Väriprofiileista
Markku L
Eli osaisi joku kertoa, miten noita väriprfiileja käytetään oikein?
Eli miten saan ruudulla näkyvät värit näyttämään samanlaisilta
tulostaessa?
Käytössä esim. Photoshop ja HP mustesuihkari, Nokian näyttö.
Samaan voisin kysyä, onko netissä ohjaita monitorin kuvan
säätämiseksi oikein? Itsellä on esim. kaksi kuvaputkinäyttöä
rinnan, enkä ole saanut niitä saman sävyiseksi millään. Eli voiko
putkessa olla niin isot sävyerot, että ei saa säädettyä (eri
valmistajan näytöt).
Simo Salanne
Timo Autiokari
>miten noita väriprfiileja käytetään oikein?
Värinhallinta on varsin helposti kuvattu:
Alustavat toimet:
1) profiloidaan (ja kalibroidaan) työnkulun varrella olevat laitteet.
Työnkulku, input:
1) Avataan raakakuva värihallittuun ohjelmaan
2) Mikäli kuvassa ei jo ole embeddoitua ICC profiilia niin oikea
laiteprofiili liitetään (Assign) siihen.
3) muunnetaan (ConvertTo) kuva omaan RGB työtilaprofiiliin.
4) Editoidaan ja talletetaan viimeistellyksi originaaliksi niin että
työtilaprofiili tallettuu (embeddoituu).
Työnkulku, output:
1) jos menee lehteen tms painoon niin lähetetään kopio
viimeistellystä originaalista.
2a) jos menee Web:iin (tai muuten vain PC:llä katsottavaksi) niin
avataan viimeistelty originaali ja muunnetaan se Web:ä hyvin
simuloivaan profiiliin (sellainen profiili on nimeltään nativePC) ja
talletetaan JPG:ksi.
2b) jos menee online tulostajalle niin avataan viimeistelty originaali
ja muunnetaan se ko tulostajan profiiliin ja talletetaan JPG:ksi
2c) jos menee oheispritterille niin avataan viimeistelty originaali ja
vain tulostetaan se värihallitusti, värinhallinta hoitaa muunnoksen
automaattisesti (toki tulostindriveriin pitää asettaa oikeat
asetukset).
Käytännössä siis työnkulku on erittäin helppo ja nopea. Mutta
alustavat toimet ovat joskus vähän työläämpiä ja/tai saattavat hieman
maksaa (joko profilointipalveluna tai sitten profiloinnin
mahdollistavan hw & sw hintana).
>Eli miten saan ruudulla näkyvät värit >näyttämään samanlaisilta
>tulostaessa? Käytössä esim. Photoshop ja HP mustesuihkari,
>Nokian näyttö.
Tässä siis onkelma on tulostimen profiili. Geneerisiä profiileita
niille voi jostain löytää, jopa ko tulostimen mukana tulleelta CD:ltä
mutta geneeriset profiilit eivät ole kovin tarkkoja.
>onko netissä ohjaita monitorin kuvan säätämiseksi oikein?
Toki niitä on. Minun saitti kokonaisuudessaan ei ole tarkoitettu ihan
vasta-alkajille mutta tämä siellä on mielestäni varsin hyvin
selitetty:
a) Säädä ensin monitorin säädöt paikalleen:
http://www.aim-dtp.net/aim/calibration/blackpoint/crt_brightness_and_contrast.htm
b) Sitten säädä gamma AdobeGamman avulla arvoon 2.5 käyttäen apuna
täältä http://www.aim-dtp.net/aim/evaluation/gamma_space/index.htm
löytyvää gamma 2.5 tilan karttaa.
c) Lopuksi säädä valkopiste menetelmällä kohdasta step 2 tältä
sivulta:
http://www.aim-dtp.net/aim/photoshop/v5/ps5_rgb_calibration.htm#white-point
Ja vihoviimeiseksi toista ylläoleva a,b,c (ne vaikuttavat jossain
määrin toisiinsa joten iteroimalla pääsee tarkempaan lopputulokseen).
>Itsellä on esim. kaksi kuvaputkinäyttöä rinnan, enkä ole saanut niitä
>saman sävyiseksi millään. Eli voiko putkessa olla niin isot sävyerot,
>että ei saa säädettyä (erivalmistajan näytöt).
Monitoreissa käytössä olevissa CRT putkissa ei ole sellaista eroa
(poislukien NEC:n uudehko järkyttävän kallis laaja-gamut malli) mutta
näyttöjen säädöillä niiden näyttämän voi saada aika lailla tolaltaan.
Eli mikäli CRT monitorissa ei ole vikaa niin sen saa erittäin hyvin
kalibroitua + profiloitua AdobeGammalla.
Timo Autiokari
Markku L
> 1) profiloidaan (ja kalibroidaan) työnkulun varrella olevat laitteet.
Luin tuota saitti, jonka sinä ja Simo annoitte. Olen nyt mielestäni
kalibroinut näyttöni ihan hyvin.
Sitä en ihan ymmärtänyt, että jos käyttää profiileja, niin
pitääkö silloin olla näyttö kuitenkin kalbroitu valko- ja
mustapisteen osalta? Olettaisin, että kyllä.
Tämä kone on Linux kone, joten tähän ei käsittääkseni saa
profiileja, esim. Gimpiin. Seuraavaksi täytyy koittaa säätää tuo
Windowskone ja Photari kuntoon.
Käyttämäni ikkunamanageri on XFCE4 ja se tarjoaa gammasäädön. Tosin
siinä ei ole mitään ohjeistusta. En oikein tajunnu tuota sivun juttua
gamman säädöstä. Se oma säätimeni on nyt asennossa 1.0 ja
mielestäni se yksi gammatestiliuska näkyi ihan ok. Eli tasrkoittaakohan
tuo arvo sitä, että se on se korjattu arvo. Jos monitori on 2.5, niin
ko. asennossa korjattu gamma on 1.0.
Mitenkäs tuon Windowskoneen kanssa. Siinä on mielestäni näyttiksen
asetuksissa myös tuo gammasäätö. Tarviiko silloin sitä Adoben
gammaloaderia? Eli miten homma sillä puolen toimii?
Kiitoksia vastauksista.
Timo Autiokari
>jos käyttää profiileja, niin pitääkö silloin olla näyttö kuitenkin
>kalbroitu valko- ja mustapisteen osalta?
Hmmm, lyhyt vastaus on että tietenkin.
Kalibrointi on laitteen toisto-ominaisuuksien säätämistä, siis sen
toiminta muuttuu jotenkin.
Profilointi on laitteen toisto-ominaisuuksien määrittelemistä (siis
sille vain tehdään ICC profiili (joka kertoo miten laite
väriteknisesti toimii).
Periaatteessa on mahdollista että näyttö vain profiloitaisiin mutta
jos esim sen mustapiste on rajusti väärin niin mikään profiili ei auta
alkuunkaan kunnolla, näyttö on siis ensin kalibroitava (säädettävä)
niin että profilointi voi tuottaa hyvän tuloksen.
