Croppikennosta ja laskennasta
Miika Rouvinen
Vastausta en ainakaan pikaisesti löytänyt aiemmista viesteistä.
Kennon koko siis vaikuttaa todelliseen(?) polttoväliin. Jos Nikon D50:n
kittiobjektiivi väittää olevansa 18-55mm, niin verrattuna täydenkoon
kennoon tuo objektiivi onkin n. 27-80mm? (Jos ko. putken laittaa kiinni
täydenkoon kameraan, niin se olisi silloin tuo 18-55mm?)
Vaikuttaako kennon koko aukkomäärityksiin jotenkin? Jos D50 sanoo
ottavansa kuvan aukolla 3,5, niin onko se aukko tuo vai pitääkö siinäkin
käyttää tuota kerrointa, jos verrataan täydenkennon kameraan? Muita
vaikutuksia?
Onko siis kennon koolla lähinnä merkitystä vain syväterävyysalueen
suuruuteen? Vai jotain muuta, vai aivan jotain muuta?
Toinen kysymys perusteet unohtaneelta. Vaikuttaako syväterävyysalueen
suuruuteen mikään muu kuin aukon koko, esim polttoväli?
Däng juu.
-Miika
--
Mitäpä tässä muuta...
Tommi Strandell
Kyllä se yhä edelleen on tuo 18-55mm,mutta kuvakulma vastaa
27-80mm.Millejä ei siis tule lisää.Aukkoon tuolla croppikertoimella ei
ole vaikutusta.
Tomppa
Antti Alhonen
> Kennon koko siis vaikuttaa todelliseen(?) polttoväliin.
Polttoväli on se, mikä ilmoitetaan, eikä kennon koko vaikuta
polttoväliin. Tutki asiaa vaikka heijastamalla optiikalla kuvan
kirkkaasti valaistusta kohteesta esim. paperinpalalle. Nyt jos
piirrät paperinpalalle eri kokoiset "kennojen" rajat, niin eihän
linssin etäisyys paperista muutu, vaikka käyttäisit sitä toista
"kennoa".
Sen sijaan koska ihmiset ovat tottuneet kinokoon millimetrilukuihin
(esim. että n. 50 milliä on normaaliobjektiivi, 30 milliä on laajakulma
ja niin edelleen), ilmoitetaan usein, mitä kinokoon polttoväliä vastaava
kuvakulma vastaisi. Tätä varten on tuo kroppikerroin, ei sitä, että
polttoväli oikeasti muuttuisi.
> Jos Nikon D50:n
> kittiobjektiivi väittää olevansa 18-55mm, niin verrattuna täydenkoon
> kennoon tuo objektiivi onkin n. 27-80mm?
Se objektiivi on oikeasti 18 - 55 mm polttoväliltään, kuten siinä
lukeekin, mutta se vastaa kuvakulmaltaan tuota mainitsemaasi kinokoon
objektiivia.
> (Jos ko. putken laittaa kiinni
> täydenkoon kameraan, niin se olisi silloin tuo 18-55mm?)
Joo, se on edelleen se. Tällöin se toistaa laajemman kuvakulman.
> Vaikuttaako kennon koko aukkomäärityksiin jotenkin? Jos D50 sanoo
> ottavansa kuvan aukolla 3,5, niin onko se aukko tuo vai pitääkö siinäkin
> käyttää tuota kerrointa, jos verrataan täydenkennon kameraan? Muita
> vaikutuksia?
Aukkosuhde on se mikä on, esimerkissäsi 3,5, se ei muutu, kuten ei
polttovälikään muutu.
> Onko siis kennon koolla lähinnä merkitystä vain syväterävyysalueen
> suuruuteen? Vai jotain muuta, vai aivan jotain muuta?
Syväterävyysalue on tosiaan selkein ero, ja kaikkihan tietävät,
kuinka pienikennoiset pokkarit tekevät joka kohdassa terävää kuvaa.
Muut erot eivät ole niin selkeitä, mutta esimerkiksi pienempi kenno
yleensä kohisee enemmän, sillä pikselit ovat pienempiä.
> Toinen kysymys perusteet unohtaneelta. Vaikuttaako syväterävyysalueen
> suuruuteen mikään muu kuin aukon koko, esim polttoväli?
Polttoväli vaikuttaa. Juuri näin voi myös ajatella sen, miksi pieni
kenno laajentaa syväterävyysaluetta: koska saman kuvakulman saamiseksi
pieni kenno tarvitsee pienemmän polttovälin, pienemmän polttovälin
takia syvyysterävyysalue on suurempi.
Näin voidaan unohtaa kennon koko kokonaan ja puhua vain polttovälistä
ja aukkosuhteesta. Kuvakulma sitten voitaisiin ilmoittaa vaikka asteina,
mutta yleensä näin ei tehdä, vaan käytetään
"kinovastaavuusmillimetrejä". Sitä varten on tuo kroppikerroinkin.
