Tässä mukana kaksi lainausta: ensimmäinen eräältä kuvattavaltani
( Hgin yliopiston tutkijalta) ja toinen seurakunnan tiedottajan
yleisönosastokirjoituksesta HS:ssä.
Viimeisen vuoden aikana on sattunut yhä useammin, että kuvattava on
erittäin hankala ja syyksi on paljastunut kirjoittavan toimittajan
hänestä ottamat kamalan näköiset kuvat.
Journalismin uskottavuus laskee kuin lehmän häntä, kun kuvat ovat yhä
uskomattomampaa sohimista.
Nyt STT:kin on alkanut myydä toimittajiensa ottamia kuvia...huh huh
sentään. Käykääpä katsomassa.
Toivottavasti heitän veivini ennenkuin joudun näkemään mihin
mahalaskuun tämä kaikki halvan hinnan perässä juokseminen ja
piittaamattomuus työn jäljestä omanvoitonpyynnin takia --joskus päättyy.
Mutta hei...siitä vaan häitä yms. kuvaamaan tai mukavia haastatteluja
räpsimään...kyllä me
ammattilaiset sitten koetetaan korjata teidän töppäykset.
Ja lainaukset...
1.Filosofian laitoksen "rakkaustutkija"
"Tapaukseni tausta lienee juuri kuten kuvasit - esimerkiksi toissapäivänä
minusta otti kuvan toimittaja, joka oli juuri saanut aamupäivällä parin
tunnin koulutuksen kuvien ottoon, ja kuvaukseen käytettiin minuutti.
En ollut tyytyväinen yhteenkään otokseen."
2. Tuusulan seurakunnan tiedotussihteeri
"Nuorten kokemukset toimittajien ylilyönneistä pitää ottaa hyvin
vakavasti."
Kirjoituksessaan kuvaa laajasti sitä, miten toimittajat digikuvaavat
surun murtamia ihmisiä salamalla aivan nenän edestä.
Tunkeilevat kameroineen ja häiritsevät tilaisuuden rauhaa.
Tätä kaikkea kollegani katsoivat suu auki, niin järjetöntä oli
toimittajien ryysis Tuusulan Jokelassa.
Ammattilehtikuvaaja osaa olla näkymätön. Jos kuvaaja aiheuttaa häiriötä,
hän ei ainakaan ole ammattilehtikuvaaja.
jpuusa
Ei varmaan auta muuta kuin ammattikuvaajien mennä lakkoon ja uhata
joukkoirtisanoutumisilla, sen verran vakavasta asiasta on kyse :)
t. Toimittaja/oto-kuvaaja-Mikko
Tuo on vähän vaarallinen tie. Voivat vielä huomata, että ilman
ammattikuvaajia saattaa sittenkin pärjätä. Minulla on turvallisempi
vastaehdotus:
Ammattikuvaajien pitäisi tarjoutua kuukauden ajaksi ottamaan ne kuvat,
jotka toimittaja/Oto-kuvaaja ottaisi ja sillä hinnalla, mitä
toimittajalle/otolle maksettaisiin. Kuukauden päästä palattaisiin
normaaliin. Sitten voisi arvioida, paljonko kuvien taso nousi tuon
kuukauden ajaksi ja paljonko se putoaa sen jälkeen. Koska
ammattikuvaajien mielestä taso varmaan nousisi paljon ja romahdus
näkyisi sen kuukauden jälkeen, ammattikuvaajia palkattaisiin taas
sadoittain.
(tai sitten ei....)
In article <tpF0j.265$D53...@read3.inet.fi>,
Niinpä. Kerta toisensa jälkeen unohdat että tämä on hulvattomien
harrastelijoiden foorumi, jossa välinerunkkauksen lisäksi voidaan
heittää yhteiskunnan ajankohtaisiin asioihin liittyvää läppää.
Simo S.
Väinö Louekari
Eikös minun kommenttini ollut ihan asiallinen? Miten ihmeessä muuten
nähdään se ero, joka on ammattilaisten ja epäammattimaisten kuvaajien
kuvissa? Ei tavallinen lehdenlukija erota niitä nykyään mitenkään.
Täällä paikallislehdessä on säännöllisesti juttua kunnan asioista.
Kuvituksena on aina aiheeseen liittyvän virkamiehen valokuva,
toimistopöydän ääressä istumassa. Toimittaja ottaa aina kuvan seisten,
laajakulmalla, läheltä kohdetta. Veikkaan, että tavoitteena on saada
sellainen kuva, että virkamies olisi nöyrä alamainen. Otsa ylivalottunut
salamasta, vinosta alaspäin otettu kuva, oikein sellainen kohdetta
alentava. Ei sitä kukaan kuvan katsoja tule ajatelleeksi, että taas se
toimittaja on räpsäissyt tuon kuvan pokkarilla. Ihmettelevät vaan, kun
toisessa lehdessä on paremmat kuvat ja olettavat syyn olevan
painotalossa. Miten kuluttaja osaisi vaatia parempaa, jos ei koskaan
näytetä, mitä se parempi on?
Miten sen muuten näyttää, kuin tarjoamalla lehdelle ammattilaisen
ottamia, ammattilaistasoisia kuvia? Jos kerran hinta ratkaisee, niin
ainoa mahdollisuus on tarjota samalla hinnalla kuin mitä lehti muuten
saa. Toinen vaihtoehto on ruikuttaa valokuvaajien keskutelupalstalla,
mutta se ei nyt oikein auta tässä asiassa.
Tapaus Jokelan ympärillä tapahtuneesta median käyttäytymisestä
journalistiliitto taitaa ottaa ihan itsetutkistelun, ja toivottavasti myös
itsetukistelun vaatiman aikalisän. Jopa niissäkin piireissä myönnetään, että
siellä on tehty ylilöntejä, eikä se oppilaiden adressi ollut turhan takia.
Olet oikeassa. Jos en väärin lukenut, kyllä puhetta on ollut törkeästä
kuvauskäyttäytymisestäkin.
Tässä oma osuuteni asiaan, ja hulvattomaan yhteiskunnalliseen läpänheittoon,
joka alkaa olla Suomi24-"keskustelujen" tasolla heh heh.
Oiva
Eivät kai ne ammattilaisten työtä rapauta? Eikös ammattilainen
ota niitä ammattimaisen hienoja/hyviä kuvia Toimittajien ja OTO-kuvaajien
kuvista huolimatta?
Vai pitäisikö tähän kesto aiheeseen/valitukseen vain vastata: Taasko?
--
Ei se valokuva selittällä parane: http://www.petrilopia.net/
Valokuvia halvoilla zoomeilla: http://www.pbase.com/whig/
> Eikös minun kommenttini ollut ihan asiallinen? Miten ihmeessä muuten
> nähdään se ero, joka on ammattilaisten ja epäammattimaisten kuvaajien
> kuvissa? Ei tavallinen lehdenlukija erota niitä nykyään mitenkään.
-------------
Lue tekstini uudestaan ---siinä kirjoitetaan toimittajien kuvaamisen
aiheuttamista häiriöistä ja siitä mitä kelvottomat kuvat aiheuttavat
ammattilaisille, jotka menevät paikkaamaan jälkeä.
Sinuna en halveksisi ihmisten kuvanlukukykyä.
teen tätä ammatikseni ja yhä enemmän kuulen ihmisiltä valituksia heistä
otetuista kuvista.
Kyllä he ymmärtävät.
On tämä jännä joukkio, tappelee kynsin ja hampain valokuvan aseman
huonontamisen puolesta...tai ainakin osa tappelee koska on sementoinut
oman asemansa ryhmässä eikä haluaisi antaa ainoankaan uuden ajatuksen
tulla ja heikentää tuota asemaa.
Se on ryhmädynmiikkaa ja se toteutuu työpaikoilla ym...saaden ihmiset
voimaan yhä huonommin.
Että silleen.Pääasia ettei mikään uuusi ajattelumalli pilaa vanhaa
kunnon vittuiluperinnettä.
Hulvattomien harrastajien?!voisi melkein kuvitella tuon lauseen olevan
itseironiaa mutta tuskin täällä teknokraattien ja nippelihörhöjen
vallattomalla temmellyskentällä, jota tämä uutisryhmä
yhdeksänkymmentäprosenttisesti edustaa.
Reiska
>
> Hulvattomien harrastajien?!voisi melkein kuvitella tuon lauseen olevan
> itseironiaa mutta tuskin täällä teknokraattien ja nippelihörhöjen
> vallattomalla temmellyskentällä, jota tämä uutisryhmä
> yhdeksänkymmentäprosenttisesti edustaa.
>
Minä viihdyn täällä hyvin.
--
yom
> Hulvattomien harrastajien?!voisi melkein kuvitella tuon lauseen olevan
> itseironiaa mutta tuskin täällä teknokraattien ja nippelihörhöjen
> vallattomalla temmellyskentällä, jota tämä uutisryhmä
> yhdeksänkymmentäprosenttisesti edustaa.
No, kun ryhmän nimessäkin on tietyn valokuvaustekniikan nimi (digi),
niin muuta tuskin voidaan odottakaan. Mikäli keskustelu pääryhmässäkin
on liian teknologiapainotteista, niin sitten voi alkaa enemmän
valittamaan. Tietysti on silloinkin muistettava, että tietty määrä
tekniikka-aiheista keskustelua kuuluu valokuvaukseen, eikä sitä ole
vähäisen volyymin vuoksi haluttu erottaa omaksi ryhmäkseenkään.
Noin lähtökohtaisestihan Joren kirjoitus on väärässä ryhmässä, koska se
että toimittajat nykyisin kuvaavat digikameroilla ei tarkoita sitä, että
toimittajien kuvaustaidosta keskustelu kuuluisi digiryhmään. Koko aihe
on yleisluenteista valokuvauskeskustelua, joka kuuluisi selkeästi
pääryhmään.
Nykyisellään ryhmäjako on tietysti epäonnistunut muutenkin. Digiryhmä
pitäisi joko lakkauttaa tai vaihtoehtoisesti muuttaa tekniikkaryhmäksi.
Nykyisillä volyymeillä sekä filmi- että digipuolen tekniikkakeskustelut
mahtuisivat hyvin samaan ryhmään.
Tero P. Mustalahti
Minusta tuo on nyt aika absurdi ajatus. En minä halveksi ihmisten
kuvanlukukykyä. Ainoa, joka väittää sen taidon olevan hukassa, on joku
puusa. Joku puusa tuo välillä esiin senkin, että sitä pitäisi opettaa
ihan kouluissakin. Se en ole minä.