Joitakin laitteita ei voi lainkaan säätää, esim oheislaitetulostimet,
niiden kanssa on sitten vain tehtävä se mitä profiloinnilla on
mahdollista tehdä.
>Tämä kone on Linux kone, joten tähän ei käsittääkseni saa
>profiileja, esim. Gimpiin. Seuraavaksi täytyy koittaa säätää tuo
>Windowskone ja Photari kuntoon.
En tunne Linuxia eli en tiedä onko siihen värinhallintaa tarjolla
mutta ICC profiilit ovat laiteriippumattomia. Profiilien lisäksi siis
tarvitaan värinhallinta-tuki, wintoosassa se on nimeltään MS ICM2.
>Käyttämäni ikkunamanageri on XFCE4 ja se tarjoaa gammasäädön. Tosin
>siinä ei ole mitään ohjeistusta. En oikein tajunnu tuota sivun juttua
>gamman säädöstä. Se oma säätimeni on nyt asennossa 1.0 ja
>mielestäni se yksi gammatestiliuska näkyi ihan ok. Eli tasrkoittaakohan
>tuo arvo sitä, että se on se korjattu arvo. Jos monitori on 2.5, niin
>ko. asennossa korjattu gamma on 1.0.
On arvo jolla säädetään. Eli säädetään 1.0:lla joka tarkoittaa että ei
tehdä mitään säätöä. Siis sinun monitori on säädetty OK; ne ovat
natiivisti gamma 2.5 tilassa.
Gamman arvon ilmoittamiseen on vallalla monta erilaista käytäntöä.
AdobeGammassa "DesiredGamma" arvo on se lopullinen efektiivinen gamma
tila.
>Mitenkäs tuon Windowskoneen kanssa. Siinä on mielestäni näyttiksen
>asetuksissa myös tuo gammasäätö. Tarviiko silloin sitä Adoben
>gammaloaderia? Eli miten homma sillä puolen toimii?
Jos AdobeGamma on käytettävissä niin ehdottomasti kannattaa käyttää
sitä. Siis AdobeGamma control panelia jolla gammaa säädetään ynnä
luodaan monitoriprofiili. Loaderi sitten vain aina bootissa lataa
luodun säädön näytönohjaimeen.
Lähes kaikissa näytönohjaindrivereissä on gamma säätö mutta mikään
niistä ei luo profiilia kuten AdobeGamma.
Timo Autokari
P. Lindgren
>
> Jos AdobeGamma on käytettävissä niin ehdottomasti kannattaa käyttää
> sitä. Siis AdobeGamma control panelia jolla gammaa säädetään ynnä
> luodaan monitoriprofiili. Loaderi sitten vain aina bootissa lataa
> luodun säädön näytönohjaimeen.
>
> Lähes kaikissa näytönohjaindrivereissä on gamma säätö mutta mikään
> niistä ei luo profiilia kuten AdobeGamma.
Kummallista. Minä en ole koskaan nähnyt yhdenkään käyttämäni koneen
näytonohjainajurissa gammasäätöä. Johtuu ehkä siitä, että en käytä litteitä
näyttöjä, joissa gammasäätö on välttämätön.
Sen sijaan esim. tässä koneessa, jolla nyt naputtelen, näkyy olevan
näytönohjaimen (ATI 3D Rage Pro) ajurin asetuksissa Color Management
välilehti, josta voi valita halutun monitorin väriprofiilin.
Se on minulle kuitenkin hiukan epäselvää, mitä nuo näytönohjaimen
profiilit oikeastaan tekevät. Olettaako näytönohjaimen ajuri, että
näytettävä kuva on sRGB väriavaruudessa, ja jos monitori poikkeaa
siitä, niin sitten värejä muutetaan? Jos valitsen "sRGB Color Space Profile",
niin onko se sama kuin jos profiilia ei olisi ollenkaan?
Jos otan värienhallinnan käyttöön esim. Picture Publisherissa, niin pitääkö
silloin kytkeä näytönohjaimen väriprofiili pois käytöstä?
--
Pauli
Timo Autiokari
>Minä en ole koskaan nähnyt yhdenkään käyttämäni koneen
>näytonohjainajurissa gammasäätöä.
Usein se ei asennu default asentuksella vaan pitää tehdä full install.
>Johtuu ehkä siitä, että en käytä litteitä näyttöjä,
>joissa gammasäätö on välttämätön.
Littunäytöt eivät omaa gamma toistokäyrää (se on CRT:n ominaisuus)
joten littua ei kannata yrittää säätää erillisen gamma työkalun avulla
(kuten AdobeGamma tms) mutta jos niiden omassa softassa on gamma säätö
niin se saattaa ehkä osapuilleen toimia.
>mitä nuo näytönohjaimen profiilit oikeastaan tekevät.
Ne eivät "tee" mitään. Siis värinhallinta käyttää profiileita.
Laitteen ICC profiili on vain tiedosto jossa laitteen väritekniset
toisto-ominaisuudet on kuvattu.
>Olettaako näytönohjaimen ajuri, että näytettävä kuva on
>sRGB väriavaruudessa, ja jos monitori poikkeaa siitä,
>niin sitten värejä muutetaan?
Ei oleta eikä muuta värejä, mikään näytänohjain-ajuri ei tee mitään
värinhallintaa. Elikä myöskään wintoosa.
>Jos valitsen "sRGB Color Space Profile", niin onko se sama
>kuin jos profiilia ei olisi ollenkaan?
Ei ole ollenkaan sama. Siis jos valitset sadRGB profiilin CRT näytön
profiiliksi niin värinhallinta ei ole kunnossa.
>Jos otan värienhallinnan käyttöön esim. Picture Publisherissa,
>niin pitääkö silloin kytkeä näytönohjaimen väriprofiili pois käytöstä?
Ei, vaan siellä DisplayProperties/ColorManagement välilehdellä
nimenomaan pitää olla määriteltynä näytön tarkka ICC profiili.
Timo Autiokari
P. Lindgren
> "P. Lindgren" <no.e...@at.usenet.invalid> wrote:
>
> Littunäytöt eivät omaa gamma toistokäyrää (se on CRT:n ominaisuus)
> joten littua ei kannata yrittää säätää erillisen gamma työkalun avulla
> (kuten AdobeGamma tms) mutta jos niiden omassa softassa on gamma säätö
> niin se saattaa ehkä osapuilleen toimia.
Nimenomaan littunäytöissä sitä gammakorjausta tarvitaan, koska
littunäyttö on (karkeasti) lineaarinen, kun taas kuvissa talletettu
tieto on normaalisti sRGB väriavaruudessa (jossa on gamma n. 2.2).
Kuvaputkella normaali sRGB väriavaruutta käyttävä kuva näkyy
suhteellisen oikeana ilman mitään gammakorjaustakin.
(Tietenkin kunnollinen tulos edellyttää kirkkauden, kontrastin ja
gamman säätämistä aina kun ympäristön valaistus muuttuu.)
>
> >mitä nuo näytönohjaimen profiilit oikeastaan tekevät.
