Kuinka nopeasti Canon 400D ottaa kuvia vakiosalamalla?
tomi
kyseinen kyseisellä kameralla voi ottaa ensimmäisen kuvan vakiosalaman
kanssa kameran käynnistyksen jälkeen ja kuinka nopeasti kameralla voi
ottaa peräkkäisiä kuvia rungossa olevaa salamaa käytettäessä.
Ilman salamaahan kameran väitetään ottavan noin kolme kuvaa sekunnissa,
mutta uskoisin vauhdin hidastuvan salamaa käytettäessä?
Nykyisen Nikon-pokkarin kanssa kun on hermo mennyt täysin salaman kanssa
kuvattaessa, hyvä jos minuutissa ehtii ottaa edes kuusi kuvaa...
tomi
simppa
voimakkuudesta jne...
Jos on juuri ladatut akut käytössä ja kuvauetäisyys pieni, niin ei se
salaman käyttö sitä kuvausta juurikaan hidasta.
Jos taas loppuunajettu akku ja pitkä matka kojhteeseen, niiin silloin
hidastuu kyllä...
Timo Autiokari
> Jos on juuri ladatut akut käytössä ja kuvauetäisyys pieni,
> niin ei se salaman käyttö sitä kuvausta juurikaan hidasta.
Paljonhan tuo pieni kuvausetäisyys lienee esim senttimetreinä?
Montaako akkua 'akut' tarkoittaa ja monenko salamakuvan jälkeen akkua
pitäisi kameraan vaihtaa?
En ole käyttänyt D60:n sisäistä salamaa, se on niin heikko ettei se
mihinkään normaaliin kuvaukseen käy. EX550:n kanssa (NiMh AA akuilla)
sarjatulta ei pahemmin räiskitä, juuri ladatuilla AA akuilla
varautuminen kestää puoli-ikuisuutta eli luokkaa 4 sekuntia ja
ensimmäisen salaman jälkeen ne sitten eivät enää olekaan juuri ladattuja
akkua. Parinkymmenen kuvan jälkeen varautuminen ottaakin jo ikuisuuden
eli jotain 8...10 sekuntia.
Muuten jos jollakin sattuu lojumaan romuna (vialla) sellainen Canon EX
salama jossa on 3-nastainen suorakaiteen muotoinen ulkoisen powerin
liitin niin ostaisin sellaisen sopuhintaan, tarkoitus on purkaa se ja
selvittää tuon poweriliittimen kytkentä.
Timo Autiokari
Pasi Savolainen
> En ole käyttänyt D60:n sisäistä salamaa, se on niin heikko ettei se
> mihinkään normaaliin kuvaukseen käy. EX550:n kanssa (NiMh AA akuilla)
> sarjatulta ei pahemmin räiskitä, juuri ladatuilla AA akuilla
> varautuminen kestää puoli-ikuisuutta eli luokkaa 4 sekuntia ja
> ensimmäisen salaman jälkeen ne sitten eivät enää olekaan juuri
> ladattuja akkua. Parinkymmenen kuvan jälkeen varautuminen ottaakin jo
> ikuisuuden eli jotain 8...10 sekuntia.
SB-22 'MD' -tilassa jaksaa ainakin jonkin aikaa esim. 2fps (pari
kertaa olen kuvannut niin nopeassa tilanteessa että lauoin niin nopeasti
kuin sormesta lähti, ehkä 10 kuvaa kaikkiaan).
MD -tila on 'heikkoteho', voisin heittää mutuna että joku 1/8 salaman
perustehosta, joka on GN 25m.
Voimana SB-22:ssa on ollut loppuhapessa olevat 4xAA 2000mAh -akut.
M-tilassa lämäytettynä latautuminen kestääkin sitten sen pidemmän tovin.
Kerran kuvasin SB-80DX (tai SB-800):lla, jossa 5xAA:ta, niin se latautui
täyslämäyksestä hyvin, hyvin nopeasti (alle 1s). Ja koska tehoa siinä riitti,
pimeässä isossa salissa se käytti useimmiten pientä osatehoa ja oli
käytettävissä niin nopeasti kuin olisin jaksanut nappia
painaa. (kuvausetäisyys ihmisiin siinä 3-5m?)