Minä uskon, että ihmiset katsovat kuvan sisältöä. Kuvan tekninen taso
vaikuttaa tulkintaan vain prosentteja. Ihmiset valittavat heistä
itsestään otetuista kuvista, sehän nyt on selvä. Sen sijaan "suuri
yleisö" suorastaan kaipaisi lisää tilanteesta kuin tilanteesta itse
tapahtumahetkellä otettuja kuvia. Suttuiset kännykkäkuvatkin tuntuvat
kelpaavan.
Ja edelleen, ihmiset eivät osaa sanoa, paljonko kuvien taso muuttuu, jos
kuukauden kuvat ottaa ammattikuvaaja ja sen jälkeen toimittaja. Se ei
ole kiinni kuvanlukukyvystä. He nimittäin tulkitsevat sisältöä. Miten he
voivat arvioida ammattilaisen ja ei-ammattilaisen ottamia kuvia
toistensa suhteen, jos niitä ei voi verrata?
Suttuisen kännykkäkuvan näköinen otos (hulvattoman harrastajan mielipide ;)
voitti juuri vuoden luontokuvan. Tuntu sillekkin raadille kelvanneen tilanne
eikä tekninen taso...
Olen tästä ennenkin vihjaissut (tai aika suoraankin sanonut) ja olet
siitä loukkaantunut, joten mulla ei varmaan ole enää mitään
menetettävää, joten sanonpa vielä:
Jos ihan oikeasti joutuu väkisin miettimään, "mitä tähän nyt pitäisi
vastata", niin kannattaako ihan tosi vastata yhtään mitään? Omastakin
näkökulmastasi se olisi varmaan parasta: jos et halua antaa huomiota
Puusan jutuille niin älä anna huomiota. Minulle on yhdentekevää,
miksi et keksi mitään aiheellista vastattavaa. Sinusta se voi johtua
siitä, että Puusa on vain mielestäsi väärässä, minusta se taas johtuu
siitä, ettet oikein ymmärrä Puusan pointtia. Mutta yhtä kaikki, oli syy
kumpi vaan, oli asioista mitä mieltä vaan: jos ei ole mitään sanottavaa,
ei ole pakko vastata!
Jatkot asetettu soveliaampaan ryhmään jos haluat vielä jatkaa kanssani.
--
Antti Alhonen.
> Suttuisen kännykkäkuvan näköinen otos (hulvattoman harrastajan mielipide ;)
> voitti juuri vuoden luontokuvan. Tuntu sillekkin raadille kelvanneen tilanne
> eikä tekninen taso...
Tuota... mikäs siinä teknisessä tasossa mahtoi olla vikana? Ei sitä
kuvaa kännykällä olisi pystynyt ottamaan. Luultavasti olet nähnyt kuvan
vain pienenä huonolaatuiselta näytöltä.
> Hulvattomien harrastajien?!voisi melkein kuvitella tuon lauseen olevan
> itseironiaa mutta tuskin täällä teknokraattien ja nippelihörhöjen
> vallattomalla temmellyskentällä, jota tämä uutisryhmä
> yhdeksänkymmentäprosenttisesti edustaa.
Paras tapa muuttaa prosenttilukemaa lienee tarjota keskustelua muista
aiheista, metakeskustelu tuskin paljon vaikuttaa mihinkään...
Mä otan harrastukseni harrastuksena, ja annan muiden pitää vapaasti
mielipiteensä kiihkoilematta niin kauan kuin ne eivät ole muille vahingoksi,
eli en jaksa vaahdota valokuvauksen sielunmaisemasta, enkä varmaan sitä
osaisikaan, joka päivä kun toivottavasti opin asiasta uutta, ja paljon
opittavaa vieläkin on.. Mutta tämä on asia johon voinen lehtien lukijana ja
harrastelevana valokuvaajana jotain mielessä kaihertanutta heittää...
Kieltämättä ei välillä tiedä että itkisikö vai nauraisiko kun liian usein
näkyy "paikallisessa":kin näitä valokuvaavien toimittajien roiskaisuja.
Ensimmäiset tunnusmerkit on (mitään sanomattomat) heittovarjot, ja hyvä
kakkonen ehtakeltaanen, korjaamatta jätetty, värisävy läpi koko kuvan.
Kontrastia vielä lisää se että saman lehden sivuilla saa vähän väliä
pysähtyä nauttimaan palkitun lehtikuvaajan tuotoksista, ne erottuu joukosta
lähes poikkeuksetta, ja tunnistaa yleensä jo ennen yläkulman pienen präntin
lukemistakin. Ja onpa samassa talossa kasvamassa tuleviakin kykyjä
ilmiselvästi, sillä pari kertaa olen nähnyt jonkun nin hyvän kuvan että olen
sitä pitänyt ilman muuta Eetuna, vaan eipä ollutkaan.
Toisaalta on valitettavan ymmärrettävää että 50 000 asukkaan kaupungin
ykköslehdellä ei ole varaa palkata määrättömästi osaavia kykyjä, etenkään
kun osakkeenomistajien pitäisi nykyään saada joka firmasta saada
telecom-kuplan aikaisia tuottoja jatkuvasti.
Eetulle ISO PEUKKU!
Janne
Tämä menee ihan samaan kategoriaan turhat vastaukset kuin edeltävänkin
viesti. Ja siihen menee myös omani, vaan minkäs teet. Kun tuota Puusan
ruikutusta ja toisten ihmisten työn halveksuntaa on ryhmästä luettu kohta
varmaan kymmenen vuotta, niin alkaa siinä itse kullakin hihat palaa.
Puusalla kun oikeasti ei tuossa ole mitään (uutta) sanottavaa.
Valokuvausammatti sellaisena kuin se oli 20-30-vuotta sitten on auttamatta
kuollut, kehitys jyräsi sen jalkoihinsa. Onko se sitten hyvä vai huono asia
riippuu keneltä kysytään. Jos noin kovasti ottaa aivoon se, että toimittajat
kuvaa niin ehkäpä kuvaajat voisivat opetella kirjoittamaan. Nykyään on
selvästi suurempi valtti se, että osaa tehdä montaa asiaa kohtalaisesti kuin
että on yhdellä pienellä sektorilla hieman muita parempi. Minulla ei olisi
mitään sitä vastaan kuvaavana toimittajana.
Väitän edelleen että hyville kuvaajille löytyy kyllä töitä, mutta
valokuvauskoulujen ulos puskema harmaa tusinamassa joutuu kamppailemaan
harrastaja/oto/toimittaja-joukon kanssa. Tämä on sitä markkinataloutta nääs,
jossa ei toimeksiantajaa p#skan vertaa kiinnosta se onko kuvaaja koulutettu
vai ei, kunhan hän toimittaa sellaisen kuvan kun on tilattu. Ja näin sen
pitää ollakin. Ihan kuten kaikilla muillakin aloilla. Vai pitäisikö
koulutetun ammattikuvaajan työ nähdä jonkinlaisena suojatyöpaikkana?
Mikko
(snip)
Tämä on sitä markkinataloutta nääs,
> jossa ei toimeksiantajaa p#skan vertaa kiinnosta se onko kuvaaja koulutettu
> vai ei, kunhan hän toimittaa sellaisen kuvan kun on tilattu. Ja näin sen
> pitää ollakin. Ihan kuten kaikilla muillakin aloilla. Vai pitäisikö
> koulutetun ammattikuvaajan työ nähdä jonkinlaisena suojatyöpaikkana?
>
> Mikko
>
>
Palkkatyöläisellä pitää olla jokin keino myydä työvoimansa. Esimerkkejä:
a) työ on niin vaativaa ettei tavallinen sukankuluttaja sitä osaa
(kirurgi) b)työ on niin rasittavaa / epämiellyttävää ettei sitä moni
halua tehdä c) työ on niin muodikas että siitä halutaan maksaa jotta
pysytään ajan hermoilla d)työn jälki on niin upeaa että siitä halutaan
maksaa e) muu keino, mikä?
Jos työn myyminen ei millään onnistu, kannattaa harkita alan vaihtoa.
Ei, ei pidä nähdä suojatyöpaikkana. Suojatyöpaikkoja on, ja pitää olla,
ihmisille joiden mahdollisuudet normaaleilla työmarkkinoilla ovat heistä
riippumattomista syistä rajoitetut. Ammattivalokuvaajat tuskin ovat
sellaisia.
Suojatyön luonti jollekin ammatti- tai koulutusryhmälle siitä syystä
että alalla toimimisen edellytykset ovat muuttuneet nopeammin kuin mitä
osa ryhmästä pystyy seuraamaan (tai haluaa seurata), olisi alaa
ajatellen vahingollista. Tämän tyyppiseen tilanteeseen yleensä
reagoidaan esimerkiksi lisäkoulutuksella eikä yrityksellä palata
aiempaan tilanteeseen (mikä muuten markkinataloudessa ei onnistuisikaan
eikä saakaan onnistua).
Väinö Louekari
Olen myös muutamassa asiassa eri mieltä Puusan kanssa. Syy ei ole
(pelkästään) digikameran tekniikassa, eikä siinä, että toimittajat
haluaisivat viedä kuvaajien työt. Elintaso on vaan noussut niin
korkeaksi, että nuorilla on varaa hyvään kameraan ja paljoon
kuvaamiseen. Into ylittää taidot. Kapitalistinen markkinatalous taas
vaatii, että firmat tuottavat enemmän, maksimoivat tulot ja minimoivat
menot. Se taas asettaa hintapaineita kuville. Kuvia on oltava paljon,
joten hintapaineet sen kun kovenevat. Markkinavoimat eivät tarvitse
laatua, ne tarvitsevat kertakäyttökulutusta ja paljon. Joka alalla
käsityöläiset vähenevät ja massatuotanto lisääntyy. Siinä on
valokuvaajalle haastetta.
En tiedä erottaako kukaan toimittajien ja kuvaajien ottamia kuvia,
mutta väitän että kuvat, joihin on panostettu, erottuvat. Ja
kuvaajilla toivoisi olevan motivaatiota panostaa kuviinsa. Mutta ei
voi minkään. Alalla on iso määrä kuvaajia, jotka menevät töihin kuin
duunarit, hoitavat homman "jotenkin" ja menevät kotiin.
Itse tein kesällä parhaani ja minun kuviani kehuivat baarissa aivan
tuntemattomat ihmiset. Naapurilehden toimittajakin tarjosi joskus
tuopin. Ja eräs paikallinen ammattikuvaaja soitti eräs lauantaiaamu
kertoakseen, että arvostaa minun panostani. Mutta enhän minä ole
kouluja käynyt. En ole ammattilainen. Olivat lukijapolot varmaan
väärässä.