>
> Ne eivät "tee" mitään. Siis värinhallinta käyttää profiileita.
> Laitteen ICC profiili on vain tiedosto jossa laitteen väritekniset
> toisto-ominaisuudet on kuvattu.
Kyllä minä tiedän, ettei se profiilissa oleva *data* tee mitään,
vaan ohjelma, joka sitä käyttää. Pitänee muotoilla kysymys uudestaan.
Mitä se *näytönohjaimen ajuri* tekee sillä väriprofiililla?
>
> >Olettaako näytönohjaimen ajuri, että näytettävä kuva on
> >sRGB väriavaruudessa, ja jos monitori poikkeaa siitä,
> >niin sitten värejä muutetaan?
>
> Ei oleta eikä muuta värejä, mikään näytänohjain-ajuri ei tee mitään
> värinhallintaa. Elikä myöskään wintoosa.
No miksi siinä ajurissa sitten on väriprofiilin valintamahdollisuus?
>
> >Jos otan värienhallinnan käyttöön esim. Picture Publisherissa,
> >niin pitääkö silloin kytkeä näytönohjaimen väriprofiili pois käytöstä?
>
> Ei, vaan siellä DisplayProperties/ColorManagement välilehdellä
> nimenomaan pitää olla määriteltynä näytön tarkka ICC profiili.
Miksi ihmeessä? Väriprofiilithan ladataan sovellusohjelmaan
(esim. Picture Publisheriin), mitä tekemistä näytönohjaimen ajurilla
on sen kanssa?
--
Pauli
Timo Autiokari
>Nimenomaan littunäytöissä sitä gammakorjausta tarvitaan, koska
>littunäyttö on (karkeasti) lineaarinen,
Ei ole ollenkaan lineaarinen eikä ole ollenkaan gamma funktio joten
työkalut jotka aiheuttavat sen että näytölle menevää dataa säädetään
gamma-funktion avulla eivät ole kelvollisia littunäytöille.
>kun taas kuvissa talletettu tieto on normaalisti sRGB
>väriavaruudessa (jossa on gamma n. 2.2).
Kuvissa oleva data voi olla sadRGB väriavaruudessa mutta myös varsin
monessa muussa väriavaruudessa, siis sadRGB ei ole mikään normi.
sadRGB:n toistokäyrä todellakin on *noin* gamma 2.2 mutta tummassa
päässä se eroa gamma 2.2 funktiosta todella rajusti.
>Kuvaputkella normaali sRGB väriavaruutta käyttävä kuva näkyy
>suhteellisen oikeana ilman mitään gammakorjaustakin.
CRT putken toistokäyrä on varsin tarkasti gamma 2.5 ja ko monitoreissa
on käytössä fosforit jotka eivät tuota sadRGB:n määrittelemää HDTV
gamuttia joten sadRGB ei ole lainkaan hyvä aproximaatio CRT
monitoreille.
>(Tietenkin kunnollinen tulos edellyttää kirkkauden, kontrastin ja
>gamman säätämistä aina kun ympäristön valaistus muuttuu.)
Ei, vaan näyttö vain säädetään oikein & tarkasti. Ympäristön
valaistus muuttaa monitorin mustapistettä, mikäli tätä alkaa
kompensoimaan niin väriteknisesti mennään vain enemmän metsään. On
siis vain huolehdittava siitä että ympäristön valaistus ei ole liian
voimakas.
>Mitä se *näytönohjaimen ajuri* tekee sillä väriprofiililla?
Ei se tee ICC profiililla mitään. Siis, se vain tarjoaa paikan jossa
säilytetään tieto siitä mikä näytön ICC profiilin tiedostonimi. Siksi,
koska näin on joko mikkisoftan heppu joskus päättänyt olevan. Aivan
samoin jotkin tulostinajurit säilyttävät tiedon siitä mikä on
tulostimen ICC profiilin tiedostonimi.
>No miksi siinä ajurissa sitten on väriprofiilin valintamahdollisuus?
Pelkästään siksi että on oltava jokin tietty paikka josta
värinhallinta osaa käydä tiedustelemassa mikä systeemin näytön
profiili on.
>> >Jos otan värienhallinnan käyttöön esim. Picture Publisherissa,
>> >niin pitääkö silloin kytkeä näytönohjaimen väriprofiili pois käytöstä?
>>
>> Ei, vaan siellä DisplayProperties/ColorManagement välilehdellä
>> nimenomaan pitää olla määriteltynä näytön tarkka ICC profiili.
>
>Miksi ihmeessä? Väriprofiilithan ladataan sovellusohjelmaan
>(esim. Picture Publisheriin), mitä tekemistä näytönohjaimen ajurilla
>on sen kanssa?
Värihallittu ohjelma tarvitsee näytön ICC profiilin jotta se voi
näyttää kuvat oikein. Siis, wintoosassa, värihallittu ohjelma käyttää
joko omaa tai mikkisoftan ICM2 väinhallintatukea (Engine) ja tämä
värinhallintatuki tarvitsee sitä näytön ICC profiilia, kaikki näytölle
lähetetty kuvadata siis muunnetaan ensin kuvan ICC profiilista näytön
ICC profiiliin ja sitten vasta tyrkätään näytönohjaimelle.
Timo Autiokari
Raisa
Kysymyksiä littunäyttöihin liittyen...
Timo Autiokari wrote:
> "P. Lindgren" <no.e...@at.usenet.invalid> wrote:
>
>
>>Nimenomaan littunäytöissä sitä gammakorjausta tarvitaan, koska
>>littunäyttö on (karkeasti) lineaarinen,
>
>
> Ei ole ollenkaan lineaarinen eikä ole ollenkaan gamma funktio joten
> työkalut jotka aiheuttavat sen että näytölle menevää dataa säädetään
> gamma-funktion avulla eivät ole kelvollisia littunäytöille.
Jos kerran litteät näytöt ovat väriprofiilien suhteen niin erilaiset
kuin normaalit putkinäytöt, miten tulisi litteää näyttöä säätää, jotta
se olisi parhaimmillaan kuvien käsittelyyn? Vai säädetäänkö sitä samalla
tavalla? Mikä olisi yleisin gammafunktio litteän näytön kohdalla?
Ylipäätänsä, mitkä ominaisuudet on tärkeimpiä huomioida litteää näyttöä
hankkiessa? Esim. edellisessä mikrobitissä oli testissä 19-tuumaisia
näyttöjä ja sen pistepuntarissa saattoi painottaa erilaisia
ominaisuuksia. Onko ko. ominaisuuslistaus ihan tuulesta temmattu, vai
mitä noista kannattaisi painottaa ja huomioida näyttöä ostaessa.
Linkki mbnetin arvostelunm pistepuntariin ->
http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/arvosanataulukko/?kohde=Testiss%E4+19-tuumaiset+litte%E4t+n%E4yt%F6t
On kovasti harkinnassa litteän näytön ostaminen. Osaatteko suositella
jotain 17"-19" tft:tä?