--
Psi -- <http://www.iki.fi/pasi.savolainen>
Toni Nikkanen
> En ole käyttänyt D60:n sisäistä salamaa, se on niin heikko ettei se
> mihinkään normaaliin kuvaukseen käy. EX550:n kanssa (NiMh AA akuilla)
> sarjatulta ei pahemmin räiskitä, juuri ladatuilla AA akuilla
> varautuminen kestää puoli-ikuisuutta eli luokkaa 4 sekuntia ja
> ensimmäisen salaman jälkeen ne sitten eivät enää olekaan juuri
> ladattuja akkua.
Itse olen ollut huomaavinani semmoista, että salamat toimisivat
nopeammin alkaliparistoilla kuin vastaladatuilla NiMh-akuilla. Niinpä,
kun tarvitsin mielestäni tavallista parempaa luotettavuutta salaman
laukeamiseen erään kerran, ostinkin satsin hyviä alkaliparistoja. Se
ei tietenkään ollut halvin vaihtoehto. Enkä ole edes varma, kun en
mitään kattavan järjestelmällistä testiä asiasta tehnyt, mutta onko
muilla samanlaisia kokemuksia?
Toinen mikä tuntui auttavan oli salaman pitäminen päällä pitempään kuin
mitä ensimmäisen kuvan ottaminen vaatisi. Salama oli wanha ja
uskollinen Speedlite 300TL.
Markus
> Itse olen ollut huomaavinani semmoista, että salamat toimisivat
> nopeammin alkaliparistoilla kuin vastaladatuilla NiMh-akuilla. Niinpä,
> kun tarvitsin mielestäni tavallista parempaa luotettavuutta salaman
> laukeamiseen erään kerran, ostinkin satsin hyviä alkaliparistoja. Se
> ei tietenkään ollut halvin vaihtoehto. Enkä ole edes varma, kun en
> mitään kattavan järjestelmällistä testiä asiasta tehnyt, mutta onko
> muilla samanlaisia kokemuksia?
Pitää paikkansa ja on ihan luonnollistakin, että noin homma toimii. Akkujen
jännitehän on 1,5V (joissakin jopa lähes 1,6V) ja akuissa taas 1,2V Eli
neljällä kennolla eroa tulee 4*0,3V ja tottahan tuollainen jännitteennousu /
lasku näkyy salaman latautumisen nopeudessa.
Markus
simppa
> simppa wrote:
>
> > Jos on juuri ladatut akut käytössä ja kuvauetäisyys pieni,
> > niin ei se salaman käyttö sitä kuvausta juurikaan hidasta.
>
> Paljonhan tuo pieni kuvausetäisyys lienee esim senttimetreinä?
sillä lailla sopiva, että salaman kondensaattori( olen ymmärtänyt että
salamassa käytettävä energia varastoidaan ensin kondensaattoriin, josta
se puretaan kun salamaa käytetään) ei tule kokonaan käytetyksi
ensimmäisellä välähdyksellä.
Eli salama on välittömästi/varsin nopeasti käyttökunnossa , jolloin sen
varautumista ei tarvitse odotella.
Näin ollen kuvausnopeus ei juurikaan muutu tässä tilanteessa siksi että
käytetään salamaa.
> Montaako akkua 'akut' tarkoittaa ja monenko salamakuvan jälkeen akkua
> pitäisi kameraan vaihtaa?
Oletkos nyt tahallasi näsä?
Tietenkin myöskin akkujen(oli niitä sit kuinka monta tahansa)
kapasiteetti vaikuttaa siihen salaman käyttöönkin...
Mikko Tapani Reinikainen
Markus <new...@gmail.com> wrote:
>Pitää paikkansa ja on ihan luonnollistakin, että noin homma toimii. Akkujen
>jännitehän on 1,5V (joissakin jopa lähes 1,6V) ja akuissa taas 1,2V Eli
>neljällä kennolla eroa tulee 4*0,3V ja tottahan tuollainen jännitteennousu /
>lasku näkyy salaman latautumisen nopeudessa.
Kyllä, mutta jännite-etu on ainoastaan tuoreilla alkalipattereilla.
Alkalipattereiden jännite putoaa lineaarisesti koko käytön ajan, kun
taas NiMH-akkujen jännite pysyy lähes loppuun asti tasaisempana. Eli
puoliksi käytettyjen alkalipattereiden jännite voi olla jo huonompi
kuin puoliksi käytettyjen NiMH-akkujen.