Ps. mikä on keskiarvolukija? itse väitän että se on päätoimittajan
illuusio lukijajoukosta, joka muodostetaan niiden muutaman
herkkähermoisen perusteella, jotka soittavat aina kun lehdessä
vilahtaa napa, tissi,verta tai jotain muuta hyväksymätöntä.
Päätoimittaja kiltisti pitää lehden ruodussa, jotta ei mummot
soittele. Väitän että enemmistö lukijoista lukee mielellään taidolla
kuvitetun jutun.
Minun käsitykseni perustuu inhokapitalistismarkkinataloudellisen
näkökulman kritiikkiin. Lehdet eivät taistele vakioasiakkaista. Ne
yrittävät saada uusia asiakkaita, kosiskelevat siis "lähes kohderyhmään"
kuuluvia. Sen lisäksi yritetään pitää se ryhmä lehden lukijoina, jotka
lopettavat, jos eivät saa mieleistään. Keskiarvolukija on siis lehden
varsinainen kohderyhmän ja lehden totaalisesti ignoroivien lukijoiden
välissä.
Sanomalehtien osalta tuota ryhmää kosiskellaan sensaatioilla.
Lööppitason uutisia metsästää Hesarikin, vaikkei se ihan samanlaista
lööppitaktiikkaa käytä kuin iltapäivälehdet.
Lehden lukijoiden ydinjoukko lukee mielellään taidolla kuvitetun jutun.
He eivät kuitenkaan ensimmäisenä vaihda lehteä, jos kuvien taso on
marginaalisesti heikompi. Syitä pitää olla muitakin. Sen sijaan se
reunajoukko, irtonumero-ostajat, valittajat ja lähes-tilaajat ovat ne,
joita kalastellaan. Silloin kuvien tekninen ja "valokuvauksellinen"
laatu vaikuttavat enemmän hienolle paperille painetuissa
aikakausilehdissä enemmän kuin lööppitason houkuttimia etsivissä
lehdissä. Niissä taas raflaava sisältö ajaa laadun edelle.
Ai olen siitä loukkaantunutkin... Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa niin älä
sentään keksi tuollaisia asioita ja yritä esittää niitä totuutena.
> Jos ihan oikeasti joutuu väkisin miettimään, "mitä tähän nyt pitäisi
> vastata", niin kannattaako ihan tosi vastata yhtään mitään?
Luitko mahdollisesti sitä muuta osaa tuosta viestistäni?
Vai huomasitko vain, että ahaa henkilö x kirjoittaa viestin ja kulutit
aikasi vain keksiäksesi miten hyökkäisit taas kerran häntä vastaan?
Lainaampa tähän alle tuon kohdan minkä nätisti leikkasit pois lainauksestasi
jotta voisit taas kerran hyökätä minua vastaan:
--
Eivät kai ne ammattilaisten työtä rapauta? Eikös ammattilainen
ota niitä ammattimaisen hienoja/hyviä kuvia Toimittajien ja OTO-kuvaajien
kuvista huolimatta?
--
> Jatkot asetettu soveliaampaan ryhmään jos haluat vielä jatkaa kanssani.
Lähetäppä taas kerran (tai edes tämän kerran jotta saataisiin asiat
selvitettyä) sähköpostia jos vielä haluat jatkaa tätä ajojahtiani.
Tämä ryhmä on sfnet.HARRASTUS.valokuvaus.digi
Osmo
Tämä menee ihan samaan kategoriaan turhat vastaukset kuin edeltävänkin
viesti. Ja siihen menee myös omani, vaan minkäs teet. Kun tuota Puusan
ruikutusta ja toisten ihmisten työn halveksuntaa on ryhmästä luettu
kohta
varmaan kymmenen vuotta, niin alkaa siinä itse kullakin hihat palaa.
Puusalla kun oikeasti ei tuossa ole mitään (uutta) sanottavaa.
--------------------------
Minä en ikinä kirjoittaisi sinusta kuka Mikko lienetkin kuten sinä
minusta tuossa yllä.
Mitä luulet tuolla saavuttavasi?
Ruikutus on terminä aika vastenmielinen verrattuna siihen, että koetan
pelastaa mitä pelastettavissa on,-- sen alueen ammattikuvauksesta- jota
edustan.
Mikon kirjoittamilla argumenteilla se, mitä vielä on, menetetään
muutamassa vuodessa.
Kenekään meidän intressimme ei voi olla, että journalismin luotettavuus
kärsii.
Se kärsii, jos kansalaisjournalismi harrastatoimittajineen ja
harrastajakuvaajineen pääsee valtaan vain siksi, että ao henkilöt
tekevät tekosensa halvemmalla.
Ammattijournalisteilla on jonkinmoinen moraali ja vastuu tekemisistään.
Mutta TÄSSÄ NIMENOMAISESSA Jokelan tapahtumassa, josta en ole
kirjoittanut kymmentä vuotta, oli kyse kuvaavien toimittajien
esiinmarssista tavalla, joka sai lopulta myös kohteet nousemaan kapinaan.
Miten tahansa ei voi öykkäröidä ihmisten surun keskellä.
Vai sitäkö Mikko kannattaa.?
Kuvaavat toimittajat puollustavat ammattikuntaansa viemällä yhden
hienoimmista kuvaajayhteisöistä koskaan --ammatin, elannon ja
luottamuksen tekemällä roskaa ilmaiseksi. Sen asian esiintuomiseksi teen
töitä vaikka Mikolta palaisivat kädet hihojen kanssa.
Jos kukaan ei koskaan uskaltaisi puollustaa vääryyttä vastaan
taistelevia,-- ammattiyhdistys ja sosialistit eivät olisi koskaan
saaneet aikaan työehtoja ja sosiaaliturvaa.
Kaikkein käsittämättömintä minulle on, että tässä ryhmässä valokuvaajat
hyökkäävät valokuvaamista vastaan koettaen kaikin tavoin puollustella
sitä toimintaa, joka on tuhoamassa lehtivalokuvauksen ja sitä kohtaan
tunnetun kunnioituksen upeana ilmaisumuotona.
Olen yhä enemmän ollut yhteydessä opetusministeriöön, alan kouluihin,
journalistiliittoon, GTT:hen ja alan järjestöihin. Minulla on verkossa
valokuvauskoulu ja opetan vuodessa vähintään 250-300 ihmistä kuvaamaan
sen verran, että he käsittävät omat rajansa ja pystyvät lukemaan kuvaa
ja levittävät tietoa laajemmalle.
Tietenkin heidän joukossaan on saalistajia, jotka ottavat saamansa
kapean osaamisektorin siten haltuunsa, että tekevät sillä vain rahaa.
Mutta olkoon niin, jos edes pieni määrä vuodessa tajuaa kuvasta enemmän.
Niin on oltava, koska peruskoulussa ei opeteta visuaalisen median
lukemista.
Tästä taas seuraa että kansa on altista propagandalle ja
indoktrinaatiolle joita surutta syötetään mediaan yhä enemmän.
Niinsanottu demokratia ei kestä kauaa sitä, että visuaalinen tiedotus
siirtyy ammattitaidottomiin käsiin.
Mitä sinä Mikko olet tehnyt lehtikuvauksen hyväksi -paitsi viemällä
lehtikuvaajilta työn ja solvaamalla lehtikuvauksen puollustajia.
--------------------
Valokuvausammatti sellaisena kuin se oli 20-30-vuotta sitten on
auttamatta
kuollut, kehitys jyräsi sen jalkoihinsa. Onko se sitten hyvä vai huono
asia
riippuu keneltä kysytään. Jos noin kovasti ottaa aivoon se, että
toimittajat
kuvaa niin ehkäpä kuvaajat voisivat opetella kirjoittamaan. Nykyään on
selvästi suurempi valtti se, että osaa tehdä montaa asiaa kohtalaisesti
kuin
että on yhdellä pienellä sektorilla hieman muita parempi. Minulla ei
olisi
mitään sitä vastaan kuvaavana toimittajana.
------------------
Valokuvausammattista en tiedä mitään, olen lehjtikuvaaja ja tarkemmin
---cream of the cream...kuvatoimistokuvaaja.
Kun tulee esiin ensimmäinen vastuuntuntoinen toimittaja, joka osaa
kuvata lehtikuvia, niin taputan käsiäni. Sellaista vain ei ole enkä usko
että tuleekaan Reijo Rax Rinnekankaan ja Jopi Luhdan lisäksi. Ne jotka
osaavat tulkoot alalle, mutta se roska joka täyttää lehdet ( VRT
threadin alussa tutkijan viesti) ei mediaan kuulu vaikka se siellä
saastuttaakin yhä enemmän.
Mitä enemmän toimittajat käyttäytyvät kuten Jokelassa, sitä enemmän
kansan luottamus mediaan vähenee ja sitä vaikeampaa on saada ketään enää
kameran eteen.
Tästä thread alkoi. Kuvaavien toimittajien häiriköinnistä Jokelan surun
keskellä.
Mutta eihän sitä kukaan huomaa, kun ryhmädynamiikka ja nokkimisjärjestys
pitää säilyttää ja koota selkäänraaputusta haukkumalla minut.
Olen ollut alalla 32 vuotta. Yksikään lehti ei ole koskaan ottanut
yhdenkään lehtikuvaajan uutis- ym juttuja vastaan, koska toimittajat
ovat suojelleet työtään raivokkaasti.
Saves on kirjoittanut poleemisia juttuja muutamia. Siinä kaikki.
Toimittajat ovat lähempänä toimitusten valtaa ja ostamista, siinä syy.
Turha inistä, että pitää oppia kirjoittamaan, sellaisia, journalistin
koulutuksen saaneita kuvaajia on jo parisen kymmentä, työttöminä.
----------
Väitän edelleen että hyville kuvaajille löytyy kyllä töitä, mutta
valokuvauskoulujen ulos puskema harmaa tusinamassa joutuu kamppailemaan
harrastaja/oto/toimittaja-joukon kanssa. Tämä on sitä markkinataloutta
nääs,
jossa ei toimeksiantajaa p#skan vertaa kiinnosta se onko kuvaaja
koulutettu
vai ei, kunhan hän toimittaa sellaisen kuvan kun on tilattu. Ja näin sen
pitää ollakin. Ihan kuten kaikilla muillakin aloilla. Vai pitäisikö
koulutetun ammattikuvaajan työ nähdä jonkinlaisena suojatyöpaikkana?
----------------
Tässä maassa on tasan kaksi valokuvauskoulua, muut työntävät ulos mitä
työntävät, vain Lahti ja TAIK ovat kansaivälisen standardin mukaisia.