T: Raisa
timo.au...@aim-dtp.net
> miten tulisi litteää näyttöä säätää, jotta
> se olisi parhaimmillaan kuvien käsittelyyn?
Littujen säätömahdollisuudet ovat varsin puutteelliset,
käytännössä niitä ei voi säätää siten kuin CRT näytöt voi
säätää.
> Ylipäätänsä, mitkä ominaisuudet on tärkeimpiä huomioida
litteää näyttöä hankkiessa?
Riippuu käyttötarkoituksesta, litut ovat kelvollisia varsin moneen
käyttöön mutta eivät kuvankäsittelyyn.
Timo Autiokari
Ville Voipio
>
> Littujen säätömahdollisuudet ovat varsin puutteelliset,
> käytännössä niitä ei voi säätää siten kuin CRT näytöt voi
> säätää.
No jaa. Sitä mukaa kuin näytöt ovat muuttuneet väreiltään siedettä-
vämmiksi, niihin on tullut lisää säätömahdollisuuksia. Paremmissa
uusissa lituissa on sisällä käytössä 10-bittiset värit, jolloin
esimerkiksi gammakorjaukseen alkaa olla mahdollisuuksia näytön
sisällä ilman pahoja reikiä sävyskaalassa.
> Riippuu käyttötarkoituksesta, litut ovat kelvollisia varsin moneen
> käyttöön mutta eivät kuvankäsittelyyn.
Ja taas, kuvankäsittelyä on monenlaista. Jos puhutaan todella
väri-intensiivisestä työskentelystä, hyvin säädetty kuvaputki
säädetyissä valaistusoloissa on lyömätön. Jos taas työpisteessäkin
on vähän vaihteleva valaistus tai työ ei ole nimenomaan väreihin
liittyvää, hyvä littu on usein paljon mukavampi käyttää.
Valitettavasti litteissäkin näytöissä on ikävästi jokin suhde
hinnan ja laadun välillä. Halpa littunäyttö käy hyvin yleiseen
toimistotyöskentelyyn, mutta värintoisto jää yleensä heikoksi.
Hyvillä väreillä ja säätömahdollisuuksilla varustetussa iso-
resoluutioisessa litussa tuppaa olemaan myös ammattilaishinta.
Jos vaikka Eizon CG220 otetaan, niin alkaahan siinä olla jo
säätöä ja värialuetta. Ja hintaa, irronneeko viidellä tonnilla...
- Ville
--
Ville Voipio, Dr.Tech., M.Sc. (EE)
P. Lindgren
> "P. Lindgren" <no.e...@at.usenet.invalid> wrote:
>
> >Nimenomaan littunäytöissä sitä gammakorjausta tarvitaan, koska
> >littunäyttö on (karkeasti) lineaarinen,
>
> Ei ole ollenkaan lineaarinen eikä ole ollenkaan gamma funktio joten
> työkalut jotka aiheuttavat sen että näytölle menevää dataa säädetään
> gamma-funktion avulla eivät ole kelvollisia littunäytöille.
Fysiikan lakien mukaisesti litteiden näyttöjen siirtofunktio on karkeasti
lineaarinen, kun taas CRT-näytön on gammafunktion mukainen.
Varsinkin halvemmissa littunäytöissä on kuitenkin niin paljon
epätäydellisyyksiä, että käppyrästä tulee melkoisen kuhmurainen.
Tämä on yksi syy siihen, että littunäyttöjen värit ovat mitä sattuu.
Paremmissa littunäytössä (tai niiden näytönohjaimissa) on siksi
hardwaretasolla toteutettu korjaus, jolla näitä epätasaisuuksia voi
oikaista. Sillä voi sitten samantien tehdä gammasäädönkin.
>
> >kun taas kuvissa talletettu tieto on normaalisti sRGB
> >väriavaruudessa (jossa on gamma n. 2.2).
>
> Kuvissa oleva data voi olla sadRGB väriavaruudessa mutta myös varsin
> monessa muussa väriavaruudessa, siis sadRGB ei ole mikään normi.
Väärin. Ensinnäkään, mitään sadRGB väriavaruutta ei ole olemassakaan.
Sen sijaan sRGB nimenomaan *on* standardi, jota käytetään aina silloin
kun väriprofiili-informaatiota ei välitetä kuvan mukana.
Esim. webbiin ei ole mitään mieltä laittaa minkään muunlaisia kuvia.
>
> sadRGB:n toistokäyrä todellakin on *noin* gamma 2.2 mutta tummassa
> päässä se eroa gamma 2.2 funktiosta todella rajusti.
"Todella rajusti"? Hah!
Pieni ero gamma 2.2:een johtuu siitä, että matemaattisessa funktiossa
on alussa pieni pätkä lineaarista osuutta, jotta käänteisfunktio ei
saisi ääretöntä kulmakerrointa nollan kohdalla. Ero gamma 2.2:een
on maksimissaan 0.2%. Ihme on, jos pystyt tuon eron havaitsemaan,
ainakin normaalissa valaistuksessa. Ja litteiden näyttöjen toistokyky
tuskin edes yltää niin alhaisiin kirkkaustasoihin.
>
> CRT putken toistokäyrä on varsin tarkasti gamma 2.5 ja ko monitoreissa
> on käytössä fosforit jotka eivät tuota sadRGB:n määrittelemää HDTV
> gamuttia joten sadRGB ei ole lainkaan hyvä aproximaatio CRT
> monitoreille.
Väärin. Käytännössä kaikkien CRT-monitorien gamma on varsin tarkasti 2.2.
Kts. tarkemmin esim. täältä:
http://www.w3.org/Graphics/Color/sRGB
E.m. sivulla sanotaan mm.
" The key point that we wish to convey here is that gamma component of the CRT gamma is dependent
only on the electron gun design, and the vast majority of monitors and TV sets in use today are
based on designs that result, on average, in the value 2.2 for gamma component of the CRT gamma and
a 2.2 overall CRT gamma value when typical system gain and offsets are optimally set."
ja
"Exhaustive testing carried on at Hewlett-Packard on VGA computer monitors from many brands has
shown the average CRT gamma to be indeed 2.2, with a standard deviation of about 0.2. "
>
> >(Tietenkin kunnollinen tulos edellyttää kirkkauden, kontrastin ja
> >gamman säätämistä aina kun ympäristön valaistus muuttuu.)
>
> Ei, vaan näyttö vain säädetään oikein & tarkasti. Ympäristön
> valaistus muuttaa monitorin mustapistettä, mikäli tätä alkaa
> kompensoimaan niin väriteknisesti mennään vain enemmän metsään. On
> siis vain huolehdittava siitä että ympäristön valaistus ei ole liian
> voimakas.
Tarkemmin sanottuna: valaistus ei saa muuttua siitä, mikä oli
kun monitori kalibroitiin. Valitettavasti vain päiväsaikaan ei useinkaan
ole mahdollista pimentää huonetta edes kohtuulliselle tasolle, saatika
pitää valaistusta vakiona.
