta niistäkään ei ole kokemusta.
Kehuja on kyllä kuulunut. Hintaa kuitenkin liikaa. Jostain syystä 24" wide
ei ole sen kalliimpi kuin 21" 4:3 versio. Edullisempi FlexScan S2410W ois
käytännössä se mikä tällä hetkellä eniten kiinnostais.
- Petri
Petri Kekkonen
> Omat kokemukseni CRT monitoreista (niin työssä kuin kotona) eivät
> ollenkaan tue tätä "väsymisteoriaa".
Kotona kun yritin kalibroida vuosia vanhaa Sonyn CRT:tä niin ongelmana oli
liian suuri kirkkaus. Pakko oli vääntää kuvaa tummemmaksi jotta yleensä
suostui tekemään mitään tuo vehje. En muista lukemia.
- Petri
Jarno Suni
> Kotona kun yritin kalibroida vuosia vanhaa Sonyn CRT:tä niin ongelmana oli
> liian suuri kirkkaus. Pakko oli vääntää kuvaa tummemmaksi jotta yleensä
> suostui tekemään mitään tuo vehje. En muista lukemia.
Sattuuko olemaan Sony Multiscan E400? Helpottaako kirkkaus, kun annat
monitorin lämmetä?
--
Homepage http://www.iki.fi/jarno.suni/
paul...@yahoo.com
>
> Älä nyt viitsi, otsikossakin jo sanottiin "kevyeen
> kuvankäsittelyyn". Tuhannet toimistot ympäri maata (ja maailmaa) ovat
> siirtyneet littuihin työergonomisista sysitä.
Toimistoissa tietokonetta käytetään yleensä tekstinkäsittelyyn ja
taulukkolaskentaan. Tekstin ja numeroiden lukemiseen littunäyttökin
riittää. Ja kun firma maksaa, ei littunäytön kalliimpi hintakaan
haittaa. Monet luultavasti vaativat littunäytön, koska arvelevat,
että kaikki se raha joka on firmalta pois on itselle tuloa.
Itsekään en nykyisin tee töissä kuvankäsittelyä, joten arvelin,
että LCD voisi kelvata. Ohjelmankehitystyössä luulisi
littunäytönkin olevan riittävä. Vaan kuinkas sitten kävikään.
Kun vanha kuvaputkimonitorini alkoi osoittaa hajoamisen merkkejä, otin
käyttööni erään pois lähteneen työntekijän LCD-monitorin (Nokia
800 Pro+). Ensimmäinen seikka, jonka havaitsin, oli, että näytön
kirkkaus oli todella vaatimaton. Vaikka kirkkaus on säädetty
maksimiin, on kuva huomattavasti tummempi kuin kuvaputkella, jonka
säädöt eivät olleet läheskään maksimissa. Kuva on sen verran
tumma, että ylhäällä hieman etuviistossa oleva kattovalo tuntuu nyt
häikäisevän ja kuvaa on vaikea nähdä. Kuvaputkella ei ollut
mitään ongelmaa.
Seuraava havainto oli, että värit ovat todella surkeat. Ihmettelin,
miksi Beyond Compare ei enää näytä muuttuneita tekstirivejä
vaaleanpunaisella ja vaaleansinisellä taustavärillä. Mutta kyllä se
näyttää. LCD vain näytti värit täysin valkoisena. Jouduin
valitsemaan huomattavasti tummemman värin ennen kuin se alkoi näkyä
LCD-näytössä. Myös tummat värit näkyvät huonosti. Esim. editorin
syntaksivärityksessä tietyt avainsanat olivat ennen tummansinisiä.
LCD:ssä ne kuitenkin näkyvät lähes mustana, joten niitä on
jokseenkin mahdoton erottaa muusta tekstistä.
>
> Tietenkin hardcore-kuvansäätäjät käyttävät putkinäyttöjä,
> mutta montakohan prosenttia kaikista kuvaa muodossa tai toisessa
> pyörittävistä ihmisistä työskentelee sillä tasolla, aika vähän
> arvelisin..
Miksi pitäisi olla hardcore kuvansäätäjä? Oleellinen seikkahan on,
että LCD-moitori maksaa huomattavasti enemmän kuin kuvaputkimonitori.
Muilla aloillahan tuotetta hankkiessaan joutuu miettimään,
sijoittaisiko paljon rahaa hyvään tuotteeseen, vai tyytyisikö
halvempaan ja huonompaan. Monitoreissa sen sijaan se huonompi (LCD)
maksaa 2-3 kertaa enemmän kuin parempi vaihtoehto (kuvaputki).
--
Pauli
paul...@yahoo.com
> durac...@suomi24.fi wrote:
>
> > Lcd-ruudut eivät vielä ole ehtineet olla kovin kauaa, mutta kovasti
> > meille vakuuteltiin, ettei valkoisen määrä putoa niissä
> > läheskään niin nopeasti kuin putkinäytöissä.
Minun kokemukseni on päinvastainen, kuten toisessa viestissä kerroin.
Kun vaihdoin vanhan CRT-monitorin uudempaan LCD-monitoriin, niin
valkoisen määrä putosi radikaalisti.
Juuri joululoman aikanakin ihmettelin vanhempieni TV:tä, joka on
ostettu joskus yli 25 vuotta sitten. Että miten voikin olla niin hyvä
kuva. Ainoa vika on melko paha tynnyrivääristymä. Sen korjaaminen
olisi vain säätökysymys, mutta nykyisin pieninkin säätötyö
maksaa 50 tai 100 euroa. Mutta muuten kuva on todella hyvä ja kirkas.
>
> Profilointia ei liene syytä tehdä yhtä usein kuin CRT:lle.
Jos näin on, niin se jothtuu siitä, että LCD:lle on melko turha
tehdä profilointia ollenkaan.
>
> > Eli pitkässä
> > juoksussa tuossa leikissä voi jopa säästää. Aika näyttää.
>
> LCD:t vievät vähemmän sähköä.
Tuo on varsin yleinen harhaluulo asioita tuntemattomien keskuudessa.
Pienten monitorien kohdalla se ehkä osittain pitääkin paikkaansa,
mutta mitä suurempi kuvan koko, sitä suurempi virrankulutus LCD:llä
on verrattuna CRT:hen tai plasmaan.
Esim. minun vanha 28" Salora väritelevisioni kuluttaa maksimissaan
80W. Ja siinä on mukana kohtalaisen tehokas stereovahvistin, jonka
osuus tuosta lienee ainakin 20W. Keskimääräinen kulutus on selvästi
tuota pienempi.
Saman näyttöpinta-alan omaava 30" matalakuva LCD-monitori vie 150W
jatkuvasti, riippumatta siitä, mitä kuvassa on. Ja äänivahvistinta
tuossa ei ole ollenkaan. Eli karkeasti ottaen LCD vie virtaa tässä
kokoluokassa ainakin 3x enemmän kuin kuvaputki.
--
Pauli
Petri Kekkonen
> Sattuuko olemaan Sony Multiscan E400? Helpottaako kirkkaus, kun annat
> monitorin lämmetä?
Ei kun tuon lähisukulainen G400. Eikä helpota, koska en tietenkään kylmää
putkea yrittänyt kalibroida, siitähän ei muutenkaan tule mitään.
- Petri
Timo Autiokari
> Jaa, mitähän se X-Rite "rupukalibraattorisetti" olis aikanaan
> maksanu kaikkinensa, alle tonnin setti varmaan.
Että varmaankin, niitä x-ritejähän on ainakin jonnekin 6000e asti johon
sitten tarvitaan vielä softa joka voi maksaa jopa 3500e.
Onko siinä teidän setissä spektrometri vaiko vain kolorimetri?
Mutta olkoon nyt sitten noin tonni. Tosin se on kova hinta
rupukalibraattorista, halvin tämänpäivän hinta spektometrillä
varustetulle setille taitaa olla noin 1800e.
Eli, sinä siis pokkana esität/väität kysyjälle sekä kaikille muillekin
tämän nimenomaisen usenet ryhmän lukijoille että kyllä littu on niin
maan perusteellisen hyvä kunhan vaan ostatte 1500e litun plus 1000e (tai
1800e) profilointivermeet. Kyllä tästä vänkääjä-mestarin avonimi taitaa
sittenkin kolahtaa.
Timo Autiokari
Veli-Jussi Kesti
> Kun vanha kuvaputkimonitorini alkoi osoittaa hajoamisen merkkejä, otin
> käyttööni erään pois lähteneen työntekijän LCD-monitorin (Nokia
> 800 Pro+). Ensimmäinen seikka, jonka havaitsin, oli, että näytön
> kirkkaus oli todella vaatimaton.
<Poistettu mainintoja kuvan huonosta värintoistosta ja esimerkkejä
kirkkaudesta>
Tässä kohtaa kannattaisi kyllä huomata, että kyseinen näyttö oli uusinta
uutta vuonna 2000, nykyiset LCD näytöt ovat aivan käsittämättömän paljon
parempia kuin nuo muinaiset hökötykset. Kyllä, vuoden 2000 LCD näytöt
ovat muinaisia, käytännöllisesti katsoen mikä tahansa marketti
matopurkki voittaa ne kaikilla osa-alueilla. Koodaus tai
tekstinlukukäyttöön en edes harkitsisi muuta kuin LCD näyttöä nykyään.
Turhahan tästä on taas alkaa vääntää, mutta jos tuomio LCD näyttöjen
tasosta on edes parin vuoden takaa, kannattaa tutustua uudelleen,
kehitys on kehittynyt.
Oman kokemukseni mukaan halpanäyttöjen ja hieman kalliimpienkin suurin
ongelma on se, että niitä ei saa riittävän himmeiksi, esim. Työkäytössä
oleva Dellin leveä 20 tuumainen ei yksikertaisesti hämärry riittävän
himmeäksi. Sekä työ- että kotikannettavien näytöt himmenevät varsin
himmeiksi, samoin puoliskon iMac 17". Tuossa täytyy kyllä sanoa, ihan
sivuhuomautuksena, että en voi käsittää miten Apple myy uusia 20 ja 24
tuumaisia iMacceja _vielä_ kirkkaammalla näytöllä, tuntuu, että
verkkokalvot ovat kovilla jo tuon täydellä kirkkaudella.
Alkuperäiseen kysymykseen sanoisin, että vastaus siihen, käykö LCD
näyttö kevyeen kuvien käsittelyyn, vastaus on ilman muuta kyllä. Tällöin
tosin kannattaa sijoittaa näyttöön vähän enemmän ja pitää huolta siitä,
että se on suunniteltu kuvien näyttämiseen, ei esimerkiksi
toimintapelien pelaamiseen. Näin ilmeisesti kävi tuolla Verkkokaupassa,
heillä tosin on valikoimissaan myös varsin laadukkaita vaihtoehtoja. Jo
säikeessä mainittu Eizo tarjoaa useita jopa kohtuuhintaisia vaihtoehtoja.
Pasi Annala
viestissä:en40ka$5qu$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Voi voi sua vvk olet nyt täysin pihalla ja pölötät röllinä ja amatöörinä
kokemattomana 000000.
--------------------------------------------------------------------------------
Saapuneet-kansioni on suojattu SPAMfighterilla
7335 roskapostia on blokattu toistaiseksi.
Markus Lehto
> Kyllä tästä vänkääjä-mestarin avonimi taitaa
> sittenkin kolahtaa.