Jos et ole suuremmin kinofilmijärjestelmäkameroita harrastanut,
sitten et varmaankaan myöskään ole sillä tavalla tottunut niihin
millimetrilukuihin, joten voit ihan yhtä hyvin opetella ajattelemaan
tuon "kroppikennon" milleillä, ilman sitä kerrointa.
--
Antti Alhonen.
Osmo R
>> Jos Nikon D50:n kittiobjektiivi väittää olevansa 18-55mm, niin
>> verrattuna täydenkoon kennoon tuo objektiivi onkin n. 27-80mm?
>
> Se objektiivi on oikeasti 18 - 55 mm polttoväliltään, kuten siinä
> lukeekin, mutta se vastaa kuvakulmaltaan tuota mainitsemaasi kinokoon
> objektiivia.
Mutta periaatteessa kinoruudulla kuvan nurkat saattaisivat jäädä
mustiksi. Käytännössä kai tuossa objektiivissa piirtoympyrä
kattaa koko kinoruudun.
Siis on aina mahdollista käyttää pienempää kennoa. Sehän on sama
kuin osasuurennoksen ottaminen. Sensijaan suuremman kennon käyttö
ei aina ole mahdollista.
>
>> Onko siis kennon koolla lähinnä merkitystä vain syväterävyysalueen
>> suuruuteen? Vai jotain muuta, vai aivan jotain muuta?
>
> Syväterävyysalue on tosiaan selkein ero, ja kaikkihan tietävät,
> kuinka pienikennoiset pokkarit tekevät joka kohdassa terävää kuvaa.
> Muut erot eivät ole niin selkeitä, mutta esimerkiksi pienempi kenno
> yleensä kohisee enemmän, sillä pikselit ovat pienempiä.
Tuo terävyys johtuu nimenomaan pienestä polttovälistä, ei
kenosta. Kennon pienentäminen pienentää syväterävyyttä, mutta
polttovälin pienentäminen suhteessa kääntää asiaan päinvastoin.
(Virheen suhde polttoväliin on neliöllinen, mutta kennoon vain
käänteinen. Kuvakulman (ei polttovälin) olessa sama syväterävyys
on sama, jos suuremman kennon kamerassa aukkoluku kerrotaan
pienemmän kroppikertoimella. Siis pokkari aukolla 2,8 on sama
kuin kinari aukolla 16.
>
>> Toinen kysymys perusteet unohtaneelta. Vaikuttaako syväterävyysalueen
>> suuruuteen mikään muu kuin aukon koko, esim polttoväli?
>
> Polttoväli vaikuttaa. Juuri näin voi myös ajatella sen, miksi pieni
> kenno laajentaa syväterävyysaluetta: koska saman kuvakulman saamiseksi
> pieni kenno tarvitsee pienemmän polttovälin, pienemmän polttovälin
> takia syvyysterävyysalue on suurempi.
>
> Näin voidaan unohtaa kennon koko kokonaan ja puhua vain polttovälistä
> ja aukkosuhteesta. Kuvakulma sitten voitaisiin ilmoittaa vaikka asteina,
> mutta yleensä näin ei tehdä, vaan käytetään
> "kinovastaavuusmillimetrejä". Sitä varten on tuo kroppikerroinkin.
Kennon koko vaikuttaa myös syväterävyyteen, koska mitä pienempi
kenno on, sitä enemmän kuvaa täytyy suurentaa ja sitä helpommin
virheet tulevat esiin. Äärettömyyteen tarkennetun objektiivin
virhe onkin k*f^2/AD, jossa k on kroppikerroin, f polttoväli, A
aukko ja D etäisyys. Tämä virhe on kuvitteellisella kinoruudulla.
Kaava pätee kun D>>f. Jos käyttää kinovastaavuuspolttoväliä
(F=kf) on kaava muotoa F^2/kAD. Tuossa on jotain kaunista
symmetrisyyttä. Kroppikerroin 1,5 vastaa siis suunnilleen yhden
aukon eroa syväterävyydessä. Kerroin kaksi vastaa kahta aukkoa.
Osmo
Miika Rouvinen
vuotta, että voinen hyvillä mielin puhua milleistä kuten ne ilmoitetaan. :-)
Eipä noilla sitten käytännössä juuri merkitystä tietenkään ole, mutta
mukava tietää -tasoista asiaa kuitenkin.
KA
"Miika Rouvinen" <miika.r...@roskaelisaneti.fi.invalid> wrote in message
news:upfBh.14084$q%6.8...@reader1.news.saunalahti.fi...
Riippuu siitä haluatko ilmaista sillä mm luvulla objektiivin fyysistä kokoa,
mikä ei muutu.
Vaiko kuvakulman suuruutta, joka kapenee. Tarvii siis lyhyemmän että olisi
yhtä laajakulmainen.