Jos kysytään miksi suomalaiset voivat yhä pahemmin ja pahemmin niin
tuosta yltä voi lukea syyn Mikon mielipiteenä ja toimintamallina. ( Tää
on sitä markkinataloutta jne............ulvotaan susina susien
kanssa)....Sillätavalla.
Puusa
Tarkoitatko kuvajournalismin linjalta Tampereen yliopistosta valmistuneita?
> Tässä maassa on tasan kaksi valokuvauskoulua, muut työntävät ulos mitä
> työntävät, vain Lahti ja TAIK ovat kansaivälisen standardin mukaisia.
Miten luonnehtisit VVI:tä?
"Laatureferenssiesimerkkejä": http://tinyurl.com/2ugwwl
--
Jarno Suni - http://iki.fi/8/
Ole hyvä ja käytä XHTML-yhteensopivaa WWW-selainta.
Please use a XHTML compliant web browser.
>
> Tarkoitatko kuvajournalismin linjalta Tampereen yliopistosta valmistuneita?
--------
Heitä ja muutamasta muusta paikasta ulkomailta tulleita
>
> > Tässä maassa on tasan kaksi valokuvauskoulua, muut työntävät ulos mitä
> > työntävät, vain Lahti ja TAIK ovat kansaivälisen standardin mukaisia.
>
> Miten luonnehtisit VVI:tä?
---------
VVI on valokuvaustekninen koulu joka vahvistaa rajattua osaamista.
>
> "Laatureferenssiesimerkkejä": http://tinyurl.com/2ugwwl
Näinhän se on. Itselläni kipukynnys ylittyi kun ilmaisjakelulehdet
alkoivat julkaista suttuisia ja uutisarvoltaan mitättömiä
kännykkäkuvia jopa etusivulla.
> Nyt STT:kin on alkanut myydä toimittajiensa ottamia kuvia...huh huh
> sentään. Käykääpä katsomassa.
Uuh... Ikävä kyllä nuokin riittävät vastaamaan kysyntään, ja onhan se
ikävä tosiasia ettei kaikilla ole yksinkertaisesti varaa maksaa
kuvista kuin se STT:n alehinta. Liikaahan sekin on, sillä jopa minä
pystyisin kuvaamaan täysin vastaavanlaisia ruokakuvia. Niissä kun ei
ollut mitään erityistä -- siis mitään mihin pitäisi olla koulutusta
tai kokemusta.
Jorelle "lohdutukseksi", vaikka tämän varmaan tiedätkin, että on myös
kuvaavia toimittajia jotka välttelevät kuvaamista viimeiseen asti.
Siis jos vain mahdollista, niin he antavat työn ammattikuvaajalle tai
jättävät kokonaan kuvaamatta. Ei se ole aina mukavaa tehdä toisten
duuneja ja vielä tietäen, että tekee ne huonosti. Mutta mikä tämän
vaikutus alan yleiseen kehitykseen on, sitä en tiedä.
Tämä nyt on niin paska maailma, että ne harvat kohdalle lankeavat
hommat on tehtävä jotta skidit ym. saa ruokaa jne. vaikka se
tarkoittaisi toisten jaloille astumista. Eikä tämä rajoitu vain
(oto-)valokuvaukseen, esim. mun duunissa tätä harjoitetaan koko ajan.
Yksilön mahdollisuus vaikuttaa kuvioon on mitätön, sieltä jonosta
löytyy kyllä joku joka homman hoitaa. Vallitseva systeemi on
tällainen, ja rohkaisee tähän -- ja sen verran kyyninen olen, että
aika paljon saa vettä Vuoksessa virrata ennenkuin asiat muuttuvat
toisenlaisiksi. Etenkin kuin monille järjestelmä on ihan ok,
toivottava, kaunis ja hyvä. Maailma muuttuu, ihmiset joustaa,
markkinat on tehokkaita, jne. satu tuttu, sitähän kuulee mm. tuolta
arkadianmäeltä joka päivä. Politiikaksikin sitä sanovat, viattoman
kuuloinen sana likaiselle pelille.
Toisaalta asiassa on kääntöpuoli: laatu erottuu. Hesaria on oikein
ilo välillä selailla kun näkee helmiä siellä täällä.
Hufvudstadsbladetissa on toisinaan vielä parempia kuvia.
Puhumattakaan näistä klassikoista (monille varmaan tuttuja)
http://www.worldpressphoto.org/index.php?option=com_photogallery&task=view&id=157&Itemid=115&bandwidth=low2high
http://www.worldpressphoto.org/index.php?option=com_photogallery&task=view&id=167&Itemid=115&bandwidth=low2high
http://www.worldpressphoto.org/index.php?option=com_photogallery&task=view&id=186&Itemid=115&bandwidth=low2high
http://www.worldpressphoto.org/index.php?option=com_photogallery&task=view&id=194&Itemid=115&bandwidth=low2high
Kaikki toimivat oikein hyvin ilman tekstiä. Ja huom huom, 2 viimeistä
ovat viimeisen 20 vuoden ajalta. Jossain ainakin vielä osataan :)
Petteri.
On vain yksi jumala ja sitten me.
Olkaamme kiitollisia.
(kumartaen ja hieman ehken virnistäen)
/Mä
--
Ympyrän täytyy olla pyöreä, joitain osia edelleenkin puuttuu.
Höpö höpö Jore, höpö höpö. Jo kymmenen vuotta alalla on riittänyt
todistamaan että tuo ei pidä paikkaansa, ehkäpä kyse on sitten vain jonkun
asenteista.
> Saves on kirjoittanut poleemisia juttuja muutamia. Siinä kaikki.
> Toimittajat ovat lähempänä toimitusten valtaa ja ostamista, siinä syy.
> Turha inistä, että pitää oppia kirjoittamaan, sellaisia, journalistin
> koulutuksen saaneita kuvaajia on jo parisen kymmentä, työttöminä.
*snif*
Osaaville kirjoittajille tässä maassa riittää kyllä töitä, ihan siinä missä
kuvaajillekin.
Mikko
Ensimmäinen lehtijuttuni julkaistiin Vaasa-lehdessä suunnilleen vuonna
1975. Sitä ennen lehti oli julkaissut muutamia kuviani. Tuossa jutussani
oli neljä kuvaa ja sille annettiin tilaa reippaasti yli puoli sivua.
Minulla on sellainen mielikuva, että lehdet ovat AINA ottaneet
ulkopuolisten juttuja kysymättä, onko tekijä kuvaaja vai
paperikoneenhoitaja. Jutun laatu ratkaisee.
Kirjoittelen lehtiin silloin tällöin edelleenkin. Kuviani kuitenkin
julkaistaan ehkä neljä kertaa useammin kuin juttuja. Jutut menisivät
helpommin, mutta niitä on niin tylsä kirjoittaa.
> Mutta TÄSSÄ NIMENOMAISESSA Jokelan tapahtumassa, josta en ole
> kirjoittanut kymmentä vuotta, oli kyse kuvaavien toimittajien
> esiinmarssista tavalla, joka sai lopulta myös kohteet nousemaan kapinaan.
> Miten tahansa ei voi öykkäröidä ihmisten surun keskellä.
> Vai sitäkö Mikko kannattaa.?
Nyt sitten odotetaan näyttöä. Paparazzikuvaaja on käsitteenä tuttu
monesta yhteydestä, joten sinulla on varmasti antaa meille näyttöä
siitä, että ne pahennusta herättäneet olivat nimenomaan kuvaavia
toimittajia. Ne olivat varmaan niitä samoja, jotka Dianan autoa ajoivat
takaa.
> Kuvaavat toimittajat puollustavat ammattikuntaansa viemällä yhden
> hienoimmista kuvaajayhteisöistä koskaan --ammatin, elannon ja
> luottamuksen tekemällä roskaa ilmaiseksi. Sen asian esiintuomiseksi teen
> töitä vaikka Mikolta palaisivat kädet hihojen kanssa.
> Jos kukaan ei koskaan uskaltaisi puollustaa vääryyttä vastaan
> taistelevia,-- ammattiyhdistys ja sosialistit eivät olisi koskaan
> saaneet aikaan työehtoja ja sosiaaliturvaa.
Vääryyttä vastaan varmaan monikin on valmis toimimaan. Et vain ota
huomioon sitä, että kuvan käyttö on nykyään aivan toista luokkaa kuin
aikaisemmin, samoin sen tuotannon ehdot. Kukaan ei ole kiintiöinyt
mitään osuutta kuvista millekään ammattikunnalle, vaan ne kuvat on aina,
myöskin menneisyydessä, otettu sieltä, mistä ne järkevästi saadaan.
On aika lapsellista vierittää teknisen kehityksen aikaan saama muutos
jonkun ammattikunnan niskoille. Latojien kohdalla tämä onnistui jonkin
aikaa, mutta se taisi olla viimeinen tapaus.
> Niinsanottu demokratia ei kestä kauaa sitä, että visuaalinen tiedotus
> siirtyy ammattitaidottomiin käsiin.
Aika kummallista, jos valokuva on ratkaisevassa asemassa mitä
demokratiaan tulee. Siinä suhteessa on huolta kannettavana nimenomaan
kirjoitetun sanan suhteen. Olen ihan samaa mieltä kuin se tutkija, jonka
mielestä median viitekehys on siirtynyt uskonnosta tieteen kautta
viihteeseen. Tässä on journalismin haaste.
> Mutta eihän sitä kukaan huomaa, kun ryhmädynamiikka ja nokkimisjärjestys
> pitää säilyttää ja koota selkäänraaputusta haukkumalla minut.
Tuota, se olet sinä joka tässä olet haukkunut. Minä olen yrittänyt sitä
kommentoida, mutta en jaksa enää uskoa että vastaat itse asiaan.
> Olen ollut alalla 32 vuotta. Yksikään lehti ei ole koskaan ottanut
> yhdenkään lehtikuvaajan uutis- ym juttuja vastaan, koska toimittajat
> ovat suojelleet työtään raivokkaasti.
Puhut puhdasta palturia. Kirjoittavalle toimittajalle ei ole olemassa
minkäänlaisia muodollisia alalletulovaatimuksia. Muuten en minäkään
voisi tätä hommaa tehdä. Tämä ala on kaikkein vapain osaavan tulla ja
kirjoittaa.
> Saves on kirjoittanut poleemisia juttuja muutamia. Siinä kaikki.
> Toimittajat ovat lähempänä toimitusten valtaa ja ostamista, siinä syy.