Taitaa nyt vellit ja sopat olla itse kullakin sekaisin, kun otsikolla
"LCD näytöt kevyessä kuvien käsittelyssä" taitetaan peistä usean tonnin
laitteiden hyvyydestä. Eiköhän 'kevyt' viittää myös siihen, että
budjetti huitelee siellä 500 euron tietämissä ja käyttö on
harrastuksenomaista, jossa joka sävyvirheestä ei katkaista sormea.
--
-Markus Lehto
Timo Autiokari
> Taitaa nyt vellit ja sopat olla itse kullakin sekaisin, kun otsikolla
> "LCD näytöt kevyessä kuvien käsittelyssä" taitetaan peistä usean
> tonnin laitteiden hyvyydestä.
Niin, se oli durac...@suomi24.fi joka esitti mielipiteenään että
kysyjän tulee hankkia 1500e Eizo ja siihen sitten kokolailla
samanhintainen profilerisatsi.
> Eiköhän 'kevyt' viittää myös siihen, että budjetti huitelee
> siellä 500 euron tietämissä ja käyttö on harrastuksenomaista,
Mahdollisesti. Silloin ainoa mahdollinen vaihtoehto on CRT näyttö.
>jossa joka sävyvirheestä ei katkaista sormea.
Littujen kanssa ei todellakaan ole kyse mistään pikkuruisista
sävyvirheitä. Ne näyttävät tumman pään erittäin virheellisesti, ne
näyttävät kirkkaan pään erittäin virheellisesti ja ne näyttävät värit
erittäin virheellisesti. Sitten kun siirrät päätäsi 10cm niin ne
näyttävät nuo kaikki eritavalla erittäin virheellisesti.
Timo Autiokari
Jarno Suni
> Jarno Suni kirjoitti:
>> Profilointia ei liene syytä tehdä yhtä usein kuin CRT:lle.
>
> Jos näin on, niin se jothtuu siitä, että LCD:lle on melko turha
> tehdä profilointia ollenkaan.
Jos näyttöjen värit eivät muuttuisi niiden käyttöiän aikana, riittäsi,
että niille tehtäisiin ICC-profiili tehtaalla. Väitätkö, että
LCD-näyttöjen värit muuttuvat yhtä nopeasti tai nopeammin kuin
CRT-näyttöjen?
> Esim. minun vanha 28" Salora väritelevisioni kuluttaa maksimissaan
> 80W. Ja siinä on mukana kohtalaisen tehokas stereovahvistin, jonka
> osuus tuosta lienee ainakin 20W. Keskimääräinen kulutus on selvästi
> tuota pienempi.
> Saman näyttöpinta-alan omaava 30" matalakuva LCD-monitori vie 150W
> jatkuvasti, riippumatta siitä, mitä kuvassa on. Ja äänivahvistinta
> tuossa ei ole ollenkaan. Eli karkeasti ottaen LCD vie virtaa tässä
> kokoluokassa ainakin 3x enemmän kuin kuvaputki.
Tuon kokoluokan näyttöjä ei tietääkseni yleisesti käytetä "kevyessä
kuvien käsittelyssä". Verrataanpa vähän pienempiä näyttöjä:
Sony 19" LCD: Enimmäisvirrankulutus 50W normaalikäytössä
http://www.sony.fi/view/ShowProduct.action?product=SDM-S95AR&productsku=SDMS95ARB&site=odw_fi_FI&pageType=TechnicalSpecs&category=Professional+Flatpanel+LCD
Sony 19" CRT (18" kuvaa): Virrankulutus alle 140W
http://www.iq.sony.com/srvs/DocsConnect/docget.asp?manualid=13827&DL=
Eli tässä tapauksessa näyttäisi energiankulutussuhde olevan karkeasti
ottaen käänteinen esittämääsi.
Kannettavien tietokoneiden LCD-näytöt toimivat vieläkin vähemmällä teholla.
--
Homepage http://www.iki.fi/jarno.suni/
Mika Iisakkila
>>jossa joka sävyvirheestä ei katkaista sormea.
>
> Littujen kanssa ei todellakaan ole kyse mistään pikkuruisista
> sävyvirheitä. Ne näyttävät tumman pään erittäin virheellisesti, ne
> näyttävät kirkkaan pään erittäin virheellisesti ja ne näyttävät värit
> erittäin virheellisesti. Sitten kun siirrät päätäsi 10cm niin ne
> näyttävät nuo kaikki eritavalla erittäin virheellisesti.
Ja sitten meni sormi poikki. Sattuu niin vietävästi ja sukulaisetkin
vittuilee kun kuvissa on värit ihan päin seiniä.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
TeroL
isoon kaupunkilehteen. Paperin laatu & painolaatu on näissä lehdissä
yleensä ottaen sen verran huonoa, että on aivan turha säätää värejä ja
kontrasteja pitkiä aikoja kuvaa kohden. Enemmän kannattaa vain katsoa että
CMYK värimäärä ei nuose liian korkeaksi että painokoneet eivät ala
sotkemaan sivuja...
PDF-tulostus on kätevä tapa, ja siinä kuvat muutetaan (yleensä) 200dpi
resoluutioon. Suurempi resoluutio olisi aivan turhaa, kun sanomalehtien
painolaitteisto ei tarkempaa jälkeä tee. PS-PDF-tulostuksessa myös
väriprofiili ajetaan läpi eikä kuvat olen sen jälkeen ikinä täysin
samanlaisia. Olisi melko tuskaa siirtää 50 megaisia pdf-sivuja painoon jos
sivuja on esimerkiksi lähemmäs sata. Siihen kuluisi rattoisasti yksi
työpäivä.
-TeroL
TaaviUntamo <ros...@gmail.com> wrote in
news:4593E51F...@gmail.com:
> Pasi Annala kirjoitti:
>> <durac...@suomi24.fi> kirjoitti
>> viestissä:1167315246.5...@48g2000cwx.googlegroups.com...
> Kuulin sitten jälkeenpäin, miten lehti toimitetaan painoon. Lehti
> tulostetaan toimituksessa pdf:ksi sivuittain. Yksi sivu (kuvineen) on
> suuruusluokkaa 600-700 kilotavua....
>
> Mitä siinä enää haittaa littunäyttö?
M. Brunberg
news:z6ulh.12219$Xy....@reader1.news.saunalahti.fi...
> > Eiköhän 'kevyt' viittää myös siihen, että budjetti huitelee
> > siellä 500 euron tietämissä ja käyttö on harrastuksenomaista,
>
> Mahdollisesti. Silloin ainoa mahdollinen vaihtoehto on CRT näyttö.
Huoh. Vai että "ainoa mahdollinen vaihtoehto"... Mahtuisiko sinun
käsitysmaailmaasi sellainen asia että meille HARRASTAJILLE joku littunäytön
väriavaruus, kontrastisuhde ym. EI EHKÄ OLE SE TÄRKEIN TAI AINOA asia
näyttöä valitessa? Sitä näyttöä kun voi joutua käyttämään muuhunkin, kuten
vaikkapa tv:n katseluun, pelaamiseen, tekstinkäsittelyyn jne.
Kyllä esim. ne minunkin lukuisat digikuvat kroppautuvat ja kääntyvät ja
punasilmät häviävät littunäytölläni siinä missä entisellä CRT:lläkin ja
kyllä tulosteet ovat ilmeisesti aivan hyväksyttäviä myös värimaailmaltaan,
ihan riippumatta siitä että onko minulla 400e littu tai joku muu jolla olen
kuvien väri- ja kirkkaus/kontrastisäätöjä arponut. Eivät sukulaiset muuten
olisi olleet niinkin iloisia heille joululahjoiksi kehystetyistä itse
tekemistäni valokuvatulosteista.
> Littujen kanssa ei todellakaan ole kyse mistään pikkuruisista
> sävyvirheitä. Ne näyttävät tumman pään erittäin virheellisesti, ne
Jos ne sitten ovat niin huonoja, niin miksi niitä myydään niin paljon?
Toivottavasti vaan vaan alkuperäiselle kysyjälle selviää se että kyllä,
*harrastajan* näkökulmasta mikä tahansa hiemankin nykyaikainen littunäyttö
sopii kevyeen kuvankäsittelyyn mainiosti, kaiken tämän vänkäämisen jälkeen.
/MarcusB
PS. Onneksi minä kuulun siihen yli yhden prosentin vivahdevärisokeaan
miespuoliseen vähemmistöön, joten tästäkään aiheesta en edes voisi enepää
välittää. DS.
simppa
> PS. Onneksi minä kuulun siihen yli yhden prosentin vivahdevärisokeaan
> miespuoliseen vähemmistöön, joten tästäkään aiheesta en edes voisi enepää
> välittää. DS.
>
>
Toi oliki kaikki uusi mitä tuli....
Mä olen asiassa samaa mieltä.
Ihan turha väitellä asiasta joka on ihan selvä.
Littu on kevyt pienikokoinen muttei anna niin hyvää kuvanlaatua kun CRT.
CRT on taas iso ja painava mutta tarjoaa kuvanlaadullista hyötyä.
Kukin valitkoon itselleen sopivan vaihtoehdon.
Turha siitä on viikkokausia kinastella, et kumpi nyt on parempi, koska
käyttötarkoitus ratkaisee.
Sama pätee järkkäri vai pokkari teemaan ja siihen et onks mäkki vai
puucee parempi...
Turha noita on vatvoa.
Timo Autiokari
> Huoh. Vai että "ainoa mahdollinen vaihtoehto"... Mahtuisiko sinun
> käsitysmaailmaasi sellainen asia että meille HARRASTAJILLE joku
> littunäytön väriavaruus, kontrastisuhde ym. EI EHKÄ OLE SE TÄRKEIN TAI
> AINOA asia
Alkuperäisen kysymyksen esittäjä suhtautuu kuvanlaatuun sellaisella
vakavuudella että oli tehnyt arviointikierroksen kahteen suureen
liikkeeseen ottaen mukaan oman testikuvan jossa oli harmaasteppikiila.
Monikohan tämän ketjun vänkääjistä on tehnyt saman? Oletko sinä tehnyt
tuon kaltaista arviota?
Minä olen, aivan viimeaikoina, kahteen eri kertaan. Sillä suhtaudun
kuvanlaatuun samankaltaisella vakavuudella kuin alkuperäinen postaaja.
Eikä littu kelpaa minulle, ei alkuunkaan, se on suorastaan surkuhupaisa
esityslaite valokuville.
Timo Autiokari
Mika Yrjola
> Alkuperäisen kysymyksen esittäjä suhtautuu kuvanlaatuun sellaisella
> vakavuudella että oli tehnyt arviointikierroksen kahteen suureen
> liikkeeseen ottaen mukaan oman testikuvan jossa oli harmaasteppikiila.
>
> Monikohan tämän ketjun vänkääjistä on tehnyt saman? Oletko sinä tehnyt
> tuon kaltaista arviota?
>
> Minä olen, aivan viimeaikoina, kahteen eri kertaan. Sillä suhtaudun
> kuvanlaatuun samankaltaisella vakavuudella kuin alkuperäinen
> postaaja. Eikä littu kelpaa minulle, ei alkuunkaan, se on suorastaan
> surkuhupaisa esityslaite valokuville.
Noin uteliaisuudesta, kirjasitko ylös tai muistatko muuten vain mitä
näyttöjä tuli kokeiltua läpi tai mitkä niistä poikkesivat keskiarvosta
hyvään/huonoon suuntaan? Itse en ole talouden näyttökantaa uusimassa
lituilla tai CRT:llä vielä vähään aikaan, mutta aiheesta olisi tietty
kiinnostavaa kuulla suht. tiukalla linjalla littuja katsovan ihmisen
arvioita satunnaisten lehtitestien ym. rinnalla. Erojahan kuitenkin
on; vaikken talouden kahta littua juuri kuvankäsittelyyn käytäkään kun
ne ovat suht. muinaisissa koneissa kiinni, niin selviä eroja kuitenkin
huomaa myös katselukäytössä.