- Mikko Reinikainen
Petri Kekkonen
> EX550:n kanssa (NiMh AA akuilla) sarjatulta ei pahemmin räiskitä, juuri
> ladatuilla AA akuilla varautuminen kestää puoli-ikuisuutta eli luokkaa 4
> sekuntia ja ensimmäisen salaman jälkeen ne sitten eivät enää olekaan juuri
> ladattuja akkua. Parinkymmenen kuvan jälkeen varautuminen ottaakin jo
> ikuisuuden eli jotain 8...10 sekuntia.
Nikonin SB-600 on sitten huomattavasti käyttökelpoisempi nopeissa
tilanteissa, mun käytössä harvoin samala edes täyttä tehoa käyttää ja
varautuminen tapahtuu suunnilleen 1-2s kuluessa. Jos käytettävä teho on
pieni, ei viiveellä ole juurikaan merkitystä kuvausrytmiin. 10 sekuntia
lähellekään ei mene jos ei ole aivan loppu akut/patterit.
- Petri
Timo Autiokari
> sillä lailla sopiva, että salaman kondensaattori( olen ymmärtänyt että
> salamassa käytettävä energia varastoidaan ensin kondensaattoriin,
> josta se puretaan kun salamaa käytetään) ei tule kokonaan käytetyksi
> ensimmäisellä välähdyksellä.
Niin, ja paljonkohan tämä sillä lailla sopiva etäisyys senttimetreinä
mahtaisi olla?
> Oletkos nyt tahallasi näsä?
En ollenkaan tahallani. Vaan kommentoin väitettäsi:
>>> Jos on juuri ladatut akut käytössä ja kuvauetäisyys pieni,
>>> niin ei se salaman käyttö sitä kuvausta juurikaan hidasta.
Koska en ymmärrä miksi viittaat akkuihin (monikossa) kun tuossa 400D:ssä
on paikka vain yhdelle akulle. Toiseksi tuo väitteesi "ei se salaman
käyttö sitä kuvausta juurikaan hidasta" on oman kokemukseni perusteella
aivan käsittämätön sillä minulla 550EX hidastaa _aina_ kuvausta siten
että tilanne on _täysin_ toisenlainen, kuin hidastetussa elokuvassa.
Timo Autiokari
Timo Autiokari
> Nikonin SB-600 on sitten huomattavasti käyttökelpoisempi nopeissa
> tilanteissa, mun käytössä harvoin samala edes täyttä tehoa käyttää ja
> varautuminen tapahtuu suunnilleen 1-2s kuluessa. Jos käytettävä teho
> on pieni, ei viiveellä ole juurikaan merkitystä kuvausrytmiin.
No, käyttökelpoisuudempi riippuu käytöstä. Aina kun mahdollista pyrin
epäsuoraan salamointiin ja se kyllä imaisee koko latingin lähes aina.
Ja silloin kun epäsuora salama ei ole mahdollinen niin kohde on yleensä
niin kaukana että suora täyslatinki juuri ja juuri ylettää.
Ilman salamaa kuvaan lähes poikkeuksetta sarjoja, tuossa D60:ssä raw
puskuri on tosin onnettoman pieni mutta kun rauhallisesti napsii noin 3
kuvan sarjatulta niin kyllä sillä toimeen tulee. Salaman kanssa näin ei
voi lainkaan toimia vaan on vain yritettävä herkistyä sitä ratkaisevaa
hetkeä varten ...sormi puuduksissa laukaisimella.
Timo Autiokari
Sami Nordlund
>
> Toiseksi tuo väitteesi "ei se salaman
> käyttö sitä kuvausta juurikaan hidasta" on oman kokemukseni perusteella
> aivan käsittämätön sillä minulla 550EX hidastaa _aina_ kuvausta siten
> että tilanne on _täysin_ toisenlainen, kuin hidastetussa elokuvassa.
Kiinnostaisi tietää (siis ihan oikeasti), minkälaisissa
kuvaustilanteissa olet? Joudutko räjäyttämään aina täydellä teholla?
Vai lieneekö noi mun EOS 3 ja EOS 30D jotenkin erikoisia runkoja? Tai
sitten olen onnistunut saamaan 550EX:n special-mallin ;)
Sami
--
http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
mailto:sami.n...@kolumbus.fi
PGP key available on my web page.