> Turha inistä, että pitää oppia kirjoittamaan, sellaisia, journalistin
> koulutuksen saaneita kuvaajia on jo parisen kymmentä, työttöminä.
Yksikään, jolla on kohtuullinen yleissivistys, joka osaa kirjoittaa,
pitää aikataulut ja jolla on yhteiskunnasta jotain kokemusta ja
suhteellisuudentajua, ei ole työtön. Se on eri juttu, jos vaatii että
jonkun pitäisi maksaa kuukausipalkkaa tai jonkun pitäisi ostaa juuri
tietyn alan juttuja.
Puhut asiasta, jota et tunne.
Olli
> > Olen ollut alalla 32 vuotta. Yksikään lehti ei ole koskaan ottanut
> > yhdenkään lehtikuvaajan uutis- ym juttuja vastaan, koska toimittajat
> > ovat suojelleet työtään raivokkaasti.
>
> Höpö höpö Jore, höpö höpö. Jo kymmenen vuotta alalla on riittänyt
> todistamaan että tuo ei pidä paikkaansa, ehkäpä kyse on sitten vain jonkun
> asenteista.
----------------
Ystävällisesti esittänet ryhmälle tällaisen tapauksen.
Olisin aika ihmeissäni jos pystyt näyttämään minulle
ammattilehtikuvaajan kirjoittaman sanomalehtijutun.
Tunnen jokseenkin jokaisen alani työtä tekevän tässä maassa.
Odottelen vastausta kiihkeästi.
puusa
>
> Ensimmäinen lehtijuttuni julkaistiin Vaasa-lehdessä suunnilleen vuonna
> 1975. Sitä ennen lehti oli julkaissut muutamia kuviani. Tuossa jutussani
> oli neljä kuvaa ja sille annettiin tilaa reippaasti yli puoli sivua.
> Minulla on sellainen mielikuva, että lehdet ovat AINA ottaneet
> ulkopuolisten juttuja kysymättä, onko tekijä kuvaaja vai
> paperikoneenhoitaja. Jutun laatu ratkaisee.
>
> Kirjoittelen lehtiin silloin tällöin edelleenkin. Kuviani kuitenkin
> julkaistaan ehkä neljä kertaa useammin kuin juttuja. Jutut menisivät
> helpommin, mutta niitä on niin tylsä kirjoittaa.
------
Et ole ammattilehtikuvaaja.
Ystävällisesti esittänet mielikuvasi tueksi jokun casen tästä.
Vaikkapa ao Vaasa lehdestä.
Tunnen jokseenkin jokaisen alalla, enkä ole ikinä kuullut että
ammattilehtikuvajan tarjoamaa lehtijuttua olisi julkaistu.
odotan mielenkiinnolla oppiakseni uutta.
Jos tämä on yleistä niin löydät lonkalta esimerkin.
Puusa
En ole ammattikuvaaja. Minähän en saa tuloja lehtikuvaamisesta. Minä
annan kuviani ilmaiseksi lehtiin ihan siksi, että saataisiin joku tolkku
kuvien hintatasoon.
Et kuitenkaan puhunut ammattikuvaajien kirjoittamisesta vaan kuvaajien
kirjoittamisesta.
> Tunnen jokseenkin jokaisen alalla, enkä ole ikinä kuullut että
> ammattilehtikuvajan tarjoamaa lehtijuttua olisi julkaistu.
> odotan mielenkiinnolla oppiakseni uutta.
Onko sinulla joku selitys tähän, että ammattilehtikuvaajan kirjoitusta
ei ihan piruuttaan koskaan julkaista?
Siis jotain muuta selitystä kuin että on olemassa ammattilehtikuvaajien
vastainen salaliitto, jossa mukana olevat eivät julkaise hyvää tekstiä,
jos huomaavat että sen on kirjoittanut ammattilehtikuvaaja?
Ja kyllä, tämä kiinnostaa ihan aikuisen oikeasti.
Olli
>
> En ole ammattikuvaaja. Minähän en saa tuloja lehtikuvaamisesta. Minä
> annan kuviani ilmaiseksi lehtiin ihan siksi, että saataisiin joku tolkku
> kuvien hintatasoon.
------------
Tuhon trolliin en mene, valitan!
Sensijaan tuon kommenttisi lähetin Lehtikuvaajat rY:n ja
Journalistiliittoon, jotta näkevät millaista tämä on.
Siis kiitos trollista.
Mutta odottelen tässä vaikkapa vain yhtä esimerkkiä siitä lehtijutusta..
Jos et pysty ainuttakaan esimerkkiä esittämään on aiempi kommenttisi
silkkaa roskaa.
Eli yksikin case lehtikuvaajan tekemästä lehtijutusta.
Minä voin nimittäin suoralta kädeltä heittää peliin satoja tallentamiani
toimittajien kuvaamia kamalia valokuvia.
Pannaanpa tämä laajempaakin jakeluun.
Tarjoan tuopin olutta Helsingin aseman kuppilassa jokaiselle, joka
näyttää ammattilehtikuvaajan tekemän ja kuvittaman lehtijutun joka
käsittelee muuta kuin valokuvausta. Tyypillisesti lehtitalot pyytävät
nimittäin kesäkuussa kuvaajilta vinkkejä lomakuviin, jotka sitten
toimittaja kokoaa jutuksi.
puusa
Minä en viitsi mennä sinun puolestasi kaivelemaan lehtiarkistoja. Vain
harva lehti on kerännyt nettiin arkistoa jutuista. Minä tiedän vain
HBL:ssä, muinoisessa Vaasa-lehdessä ja Keskisuomalaisessa olleista
ammattikuvaajien tekemistä jutuista. Niistä on niin paljon aikaa, ettei
niitä ole ollut netissä. Sinä lisäät tosin noita määreitä joka
kommentissasi lisää. Ensin oli kuvaaja, sitten ammattikuvaaja ja nyt
lehtikuvaaja. Seuraavaksi se pitää olla sanomalehtikuvaaja ja sitten
Demarin lehtikuvaaja. Minä kerroin jo kuvaajasta, minä en ole muuta
luvannut enkä lupaa.
>
> Minä en viitsi mennä sinun puolestasi kaivelemaan lehtiarkistoja. Vain
> harva lehti on kerännyt nettiin arkistoa jutuista.
---------
Että silleen.
Höpötystä riittää, mutta kun pitäisi edes välttävästi todistaa
väitteitään, menee pissi housuun.
Kun kerran väitit, että näitä juttuja on niin eikös ne tule nyt
ulkomuistista..
Nää keskustelut on näitä..joku tekee tätä työkseen ja yrittää tehdä
jotain todellista alalla ja loput räksyttävät lahkeissa.
Asia nyt on niin ettei sellaisia mainitsemiasi juttuja ole. Piste.
Sinun kannattaa jatkaa ilmaisten kuvien lähettämistä lehtiin, että saat
hintatason kohdalleen, siinä sitä on harrastusta Taaville -mikä sitten
nimesi lieneekään.
Mutta minun nimeni on Jore Puusa ja uskallan seistä sen takana.
Over and out.
Kyllä minä muistan ne kolme juttua, satun nimittäin tuntemaan ne
valokuvaajat, jotka ne ovat kirjoittaneet. Korostan edelleen, että minä
en ole niitä luvannut missään vaiheessa kertoakaan. Minä kerroin, että
minä olen kirjoittanut yhden. Minä tiedän, että niitä on useampia, mutta
en ole väittänyt niitä olevan siinä määrin, että niillä olisi jotakin
suurempaa merkitystä. Tuo on juuri puusan tapaista jankkaamista. Jos
puusa ei niitä löydä, niin niitä ei sitten ole. Mitä se minulle kuuluu,
kuinka vajavainen hänen tietämyksensä on.
Sitä paitsi puusa kinasi MikkoJ:n kanssa, minua on turha syyttää siitä,
ettei niitä juttuja löydy.
> Kyllä minä muistan ne kolme juttua, satun nimittäin tuntemaan ne
> valokuvaajat, jotka ne ovat kirjoittaneet.
--------
OOOOHHHHH, kolme juttua! Upeaa.
Kerrotko nimet niin tsekkaan.
Suomessa on siis kolme kertaa lehtikuvaaja kirjoittanut jutun lehteen.
WOW.ja muistakaa kaikki, että tarjoan vapaavalintaisen oluen sille, joka
yhdenkin tällaisen jutun näyttää toteen.
Jos riittävän moni haluaa, voin koota webiin kauhugallerian toimittajien
ottamista surkuhupaisista kuvista,--- niitä nimittäin riittää.
--------
> Sitä paitsi puusa kinasi MikkoJ:n kanssa, minua on turha syyttää siitä,
> ettei niitä juttuja löydy.
--------
Nyyh, alkaa mua itkettää, enks mää sun ressukan hiekkalaatikolla
kinannutkaan. Tunnusta hyvä nimetön kuin mies ( oliko sukupuoli
oikein?), että trollaaminen meni metsään ja keskity minua tyhmempien
pilkkaamiseen, siinä olet hyvä.
Ja valokuvauksen asia kehittyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy!
I rest my case here with "taavi"!
Mutta mun ihan oikea nimeni on siis Jore Puusa
> Nyyh, alkaa mua itkettää, enks mää sun ressukan hiekkalaatikolla
> kinannutkaan. Tunnusta hyvä nimetön kuin mies ( oliko sukupuoli
> oikein?), että trollaaminen meni metsään ja keskity minua tyhmempien
> pilkkaamiseen, siinä olet hyvä.
>
> Ja valokuvauksen asia kehittyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy!
>
> I rest my case here with "taavi"!
> Mutta mun ihan oikea nimeni on siis Jore Puusa
Minun täytyy myöntää, että olisin aika kiinnostunut tietämään,
mikä on se perimmäinen syy, joka saa sinut kerta toisensa jälkeen
ryntäämään pohtimaan ammattilaisuuteen liittyviä kysymyksiä
harrastajaryhmään ja kaiken lisäksi solvaamaan ja halventamaan
kaikkia, jotka uskaltavat jostain asiasta kanssasi vähänkään
eriävän mielipiteen.
Tämä on vähän sama kuin, että joku Nanson tirehtööreistä ryhtyisi
meuhkaamaan tekstiiliteollisuuden globalisaation ongelmista
Ylä-Vaskiveden maamiesseuran emäntäjaoston ompeluseurassa.
Eivätkö ammattilaiskollegasi enää keskustele kanssasi, vaan sinun
täytyy etsiä aseenkantajia harrastajien joukosta? Käsi sydämelle.