Timo Autiokari
> kirjasitko ylös tai muistatko muuten vain mitä näyttöjä
> tuli kokeiltua läpi tai mitkä niistä poikkesivat keskiarvosta
> hyvään/huonoon suuntaan?
Kirjasin toki ylös, Commuun, mutta olen dellannut ko sivun. En enää
muista mitä kaikkia testasin mutta Hgin Verkkokauppa, sekä Vantaalla
Cruz Broker, Gigantti, Markantalo, Musta-pörssi, On-Off ja joitakin
muitakin tuli kierrettyä.
Valinta päätyi 19" Samsung 970p malliin (jotain 450e), en ostanut sitä
omaan käyttöön, sillä ei tehdä kuvankäsittelyä. Sen katselukulma on
kohtuullinen nk toimistokäyttöä silmällä pitäen. Siinä on (varsin
mainio) pivot -ominaisuus ja kapea raami menee haluttaessa aivan
pöytätasoon kiinni (eli mahtuu varsin matalaan tilaan), muissakin
suunnissa säätövaraa on paljon tavallista enemmän, sitä voi käännellä
todella runsaasti.
Sen muistan että esim 940p malli on toistoltaan aivan surkea eli ei pidä
olettaa että saman "tuoteperheen" toinen malli olisi ominaisuuksiltaan
samankaltainen.
En kuitenkaan osta tuota 970p:tä edes keittiömikroon johon olen etsinyt
littunäyttöä jo vuoden päivät. Sen toisto ei ole tummassa eikä vaaleassa
päässä riittävän hyvä ja värit muuttuvat varsin suuresti jo siinä
vaiheessa kun päätä on siirtänyt niin että nenä on raamin kohdalla.
Timo Autiokari
durac...@suomi24.fi
Timo Autiokari kirjoitti:
> Niin, se oli durac...@suomi24.fi joka esitti mielipiteenään että
> kysyjän tulee hankkia 1500e Eizo ja siihen sitten kokolailla
> samanhintainen profilerisatsi.
>
vänkä vänkä vänkä...
1. Budjetista ei ollut puhetta, kevytkin viittasi kuvankäsittelyyn, ei
hintaan.
2. En sanonut missään vaiheessa että kysyjän pitää hankkia ko.
setti, sanoin vain että tuollainen setti on oman kokemukseni mukaan
hyvä.
3. X-Ritelta saa lcd-näytöille soveltuvan kalibraattorin + softan
myös reilulla 300 eurolla. Sitäkin olen joskus aikaisemmin
käyttänyt ja hyvin on riittänyt painoaineiston ruutuvedostukseen
jälki.
No annetaan vänkäyksen jatkua, ja sitähän se epäilemättä
tekee....
durac...@suomi24.fi
http://www.behardware.com/articles/619-15/updated-survey-13-lcd-20-5-6-8-16-ms.html
juice
>
>Huoh. Vai että "ainoa mahdollinen vaihtoehto"... Mahtuisiko sinun
>käsitysmaailmaasi sellainen asia että meille HARRASTAJILLE joku littunäytön
>väriavaruus, kontrastisuhde ym. EI EHKÄ OLE SE TÄRKEIN TAI AINOA asia
>näyttöä valitessa? Sitä näyttöä kun voi joutua käyttämään muuhunkin, kuten
>vaikkapa tv:n katseluun, pelaamiseen, tekstinkäsittelyyn jne.
Littu on muuten huono vaihtoehto näihinkin toimiin.
>Jos ne sitten ovat niin huonoja, niin miksi niitä myydään niin paljon?
>Toivottavasti vaan vaan alkuperäiselle kysyjälle selviää se että kyllä,
>*harrastajan* näkökulmasta mikä tahansa hiemankin nykyaikainen littunäyttö
>sopii kevyeen kuvankäsittelyyn mainiosti, kaiken tämän vänkäämisen jälkeen.
Onko tämä joku kompakysymys?
Niitä myydään paljon sen takia koska niiden valmistuskustannukset ja
logistiikkakukstannukset ovat pudonneet alemmaksi kuin putkikoneilla, eli
valmistajan kate on suurempi yksikköä kohden. Uudesta tekniikasta voidaan
vielä vetää korkeampi hinta kuin vanhasta vakiintuneesta.
Tämän vuoksi markkinointi saa tehtäväkseen luoda ihmisille "tarpeen"
hankkia uusi littunäyttö tai litteä TV, ja kuluttajat lentävät loveen
uuden tekniikna palvomisessa.
Jos epäilet että tällä on jotain tekemistä laadun kanssa niin olet kyllä
erehtynyt.
- Juice -
barcoder
juice wrote:
> Niitä myydään paljon sen takia koska niiden valmistuskustannukset ja
> logistiikkakukstannukset ovat pudonneet alemmaksi kuin putkikoneilla, eli
> valmistajan kate on suurempi yksikköä kohden. Uudesta tekniikasta voidaan
> vielä vetää korkeampi hinta kuin vanhasta vakiintuneesta.
>
> Tämän vuoksi markkinointi saa tehtäväkseen luoda ihmisille "tarpeen"
> hankkia uusi littunäyttö tai litteä TV, ja kuluttajat lentävät loveen
> uuden tekniikna palvomisessa.
>
> Jos epäilet että tällä on jotain tekemistä laadun kanssa niin olet kyllä
> erehtynyt.
Miten tähän logiikkaan sopii se että valmistajat käyttävät
miljardeja litteiden näyttöjen kehitystyöhön. Jos kysymys on vain
rahan "huijaamisesta" asiakkaalta niin eikö kannattaisi olla
kehittämättä laitteita ollenkaan.
Itse toivon, että kehitystyö johtaisi pikaisesti entistä parempien
näyttöjen syntymiseen (ja hintojen putoamiseen) Esim.
led-taustavalotekniikka kuullostaa maallikon korvaan lupaavalle vaikka
totuuden nimissä on kyllä sanottava, että itse en tiedä ko.
tekniikasta kovinkaan paljoa. Joku täällä ampuu varmasti senkin
kohta alas.
Näissä nettikeskusteluissa joskus hieman häiritsee kun kaikki ovat
niin kauhean varmoja omasta asiastaan. Erään kirjailijan sanoja
lainatakseni "Olen aivan varma että maailmassa on liikaa varmuutta"
hauskaa alkanutta vuotta silti kaikille...=)
ps. Itsekään en ole vielä luopunut putkinäytöstä.
juice
>
> Miten tähän logiikkaan sopii se että valmistajat käyttävät
> miljardeja litteiden näyttöjen kehitystyöhön. Jos kysymys on vain
> rahan "huijaamisesta" asiakkaalta niin eikö kannattaisi olla
> kehittämättä laitteita ollenkaan.
Niinhän sitä luulisi, mutta markkinatalous toimii tällä tavalla.
Yritän tässä havainnollistaa asiaa hieman yksinkertaistetulla mallilla.
1. Ensin on tuote, jolle joko on kysyntää tai olemassaoleva vakiintunut
tuote. Jos se on vasta "idea-asteella" tarvitaan markkinointia luomaan
sille kysyntää.
2. No, voi olla että valmistajia on ensin vain yksi. Katteet ovat hyvät
mikäli kaikki on laskettu oikein, ja tottahan se on laskettu.
3. Hyvät markkinat ja katteet houkuttelevat segmentille muita valmistajia,
ja alkaa kilpailu markkinaosuuksista. Katteet laskevat, mutta sitä
voidaan kompensoida joko/sekä jatkokehittämällä tuotetta halvemmin
valmistettavaksi että hiomalla logistiikkaketjuja lyhyemmiksi.
4. Seuraa ns. verissäpäinkilpailua, ja jossain vaiheessa ei enään
kannata jatkokehittää olemassaolevia tuotelinjoja vaan luoda kokonaan
uusi korvaava tuote, käyttäen eri teknologiaa.
5. Palataan kohtaan 1, ja aletaan kilpailla uusilla tuotteilla.
Tärkeää tässä on huomata se, että valmistaja joka yrittää loikata ulos
tästä oravanpyörästä on tuomittu häviämään kilpailun, luopumaan tästä
markkinasegmentistä ja mahdollisesti ajautumaan nurin tai menestyneemmän
kilpailijan ostamaksi.
Tätä järjestelmää tukee koko finanssimaaliman rakenne, ja siitä todellakaan
ei ole nykyisenlaisessa järjestelmässä helppoa ulospääsyä.
Yksi mahdollisuus tehdä kannattavampaa bisnestä on panostaa voimakkaasti
brändiin, näin katetta voidaan nostaa olemassaolevissa tuotekategorioissa
ilman vastaavaa tuotekehityspanosta. Luultavimmin kuitenkin toimivan
brändilojaliteetin kehitys ja ylläpito haukkaa ainakin yhtä paljon
resursseja kuin vastaavan katteen ylläpitäminen kovaan tuotekehitykseen
panostamalla.
> hauskaa alkanutta vuotta silti kaikille...=3D)
>
Ilman muuta, Onnellista ja menestyksekästä uutta vuotta kaikille!
- Juice -
TaaviUntamo
> In article <1167732167.9...@googlegroups.com>, barcoder says...
>> Miten tähän logiikkaan sopii se että valmistajat käyttävät
>> miljardeja litteiden näyttöjen kehitystyöhön. Jos kysymys on vain
>> rahan "huijaamisesta" asiakkaalta niin eikö kannattaisi olla
>> kehittämättä laitteita ollenkaan.
>
>
> Niinhän sitä luulisi, mutta markkinatalous toimii tällä tavalla.
> Yritän tässä havainnollistaa asiaa hieman yksinkertaistetulla mallilla.
>
> 1. Ensin on tuote, jolle joko on kysyntää tai olemassaoleva vakiintunut
> tuote. Jos se on vasta "idea-asteella" tarvitaan markkinointia luomaan
> sille kysyntää.
>
> 2. No, voi olla että valmistajia on ensin vain yksi. Katteet ovat hyvät
> mikäli kaikki on laskettu oikein, ja tottahan se on laskettu.
>
> 3. Hyvät markkinat ja katteet houkuttelevat segmentille muita valmistajia,
> ja alkaa kilpailu markkinaosuuksista. Katteet laskevat, mutta sitä
> voidaan kompensoida joko/sekä jatkokehittämällä tuotetta halvemmin
> valmistettavaksi että hiomalla logistiikkaketjuja lyhyemmiksi.
>
> 4. Seuraa ns. verissäpäinkilpailua, ja jossain vaiheessa ei enään
> kannata jatkokehittää olemassaolevia tuotelinjoja vaan luoda kokonaan
> uusi korvaava tuote, käyttäen eri teknologiaa.
>
> 5. Palataan kohtaan 1, ja aletaan kilpailla uusilla tuotteilla.
>
Tuo ajatusmalli hiukan toisin esitettynä sopii laajalle alueelle.
Pikkuisen ajateltavaa:
Miksi Microsoftin ei kannata tehdä "täydellistä" ja valmista tuotetta
ennen sen markkinoille tuloa?
On edullisempaa tuottaa uusia versioita vähän väliä ja todeta, ettei
edellisessä enää ole kehitysvaraa. Koska tuote kuitenkin vanhentuu hyvin
nopeasti, sen kehitystyötä ei koskaan kannata viedä loppuun.