End of message, stop reading.
Timo Autiokari
> minkälaisissa kuvaustilanteissa olet?
Lähes aina kun salaa tarvitsen on tilanne sellainen että salama on
riittämätön etenkin nopeuden kannalta, joko suuria näyttelytiloja,
halleja tai kokoustiloja joissa etäisyys on yleensä niin pitkä että ei
voi muuta kuin räiskäyttää silmille tai tilanteita joissa voi kuvata
lähempää mutta silloin on yleensä mahdollista välttää suoraa salamaa ja
niin teen aina kun vain voi. Kesällä ulkona täytesalamakin pitää
läväyttää täysillä.
Minulla on kaksi salamaa, käy kyllä epäsuoraan valaisuun mutta jos niitä
räpsii suoraan niin sitten on joko tuplakiillot tai tuplavarjot riippuen
siitä mihin sen kakkosen panee.
Timo Autiokari
Sami Nordlund
>
> Lähes aina kun salaa tarvitsen on tilanne sellainen että salama on
> riittämätön etenkin nopeuden kannalta, joko suuria näyttelytiloja,
> halleja tai kokoustiloja joissa etäisyys on yleensä niin pitkä että ei
> voi muuta kuin räiskäyttää silmille tai tilanteita joissa voi kuvata
> lähempää mutta silloin on yleensä mahdollista välttää suoraa salamaa ja
> niin teen aina kun vain voi. Kesällä ulkona täytesalamakin pitää
> läväyttää täysillä.
Ahaa, nyt selkis.
> Minulla on kaksi salamaa, käy kyllä epäsuoraan valaisuun mutta jos niitä
> räpsii suoraan niin sitten on joko tuplakiillot tai tuplavarjot riippuen
> siitä mihin sen kakkosen panee.
Noi tuplavarjot meikäläistäkin häiritsee. Auttaisiko studiosetti
sateenvarjoilla asiaa? Vai pitäisikö ottaa se varma vaihtoehto eli
ammattilainen ja antaa valmis kuvakässäri hänelle?
simppa
> Koska en ymmärrä miksi viittaat akkuihin (monikossa) kun tuossa 400D:ssä
> on paikka vain yhdelle akulle. Toiseksi tuo väitteesi "ei se salaman
> käyttö sitä kuvausta juurikaan hidasta" on oman kokemukseni perusteella
> aivan käsittämätön sillä minulla 550EX hidastaa _aina_ kuvausta siten
> että tilanne on _täysin_ toisenlainen, kuin hidastetussa elokuvassa.
>
> Timo Autiokari
Nyt sä sit pääsit vasta asiaan, eli mielestäsi väitteeni on käsittämätön.
Noniin...
Mite ne senttimetrit sua sitten niin kiinnostivat?
No mulla ei olu Canonin kameraa, mutta Nikonin kahdessa kamerassa,
joista mulla on kokemusta, ei tuo salamalla kuvaus nyt ihan kauheesti
hidasta, mikäli ei tarvitse käyttää koko salaman välähdystehoa kerralla,
jolloin sen latautumisaika tietysti hidastaa kuvasusta.
teppo....@maxinetti.fi
harkita vakavasti tehokkaan erillisen salaman ostoa. Se mukana tuleva
pikkuräpsy ei kauheasti auta, on parhaimmillaan ulkona täytevalona
auringonvaloa tasaamassa.
Mutta jos salaman haluat, ota runko mukaan ja mene kamerakaupaan
kokeilemaan!
Malli 430 ex on melko edullinen (ehkä 250 euroa) ja Megablitzin tai
Sigman saa siitä alle puoleen hintaan (ei kokemuksia) ... juhlamalli
580 ex on sitten melkein 500 euroa - huh!
Salama on kuitenkin sen varran tehokas, että voit hyvin käyttää
osatehoja, mikä taas nopeuttaa salaman ja kameran toimintaa, samoin
kun A-TTL -mittaus, joka pyrkii optimoimaan valon määrän.
Kääntyvällä välähdyspäällä, hajottimilla ja heijastimilla saat hyvän
tuloksen.
Lähikuvaukseen (senttimetrit) kannattaa ostaa rengassalama.
Kaiken kaikkiaan salaman kanssa on kuitenki sen varran mitattavaa,
että toimintoja kannattaa harjoitella saadakseen niistä sujuvia.