Niin joo. Olet näköjään oppinut karvankasvuikäisten käyttämän
sanan "trolli". Kiitettävää oppimiskykyä. Tosin olet myös oppinut
käyttämään sitä samalla tavoin väärin kuin karvankasvuikäiset.
Sanan pohjimmainen käyttötarkoitus ei ole olla viimeinen
oljenkorsi argumenttien loppuessa.
Kaikella ystävyydellä,
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
Trollaaminen meni metsään. Tartuit ihan väärään asiaan.
Valokuvauksen asia kehittyy nykyään kovaa vauhtia niiden kohdalla, jotka
kehittyvät. Ne, jotka jämähtävät paikalleen, eivät kehity. Toimittajat,
jotka kuvaavat, kehittyvät vähitellen. Mikäs hätä tässä olisi.
Tuosta joren väitteestä, että kuvaajien juttuja ei julkaista, voi tehdä
vain sen johtopäätöksen, että ammattilehtikuvaajat eivät osaa kirjoittaa.
Minun nimeni ei muuten ole taavi. En halua tälläkään kertaa sähköpostia
puusalta. Kai myöskin huomaat, että minä en provosoidu. Minä vaan provosoin.
Tätä aspektia en täysin ymmärrä. Jos vain kaksi oppilaitosta
kykenee valistamaan ammattitaitoisia kuvaajia, miten se voi
olla demokratian kannalta suotuisinta.
Mitä tulee kirjoittajan esittämiin mielipiteisiin kuvituksen laadusta ja
kerronnasta, niin aihetta huoleen on minustakin. Maakunnassani
ilmestyvä sanomalehti mainitsee aina kuvaajan nimen kuvatekstissä.
Toimittajan ja lehtikuvaajan otosten erottamiseen sitä tietoa ei tarvitse
sieltä lukea.
Vinski
> Minun täytyy myöntää, että olisin aika kiinnostunut tietämään,
> mikä on se perimmäinen syy, joka saa sinut kerta toisensa jälkeen
> ryntäämään pohtimaan ammattilaisuuteen liittyviä kysymyksiä
> harrastajaryhmään ja kaiken lisäksi solvaamaan ja halventamaan
> kaikkia, jotka uskaltavat jostain asiasta kanssasi vähänkään
> eriävän mielipiteen.
---------------------------
Kukahan täällä solvaa ja nimelläni. Tai on solvannut vuosikausia.
Ainoa joista minä nimellä kirjoitan ovat Orkomaa ja Salanne, eikä syyttä.
Minä kirjoitan asioista, sinä minusta.
Tietysti minusta, koska et asioista osaa, vaan suomalaiseen tapaan
haluat lopettaa kaiken sellaisen alkuunsa, josta voisi jotain muutosta
koitua.
Koska et ole lukenut tekstejäni tässä threadissa, kehotan lukemaan
seuraavan.
Harrastajaryhmään kaiketi harrastajien valokuvauksen tuohoamisvimmasta
pitää kirjoittaa..vai mitä olet mieltä.
Minä kirjoitan seuraavasta syystä.
Koetan kirjoittaa selvästi:
Harrastajat lietsovat toisiaan kuvaamaan ammattilehtikuvaajien alueella
halvempaan hintaan.
Amatöörit polkevat hinnat alas ja samalla kuvien laadun ollessa kelvoton
joka suhteessa--- vievät koko lehtijournalismin uskottavuutta.
Kun uskottavuus menee( Jokela) niin todellisten ammattilaisten työnteko
vaikeutuu lähes mahdottomaksi.
Menikö perille. Tästä minä kirjoitan ja olen kirjoittanut kauan ja
kirjoitan vastakin kun saan sellaisia indisioita kuten ne joilla tämän
threadin aloitin.
Mutta ethän sinä näitä mun juttuja edes lue, luet vain kuka kirjoittaa
ja nautit siitä että saat käydä kimppuun.
Suomalainen yhteiskunta voi erittäin huonosti.
Katso peiliin ja näet omissa kirjoituksissasi makrotasolla pienen
yhteisen nimittäjän kaikkien pahoinvoinnille. Kaiken positiivisen ja
erillaisen tuhoamisyrityksen.
> Eivätkö ammattilaiskollegasi enää keskustele kanssasi, vaan sinun
> täytyy etsiä aseenkantajia harrastajien joukosta? Käsi sydämelle.
----------
Minä en tarvitse aseenkantajia.
Lue tuo niin tajuat, miksi itse kirjoitat.
Ryhmädynamiikkaa, kavereita verkossa ja nillityksen kohteet.
Yhteinen hyökkäys toisinajattelijan kimppuun ja makeat naurut päälle.
Koetapas tehdä jotain valokuvauksen hyväksi...eikä vain kaivertaa sitä
sisältä ontoksi.
I rest my case with matti.
Jorepuusa.
Opettelisit lopultakin Ollin sukunimen oikein. Jos kirjoitat nimellä,
niin tarkista oikeinkirjoitus.
Simo S.
> jorepuusa wrote:
> > Niinsanottu demokratia ei kestä kauaa sitä, että visuaalinen tiedotus
> > siirtyy ammattitaidottomiin käsiin.
>
> Tätä aspektia en täysin ymmärrä. Jos vain kaksi oppilaitosta
> kykenee valistamaan ammattitaitoisia kuvaajia, miten se voi
> olla demokratian kannalta suotuisinta.
-----------------
Hyvä, asiallinen kysymys.
Ao kouluissa saa myös muuta kuin valokuvauksen teknistä opetusta.
Koulutukseen liittyy valokuvan ja yhteiskunnan suhdetta, valokuvan
historiaa verrattuna lähihistoriamme tapahtumiin, semiotiikkaa ja siihen
liittyen kuvanlukemista, jonka yhteydessä analysoidaan tarkoin esim
ääriryhmien valokuvankäyttöä propagandassaan.
Jne...yhteiskunnallinen ja oivaltava ja kuvaan liittyvä yleissivistys on
mahdollista saada Lahdessa ja TAIK:issa.
...
Miten tämä liittyy demokratian ylläpitoon.
Mitä suurempi yleissivistys ja lukeneisuus lehtikuvaajalla on sitä
syvemmälle hän pystyy menemään esim kuvatessaan demokratialle vieraita
ilmiöitä. Mutta jos lehtikuvaaminen on vain mekaanista napinpainamista
kuten kuvaavilla toimittajilla, voidaan heidän eteensä asettaa mikä
tahansa yhteiskunnallinen indoktrinaatiotekijä ja kuva ollessaan vain
reproduktio, välittää kohteen haluaman asian, ei kuvaajan käsitystä
siitä.
Tässä se.
Jore Puusa
Lehtikuvaajia en tunne, aikakauslehdistä löydät nimet itsekin kun viitsit
katsoa jutun alusta kuka kuvaa ja kuka kirjoittaa. Ja tiedän että tästä
tulee itkuvinkua, en välitä. En vain vedä näihin sinun p#skajuttuihisi
nimellä mukaan ketään tuttujani iäti sfnetin arkistoihin luettavaksi. Kun
esimerkkiä haluat niin voit helposti löytää monta kuvaajaa, jotka kirjoittaa
myös tekniikka-aiheisia juttuja kameroista. Kaikki kun eivät näe kameraa
pakollisena saastaisena välikappaleena Jumalaisen kuvaajan ja kohteen
välillä.
Mikko
---------------
Eli siis sinäkään et pysty esittämään ainuttakaan lehtikuvaajaa, joka
kirjoittaisi juttuja yleisistä aiheista lehtiin, esim omien ideoittensa
pohjalta.
Eikä niitä löydä kukaan muukaan tästä ryhmästä.
Niitä jotka pystyvät kirjoittamaan ja ovat ammattimaisia lehtikuvaajia
on kymmenkunta.
Joka kerran kun joku heistä on tarjonnut juttua lehdelle kuvineen,
toimittaja ampuu yrityksen alas.
Toimittajien käytös keikoilla lehtikuvaajia kohtaan on ylimielistä,
sormien napsuttelun tasolla. Otapas tuosta kuva poika ja laita
laajakulma.
Miksei sitten kukaan kollegani tue minua täällä? Koska kukaan heistä ei
uskalla, he haluavat pitää loput duuninsa.
Jos kritisoi esim ostavaa toimittajaa on työt tehty.
Esimerkkejä löytyy kymmenittäin.
Toimittajafreekin on aina lähempänä keskustoimitusta kuin lehtikuvaaja.
Minulla on aiheesta omakohtainen kokemus tästä ryhmästäkin: kriittinen
tekstini muutaman vuoden takaa lehtikuvauksesta suhteutettuna
yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen kantautui "sattumalta"
asiakkaalleni ja siihen loppui kuvaukset ao.lehteen.
Mutta koska olen jo vanha ja pääelinkeinoni tulee pikku remonteista ja
opetuksesta ja pienestä taksinajosta,-- koska toimittajat ovat vieneet
varsinaiset työni, uskallan puhua totta.
Ja Jumalaisesta kuvaajasta tulikin mieleen, nyt lähden isäni huomisiin
hautajaisiin Turkuun. Joten seuraa vuorokauden vastaustaukoni kaikille
selkäänpuukotajille.
-----------------
PS: linnamäellä oli aikanaan peli, jossa neliömetrin kokoisessa laudassa
olevista koloista pomppasi esiin ukkeli, pelaajan piti lyödä sitä
silloin päähän.
Outo yhteneväisyys tähän ryhmään. Onneksi ette muodosta
sisäministeriötä, toisinajattelijat olisi silloin varmaan viety ajat
sitten navetan taakse.
jore puusa
> Mutta odottelen tässä vaikkapa vain yhtä esimerkkiä siitä lehtijutusta..
> Eli yksikin case lehtikuvaajan tekemästä lehtijutusta.
Onhan noita näkynyt. Esim. it-alan lehdissä on näkynyt valokuvaajan
(siis ei toimittajan, vaan valokuvaajan) kirjoittamia juttuja esim.
uusista digikamerarungoista. Työkseen kuvaavahan erottanee paremmin mikä
rungossa on hyvää ja mikä huonoa kuin "tavallinen tallaaja". Eipä silti
kukaan ole valittanut, että sivun mittaisen testin uudesta rungosta
kirjoittava valokuvaaja veisi leivän toimittajien suusta...
Esimerkki: http://mikropc.net/nettilehti/artikkeli.jsp?id=ect_1M8DDOfA0b
Jutun kirjoittaja: http://www.abcd.fi/abcd/avaus.html
> Tarjoan tuopin olutta Helsingin aseman kuppilassa jokaiselle, joka
> näyttää ammattilehtikuvaajan tekemän ja kuvittaman lehtijutun joka
> käsittelee muuta kuin valokuvausta. Tyypillisesti lehtitalot pyytävät
Lasketaanko tuotearvio valokuvausta käsitteleväksi jutuksi?