Bisnesmiesten vain pitää löytää se oikea hetki, jolloin kehitteillä
oleva tuote on juuri "riittävän" hyvä myytäväksi.
Littunäytötkin olisi voinut kehittää paremmaksi
tuotekehityslaboratorioissa ennen markkinoille tuomista, mutta miksi
olisi pitänyt? Luomalla sopivia tarpeita asiakkaat saadaan ostamaan
kehityksen kannalta keskeneräisiä tuotteita. Niistä voi rahastaa aika
reippaasti ja maksattaa tuotekehityskustannuksia. Kun seuraavaksi
parempi laitesukupolvi on "melkein valmis", sitä voidaan taas myydä,
usein samoille asiakkaille. Valmistajan kannalta ei ole ikinä järkevää
tehdä hyvää tuotetta, tärkeintä on myydä tuhlaavaisimmille asiakkaille
juuri ja juuri riittävän hyvä tuote, ettei sitä tarvitse takuuaikana
vaihtaa.
Samat asiat toistuvat digikameroissa (pikselien määrä yms),
digibokseissa, kännyköissä, autoissakin jossain määrin jne. Vain
kahvinkeittimissä on saavutettu tasapainotila, jossa uusi tuote korvaa
vanhan vain kulumisen vuoksi.
timo.au...@aim-dtp.net
> Vain kahvinkeittimissä on saavutettu tasapainotila, jossa uusi
> tuote korvaa vanhan vain kulumisen vuoksi.
Eikä aina edes niissä. Minulla oli mm Philips merkkinen keitin (ihan
sellainen design tuote) joka parhaan käsitykseni mukaan oli
_suunniteltu_ siten että eräät muoviosat alkoivat hapertumaan noin
2v käytön jälkeen.
Minulla on ollut paljon muitakin laitteita jotka mielestäni on
suunniteltu niin että ne vioittuvat tai kuluvat epänormaalisti.
Tämä on yksi osa-alue siitä jota kutsun höynäytystaloudeksi.
Höynäytystaloudessa kylmän viileästi käytetään hyväksi
luotettavuustutkimusta sen varmistamiseksi että tuote vioituu kohta
takuu-ajan jälkeen mutta ei takuu-aikana. Tuotanto-talouden ja vielä
markkina-talouden aikaan luotettavuustutkimusta käytettiin hyväksi
siten että saatiin aikaan mahdollisimman pitkään kestäviä
tuotteita/hyödykkeitä.
Toinen merkittävä höynäytystalouden ominaispiirre on tuotteiden
valheelliset ja/tai harhaanjohtavat ja/tai totuuden salaavat
spesifikaatiot. Ei siis rehellisesti kerrota laitteiden ominaisuuksia
tai vain valehdellaan niistä. Kaikki digitaaliseen kuvaan liittyvät
laittteet ovat erinomainen esimerkki tästä.
Siis vaikkapa 1200 dpi laser-tulostin, oikeasti se kykenee vain noin
3,5 lp/mm resoon (joka vastaa noin 200 dpi:tä). Miksi niitä myydään
1200dpi:n laitteina eikä lainkaan kerrota totuutta?
Tai digikamerat, mikä valmistaja kertoo kameran tärkeimmät tekniset
ominaisuudet: dynaamisen alueen ja kohinaprofiilin? Tai kameroiden 1600
ASA säätö-arvo, sehän vaikuttaa spekseissä todella myyvältä
mutta on käyttökelvoton kun kuvaa otetaan.
Timo Autiokari
durac...@suomi24.fi
pimittää tietoja virheellisistä tuotteista
kuluttajilta...yhteisellä sopimuksella ehkä? Missäs vaiheessa
"Kennedyn murha" -kortti otetaan peliin. Tai piilotetut
avaruusolennot....
Älkää aliarvioiko kuluttajien älyä ja kykyä valita itselleen
sopivia tuotteita. Eräs viisas mies sanoi aikanaan että "paskasta ei
saa konvehtia"... ei edes markkinoimalla. Jos joku tuote on oikeasti
niin huono kun mitä täällä annetaan esim. lcd-monitorista
ymmärtää niin ei niitä vehkeitä kukaan ostaisi. Monessa talossa on
menossa jo toinen sukupolvi littunäyttöjä. Jos niihin olisi oltu
todella tyytymättömiä niin kyllä se 1. litun jälkeinen seuraava
monitori olisi taas ollut putkinäyttö.
Älkää sekoittako omia mielipiteitänne totuuteen ja muistakaa että
jokaisella kuluttajalla on omat kriteerinsä erilaisille laitteille ja
niiden hankkimiselle. Jos joku kuvankäsittelyä tekevä on
päättänyt hankkia edullisen lcd-monitorin ja pärjää sen kanssa
hyvin, tuottaa hyvälaatuista materiaalia, niin mitä kukaan on hänen
valintojansa tuomitsemaan? Ei kaikki tuollaiseen valintaan päätyneet
ole typeriä tietämättömiä idiootteja joita markkinamies on
huijannut. Ihan oikeasti aika moni on aivan tietoisesti tuollaiseen
ratkaisuun päätynyt. Ja useat vieläpä ihan tyytyväisiä
valintaansa.
TaaviUntamo
> Täähän alkaa kuullostaa jo salaliittoteorisoinnilta.
>
> sopivia tuotteita. Eräs viisas mies sanoi aikanaan että "paskasta ei
> saa konvehtia"... ei edes markkinoimalla. Jos joku tuote on oikeasti
> niin huono kun mitä täällä annetaan esim. lcd-monitorista
> ymmärtää niin ei niitä vehkeitä kukaan ostaisi.
Ei kyseessä välttämättä ole salaliittoteoria vaan markkinatalouden
ilmentymä.
Jos palataan taas tuohon Windows-esimerkkiin, niin ei kai edes microsoft
ole väittänyt sen olevan täydellinen? Siihenhän tulee korjauksiakin
kerran kuussa. En usko kenenkään ostavan windowsia siksi, että se olisi
valmis. Se on riittävän hyvä täyttääkseen keskimääräisen asiakkaan
vaatimukset.
Joku on muinoin keksinyt 80-20-säännön. 20% vaivasta menee 80%
lopputuloksen tekemiseen. Siis: kun windows on 80%:sti valmis,
kustannuksia on mennyt vasta 20% verrattuna valmiiseen tuotteeseen. Se
lopullinen viimeistely on todella kallista ja aikaavievää. Siksi
Microsoft mieluummin myy "riittävän" valmista tuotetta. 80%:lle
asiakkaista se melkein kelpaa. Harmistuminen koneen jumittumiseen on
pieni ongelma. Ne, jotka eivät ole siihen tyytyväisiä yrittävät sitten
saada Linuxista parempaa. Sekään ei ole koskaan valmis eikä täydellinen.
Kauan sitten väitettiin, että autoistakin voisi tehdä varmasti
ruostumattomia. Asiakkaat valitsevat toisin. Mieluummin puolet halvempi
auto kuin ruostumaton.
Sama juttu se on lcd-näyttöjen kanssa. Suurelle osalle ostajia riittää
se, että se on ohut. Moniko ostaja ymmärtää oikeasti, mitä tarkoittaa
edes virkistystaajuus tai HD-yhteensopiva? Asiakkaille riittää, että se
täyttää jotkut vaatimukset. Aikaan myytiin 0,3 megapikselin kameroita.
Silloinkin ne menivät aika hyvin kaupaksi. Asiakkaat olivat useimmiten
tyytyväisiä. Heillä oli jotkut sellaiset vaatimukset, jotka täyttyivät.
Ei se ole salaliitto, jos digikameroita myydään jo silloin, kun
megapikselin kennoa ei edes ole olemassa. Minulle muuten 2megapikseliä
riittää oikein hyvin. Saan kamerani kuvista A4-kokoisia tulosteita ja ne
ovat riittävän hyviä. Ei se minusta ole teollisuuden salaliitto, että
vasta nyt tehdään 10 megapikselin kameroita. (minulla muuten on
6megapikselin kamera, vaikka 2 riittäisikin).
Sama se on noiden lcd-näyttöjen kanssa. Jos asiakkaalle riittää
kriteeriksi se, että se on muotia, sehän on ihan hyvä peruste ostaa
tuollainen. Monessa paikassa monitorin vaatima tila on syy vaihtaa
littuun. Siitä huolimatta lcd-monitorit ovat toistaiseksi huonoja
tiettyyn tarkoitukseen. Samaten digiboksit ovat todella surkeita. Se on
muuten enemmänkin hallituksen salaliitto eikä teollisuuden....
Timo Autiokari
> Jos joku tuote on oikeasti niin huono kun mitä täällä annetaan esim.
> lcd-monitorista ymmärtää niin ei niitä vehkeitä kukaan ostaisi.
Siis, niitähän menee läjittäin niin toimisto- kuin kotikäyttöönkin. Ja
ne ovatkin aivan erinomaisia tavanomaisessa käytössä, vaativat
minimaalisen tilan siihen verrattuna mitä vastaavan kokoisen kuvan
omaava CRT näyttö ottaa.
Litut vaan eivät ole kelvollisia kuvankäsittelyä eikä kuvien arviointia
varten.
> Monessa talossa on menossa jo toinen sukupolvi littunäyttöjä. Jos
> niihin olisi oltu todella tyytymättömiä niin kyllä se 1. litun
> jälkeinen seuraava monitori olisi taas ollut putkinäyttö.
Ja monessa talossa näin asianlaita onkin.
> Älkää sekoittako omia mielipiteitänne totuuteen
Aivan, ota siitä onkeesi.
> muistakaa että jokaisella kuluttajalla on omat kriteerinsä
> erilaisille laitteille ja niiden hankkimiselle.
Juuri näin.
Alkuperäisen kysymyksen esittäjän kriteereitä kuvaa se että hän että oli
tehnyt arviointikierroksen kahteen suureen liikkeeseen ottaen mukaan
oman testikuvan jossa oli harmaasteppikiila.
Sellaiselle kuluttajalle ei ole mitään syytä mennä vänkäämään litun
hankintaa.
Täällä http://www.xbitlabs.com/articles/other/display/lcd-guide.html on
erittäin hyvä yleiskuvaus littu-tekniikoista. Siinä on jokunen sivu
mutta se kannattaa ainakin silmäillä läpi mikäli jostain syystä on
kumminkin littua hankkimassa.
Timo Autiokari
paul...@yahoo.com
> paul...@yahoo.com wrote:
> >
> > Jos näin on, niin se jothtuu siitä, että LCD:lle on melko turha
> > tehdä profilointia ollenkaan.
>
> Jos näyttöjen värit eivät muuttuisi niiden käyttöiän aikana, riittäsi,
> että niille tehtäisiin ICC-profiili tehtaalla. Väitätkö, että
> LCD-näyttöjen värit muuttuvat yhtä nopeasti tai nopeammin kuin
> CRT-näyttöjen?
Väitätkö sinä, että LCD-näyttöjen värit muuttuisivat hitaammin
kuin CRT-näyttöjen? Tosiasiahan on, että mitään tilastotietoa
asiasta ei vielä ole, joten uskomus LCD:n pitkäikäisyydestä on
pekkä uskomus. Toisaalta itse olen käytännössä todennut, että
TV:n värit eivät ainankaan havaittavasti ole muuttuneet vielä yli 25
vuoden käytön jälkeen.
Kun sanoin, että LCD:lle on turha tehdä profilointia, niin tarkoitin
sitä, että LCD:näyttöön ei kunnollisia värejä saa millään
profiloinnilla. CRT:n värit tuskin muutamassa vuosikymmenessä
muuttuvat yhtä huonoiksi kuin LCD:llä vaikka mitään uudelleen
profilointia ei tehtäisi.