Valaistuksen muuttuessa kirkkaus, kontrasti ja gamma pitää säätää
uudestaan. Kuvaketjun kokonaisgamman (kamerasta katsojan silmään)
ei nimittäin pidä olla 1.0, niinkuin voisi luulla, vaan se riippuu valaistuksesta.
Pimeässä projektorilla katsottaessa kokonaisgamma 1.5 antaa parhaan
tuloksen. Hämärässä (kuten yleensä TV:tä katsottaessa) haluttu
kokonaisgamma on 1.25. Normaalissa huonevalaistuksessa se on
1.125. sRGB standardi on optimoitu tällaiseen ympäristöön (64 lux).
Niinpä esim. digikamera, joka antaa ulos sRGB standardin mukaisen
kuvan, on säätänyt kuvan gamma-arvolla 1/1.95. Jos muunnat kuvan
itse RAW-formaatista, pitää gamma asettaa edellämainituksi. Samoin,
jos renderoit kuvia jollain 3D-ohjelmalla (ellet halua muuttaa valaistusta
taiteellisen vaikutelman saavuttamiseksi).
--
Pauli
Timo Autiokari
>Fysiikan lakien mukaisesti litteiden näyttöjen siirtofunktio
>on karkeasti lineaarinen,
LCD ja TFT eivät ole lineaarisia minkään lain mukaan. Ne nestekiteet
lilluvat nesteessä ja vaikka niitä kuinka yrittäisi säätää
lineaarisesti niin niillä on hitausmomenttia.
Eräät muut littuteknologiat kuten esim plasmanäytöt ovat
väriteknisesti huomattavasti parempia, niitä vain ei juurikaan ole
tietokoneen näyttösovelluksina saatavana, plasmanäytöllä lienee
hankala saada aikaan riittävää pixelitiheyttä.
>kun taas CRT-näytön on gammafunktion mukainen.
Näin on, gamma 2.50.
>Varsinkin halvemmissa littunäytöissä on kuitenkin niin paljon
>epätäydellisyyksiä, että käppyrästä tulee melkoisen kuhmurainen.
>Tämä on yksi syy siihen, että littunäyttöjen värit ovat mitä sattuu.
Kaikissa lituissa on runsaasti epätäydellisyyksiä.
>Paremmissa littunäytössä (tai niiden näytönohjaimissa) on siksi
>hardwaretasolla toteutettu korjaus, jolla näitä epätasaisuuksia voi
>oikaista. Sillä voi sitten samantien tehdä gammasäädönkin.
Siis voi yrittää. Pane hyvin säädetty CRT ja hyvin säädetty "parempi"
littu vierekkäin ja surffaile Webissä vähän ...vain sokea valitsisi
litun.
>Väärin. Ensinnäkään, mitään sadRGB väriavaruutta ei ole olemassakaan.
>Sen sijaan sRGB nimenomaan *on* standardi, jota käytetään aina silloin
>kun väriprofiili-informaatiota ei välitetä kuvan mukana.
sadRGB ei edes ole erittäin huono aproximaatio, se on erittäin huono
kompromissi.
>Esim. webbiin ei ole mitään mieltä laittaa minkään muunlaisia kuvia.
Sinne nimenomaan kannattaa laittaa kuvia jotka ovat väriavaruudessa
jonka määrittää seuraavankaltainen RGB työtilaprofiili:
Primaries: Trinitron
Whitepoint: 6500K
Gamma: 2.50
Kutsun tätä profiiliia nativePC profiiliksi.
>> sadRGB:n toistokäyrä todellakin on *noin* gamma 2.2 mutta tummassa
>> päässä se eroa gamma 2.2 funktiosta todella rajusti.
>
>"Todella rajusti"? Hah!
>Pieni ero gamma 2.2:een johtuu siitä, että matemaattisessa funktiossa
>on alussa pieni pätkä lineaarista osuutta, jotta käänteisfunktio ei
>saisi ääretöntä kulmakerrointa nollan kohdalla. Ero gamma 2.2:een
>on maksimissaan 0.2%.
Aloittelija tekee näissä laskelmissa usein monumentaalisia virheitä.
Jos esimerkiksi tarkastellaan 0 ... 255 skaalalla olevaa RGB arvoa 18
sellaisella monitorilla jonka maksimilluminanssi on 100dc/m2 niin jos
tuo taso 18 tulkitaan sadRGB mukaan saadaan sille luminanssiarvoksi
0,605 cd/m2 mutta jos se tulkitaan gamma 2.2 mukaan niin saadaan 0.293
cd/m2. Tässä siis virhe on yli 2 kertainen, eli siis yli 100%.
>Ihme on, jos pystyt tuon eron havaitsemaan, ainakin normaalissa
>valaistuksessa.
Tuon sadRGB:n tummanpään aiheuttaman virheen havaitsee erittäin
helposti. Ne jotka ovat lisäksi määritelleet sadRGB profiilin
systeemin näyttöprofiiliksi saavat ko virheen kaksinkertaisena (kun
mikään näyttö ei todellisuudessa noudata tuota sadRGB:n toistokäyrää).
>Ja litteiden näyttöjen toistokyky tuskin edes
>yltää niin alhaisiin kirkkaustasoihin.
Niin, littujen dynamiikka on varsin kehno nimenomaan tuon surkeasti
toistuvan tumman pään takia.
>> CRT putken toistokäyrä on varsin tarkasti gamma 2.5 ja ko monitoreissa
>> on käytössä fosforit jotka eivät tuota sadRGB:n määrittelemää HDTV
>> gamuttia joten sadRGB ei ole lainkaan hyvä aproximaatio CRT
>> monitoreille.
>
>Väärin. Käytännössä kaikkien CRT-monitorien gamma on varsin tarkasti 2.2.
>Kts. tarkemmin esim. täältä: http://www.w3.org/Graphics/Color/sRGB
Olet lukenut sitä varsin valikoiden mutta toki se on kirjoitettukin
vihjailevasti/ohjailevasti. Siellä siis sanotaan että:
---> We feel that there are many reasons
---> to support a 2.2 CRT, including;
---> [...]
---> * it is closer to native CRTs gamma,
Ja siis CRT:n natiivi gamma on 2.50.
>> Ei, vaan näyttö vain säädetään oikein & tarkasti. Ympäristön
>> valaistus muuttaa monitorin mustapistettä, mikäli tätä alkaa
>> kompensoimaan niin väriteknisesti mennään vain enemmän metsään. On
>> siis vain huolehdittava siitä että ympäristön valaistus ei ole liian
>> voimakas.
>
>Tarkemmin sanottuna: valaistus ei saa muuttua siitä, mikä oli
>kun monitori kalibroitiin. Valitettavasti vain päiväsaikaan ei useinkaan
>ole mahdollista pimentää huonetta edes kohtuulliselle tasolle, saatika
>pitää valaistusta vakiona.
Ei alkuunkaan noin.
Vaan valaistuksenvoimakkuus voi olla mitä tahansa kunhan valkoisen
paperin luminanssi ruudun vierellä ei ylitä CRT:n valkoisen
(255,255,255) luminanssia. Näin siis näköaistin valo(isuus)adaptaatio
pysyy siinä mihin CRT sen panee.