--
Jos vastaat sähköpostitse, poistathan roskapostieston
sekä sähköpostiosoitteen invalidisointitekijän. Kiitos.
Kirjoitetaan Jore asiasta.
Mistä tämä harrastajien vimma tuhota valokuvaus mielestäsi johtuu?
Mitä sille voitaisiin tehdä, harrastajien kenttähän on kovin laaja ja
siinä on monenlaisia kuvaajia. Miksi harrastajat sinun näkemyksesi
mukaan tunkevat ammattikuvaajien alueelle, onko kysymys vain ahneudesta
vai onko mukana muitakin tekijöitä? Jos kyse on jonkinlaisesta yleisestä
ahneuden ja piittaamattomuuden ilmapiiristä (olen ollut aiemmista
teksteistäsi ymmärävinäni tämän sinun näkemykseksesi), eikö silloin
muutoksen pitäisi lähteä jostakin muusta kuin yksittäiseen toimintaan
puuttumisesta?
Eivätkö nämä kuitenkin olisi keskeisiä asioita ennemmin kuin
yksittäisten keskustelijoiden keskinäiset välienselvittelyt?
Oliko riittävän asiallista?
Väinö Louekari
> ...
> Miten tämä liittyy demokratian ylläpitoon.
> Mitä suurempi yleissivistys ja lukeneisuus lehtikuvaajalla on sitä
> syvemmälle hän pystyy menemään esim kuvatessaan demokratialle vieraita
> ilmiöitä. Mutta jos lehtikuvaaminen on vain mekaanista napinpainamista
> kuten kuvaavilla toimittajilla, voidaan heidän eteensä asettaa mikä
> tahansa yhteiskunnallinen indoktrinaatiotekijä ja kuva ollessaan vain
> reproduktio, välittää kohteen haluaman asian, ei kuvaajan käsitystä
> siitä.
> Tässä se.
> Jore Puusa
Pitäisikö demokratian ylläpito perustua TAIK/Lahti-filtterillä
kyllästetyn lehtikuvaajan arvovalintoihin?
Simo S.
>
> Lasketaanko tuotearvio valokuvausta käsitteleväksi jutuksi?
>
Ei sitä voi mitenkään laskea valokuvausta käsitteleväksi. Juurihan jore
totesi, että sellaiset oppilaitokset, jotka käsittelevät laitteita tai
tekniikkaa, eivät tuota valokuvaajia. Valokuvaus on ihan eri asia kuin
tekniikka.
> Ja Jumalaisesta kuvaajasta tulikin mieleen, nyt lähden isäni huomisiin
> hautajaisiin Turkuun. Joten seuraa vuorokauden vastaustaukoni kaikille
> selkäänpuukotajille.
>
Otan osaa.
Kuka kuvaa tilaisuuden?
Simo S.
>
> Pitäisikö demokratian ylläpito perustua TAIK/Lahti-filtterillä
> kyllästetyn lehtikuvaajan arvovalintoihin?
>
> Simo S.
-----------
Mieluummin siihen kuin ahneen ja muista piittaamattoman toimittajan
surkeisiin suorasalamaräpsyihin tuskaisesta teinistä Jokelassa.
Ja nyt autoon ja menoksi faija kuoli isänpäivänä ja haluaa päästä
hautaan.
pUusa
> Ainoa joista minä nimellä kirjoitan ovat *Orkomaa* ja Salanne, eikä syyttä.
Jos lehtikuvaajat eivät juuri juttuja kirjoita, minulle alkaa
pikkuhiljaa valjeta miksi.
Olli
Täältä tule yksi ääni! Kokoa ihmeessä! On kiva oppia uutta ja saada tähän
tarinaan konkreettisia esimerkkejä!
t:Jukka
Väinö Louekari
> Miksei sitten kukaan kollegani tue minua täällä? Koska kukaan heistä ei
> uskalla, he haluavat pitää loput duuninsa.
> Jos kritisoi esim ostavaa toimittajaa on työt tehty.
> Esimerkkejä löytyy kymmenittäin.
> Toimittajafreekin on aina lähempänä keskustoimitusta kuin lehtikuvaaja.
Oikeasti Jore, älä jatka enää, mun sydän särkyy... *snif*
Mikko
> Mutta jos lehtikuvaaminen on vain mekaanista napinpainamista
> kuten kuvaavilla toimittajilla, voidaan heidän eteensä asettaa mikä
> tahansa yhteiskunnallinen indoktrinaatiotekijä ja kuva ollessaan vain
> reproduktio, välittää kohteen haluaman asian, ei kuvaajan käsitystä
> siitä.
Nyt tietysti voidaan kysyä, kuuluuko uutiskuvassa olla kuvaajan näkemys?
Kaikissa muissa kuvissa, reportaasit mukaanlukien toki kyllä. muut
UUTISkuvassa?
Katselin eilen ilmestyneen Suomenkuvalehden kuvia huolella. Minusta siellä
on paljon heikkojakin kuvia mukana. Jonkinlainen tapa näyttäisi olevan
laittaa horisontti vinoon tai rajata kuvat jotenkin oudosti. Eivät kaikki
kuvat ole hyviä. Onkohan ammattimiestenkin kuvissa eroa?
Kynä on vahva. Lehti on kirjoitettua sanaa ja kuva on
kontekstissa. Ettei mukana olisi ripaus turhautumista tähän
toimitukselliseen aksioomaan, jonka suurin osa lehden lukijoista
sellaisena ymmärtää.
Vinski
sallittakoon minunkin, diletantin digiharrastelijan, heittävän rikkani
tähän rokkaan.
Kirjoitit ankaraa kritiikkiä mm. siitä, että nämä ns. toimittaja-
kuvaajat ja OTOt häiritsevät "tilaisuuden rauhaa". Jotenkin
kirjoituksestasi saa sen kuvan, että katsot tämän jollakin tavoin
johtuvat digitaalikuvauksen helppoudesta.
Kuten varmaan itsekin olet jo huomannut, olet selvästikin lähettänyt
kirjoituksesi väärään ryhmään.
Kirjoitat myös ammattikuvaajan olevan "näkymätön".
Jos siirrymme ajassa taaksepäin jonnekin kahdeksankymmentäluvun alkuun
ja muistamme, millä tavoin tuon ajan "vaikeilla" aparaateilla
huseeraavat ammattikuvaajat hommansa hoitivat, paljastuu ristiriita:
"Vaikeakäyttöisillä" (ei digi-) välineillä kuvanneet ammattilaiset
toimivat usein todella julkean häiritsevästi! Missä näinollen luurasi
noiden konkareiden ammattitaito?
Minäkin, diletantti digikuvaaja, erehdyin taannoin olemaan oikeaan
aikaan oikeassa paikassa - kuvasin omaksi huvikseni muuatta
kuninkaallista. Olin löytänyt mielestäni mukavan paikan odotellessani
Norjan kuninkaan "ohimarssia". Ympärilläni kiehui kokonainen
rautaisten ammattilaisten parvi käsissään tuollaisia päättömän
kalliita digiyksisilmäisiä, joihin oli sovitettu jos jonkinmoisia
runkkuputkia - pienehköistä nikkornakkorzoomeista aina valtaisiin,
kenties 28-300 millisiin kanuunoihin. Itselläni oli käytössä muuan
Fujin pikkuriikkinen digipokkari. Noiden kanuunoiden rätistessä
sarjatulta ympärilläni otin muutaman kuvan tilaisuudesta. En
kuitenkaan usko millään tavoin häirinneeni arvoisan vieraan rauhaa.
Lopputulos?
Yksi minun ottamistani (noin kymmenestä) kuvista julkaistiin lehdessä,
jonka painos oli tuolloin likipitäen puoli miljoonaa kappaletta.
Uskallan väittää kuvani olleen teknisesti erinomainen ja
dokumenttinakin ihan hyvä. -Muiden kuvaajien tuotannosta yhtäkään ei
julkaistu yhtä laajalevikkisessä lehdessä.
Ehkä näiden OTO-kuvaajien olemassaololle sittenkin löytyy jonkinlainen
oikeutus?
Aivan, mutta ammattilaiset eivät ole. Kirjoituksen lähtökohtahan
oli, että kuvaaminen pitäisi jättää ammattilaisille.
Osmo
Jaksat vittuilla jopa tässä kohdassa.
Isäni kuoli viime isänpäivänä klo 19.29.
En kirjoittanut siitä tänne saadakseni lukea piruiluasi jopa isäni
kuolemasta, hyi helvetti. Venäjältä kotoisin olevana olen avoin
kirjoittamaan suuresta murheesta mutta en ole avoin Salanteen tapaisten
vittuilun ymmärtämiseen..
Over and out.
Puusa
> In article <kZD1j.256513$Hb2.1...@reader1.news.saunalahti.fi>,
> Simo Salanne <etunimi....@silppuri.iki.fi.invalid> wrote:
>
>
>>jorepuusa wrote:
>>
>>
>>>Ja Jumalaisesta kuvaajasta tulikin mieleen, nyt lähden isäni huomisiin
>>>hautajaisiin Turkuun. Joten seuraa vuorokauden vastaustaukoni kaikille
>>>selkäänpuukotajille.
>>>
>>
>>Otan osaa.
>>
>>Kuka kuvaa tilaisuuden?
>>
>>Simo S.
>
>
> Jaksat vittuilla jopa tässä kohdassa.
>
Täällä on keskusteltu hautajaisten kuvaamisesta otsikolla: "Mikähän
salamavehe, hautajaisten kuvaamiseen?". Keskusteluun on osallistunut
myös Puusa. Olin vilpittömän kiinnostunut (ilman "vittuilua") siitä
miten ammattikuvaaja järjestää omaisensa hautajaisten kuvauksen.
Simo S.
--------------
Kyllä kuuluu olla ja on aina ollut.
Kuvaajan näkemystä vailla olevista kuvista puuttuu särmä, aivan samoin
kuin täysin neutraalin toimittajan jutuista.
Esimerkki: uuden Suomen kuvaaja aikanaan kuvasi vappumarssilla uupuneen
työväenveteraanin vaipuneena istumaan kadun reunalle banderolli maassa.
kansanUutisten lehtikuvaaja kuvasi samassa marsiissa miten jäntevät
työläiset marssivat liput liehuen kohti kuvaajaa.