>
> Tuon kokoluokan näyttöjä ei tietääkseni yleisesti käytetä "kevyessä
> kuvien käsittelyssä". Verrataanpa vähän pienempiä näyttöjä:
>
> Sony 19" LCD: Enimmäisvirrankulutus 50W normaalikäytössä
Mutta tuo on JATKUVA virrankulutus, ei mikään hetkellinen maksimi.
>
> Sony 19" CRT (18" kuvaa): Virrankulutus alle 140W
Tuo taas on hetkellinen maksimi. Keskimääräinen kulutus lienee
hiukan yli puolet tuosta..
> Eli tässä tapauksessa näyttäisi energiankulutussuhde olevan karkeasti
> ottaen käänteinen esittämääsi.
Ei läheskään käänteinen. TV-kokoisilla ruuduilla LCD kuluttaa 3x
enemmän kuin CRT. Pienillä näytöillä CRT saattaa kuluttaa
parikymmentä prosenttia enemmän. Sillä ei ole merkitystä, kun
käytetään verkkovirtaa. (Kuluttaahan keskusyksikkökin helposti
tuollaiset 100W).
>
> Kannettavien tietokoneiden LCD-näytöt toimivat vieläkin vähemmällä teholla.
Se on mahdollista vain, jos näytto on pienikokoisempi ja/tai
taustavalo himmeämpi.
Ennen vanhaan, kun käytettiin mustavalkoisia näyttöjä, ei
taustavaloa välttämättä tarvittu. Silloin LCD:n kulutus oli
huomattavasti pienempi. Uskomus LCD:n pienestä virrankulutuksesta
lienee jäänne tältä ajalta.
--
Pauli
Mika Iisakkila
> Väitätkö sinä, että LCD-näyttöjen värit muuttuisivat hitaammin
> kuin CRT-näyttöjen? Tosiasiahan on, että mitään tilastotietoa
> asiasta ei vielä ole, joten uskomus LCD:n pitkäikäisyydestä on
> pekkä uskomus. Toisaalta itse olen käytännössä todennut, että
> TV:n värit eivät ainankaan havaittavasti ole muuttuneet vielä yli 25
> vuoden käytön jälkeen.
Niihin tottuu. Värit muuttuvat, eivät pelkästään kuvaputken, vaan myös
muiden komponenttien ikääntymisen ja ryömimisen tuloksena. Väite, että
vuonna 1980 valmistettu televisio näyttäisi tänään värimaailmaltaan
samalta kuin uutena, on jo melkoisen absurdi, vaikka töllö olisi ollut
vähällä käytölläkin.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Antti Alhonen
> Itse toivon, että kehitystyö johtaisi pikaisesti entistä parempien
> näyttöjen syntymiseen (ja hintojen putoamiseen) Esim.
> led-taustavalotekniikka kuullostaa maallikon korvaan lupaavalle vaikka
> totuuden nimissä on kyllä sanottava, että itse en tiedä ko.
> tekniikasta kovinkaan paljoa.
Etkä tiedä LCD:nkään tekniikasta siis kovin paljoa, koska uskot
taustavalon tyypin muutoksen jotenkin parantavan näyttöjä. Toisaalta
kerrot tietämättömyydestä hyvin rehellisesti, mikä on erittäin
positiivinen asia. Ongelma nimittäin on juuri kuten sanot, että kaikki
ovat niin kauhean varmoja omasta asiastaan. Vaikka minäkään en paljon
tiedä siitä, mitä kaikkea hullua LED-taustavalolle on luvattu ja
millä perustein, osaan silti arvioida LED-taustavalon merkitystä.
Aiheesta enemmän tietävät tarkentakoot.
LED-taustavalotekniikka on pakollinen tekohengitysyritys kohta
kuolevalle LCD-tekniikalle ja ilman muuta se markkinoidaan jotenkin
merkittävänä keksintönä. Sanot, että se kuulostaa maallikon korvaan
lupaavalta. Osaisitko selventää, miksi se kuulostaa maallikon
korvaan lupaavalta? LCD-näytön ongelmathan johtuvat yksinkertaistaen
taustavalon *olemassaolosta* sen sijaan, että paneelin pikselit itse
tuottaisivat valon. Ongelma ei ole siinä, että nykyiset
valontuottomenetelmät tuottaisivat jotenkin "huonompaa" valoa kuin
LED. LED-taustavalo voi olla jopa tietoinen "huijausyritys", kun
julkisuudessa on jonkin verran puhuttu mm. uusista, tulevista
OLED-näytöistä, jotka tulevat osaltaan syrjäyttämään LCD-tekniikan.
Kontrastiin ja väritoistoon LED-taustavalot eivät ihan oikeasti
vaikuta yhtään mitään. Jonkinlaisia keinotekoisia kikkailuja voi
tehdä siten, että kuva, jossa ei ole _lainkaan_ kirkkaita osia, saadaan
toistumaan paremmin himmentämällä taustavaloa automaattisesti tumman
kuvan esittämisen ajaksi. Tämä ei kuitenkaan ole oikeaa dynamiikkaa tai
kontrastia, vaikka joissain erityistilanteissa sillä voidaan parantaa
kontrastia.
Oikeastaan ainoa kuvanlaadullinen etu, mitä LED-taustavalolla voidaan
saavuttaa, on parempi valon värin säätely. Toisin sanoen näyttö saattaa
suoriutua paremmin joissain erikoisissa värilämpötilaolosuhteissa,
siinä missä perinteiset loisteputket on valmistettu suoraan tietylle
vakiovärilämpötilalle, jolla kuva toistuu parhaiten.
> Näissä nettikeskusteluissa joskus hieman häiritsee kun kaikki ovat
> niin kauhean varmoja omasta asiastaan. Erään kirjailijan sanoja
> lainatakseni "Olen aivan varma että maailmassa on liikaa varmuutta"
Kyllä, tässä olet aivan oikeassa. Itse myös lukeudun niihin, jotka ovat
kauhean varmoja omasta asiastaan, mutta se johtuu ihan oikeasta asiaan
perehtymisestä, käytännön kokemuksista ja kriittisestä ajattelusta.
Esimerkiksi Timo Autiokarin olen myös todennut asioita oikeasti
tutkivaksi, kriittiseksi kirjoittajaksi. Kritiikitöntä
markkinointimiesten palvontaa taas tulee tarpeeksi joka tuutista,
usein nimimerkkien takaa.
Erityisesti LCD-näytöistä voitaisiin keskustella asiallisemmin, jos
asiasta mitään oikeasti tietämättömät markkinointisloganeita hokevat
tietämättään markkinointirobotteina toimivat jättäisivät areenan muille
- ei välttämättä vain asiaan suuresti perehtyneille, vaan kaikille,
joita todella kiinnostaa itse asia enemmän kuin sen ulkokuori.
--
Antti Alhonen.
durac...@suomi24.fi
Antti Alhonen kirjoitti:
> Kyllä, tässä olet aivan oikeassa. Itse myös lukeudun niihin, jotka ovat
> kauhean varmoja omasta asiastaan, mutta se johtuu ihan oikeasta asiaan
> perehtymisestä, käytännön kokemuksista ja kriittisestä ajattelusta.
> Esimerkiksi Timo Autiokarin olen myös todennut asioita oikeasti
> tutkivaksi, kriittiseksi kirjoittajaksi.
Se että on perehtynyt asioihin ei tarkoita sitä että on
automaattisesti oikeassa. Itseasiassa aika usein tällaisten asiaan
perehtyneiden henkilöiden kirjoituksista on luettavissa rivien
välistä tietynlaista ylimielisyyttä aiheeseen liittyen. Kun kerran
kokee tietävänsä ja tuntevansa asian niin hyvin, niin jokainen joka
ei ole samaa mieltä on automaattisesti väärässä. Asioilla vaan
tuppaa olemaan usein monta eri puolta, eri mieltä olevat ihmiset
voivat olla kummatkin oikeassa. Aina ei ole olemassa lainkaan oikeata
ja väärää. Jonkin teknisen detaljin voi tietysti esittää oikein
tai väärin, mutta monet täälläkin esitetyt varmuudet ovat
itseasiassa vain mielipiteitä. Ja nehän ovat kuin persreikä,
jokaisella on omansa. Minäkin voin tässä ja nyt sanoa että lada on
paska auto, silti maailmaan mahtuu aika monta ihmistä, jotka ovat
sitä mieltä että näin ei ole.
Entäs sitten tämä lause "lcd-monitori on kelvoton
kuvansäätämiseen". Sehän tarkoittaa kirjaimellisesti sitä että
lcd-monitorin avulla ei voisi säätää kuvaa tai että tällaisen
säädön tuloksena olisi poikkeuksetta surkea lopputulos, esim.
painoaineistoja valmistettaessa.
Tuohan on universaalilla tasolla silkkaa paskapuhetta. Tämän päivän
työnkuluissa kuvat säädetään tuotannon alkupäässä, usein
taittajan/graafikon toimesta. Aineistot lähetetään painoon
pdf-muodossa, eikä kuvia enää säädetä painossa. Miljoonat ihmiset
eri puolilla maailmaa säätävät kuviaan lcd-monitoreillaan joka
päivä, (mm. aika moni työkaverini). Miljoonia sivuja kuvia. Ja monet
heistä erittäin onnistuneesti. Kas kun kukaan ei ole kertonut heille
että he tekevätkin kelvotonta työtä. Toki joukkoon mahtuu paljon
huonojakin, mutta niin mahtuu putkinäytöllä säätäjiinkin.
Tuollainen ylimielinen lause voi pitää paikkaansa esittäjänsä
omassa maailmassa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä totuuden
kanssa.
Ari H
> Tämä ei kuitenkaan ole oikeaa dynamiikkaa tai kontrastia, vaikka
> joissain erityistilanteissa sillä voidaan parantaa kontrastia.
Nyt on pakko kysyä, että miten näennäinen ja oikea dynamiikka ja
kotrasti eroavat? :-) Eikös kaikki dynamiikka ja kontrasti ole
loppujen lopuksi näennäistä. Elokuvissakin musta on oikeasti
valkoista... ;-)
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Antti Alhonen
> Kun kerran
> kokee tietävänsä ja tuntevansa asian niin hyvin, niin jokainen joka
> ei ole samaa mieltä on automaattisesti väärässä. Asioilla vaan
> tuppaa olemaan usein monta eri puolta, eri mieltä olevat ihmiset
> voivat olla kummatkin oikeassa.
Olet aivan oikeassa siinä, että asioilla on monia puolia. Niin
LCD-näytöilläkin on etuja CRT-monitoreihin nähden, eikä kukaan liene
muuta väittänytkään. Onneksi tässä keskustelussa taso on ollut
keskimääräistä korkeampi, mutta olen joutunut todistamaan tällaisia
väitteitä:
- LCD-näytön kontrasti on paljon parempi kuin CRT-näytöillä.
- LCD-näytöllä musta on todella mustaa, toisin kuin CRT-näytöillä.
Nämä ovat kiistämättä virheellisiä teknisiä väittämiä joka suunnasta
tarkasteltuna, eikä niitä saa mistään näkökulmasta väännettyä
"tavallaan oikeiksi mielipiteiksi".
> Entäs sitten tämä lause "lcd-monitori on kelvoton
> kuvansäätämiseen". Sehän tarkoittaa kirjaimellisesti sitä että
> lcd-monitorin avulla ei voisi säätää kuvaa tai että tällaisen
> säädön tuloksena olisi poikkeuksetta surkea lopputulos, esim.