>Valaistuksen muuttuessa kirkkaus, kontrasti ja gamma pitää säätää
>uudestaan.
Ehdottomasti ei.
>Kuvaketjun kokonaisgamman (kamerasta katsojan silmään)
>ei nimittäin pidä olla 1.0, niinkuin voisi luulla, vaan se riippuu
>valaistuksesta.
Värihallitussa ympäristössä kokonaisgamman nimenomaan tulee olla
lineaarinen.
>Pimeässä projektorilla katsottaessa kokonaisgamma 1.5 antaa
>parhaan tuloksen.
Ei ei ei.
Nämä ovat sitä mustaa magiaa joka oli vallalla ennen ICC
värinhallintaa.
Värihallitussa ympäristössä vain toimitaan värihallitusti. Se on
värinhallinta joka antaa sen "parhaan tuloksen" eikä mikään
poppakonsti.
Jotakin nimenomaista kätseluolosuhdetta tai esityslaitetta varten voi
olla tarpeen vääristää toistokäyrää, mutta nämä ovat siis
julkaisukohtaisesti harkittavia asioita. Esim hyvin voimakkaasti
valaistu huone jossa tarkastellaan CRT näytön esittämää kuvaa voi
vaatia toistokäyrän nostamista. Tai esityslaite jonka max luminassi on
huomattavan suuri ynnä sen kuvakoko on pienehkö voi vaatia
toistokäyrän laskemista mikäli tila on heikosti valaistu.
Mutta CRT näytön kanssa värihallitussa työnkulussa mitään
poppakonsteja ei tarvita, ne vain aiheuttavat lisää virhettä
työnkulkuun. On vain pidettävä tilan valaistus tuota
yllämainitsemaani rajaa alempana, mikäli se ylityy niin sitten
työnkulku ei enää ole värihallittu.
Timo Autiokari
Timo Autiokari
>No jaa. Sitä mukaa kuin näytöt ovat muuttuneet väreiltään siedettä-
>vämmiksi, niihin on tullut lisää säätömahdollisuuksia.
Toki, mutta LCD ja TFT näyttöjen mustapiste ei ole säädettävissä, sen
määrää se valovuoto joka filttereistä läpi pääsee. Tämä on littujen
yksi niistä pahimmista ongelmista jotka tekevät ne soveltumattomiksi
kuvankäsittelyyn.
>Paremmissa uusissa lituissa on sisällä käytössä 10-bittiset värit,
>jolloin esimerkiksi gammakorjaukseen alkaa olla mahdollisuuksia
>näytön sisällä ilman pahoja reikiä sävyskaalassa.
Niin, siis ohjaus voi hyvinkin olla 10-bit tai vaikka enemmänkin mutta
sillä ei ole juurikaan merkitystä, sillä on merkitystä mitä tulee
ulos.
>Ja taas, kuvankäsittelyä on monenlaista. Jos puhutaan todella
>väri-intensiivisestä työskentelystä, hyvin säädetty kuvaputki
>säädetyissä valaistusoloissa on lyömätön. Jos taas työpisteessäkin
>on vähän vaihteleva valaistus tai työ ei ole nimenomaan väreihin
>liittyvää, hyvä littu on usein paljon mukavampi käyttää.
Työpisteen vaihteleva valaistus on samankaltainen ongelma mille
tahansa näytöteknologialle. Vähän vaihteleva valaistus ei ole ongelma
millekään näytölle kunhan valaistuksen voimakkuus pysyy tietyn rajan
alla.
Niinkuin jo toisessa viestissäni sanoin littunäytöillä todella on
varsin monia hyviä ominaisuuksia, se mm mahtuu työpöydälle paljon
paremmin kuin CRT ja kuluttaa vähemmän sähkötehoa. Mutta
väriteknisesti litut (LCD, TFT) ovat todella surkeita.
Timo Autiokari
Pauli Lindgren
>
> sadRGB ei edes ole erittäin huono aproximaatio, se on erittäin huono
> kompromissi.
Ehkä niin. Mutta on muistettava, että sadRGB on olemassa
vain sinun päässäsi. Sen sijaan sRGB on varsin hyvä
aproksimaatio, ja joka tapauksessa paras mitä on olemassa.
Silloin, kun väriprofiilia ei ole mahdollista välittää
kuvan mukana, ei todellakaan ole mitään mieltä käyttää
mitään muuta kuin sRGB:tä, koska sRGB on silloin oletus,
jota kuvan katsoja käyttää.
>
> >Esim. webbiin ei ole mitään mieltä laittaa minkään muunlaisia kuvia.
>
> Sinne nimenomaan kannattaa laittaa kuvia jotka ovat väriavaruudessa
> jonka määrittää seuraavankaltainen RGB työtilaprofiili:
>
> Primaries: Trinitron
> Whitepoint: 6500K
> Gamma: 2.50
Todella typerää. Ensinnäkin, koska kaikkialla on oletuksena
sRGB, ei ole mitään mieltä käyttää mitään muuta. Toiseksi,
ei ole mieltä valita sellaisia asetuksia, joita kukaan ei käytä.
Trinitron-näyttö on varsin harvalla. Gamma 2.5:ttä ei käytä
kukaan, koska käytännössä kaikki monitorit ovat gamma 2.2.
>
> Aloittelija tekee näissä laskelmissa usein monumentaalisia virheitä.
Ehkä sinun siis olisi syytä hiukan harjoitella ennen kuin
alat niitä monumentaalisia virheitäsi julkaisemaan.
Itse olen insinöörinä joutunut työssäni tekemään sen verran
paljon laskelmia, että rutiinia on jo muodostunut.
>
> Jos esimerkiksi tarkastellaan 0 ... 255 skaalalla olevaa RGB arvoa 18
> sellaisella monitorilla jonka maksimilluminanssi on 100dc/m2 niin jos
> tuo taso 18 tulkitaan sadRGB mukaan saadaan sille luminanssiarvoksi
> 0,605 cd/m2 mutta jos se tulkitaan gamma 2.2 mukaan niin saadaan 0.293
> cd/m2. Tässä siis virhe on yli 2 kertainen, eli siis yli 100%.
Höpön löpön. Vaikka nuo arvot pitäisivät paikkaansa, niin on huomattava
että prosentit on laskettava koko skaalasta, ei paikallisesta arvosta.
Tuo 0.3 cd/m2 virhe olisi siis 0.3% 100 cd/m2:sta, eikä ihmisen silmä
sitä pysty havaitsemaan.
>
> Ja siis CRT:n natiivi gamma on 2.50.
Eikä ole, vaan 2.2. Kuten siinä antamassani linkissäkin kerrottiin.
>
> >Pimeässä projektorilla katsottaessa kokonaisgamma 1.5 antaa
> >parhaan tuloksen.
>
> Ei ei ei.
>
> Nämä ovat sitä mustaa magiaa joka oli vallalla ennen ICC
> värinhallintaa.