On mahdoton kuvata neutraalia kuvaa, ellei kuvaa sitä kuuluisaa
Gretach:in testitaulua. ( joka kyllä tuntuu täällä olevan tärkein kohde)
Jokainen kuvaaja ajattelee jonkin ajatusmallin tai piintymän kautta.
Chauvinisti kuvaa naiset viitteellisesti heikompina jne.
naiskuvaaja tekee pilkkaa miesten kaljamahoista.
Neutraalia uutiskuvaa ei ole.
Sellaisen ottaminen on mahdotonta siihen saakka kunnes kamera menee itse
keikalle..
Hyvä että uutiskuvat eivät ole neutraaleja, hyvä että on vielä parikolme
lehteä jotka tunnustavat väriä.
Olemme kohta kaikki samaa alkulimaa ellei joku välillä rohkaistu
ajattelemaan.
puusa.
> Hyvä että uutiskuvat eivät ole neutraaleja, hyvä että on vielä parikolme
> lehteä jotka tunnustavat väriä.
> Olemme kohta kaikki samaa alkulimaa ellei joku välillä rohkaistu
> ajattelemaan.
> puusa.
Joku voisi haluta ajatella itse eikä vain niitä ajatuksia, joita
valokuvaaja tyrkyttää. Hyvät uutiskuvat eivät siis välttämättä ole
neutraaleja, mutta parhaimmat ovat.
Olkoot ne sitä alkulimaa, jotka tyytyvät ammattilaisen asenteellisiin
uutiskuviin.
Tässä täytyy kyllä olla samaa mieltä Joren kanssa. Täydellisen
neutraalouden vaatimus sen paremmin uutistekstissä kuin kuvissakin on
jokseenkin turhanaikaista ja loppujen lopuksi mahdotontakain, mikäli
halutaan välittää jotain muutakin kuin pelkät tapahtumat. Pelkät
tapahtumat välittämällä syntyy taas sitten ilmaisjakelulehtiä, jotka
painavat uutistoimistojen välittämät uutiset sellaisenaan ilman
minkäänlaista analyysiä tai pohdintaa taustojen osalta. Sellaisten
uutisvälitykseen TV-uutiset toimivat sitäpaitsi oikeastaan lehtiä
paremmin, joten jos lehdiltä vaaditaan ehdotonta objektiivisuutta, niin
ne voisi oikeastaan saman tien lakkauttaa.
Tärkeää on tietysti, ettei faktoja vääristellä tai perusteettomasti
vähätällä tai korosteta jotain asiaa. Tämä kuitenkaan ei ole sama asia
kuin täydellinen neutraalius.
Tero P. Mustalahti
> Katselin eilen ilmestyneen Suomenkuvalehden kuvia huolella. Minusta siellä
> on paljon heikkojakin kuvia mukana. Jonkinlainen tapa näyttäisi olevan
> laittaa horisontti vinoon tai rajata kuvat jotenkin oudosti. Eivät kaikki
> kuvat ole hyviä. Onkohan ammattimiestenkin kuvissa eroa?
Tietysti niissä on eroja. "Outo rajaus" on kuitenkin niin epämääräinen
käsite, ettei sen perusteella voida oikeastaan keskustella mistään.
Horisontin vinous on tietysti jonkinasteinen virhe, ellei sitä sitten
käytetetä tietoisena tehokeinona, mutta toisaalta SK ei julkaise
kovinkaan paljoa varsinaista luonto- tai maisemakuvaa (jonkin verran
toki esim. luonnonsuojeluaiheisten juttujen kohdalla), joissa asialla
enemmän olisi merkitystä.
Tero P. Mustalahti
Totaalinen neutraalisuus on mahdottomuus, koska aina on mukana
kulttuurisidonnaisuus. Ei ajatella nyt kuvia vaan enemmänkin lehden
tekstiä. Minusta on tärkeä, että lehti itse tietää linjansa ja
arvomaailmansa ja myös näyttää sen lukijoille. Lehden linja voi olla
esim puoluesidonnainen (Kansan Uutisten tyyliin) tai "riippumaton" a la
hesari. Lukijat osaavat kyllä tulkita lukemansa sopivassa
viitekehyksessä, mikäli he tietävät, mikä se on. Siis lehden linja on
ihan sopiva viitekehys. Sen sijaan yksittäisen kirjoittajan mielipide ei
oikein saisi värittää uutista. Se voi värittää kolumnia tai
mielipidekirjoitusta, mutta asenteelliset uutiset ovat ikäviä. Sitten
joutuu ennen uutisen lukemista tarkistamaan, kuka sen on kirjoittanut.
Kaikki lehdet eivät sitä edes julkaise. Minusta pitäisi näkyä erikseen
uutinen ja toimittajan tulkinta siitä. Tämän päivän uutisoinnissa
Greenpeacen laivan tulon estämisyritys näkyy osittain asenteellisena.
Hesarin uutisointi ei ole puolueetonta, mutta tuskin siinä näkyy
myöskään toimittajan sympatiat tai antipatiat Greenpeacea kohtaan. Miksi
kuvaajalle pitäisi sallia sellainen asenteellisuus, jota toimittajille
ei sallita?
> Täydellisen
> neutraalouden vaatimus sen paremmin uutistekstissä kuin kuvissakin on
> jokseenkin turhanaikaista ja loppujen lopuksi mahdotontakain, mikäli
> halutaan välittää jotain muutakin kuin pelkät tapahtumat.
En itse kannata tuota neutraaliutta, vaan sitä että journalisti tekee
nimellään.
Slti täytyy ihmetellä tuota lähtökohtaa, että journalismi ilman
voimakasta kannanottoa on turhanaikuista.
> Pelkät
> tapahtumat välittämällä syntyy taas sitten ilmaisjakelulehtiä, jotka
> painavat uutistoimistojen välittämät uutiset sellaisenaan ilman
> minkäänlaista analyysiä tai pohdintaa taustojen osalta. Sellaisten
> uutisvälitykseen TV-uutiset toimivat sitäpaitsi oikeastaan lehtiä
> paremmin, joten jos lehdiltä vaaditaan ehdotonta objektiivisuutta, niin
> ne voisi oikeastaan saman tien lakkauttaa.
Olen samaa mieltä, paitsi että mitään voittoa tuottavaa ei lakkauteta.
> Tärkeää on tietysti, ettei faktoja vääristellä tai perusteettomasti
> vähätällä tai korosteta jotain asiaa. Tämä kuitenkaan ei ole sama asia
> kuin täydellinen neutraalius.
Nyt pitäisi miettiä, millainen kuva tyydyttää niitä mielenosoittajia, ja
millainen niitä kontrollifriikkejä. Sehän ei vähättelisi eikä
korostaisi. Jos nyt haetaan suomalaisia esimerkkejä.
Juuri neutraali kuva tyydytäisi kumpiakin: poliisi taltuttaa paskiaisen
/ vapaustaistelijaa pamputetaan.
Niin miksi en sitten halua neutraalia, hajutonta ja mautonta?
Siksi, että valokuvaaja on journalisti. Hän kertoo kykynsä mukaan
näkökantansa asiaan ja vastaa siitä nimellään. Kuvaajalla pitäisi siis
olla dramatiikan ja suhteellisuuden rtajua, jotta voi tiivistää asiansa.
Ei ole muita tapoja yrittää lähestyä todellisuutta. On valitettavaa että
kaupallisuus kaventaa näitä mahdollisuuksia, kuten aikaisemmin
monokulttuurisuus tai ns. porvarillinen hegemonia.
Olli
> Niitä jotka pystyvät kirjoittamaan ja ovat ammattimaisia lehtikuvaajia
> on kymmenkunta.
> Joka kerran kun joku heistä on tarjonnut juttua lehdelle kuvineen,
> toimittaja ampuu yrityksen alas.
> Toimittajien käytös keikoilla lehtikuvaajia kohtaan on ylimielistä,
> sormien napsuttelun tasolla. Otapas tuosta kuva poika ja laita
> laajakulma.
Tämä menee jo puhtaaksi demonisoinniksi, joten en oikein tiedä onko
tuolta pohjalta keskustelussa yhtään mitään järkeä.
> Miksei sitten kukaan kollegani tue minua täällä? Koska kukaan heistä ei
> uskalla, he haluavat pitää loput duuninsa.
> Jos kritisoi esim ostavaa toimittajaa on työt tehty.
> Esimerkkejä löytyy kymmenittäin.
Ei, vaan tuhansittain, vähintäänkin. Jos nimittäin tekee myyntityötä
missä vain siten, että haukkuu ensin ostajan, on väärällä alalla myipä
sitten mitä vain.
> Outo yhteneväisyys tähän ryhmään. Onneksi ette muodosta
> sisäministeriötä, toisinajattelijat olisi silloin varmaan viety ajat
> sitten navetan taakse.
Jos syy käytökseesi täällä on se, etä muut ovat valokuvauksen
vihollisia, niin mikäpä syy sitten on grafiikkaryhmässä? Ovatko ihmiset
siellä grafiikan vihollisia?
Minusta tapahtumia täällä ja siellä yhdistää vain yksi tekijä, ja se
olet sinä.
Olli
>Miksei sitten kukaan kollegani tue minua täällä?
Tiedätkö edes sitten että nämä kolleegasi lukevat juttujasi täältä?
Nyyssejä, edes yhtä ryhmää, ei lue aktiivisesti erityisen suuri porukka, ja
vielä vähäisempä määrä kirjoittaa. Noin verratuna muutamaan muuhun
nettikeskustelupalstaan, tai lehtiin jotka sinänsä eivät ole
vuorovaikutteisia.
Pidän tätä syytä paljon todennäköisempänä kuin esittämääsi syrjinnän. Toki
osa voi lukea, mutta kirjoittajien määrä paljon vähäisempi.
>varsinaiset työni, uskallan puhua totta.
Toisaalta mainitsit tässä ihan hyvän esimerkin syyksi miksi kirjoittajia,
tai erityisesti näkemyksesi tukijoita on vähän. Suomessa monet eivät pidä
kriittisistä mielipiteistä.
>Joten seuraa vuorokauden vastaustaukoni kaikille selkäänpuukotajille.
Ei sinun kannata vastata sellaisiin viesteihin jotka ovat mielestäsi
pelkkää herjausta. Takaisin et saa kuitenkaan mitään muuta ja toisaalta
usein oma vastauskin on herjaava tuollaisessa tilanteessa.
>Outo yhteneväisyys tähän ryhmään.
Tämän ryhmän lukijat tai kirjoittajat eivät toki ole yksimielisiä mistään
asiasta, eivätkä mikään yhtenäinen ryhmittymä. Jokainen on oma yksittäinen
yksilönsä.