> painoaineistoja valmistettaessa.
Virhe on siinä, että irrotat lauseen kokonaan kontekstistaan.
Kyse ei ollut mistä tahansa kuvansäätämisestä, vaan kuvansäätämisestä,
joka täyttää seuraavat kriteerit:
- Tekijän harmaapalkkitestin on toistuttava hyvin
- Laitteen on selvästi oltava hinnaltaan kuluttajaluokassa,
esim. mainittu ViewSonic lienee kolmisensataa euroa.
Tässä kontekstissa väite on täyttä asiaa. Tietenkin väljemmin ajatellen
- jos tarkka toisto ei ole niin tärkeää tai rahaa on käytettävissä
enemmän - LCD-monitori voi hyvinkin kelvata kuvansäätämiseen. Tässä
tapauksessa selvästi kyse ei ollut vain yksinkertaisesta rajailusta.
Ja kuten mainitset, suuri osa lehden taittotyöstäkään ei ole niin
kriittistä, ettei sitä voisi LCD-monitoreilla tehdä. Tämä vain menee
jo liiaksi sivuun alkuperäisen kysyjän esittämästä tilanteesta, jossa
esitetyt vaatimukset olivat selvästi CRT:n ominaisuuksia.
--
Antti Alhonen.
Jarno Suni
> Jarno Suni kirjoitti:
> Väitätkö sinä, että LCD-näyttöjen värit muuttuisivat hitaammin
> kuin CRT-näyttöjen?
En väitä vaan luulen.
> Tosiasiahan on, että mitään tilastotietoa
> asiasta ei vielä ole, joten uskomus LCD:n pitkäikäisyydestä on
> pekkä uskomus. Toisaalta itse olen käytännössä todennut, että
> TV:n värit eivät ainankaan havaittavasti ole muuttuneet vielä yli 25
> vuoden käytön jälkeen.
Mistä tiedät, ettei ole tilastotietoa? Saattaa hyvinkin olla, että
sellaisilla ihmisillä, joilla on vähänkin pidempää kokemusta sekä CRT-
että LCD-näyttöjen kalibroinnista ja profiloinnista, olisi tietoa siitä,
miten näyttöjen värintoisto muuttuu. Myös kyseisten näyttötekniikoiden
asiantuntijat voivat tietää noista ominaisuuksista.
>> Sony 19" LCD: Enimmäisvirrankulutus 50W normaalikäytössä
>
> Mutta tuo on JATKUVA virrankulutus, ei mikään hetkellinen maksimi.
>
>> Sony 19" CRT (18" kuvaa): Virrankulutus alle 140W
>
> Tuo taas on hetkellinen maksimi. Keskimääräinen kulutus lienee
> hiukan yli puolet tuosta..
Speksissä lukee seuraavaa:
"Power Management
International Energy Star, NUTEK,
and VESA DPMS
Operation: <140 watts
Suspend: <15 watts (maximum)
Active Off: <3 watts (maximum)
Power Off: 0 watts"
Tarkoitako, että tuollainen "maksimi" saavutettaisiin vain esim.
monitorin päällekytkemisen aikana hetkellisesti? Pitäisin sitä
erikoisena, että spekseissä ilmoitettaisiin tässä yhteydessä sellainen
arvo, jolla ei ole merkitystä energiankulutuksen kannalta.
Mihin perustat arviosi, että keskimääräinen kulutus olisi hiukan yli
puolet tuosta ilmoitetusta arvosta? (Graafisissa käyttöliittymissä on
muodissa valkoinen taustaväri käsittääkseni edelleen.)
>> Eli tässä tapauksessa näyttäisi energiankulutussuhde olevan karkeasti
>> ottaen käänteinen esittämääsi.
>
> Ei läheskään käänteinen. TV-kokoisilla ruuduilla LCD kuluttaa 3x
> enemmän kuin CRT.
Tarkoittanet aiemman perusteella noin 30 tuuman kokoluokkaa..
> Pienillä näytöillä CRT saattaa kuluttaa
> parikymmentä prosenttia enemmän.
Olisiko laitaa väitettäisi tukevia linkkejä valmistajien antamiin
sellaisten monitorien teknisiin tietoihin?
Tuollainen linkki löytyi, joka ei tue väitettäsi:
http://www.neoseeker.com/Hardware/faqs/kb/21,58.html
Toinenkin löytyi:
http://www.ecofoot.msu.edu/documents/green.computing.guide.pdf
(ks. luku "Monitors - CRT vs. LCD")
>> Kannettavien tietokoneiden LCD-näytöt toimivat vieläkin vähemmällä teholla.
>
> Se on mahdollista vain, jos näytto on pienikokoisempi ja/tai
> taustavalo himmeämpi.
Tai jos se on toteutettu erilaisella virtaasäästävällä tekniikalla (joka
ei ehkä takaa yhtä hyvää kuvanlaatua).
--
Homepage http://www.iki.fi/jarno.suni/
paul...@yahoo.com
> barcoder wrote:
> > Itse toivon, että kehitystyö johtaisi pikaisesti entistä parempien
> > näyttöjen syntymiseen (ja hintojen putoamiseen) Esim.
> > led-taustavalotekniikka kuullostaa maallikon korvaan lupaavalle vaikka
> > totuuden nimissä on kyllä sanottava, että itse en tiedä ko.
> > tekniikasta kovinkaan paljoa.
>
> LED-taustavalotekniikka on pakollinen tekohengitysyritys kohta
> kuolevalle LCD-tekniikalle ja ilman muuta se markkinoidaan jotenkin
> merkittävänä keksintönä. Sanot, että se kuulostaa maallikon korvaan
> lupaavalta. Osaisitko selventää, miksi se kuulostaa maallikon
> korvaan lupaavalta? LCD-näytön ongelmathan johtuvat yksinkertaistaen
> taustavalon *olemassaolosta* sen sijaan, että paneelin pikselit itse
> tuottaisivat valon. Ongelma ei ole siinä, että nykyiset
> valontuottomenetelmät tuottaisivat jotenkin "huonompaa" valoa kuin
> LED. LED-taustavalo voi olla jopa tietoinen "huijausyritys", kun
> julkisuudessa on jonkin verran puhuttu mm. uusista, tulevista
> OLED-näytöistä, jotka tulevat osaltaan syrjäyttämään LCD-tekniikan.
LED-taustavalon etuna on lähinnä se, että sen avulla voidaan
toteuttaa jonkinlainen HDR-näyttö. Siinä on siis
karkearesoluutioinen LED-näyttö jonka edessä nestekidenäyttö.
Kuvan kirkkaissa kohdissa LED palaa kirkkaammin, tummissa kohdissa
himmeämmin. Kukin LED valaisee esim. n. 10x10 pikselin aluetta
LCD:llä. LCD sitten toteuttaa pienemmät yksityiskohdat. Näin kuvan
eri osien välinen kirkkausero (dynamiikka) voi olla luokkaa 1:200 000.
Mutta aivan vierekkäisten pikselien välillä näin suurta hyppäystä
ei voi olla.
Kts.
http://www.brightsidetech.com/
>
> Kontrastiin ja väritoistoon LED-taustavalot eivät ihan oikeasti
> vaikuta yhtään mitään. Jonkinlaisia keinotekoisia kikkailuja voi
> tehdä siten, että kuva, jossa ei ole _lainkaan_ kirkkaita osia, saadaan
> toistumaan paremmin himmentämällä taustavaloa automaattisesti tumman
> kuvan esittämisen ajaksi. Tämä ei kuitenkaan ole oikeaa dynamiikkaa tai
> kontrastia, vaikka joissain erityistilanteissa sillä voidaan parantaa
> kontrastia.
Tuollaista taustavalon kirkkauden säätöä käytetään jo aivan
yleisesti tavallisissa LCD-televisioissa ja -projektoreissa. Juuri
tällä tavalla saavutetaan ne 1:1000 tai 1:3000 dynamiikka-arvot,
joita LCD-televisioiden mainoksissa näkee. Samanaikaisesti kuvassa
näkyvien tummien ja vaaleiden kohtien välinen kirkkausero ei
kuitenkaan ole kuin ehkä 1:200, ja sekin vain pimeässä huoneessa.
(Hitaamman vasteajan omaavilla LCD monitoreilla voidaan ehkä päästä
jopa 1:500 dynamiikkaan.)
LED-taustavalolla sen sijaan voidaan jo saada oikeaakin kontrastia
parannettua, kuten edellä kerroin.
Toinen LED-taustavalon etu on, että sillä ainankin periaatteessa
voitaisiin saada laajempi gamut. Siis jos käytetään valkoisten
ledien sijasta kapean spektrin omaavia sinisiä, vihreitä ja punaisia
ledejä. Mutta mitään kovin suurta parannusta se tuskin tuo, eikä
varmasti tässäkään suhteessa yllä lähellekään oikeaa
LED-näyttöä.
--
Pauli
paul...@yahoo.com
>
> Niihin tottuu. Värit muuttuvat, eivät pelkästään kuvaputken, vaan myös
> muiden komponenttien ikääntymisen ja ryömimisen tuloksena. Väite, että
> vuonna 1980 valmistettu televisio näyttäisi tänään värimaailmaltaan
> samalta kuin uutena, on jo melkoisen absurdi, vaikka töllö olisi ollut
> vähällä käytölläkin.
Väitteesi on absurdi. Minä en ole voinut tottua vanhempieni
television väreihin, koska katson kotonani omaa televisiotani. Jouluna
vanhempieni luona käydessäni kuitenkin totesin, että television
värit ja kirkkaus ovat aivan uuden veroiset. Ja TV on varmaankin ollut
käytössä ainakin 4 tuntia päivässä 7 päivänä viikossa n. 26
vuoden ajan.
Kyllähän komponentit kuluvat. Olen itsekin jonkin verran korjannut
televisioita. Yleisin vanhenemisvika televisioissa ja muissa kuumana
käyvissä laitteissa lienee elektrolyyttikondensaattoreiden
kuivuminen. Omassakin (n. 12v vanhassa) televisiossani jotkin
virtalähteen lyytit olivat sen verran kuivuneet, että näyttöön
alkoi ilmestyä väreilyä. Vika korjautui, kun lyytit vaihdettiin.
Vanhempieni televisiossa tyynyvääristymän säätö on ryöminyt, ja
se pitäisi säätää kohdalleen. Muuta vikaa kuvassa ei näy. (Ehkä
ennen vanhaan tehtiin kestävämpiä laitteita kuin nykyään.)
--
Pauli
paul...@yahoo.com
>
> Mistä tiedät, ettei ole tilastotietoa? Saattaa hyvinkin olla, että
> sellaisilla ihmisillä, joilla on vähänkin pidempää kokemusta sekä CRT-
> että LCD-näyttöjen kalibroinnista ja profiloinnista, olisi tietoa siitä,
> miten näyttöjen värintoisto muuttuu. Myös kyseisten näyttötekniikoiden
> asiantuntijat voivat tietää noista ominaisuuksista.
Miten tilastotietoa voisi olla, kun jo 4 vuotta vanha LCD-monitori
tuomittiin täällä niin aataminaikaiseksi, ettei siitä voi puhua
samana päivänäkään nykyisten monitorien kanssa. Siitä, miten
paljon tänä vuonna markkinoille tulleen monitorin värit tulevat
vuosien kuluessa muuttumaan, ei yksinkertaisesti voida tietää, koska
aikakonetta ei vielä ole keksitty. (Mikään kiihdytetty vanhennuskaan
tuskin tässä asiassa hyödyttäisi.)