Ei, vaan nämä ovat käytännön faktoja.
Ihmisen silmässä ei ole väriprofiileja, joten jos haluat
kuvan näkyvän katsojan silmässä samanlaisena eri valaistus-
olosuhteissa, on gammaa muutettava valaistusolosuhteiden
mukaan.
>
> Mutta CRT näytön kanssa värihallitussa työnkulussa mitään
> poppakonsteja ei tarvita, ne vain aiheuttavat lisää virhettä
> työnkulkuun. On vain pidettävä tilan valaistus tuota
> yllämainitsemaani rajaa alempana, mikäli se ylityy niin sitten
> työnkulku ei enää ole värihallittu.
Tuo pätee vain niin kauan, kun teet töitä silmät kiinni.
Mutta jos työskentelet sen mukaan, mitä silmäsi siinä
monitorilla näkee, niin monitori on säädettävä valaistuksen
mukaan. Paras tietysti on, jos pystyt pitämään ympäristön
valaistuksen aina samana.
--
Pauli
Timo Autiokari
>Timo Autiokari <timo.au...@aim-dtp.net> wrote ...
>Silloin, kun väriprofiilia ei ole mahdollista välittää
>kuvan mukana, ei todellakaan ole mitään mieltä käyttää
>mitään muuta kuin sRGB:tä, koska sRGB on silloin oletus,
>jota kuvan katsoja käyttää.
Ei sadRGB ole minkäänlainen oletus. Se on po teollisuudenalan sopima
jekku johon on tarkoituksellisesti ja vastoin parempaa tietoa valittu
toistokäyrä joka huonontaa laitteeen väriteknistä toistoa. Sillä on se
ominaisuus että huonolaatuisten laitteiden (siis kameroiden ja
skannerien) kohina saadaan jossain määrin näkymään vähäisempäna, tämä
on siis se driving force sadRGB:n takana.
sadRGB ei käytännöllisesti katsoen ole voimassa missään muualla kuin
värihallitun systeemin näytöllä silloin kun kuvaa katsotaan
värihallitun ohjelman kuten esim Photoshop avulla.
>> Sinne nimenomaan kannattaa laittaa kuvia jotka ovat väriavaruudessa
>> jonka määrittää seuraavankaltainen RGB työtilaprofiili:
>>
>> Primaries: Trinitron
>> Whitepoint: 6500K
>> Gamma: 2.50
>
>Todella typerää. Ensinnäkin, koska kaikkialla on oletuksena
>sRGB, ei ole mitään mieltä käyttää mitään muuta.
Mitään sellaista oletusta ole. Mikään wintoosan Web browseri ei ole
värihallittu eli sen osalta on täysin saman tekevää mikä profiili
näytön ColorManagement taulussa on määriteltynä, se ei ole voimassa
eikä käytössä Web browereissa vaan voimassa on monitorin natiivi
väriavaruus mahdollisesti jollain gamma työkalulla säädettynä mutta
vain aniharva Web surffaaja on tehnyt ko säädön
>Trinitron-näyttö on varsin harvalla.
Huoh, Primaries = Trinitron tarkoittaa sen nimistä RGB fosforisettiä,
sillä ei ole mitään tekemistä Trinitron näytöksi kutsutun monitorin
kanssa joille ko nimitys tulee maskin rakenteesta. Eli Trinitron
maskin omaava CRT saattaa omaa Trinitron fosforisetin tai sitten
jonkin muun fosforisetin. Tuo Trinitron fosforisetti on paras
aproximaatio yleisesti käytössä oleville fosforiseteille.
>Gamma 2.5:ttä ei käytä kukaan, koska käytännössä kaikki
>monitorit ovat gamma 2.2.
Ei vaan CRT monitoreiden natiivi gamma tila on 2.5. Sellaisen
wintoosan natiivi gamma tila jossa ei ole käytössä AdobeGamman tai
muun vastaavankaltaisen työkalun tekemä gamma säätö on niin ikään 2.5.
Eli valtaosa niistä jotka surffaavat Web:ä tekevät niin gamma 2.5
tilassa.
>> Jos esimerkiksi tarkastellaan 0 ... 255 skaalalla olevaa RGB arvoa 18
>> sellaisella monitorilla jonka maksimilluminanssi on 100dc/m2 niin jos
>> tuo taso 18 tulkitaan sadRGB mukaan saadaan sille luminanssiarvoksi
>> 0,605 cd/m2 mutta jos se tulkitaan gamma 2.2 mukaan niin saadaan 0.293
>> cd/m2. Tässä siis virhe on yli 2 kertainen, eli siis yli 100%.
>
>Höpön löpön. Vaikka nuo arvot pitäisivät paikkaansa, niin on huomattava
>että prosentit on laskettava koko skaalasta, ei paikallisesta arvosta.
>Tuo 0.3 cd/m2 virhe olisi siis 0.3% 100 cd/m2:sta, eikä ihmisen silmä
>sitä pysty havaitsemaan.
Ko ero on kuvissa selvästi havaittavissa ja virhe on on 100%.
>> Ja siis CRT:n natiivi gamma on 2.50.
>
>Eikä ole, vaan 2.2. Kuten siinä antamassani linkissäkin kerrottiin.
Kuten jo sanoin luit ko esitystä väärin.
>Ei, vaan nämä ovat käytännön faktoja.
Niin ne ovat käytäntöä joka oli vallalla ennen ICC aikaa. Perustuvat
muun muassa mutuun, virheellisiin mittaustuloksiin sekä eräiden
näköaistin varsin hyvin tunnettujen ominaisuuksien soveltamiseen
täysin virhellisesti.
>jos haluat kuvan näkyvän katsojan silmässä samanlaisena
>eri valaistusolosuhteissa, on gammaa muutettava
>valaistusolosuhteiden mukaan.
Tästä ei ole juurikaan ollut kysymys. Vaan kyse on ollut
värihallitusta työnkulusta, sitä ei tule mennä vatkaamaan minkään
mutun tms magian perustella.
Se on aivan eri asia miten tuotos sitten julkaistaan, siinä vaiheessa,
julkaisukohtaisesti, voidaan esitystilanne ottaa tarvittaessa
huomioon.
Timo Autiokari
P. Lindgren
>
> Ei sadRGB ole minkäänlainen oletus. Se on po teollisuudenalan sopima
> jekku johon on tarkoituksellisesti ja vastoin parempaa tietoa valittu
> toistokäyrä joka huonontaa laitteeen väriteknistä toistoa.
Väärin. sRGB on nimenomaan standardi, jota käytetään oletuksena silloin
kun kuvan mukana ei välitetä tietoa väriprofiilista. Jos kuvan katsojalla ei
sitten ole käytössä väriprofiileja, niin sRGB profiilin mukaan tallennettu
kuva tuottaa silti varsin hyvän tuloksen, koska se on lähellä useimpien
monitorien natiivi profiilia.