Mikko Tapani Reinikainen
Timo Autiokari <timo.au...@aim-dtp.net> wrote:
>Kesällä ulkona täytesalamakin pitää läväyttää täysillä.
Kuvaat varmaankin aika pienellä aukolla. Salaman varautumisnopeuteen
auttaisi aukon suurentaminen tai kennon herkkyyden kasvattaminen (aina
täytyy tehdä kompromissejä). Yksi konsti on myös zoomata salaman
välähdyspäätä ja suunnata se suoraan täytettä kaipaavaan kohteeseen.
Toki jos perspektiivi sallii, lähempää kuvatessa salamatehon tarve
pienenee myös.
>Minulla on kaksi salamaa, käy kyllä epäsuoraan valaisuun mutta jos niitä
>räpsii suoraan niin sitten on joko tuplakiillot tai tuplavarjot riippuen
>siitä mihin sen kakkosen panee.
Salamat voisi kiinnittää välähdyspäät allekkain, alempi salama kiinni
kameran salamakengässä ja ylempi ylösalaisin toisen päällä välähdyspää
käännettynä eteenpäin. Näin muodostuu yksi yhtenäinen, isompi
välähdyspää.
- Mikko Reinikainen
Timo Autiokari
> Lähikuvaukseen (senttimetrit) kannattaa ostaa rengassalama.
Töissä on kaksi Canon rengassalamaa jossakin laatikon pohjalla
pölyttymässä, niillä ei tee yhtään mitään, siis jotkin pinnat aina
kiiltävät sen verran että palavat puhki, valon suuntaaminen on varsin
karkeaa (toisen putken saa sammutettua ja sitten voi kääntää/pyörittää
mohkälettä) ja diffuusereiden käyttäminen hyvin hankalaa. Valon kulmaa
ei voi säätää ollenkaan joten sopii vain tietylle pienelle
kuvausetäisyysalueelle ja valo tulee lähes suorassa kulmassa joka on
erittäin huono juttu, kiinnittyy suodatinkierteisiin joten tarvitaan
sovitusrenkaita jos halkaisija ei ole sopiva ja se on aika valtava
mötikkä siinä objektiivin nokalla eli rajoittaa usein myös kuvakulmia.
Makroiluun ehdottomasti paras on D50 loisteputkivalaisimet, tosin niitä
ei helpolla saa maastoon tms keikalle. Putkien kanssa näkee hyvin
helposti miten valo/varjo lankeaa sekä syvyystarkkuuden ja voi rauhassa
säädellä valoja, 45 asteen valaisukulma kahdelta puolelta on yleensä
hyvä/paras, ja voi rauhassa rakennella diffuusereita paperista, sameasta
läpikuultavasta muovista yms jne. (rauhassa siis siihen verrattuna miten
salaman 'modelling light' ominaisuuden kanssa pitää toimia).
Timo Autiokari
Timo Autiokari
>Auttaisiko studiosetti sateenvarjoilla asiaa?
Sateenvarjo yms hökötys levittää salaa laajemmalle, nykysalamissahan on
zoomi ja diffuuseri tätä varten. Sateenvarjo ei auta tummiin varjoihin
eikä puhkipalamiseen siinä määrin että olisin viitsinyt sellaisen
hankkia, yleensä saman saa aikaan katosta tai takaseinästä heijastamalla
josta tietenkin saattaa tulla jokin värivirhe mutta sillä ei ole
digikuvauksessa mitään erityistä merkitystä koska sen voi korjata
yhdellä nakautuksella toisin kuin filmillä kuvatessa jossa sateenvarjo
on hyödyllinen tämänkin suhteen.
Timo Autiokari
Timo Autiokari
> Mite ne senttimetrit sua sitten niin kiinnostivat?
Sinä viittasit siihen että kun kuvataan riittävän läheltä niin salama ei
käytä koko varausta. Halusin tuoda esiin että sellainen lähietäisyys on
enemmänkin senttimetriluokassa.
Timo Autiokari
Timo Autiokari
> Kuvaat varmaankin aika pienellä aukolla. Salaman
> varautumisnopeuteen auttaisi aukon suurentaminen
Kiitoksia, on kyllä tiedossa miten aukko vaikuttaa. Usein on aukko aivan
ammollaan jotta salama ylettyy ...ja sitten editoinnissa harmittelen
suurta määrää kuvatuksia joissa tarkuusalue ei olekaan nasahtanut
kohdalleen.