Toisaalta on turha spekuloida sillä, että jollaikin *saattaa* olla
tietoa. Jos sinulla ei sitä tilastotietoa ole, et sinä voi sitä
käyttää perusteena väitteillesi.
> Tarkoitako, että tuollainen "maksimi" saavutettaisiin vain esim.
> monitorin päällekytkemisen aikana hetkellisesti? Pitäisin sitä
> erikoisena, että spekseissä ilmoitettaisiin tässä yhteydessä sellainen
> arvo, jolla ei ole merkitystä energiankulutuksen kannalta.
Ei. Sinä et tunnu ymmärtävän sitä, että CRT-näytön virran
kulutus riippuu siitä, mitä kuvaa siinä näytetään (täysin mustaa
/ maksimikirkkauksista valkoista).
>
> Mihin perustat arviosi, että keskimääräinen kulutus olisi hiukan yli
> puolet tuosta ilmoitetusta arvosta? (Graafisissa käyttöliittymissä on
> muodissa valkoinen taustaväri käsittääkseni edelleen.)
Tekstiä käsitellessä tosiaan usein käytetään valkoista taustaa.
Ja siihen käyttöön LCD-monitori juuri sopiikin, jos hinnalla ei ole
väliä. Mutta nyt oli puhe kuvankäsittelystä (ja TV-käytöstä
yms.).
Valokuvan keskimääräinen kirkkaus on yleensä reilusti alle puolet
maksimikirkkaudesta, ehkä pikemminkin luokkaa 1/5 tai 1/10 maksimista.
>
> > Pienillä näytöillä CRT saattaa kuluttaa
> > parikymmentä prosenttia enemmän.
>
> Olisiko laitaa väitettäisi tukevia linkkejä valmistajien antamiin
> sellaisten monitorien teknisiin tietoihin?
Katso mitä tahansa monitoreja. Jos CRT-monitorin keskikulutus
arvioidaan olevan puolet maksimikulutuksesta, niin ei siinä kovin
suurta eroa samankokoiseen LCD-monitoriin ole. Ja mitä suurempi
monitori, sitä enemmän LCD:n virrankulutus suhteessa CRT:hen kasvaa.
>
> Tuollainen linkki löytyi, joka ei tue väitettäsi:
> http://www.neoseeker.com/Hardware/faqs/kb/21,58.html
Eipä se tue sinunkaan väitettäsi. Ei sieltä mitään tilastotietoja
löytynyt, vaan ainoastaan maininta LCD ja CRT monitorin tyypillisestä
maksimitehosta. Muutenkin tuo sivu näytti vain esittävän väitteen
samaan tapaan kuin sinäkin, ilman mitään perusteluja. Ei pidä
luulla, että kaikki väitteet muuttuvat jumalaisiksi totuuksiksi, jos
ne sijoitetaan www-sivulle.
>
> Toinenkin löytyi:
> http://www.ecofoot.msu.edu/documents/green.computing.guide.pdf
> (ks. luku "Monitors - CRT vs. LCD")
Tuolta en löytänyt mitään tehonkulutusarvoja.
>
> >> Kannettavien tietokoneiden LCD-näytöt toimivat vieläkin vähemmällä teholla.
> >
> > Se on mahdollista vain, jos näytto on pienikokoisempi ja/tai
> > taustavalo himmeämpi.
>
> Tai jos se on toteutettu erilaisella virtaasäästävällä tekniikalla (joka
> ei ehkä takaa yhtä hyvää kuvanlaatua).
LCD-näytössä virtaa kuluttaa taustavalo. Mikähän "virtaa
säästävä tekniikka" taustavalossa voisi olla? Ja miten taustavalo
muka vaikuttaa kuvanlaatuun? (Siis kirkkauden lisäksi.)
Eiköhän ne pöytäkoneidenkin monitorit käytä CCF-putkia niinkuin
kannettavatkin. Sen parempaan hyötysuhteeseen ei taideta millään
yleisellä tekniikalla päästä. (Tietysti pieniä eroja voi olla
halvempien ja kalliimpien lamppujen hyötysuhteissa.)
--
Pauli
Jarno Suni
> Jarno Suni kirjoitti:
> Miten tilastotietoa voisi olla, kun jo 4 vuotta vanha LCD-monitori
> tuomittiin täällä niin aataminaikaiseksi, ettei siitä voi puhua
> samana päivänäkään nykyisten monitorien kanssa. Siitä, miten
> paljon tänä vuonna markkinoille tulleen monitorin värit tulevat
> vuosien kuluessa muuttumaan, ei yksinkertaisesti voida tietää, koska
> aikakonetta ei vielä ole keksitty. (Mikään kiihdytetty vanhennuskaan
> tuskin tässä asiassa hyödyttäisi.)
Ehkä ei tarvitse mitata vuosien ajalta, jotta eroja saadaan mitattua.
Joidenkin ohjeiden mukaan monitorit pitäisi kalibroida ja profiloida
kuukausittain. Sivulla http://www.burren.cx/photo/colour_mgmt.html
neuvotaan profiloimaan monitorit esim. kuukausittain. Erityisesti
joidenkin vanhempien kuvaputkimonitorien kerrotaan vaativan sitä.
(Etsi sivulta "Some devices need regular profiling")
> Toisaalta on turha spekuloida sillä, että jollaikin *saattaa* olla
> tietoa. Jos sinulla ei sitä tilastotietoa ole, et sinä voi sitä
> käyttää perusteena väitteillesi.
Ei mielestäni ole välttämättä turhaa spekuloida asialla. Voihan joku
innostua selvittämään asiaa.
>> Tarkoitako, että tuollainen "maksimi" saavutettaisiin vain esim.
>> monitorin päällekytkemisen aikana hetkellisesti? Pitäisin sitä
>> erikoisena, että spekseissä ilmoitettaisiin tässä yhteydessä sellainen
>> arvo, jolla ei ole merkitystä energiankulutuksen kannalta.
>
> Ei. Sinä et tunnu ymmärtävän sitä, että CRT-näytön virran
> kulutus riippuu siitä, mitä kuvaa siinä näytetään (täysin mustaa
> / maksimikirkkauksista valkoista).
Ymmärränpäs. (Lisäksi energiankulutus ei mene nollaan, vaikka
näytettäisiin mustaa kuvaa, jos monitori on päällä.)
Oletetaan siis, että ruudussa on valkoinen kuva, eikä sillä ole tehon
kannalta merkitystä miten pitkään kuva on ruudussa (ainakaan ellei
mennä niin pieniin aikoihin, jotka ovat alle 1 per vaihtovirran taajuus
mutta siitähän ei varmaankaan ole kyse).
> Tekstiä käsitellessä tosiaan usein käytetään valkoista taustaa.
> Ja siihen käyttöön LCD-monitori juuri sopiikin, jos hinnalla ei ole
> väliä. Mutta nyt oli puhe kuvankäsittelystä (ja TV-käytöstä
> yms.).
> Valokuvan keskimääräinen kirkkaus on yleensä reilusti alle puolet
> maksimikirkkaudesta, ehkä pikemminkin luokkaa 1/5 tai 1/10 maksimista.
En usko. Voitko esittää jotain tilastoja väitteesi tueksi ;)
>>> Pienillä näytöillä CRT saattaa kuluttaa
>>> parikymmentä prosenttia enemmän.
>> Olisiko laitaa väitettäisi tukevia linkkejä valmistajien antamiin
>> sellaisten monitorien teknisiin tietoihin?
>
> Katso mitä tahansa monitoreja. Jos CRT-monitorin keskikulutus
> arvioidaan olevan puolet maksimikulutuksesta, niin ei siinä kovin
> suurta eroa samankokoiseen LCD-monitoriin ole. Ja mitä suurempi
> monitori, sitä enemmän LCD:n virrankulutus suhteessa CRT:hen kasvaa.
Annoin linkin erään 19":n LCD-näytön teknisiin tietoihin, ja sillä oli
50W enimmäisvirrankulutus* normaalikäytössä (erotuksena
enimmäisvirrankulutuksesta valmiustilassa, ECO-tiloissa ja
virrankatkaisutilassa). Eikös siitäkin voitaisi yhtä hyvin sitten ottaa
puolet pois, jotta päästään "keskikulutukseen"? (Lisäksi LCD-näytöissä
lisäkulutusta aiheuttanee se, jos käytetään skaalausta;
natiiviresoluutiolla kulutus lienee pienempi.)
19":n LCD-monitori, kuva 19": Enimmäisvirrankulutus* 40W
http://www.mitsubishielectric.com.au/PRODUCTS/COMPP/TFT/DV194BP.htm
21":n CRT-monitori kuva 20": Enimmäisvirrankulutus* 150W.
http://www.mitsubishielectric.com.au/PRODUCTS/COMPP/MONITORS/dv2115e.htm
19":n CRT-monitori, kuva 18": Enimmäisvirrankulutus* 120W.
http://www.mitsubishielectric.com.au/PRODUCTS/COMPP/MONITORS/dv1995sl.htm
Kuitenkin nykyisten Mitsubishin CRT-monitorien enimmäisvirrankulutus* on
huomattavasti vanhempia malleja pienempi valmistajan antamien tietojen
mukaan: 75W eikä asiaan vaikuta lähteiden mukaan se, onko 17":n vai
19":n putki (16":n vai 18,1":n kuva vastaavasti).
http://www.mitsubishielectric.com.au/PRODUCTS/COMPP/MONITORS/DV998FD.htm
http://www.mitsubishielectric.com.au/PRODUCTS/COMPP/MONITORS/DV1772FD.htm
(Kaikki em. sivut löytyivät navigoimalla sivulta
http://www.mitsubishielectric.com.au/)
*) Paremminkin kyseessä on maksimiteho, jonka monitori ottaa sähköverkosta.
--
Homepage http://www.iki.fi/jarno.suni/
Pertti Heikkinen
> Mä olen asiassa samaa mieltä.
> Ihan turha väitellä asiasta joka on ihan selvä.
>
> Littu on kevyt pienikokoinen muttei anna niin hyvää kuvanlaatua kun CRT.
Itse asiassa litun kuvanlaatu on HUOMATTAVASTI parempi kuin CRT:n.
Värien toistosta ja mahdollisista linutn värien toiston erilaisuudesta
verrattuna painotuotteisiin tai valottamalla tuolostettuihin digikuviin
en sano mitään, viittaan varovaisesti otsikkoon.
Ammattilaiset valitkoot mitä parhaaksi näkevät, edistyneet harrastajat
uskokoot vapaasti ihan mihin ismiin hyvänsä, minä en suostu enää
tuijottamaan crt-näyttöä ensin töisää (6-15 tuntia/vrk) ja sitten kotona
(ne loput vuorokauden tunnit poislukien liian lyhyet yöunet) silmät
kipeinä kun aivan tarpeeksi monen vuoden kokemus kummastakin sanoo, että
silmät kipeytyvät crt:n kanssa, mutta eivät (juuri) litun.
Minua ei yhtään harmita se, että Autiokari pitää minua typeryksenä: se
on molemminpuolinen tunne. Täältä tähän.
Pertti Heikkinen
> Monikohan tämän ketjun vänkääjistä on tehnyt saman?
Hep.
17" littuni maksoi himpun alle 400 euroa. Ei viime vuonna.
Pasi Annala
viestissä:enrlm5$cpp$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Ei se Autiokari kait sen kummenmin sua pidä minään todellisena typeryksenä,
mutta kyllä minäkin pidän sua vajaa nekemiskykysenä, jos et erota näyttöjen
eroja ylä ja alapäissä. Se miten silmäsi reagoivat on aivan eri asia.