> Sillä on se
> ominaisuus että huonolaatuisten laitteiden (siis kameroiden ja
> skannerien) kohina saadaan jossain määrin näkymään vähäisempäna, tämä
> on siis se driving force sadRGB:n takana.
Höpön löpön. Monitorin kanssa yhteensopivan toistokäyrän käytöllä
ei ole mitään tekemistä kohinan kanssa.
Standardi on luotu, jotta käytössä olisi *joku* asetus silloin, kun
tarkemmasta profiilista ei ole tietoa.
>
> sadRGB ei käytännöllisesti katsoen ole voimassa missään muualla kuin
> värihallitun systeemin näytöllä silloin kun kuvaa katsotaan
> värihallitun ohjelman kuten esim Photoshop avulla.
Väärin. "sadRGB" ei ole voimassa missään muussa kuin sinun surkeassa
(sad) päässäsi. Sen sijaan sRGB on oletuksena kaikkialla.
> >
> >Todella typerää. Ensinnäkin, koska kaikkialla on oletuksena
> >sRGB, ei ole mitään mieltä käyttää mitään muuta.
>
> Mitään sellaista oletusta ole. Mikään wintoosan Web browseri ei ole
> värihallittu eli sen osalta on täysin saman tekevää mikä profiili
> näytön ColorManagement taulussa on määriteltynä, se ei ole voimassa
> eikä käytössä Web browereissa vaan voimassa on monitorin natiivi
> väriavaruus mahdollisesti jollain gamma työkalulla säädettynä mutta
> vain aniharva Web surffaaja on tehnyt ko säädön
Oleellista on nimenomaan se, että esim. web-sivuilla olevissa kuvissa
*ei* voi olla käytössä mitään väriprofiilia, ja siksi ei ole mitään mieltä
tehdä kuvaa jollekin muulle kuin sRGB-profiilille, joka on oletus.
Tietenkään siinä ei tarvitse hienostella väriprofiilien kanssa, riitää kun
huolehtii siitä, että kuva on tehty gamma 2.2 monitorille sopivaksi.
Eli siis jos teet kuvan esim. 3D ohjelmalla, niin gammaksi pitää asettaa
1/1.96, jolloin kuvaan saadaan normaalissa huonevalaistuksessa paras
kokonaisgamma 1.125 normaalilla 2.2 gamman omaavalla monitorilla.
Olen käytännössäkin huomannut, että kun teen kuvia esim.
Terragenilla, niin gamma-asetus 1.9...2.0 antaa parhaan
tuloksen. Tämän totesin jo aikoinaan ennen kuin olin lukenut
noita gammaa käsitteleviä artikkelaita.
>
> Ei vaan CRT monitoreiden natiivi gamma tila on 2.5. Sellaisen
> wintoosan natiivi gamma tila jossa ei ole käytössä AdobeGamman tai
> muun vastaavankaltaisen työkalun tekemä gamma säätö on niin ikään 2.5.
Eikä ole, vaan 2.2. Tuo 2.2 muuten esiintyy monen monitorin väriprofiilin
nimessäkin. Ja jos et usko antamassani linkissä annettuja tietoja mm.
HP:n tekemistä mittauksista, niin säädä itse monitorisi gamma jonkun
testikuvan avulla, ja katso sitten minkä gamman kohdalle se oikea asetus
sattuu. Itse olen todennut sen sattuvan kaikilla monitoreilla hyvin lähelle
2.2:ta.
Tuo gamma 2.5 lienee ollut käytössä jossain alkuaikojen mustavalko-
televisioissa.
> >
> >Höpön löpön. Vaikka nuo arvot pitäisivät paikkaansa, niin on huomattava
> >että prosentit on laskettava koko skaalasta, ei paikallisesta arvosta.
> >Tuo 0.3 cd/m2 virhe olisi siis 0.3% 100 cd/m2:sta, eikä ihmisen silmä
> >sitä pysty havaitsemaan.
>
> Ko ero on kuvissa selvästi havaittavissa ja virhe on on 100%.
Lopeta inttäminen. Laske 100% * 0.3 / 100, niin saat 0.3%.
Ei pitäisi olla liian vaikeaa. Tuota 0.3% eroa ihmisen silmä
ei havaitse.
>
> Niin ne ovat käytäntöä joka oli vallalla ennen ICC aikaa. Perustuvat
> muun muassa mutuun, virheellisiin mittaustuloksiin sekä eräiden
> näköaistin varsin hyvin tunnettujen ominaisuuksien soveltamiseen
> täysin virhellisesti.
On se kummallista, että kaikki maailman asiantuntijat ovat väärässä
ja tekevät asiat virheellisesti, ja vain Timo Autiokari yksin osaa
tehdä oikeita mittauksia ja soveltaa näköaistin ominaisuuksia oikein.
Kumma vaan, ettei niitä sinun mittaustuloksiasi ole missään näkynyt.
Etkä kerro, mitä virheitä asiantuntijat ovat tehneet soveltaessaan.
Tuo on vain tyypillistä inttämistä ilman minkäänlaisia perusteita.
>
> >jos haluat kuvan näkyvän katsojan silmässä samanlaisena
> >eri valaistusolosuhteissa, on gammaa muutettava
> >valaistusolosuhteiden mukaan.
>
> Tästä ei ole juurikaan ollut kysymys. Vaan kyse on ollut
> värihallitusta työnkulusta, sitä ei tule mennä vatkaamaan minkään
> mutun tms magian perustella.
Sinä jauhat tuota "värihallittua työnkulkua", ikään kuin sen hokeminen
jotenkin kumoaisi faktat ja fysiikan lait.
Jos ihmisen silmään voitaisiin ladata väriprofiili, niin sitten voitaisiin
ehkä puhua "värihallitusta työnkulkulusta".
>
> Se on aivan eri asia miten tuotos sitten julkaistaan, siinä vaiheessa,
> julkaisukohtaisesti, voidaan esitystilanne ottaa tarvittaessa
> huomioon.
Sinä et nyt ymmärrä asian ydintä. Kun sinä kuvaa editoidessasi
katsot sitä, niin sehän *on* esitystilanne.
Jos säädät kuvan värejä sellaiseksi kuin ne näet jossain valaistuksessa,
niin toisissa olosuhteissa ne eivät enää näytä samanlaisilta. Ihmisen silmä
kun säätää mm. valkobalanssin ympäristön valaistuksen mukaan.
Myöskään silmän herkkyyskäyrä ei ole lineaarinen, joten jos
kuvaruudun kirkkauden suhde ympäristön kirkkauteen muuttuu,
ei silmän gamma enää ole sama.
Tosin minäkään en oikein ymmärrä sitä, miksi pelkkä katseluympäristön
valaistus muuttaisi gamma. Pikemminkin voisi kuvitella, että on
tarkasteltava kuvaustilanteen valaistuksen suhdetta katseluympäristön
valaistukseen. Siis esim. auringonvalossa otettu kuva ei näytä ehkä
kovin luonnolliselta, jos sitä katsoo kuvaputkelta pimeässä huoneessa.
Mutta *tuo* on jo sitä mutua.
--
Pauli