Kait Pertti näet miksi lcd kuvasi NÄYTTÄÄ paremmalta kuin CRT näytön kuva.
Jos et, älä enää valita, sillä silloin et näe.
--------------------------------------------------------------------------------
Saapuneet-kansioni on suojattu SPAMfighterilla
7751 roskapostia on blokattu toistaiseksi.
Lataa free SPAMfighter jo tänään!
paul...@yahoo.com
> > maksimikirkkaudesta, ehkä pikemminkin luokkaa 1/5 tai 1/10 maksimista.
>
> En usko. Voitko esittää jotain tilastoja väitteesi tueksi ;)
Eiköhän siinä ole tarpeeksi tilastoja, kun katsot valokuvia.
Harvoinpa näkee sellaisia valokuvia, jotka ovat kokonaan valkoisia (ja
jos näet, niin luultavasti katsot kuvan väärää puolta).
Yleensähän valokuva pyritään valottamaan niin, että sävyt
keskimäärin asettuvat kirkkausskaalan keskivaiheille. Mutta lisäksi
on huomattava, että ihmisen silmä ei ole lineaarinen, vaan
pikemminkin logaritminen. Samoin on monitori.
Normaalilla gamma-arvolla 2.2 keskikirkkaan pikselin (8-bittisenä arvo
127) kirkkaus on n. 22% maksimista. Tämä tarkoittaa sitä, että jos
näytöllä on tyypillinen valokuva, niin kokonaisvalomäärä on alle
1/4 maksimista. Plasma, EL- tai LED-näytöllä tämä tarkoittaa myös
sitä, että virrankulutus on alle 1/4 maksimista. CRT-näytöllä se
on vähän enemmän, mutta varmastikin reilusti alle puolet maksimista.
>
> Annoin linkin erään 19":n LCD-näytön teknisiin tietoihin, ja sillä oli
> 50W enimmäisvirrankulutus* normaalikäytössä (erotuksena
> enimmäisvirrankulutuksesta valmiustilassa, ECO-tiloissa ja
> virrankatkaisutilassa). Eikös siitäkin voitaisi yhtä hyvin sitten ottaa
> puolet pois, jotta päästään "keskikulutukseen"?
No ei. Sinä et siis vieläkään käsitä asiaa. LCD-näyttö kuluttaa
aina saman verran virtaa, olipa näyttö täysin kirkas valkoinen,
täysin musta, tai mitä tahansa siltä väliltä. LCD-näytön
maksimivirrankulutus on siis samalla sen keskimääräinen
virrankulutus.
> (Lisäksi LCD-näytöissä
> lisäkulutusta aiheuttanee se, jos käytetään skaalausta;
> natiiviresoluutiolla kulutus lienee pienempi.)
Tuskimpa. Kuten jo kerroin, LCD-näytön virrankulutus muodostuu
pääasiassa taustavalosta. Skaalaus saattaa tietysti vaatia hieman
lisärautaa tai prosessoriaikaa, mutta sen vaikutus virrankulutukseen
on lähinnä teoreettinen.
--
Pauli
Jarno Suni
> Eiköhän siinä ole tarpeeksi tilastoja, kun katsot valokuvia.
> Harvoinpa näkee sellaisia valokuvia, jotka ovat kokonaan valkoisia (ja
> jos näet, niin luultavasti katsot kuvan väärää puolta).
No eipä niiden kokonaan valokoisia tarvitse ollakaan; riittää että
niissä on suhteellisen suuri osa vaaleaa aluetta. Mutta tätä menoa
ainakin lumikuvat käyvät harvinaisiksi.
> Yleensähän valokuva pyritään valottamaan niin, että sävyt
> keskimäärin asettuvat kirkkausskaalan keskivaiheille.
Luotettaessa kameran keskiarvovalonmittaukseen monessa tapauksessa
sellaiseen lopputulokseen ainakin päädytään.
[...]
> Normaalilla gamma-arvolla 2.2 keskikirkkaan pikselin (8-bittisenä arvo
> 127) kirkkaus on n. 22% maksimista. Tämä tarkoittaa sitä, että jos
> näytöllä on tyypillinen valokuva, niin kokonaisvalomäärä on alle
> 1/4 maksimista. Plasma, EL- tai LED-näytöllä tämä tarkoittaa myös
> sitä, että virrankulutus on alle 1/4 maksimista. CRT-näytöllä se
> on vähän enemmän, mutta varmastikin reilusti alle puolet maksimista.
Ahaa. Tarkempia sähkönkulutuslukemia saisi kunnollisilla mittareilla.
Toisaalta kotikäytössä ruudulla voi käytännössä olla paljon vaaleaa
taustaa käytössä, jos kaikki käyttö ei ole valokuvien käsittelyä ja
vaikka olisikin, ei valokuvat koko ajan peitä koko ruutua. (Itselläni on
vain Lexa PM300, http://koti.mbnet.fi/jahonen/Electronics/PowerQuality/)
> No ei. Sinä et siis vieläkään käsitä asiaa.
Siksi kysyinkin.
> LCD-näyttö kuluttaa
> aina saman verran virtaa, olipa näyttö täysin kirkas valkoinen,
> täysin musta, tai mitä tahansa siltä väliltä. LCD-näytön
> maksimivirrankulutus on siis samalla sen keskimääräinen
> virrankulutus.
Ahaa. Jos noin on, ehkä monitorivalmistajat voisivat kiinnittää huomiota
siihen tapaan, jolla antavat monitoreiden sähkönkulutustietoja, jotta ne
olisivat paremmin vertailukelpoisia ilman monitorien toteutustekniikan
tuntemusta.
> Tuskimpa. Kuten jo kerroin, LCD-näytön virrankulutus muodostuu
> pääasiassa taustavalosta. Skaalaus saattaa tietysti vaatia hieman
> lisärautaa tai prosessoriaikaa, mutta sen vaikutus virrankulutukseen
> on lähinnä teoreettinen.
Millä perusteella skaalaus vie niin vähän sähköä? Tarvitaanhan kuitenkin
ainakin pikselimäärään verrannollinen määrä laskutoimituksia joka
ruudunpäivityksellä.
--
Homepage http://www.iki.fi/jarno.suni/
Jouni J.
littunäyttöjen kanssa tekemisissä. Kuvanlaadun kannalta on olellista käyttää
oikeantyyppistä näytönohjainta. Kun puhutaan putkinäytöistä, niin niissä
eletään analogiamaailmassa. Jännite saa portaattomasti eri arvoja ja esim.
värit ja kirkkaudet säätyvät sen mukaisesti.
Kun littunäyttöön syötetään VGA singaalia, niin kuva on suorastaan rupinen,
vaikka kuinka kuvaa säätää ja näytönohjain on sieltä paremmasta päästä.
Kuva on lähes täydellinen, kun tietokoneeseen laitetaan DVI-näytönohjain ja
kuva viedään DVI-kaapelilla näyttöön. Silloin kaikki on digitaalia ja
muunnoksia ei enään esiinny.
Ennen omien monitorien hankintaa kietelin kauppoja ja moni myyjä puhui
paskaa. Väittivät, että et erota sitä, että onko vga vai dvi.
Näytön ostossa on todella tärkeää, että siinä on ne DVI-liittimet ja
huolehdi, että tietokoneestasi löytyy myös DVI-näytönohjain.
Työpöydälläni on kaksi DVI-littunäyttöä ja koneessa on dvi-dual head
näytönohjain. Parhainpia hankintoja kautta aikojen. Ei ole päivääkään
tarinut katua ostosta, vaikka ostin ns. butjettinäytöt.
t: J.J
Jarno Suni
> Ammattilaiset valitkoot mitä parhaaksi näkevät, edistyneet harrastajat
> uskokoot vapaasti ihan mihin ismiin hyvänsä, minä en suostu enää
> tuijottamaan crt-näyttöä ensin töisää (6-15 tuntia/vrk) ja sitten kotona
> (ne loput vuorokauden tunnit poislukien liian lyhyet yöunet) silmät
> kipeinä kun aivan tarpeeksi monen vuoden kokemus kummastakin sanoo, että
> silmät kipeytyvät crt:n kanssa, mutta eivät (juuri) litun.
CRT-näyttöjä on monenlaatuisia ja ainakin käytetyn virkistystaajuuden
luulisi vaikuttavan käytön miellyttävyyteen.
--
Homepage http://www.iki.fi/jarno.suni/
simppa
> "Pertti Heikkinen" <p...@iki.fi> kirjoitti
> viestissä:enrlm5$cpp$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>> simppa wrote:
>>
>>> Mä olen asiassa samaa mieltä.
>>> Ihan turha väitellä asiasta joka on ihan selvä.
>>>
>>> Littu on kevyt pienikokoinen muttei anna niin hyvää kuvanlaatua kun CRT.
>> Itse asiassa litun kuvanlaatu on HUOMATTAVASTI parempi kuin CRT:n.
>>
>> Värien toistosta ja mahdollisista linutn värien toiston erilaisuudesta
>> verrattuna painotuotteisiin tai valottamalla tuolostettuihin digikuviin
>> en sano mitään, viittaan varovaisesti otsikkoon.
>>
>>
>> Ammattilaiset valitkoot mitä parhaaksi näkevät, edistyneet harrastajat
>> uskokoot vapaasti ihan mihin ismiin hyvänsä, minä en suostu enää
>> tuijottamaan crt-näyttöä ensin töisää (6-15 tuntia/vrk) ja sitten kotona
>> (ne loput vuorokauden tunnit poislukien liian lyhyet yöunet) silmät
>> kipeinä kun aivan tarpeeksi monen vuoden kokemus kummastakin sanoo, että
>> silmät kipeytyvät crt:n kanssa, mutta eivät (juuri) litun.
>>
>> Minua ei yhtään harmita se, että Autiokari pitää minua typeryksenä: se
>> on molemminpuolinen tunne. Täältä tähän.
>
> Ei se Autiokari kait sen kummenmin sua pidä minään todellisena typeryksenä,
> mutta kyllä minäkin pidän sua vajaa nekemiskykysenä, jos et erota näyttöjen
> eroja ylä ja alapäissä. Se miten silmäsi reagoivat on aivan eri asia.
> Kait Pertti näet miksi lcd kuvasi NÄYTTÄÄ paremmalta kuin CRT näytön kuva.
> Jos et, älä enää valita, sillä silloin et näe.
Ainoa tapa jolla saan P.Heikkisen tekstiin mitään järkeä, on olettaa
hänen tarkoittavan litun kuvanlaadulla sitä, kuinka mukava sitä on katsella.
Mutta siitä ei kaiketi ollut tällä kertaa kyse, vaan nimenomaisesti
juuri niistä sävytoistoista ja dynaamisista alueista.
Antti Alhonen
> Ainoa tapa jolla saan P.Heikkisen tekstiin mitään järkeä, on olettaa
> hänen tarkoittavan litun kuvanlaadulla sitä, kuinka mukava sitä on
> katsella.
Niin - tosin minä en ymmärrä tuota "mukava katsella" -asiaakaan.
Ehkä tämä johtuu siitä, että osaan säätää näytönohjaimen asetuksista
virkistystaajuuden sellaiseksi, joka ei enää lainkaan välky.
(Se, mikä ei enää lainkaan välky, riippuu valtavasti katsojasta;
itselläni raja on noin 80 hertissä ja käytän siksi 85 hertsin
virkistystaajuutta. Monet pärjäävät hyvin 75 hertsilläkin ja
jotkut tarvitsevat 100.)
--
Antti Alhonen.