> tai kennon herkkyyden kasvattaminen
Hmmm. Tätä ei saa edes nk suurella rahalla. Tarkoittanet ISO säätö-arvon
kasvattamista joka kasvattaa kennon jälkeistä signaalivahvistusta.
> Yksi konsti on myös zoomata salaman välähdyspäätä ja suunnata se
> suoraan täytettä kaipaavaan kohteeseen.
Nuo Canonin Speedlitet zoomaavat ihan automaattisesti.
> Toki jos perspektiivi sallii, lähempää
> kuvatessa salamatehon tarve pienenee myös.
Niinpä, hyvinkin merkittävästi, mutta aina ei pääse lähelle.
> Salamat voisi kiinnittää välähdyspäät allekkain, alempi salama kiinni
> kameran salamakengässä ja ylempi ylösalaisin toisen päällä välähdyspää
> käännettynä eteenpäin. Näin muodostuu yksi yhtenäinen, isompi
> välähdyspää.
Tätä olen joskus harkinnut mutta siinä joutuu se kengässä oleva salama
mekaanisesti aika koville. Jossakin lienee myynnissä pieniä kiskoja
jotka voi jotenkin kiinnittää kameraan, olen jonkin kerran nähnyt 3
salamaa kameran päällä, sellainen kyllä saattaa käydä raskaaksi käsitellä.
Timo Autiokari
Pertti Heikkinen
> Sinä viittasit siihen että kun kuvataan riittävän läheltä niin salama ei
> käytä koko varausta. Halusin tuoda esiin että sellainen lähietäisyys on
> enemmänkin senttimetriluokassa.
Tämä on puppua, 30 vuoden kokemuksella.
En jatka kiistelyä aiheesta.
Henrik Herranen
> Mikko Tapani Reinikainen wrote:
> > tai kennon herkkyyden kasvattaminen
> Hmmm. Tätä ei saa edes nk suurella rahalla. Tarkoittanet ISO
> säätö-arvon kasvattamista joka kasvattaa kennon jälkeistä
> signaalivahvistusta.
Kukaan ei varmaan tajunnutkaan, mitä alkuperäinen kirjoittaja
tarkoitti, joten oli todella hyvä, että tarkensit asiaa ja
osoitit taas oman erinomaisuutesi.
Kyllä internet-vänkääminen on kivaa.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
Mikko Tapani Reinikainen
Timo Autiokari <timo.au...@aim-dtp.net> wrote:
>Sateenvarjo yms hökötys levittää salaa laajemmalle, nykysalamissahan on
>zoomi ja diffuuseri tätä varten.
Harmi kyllä nuo eivät aja samaa asiaa.
Sateenvarjo, tasovaloheijastin tai katon kautta väläyttäminen tekevät
valosta pehmeämpää, koska valo tulee kohteeseen laajalta
alueelta. Sen sijaan salamaa zoomatessa tai pienen diffuusorin kanssa enin osa
valosta tulee kohteeseen edelleen suoraan salamasta. Toki hieman
enemmän täytevaloa pääsee heijastumaan kohteeseen ympäristöstä, mutta
se ei riitä poistamaan suoran salaman aiheuttamia varjoja.
- Mikko Reinikainen
Mikko Tapani Reinikainen
Timo Autiokari <timo.au...@aim-dtp.net> wrote:
> > tai kennon herkkyyden kasvattaminen
>
>Hmmm. Tätä ei saa edes nk suurella rahalla. Tarkoittanet ISO säätö-arvon
>kasvattamista joka kasvattaa kennon jälkeistä signaalivahvistusta.
Kyllä. Kohina kasvaa, mutta parempi sekin kuin että salama ei ehdi
latautua ja kuva jää pimeäksi.
> > Yksi konsti on myös zoomata salaman välähdyspäätä ja suunnata se
> > suoraan täytettä kaipaavaan kohteeseen.
>
>Nuo Canonin Speedlitet zoomaavat ihan automaattisesti.
Kai niissä on myös manuaalisäätö? Tarkoitin siis, että jos kuvaat
ihmistä 35 mm polttovälillä, zoomaat salaman välähdyspään vaikkapa 85
millimetriin ja osoitat sen kasvoihin.
>Tätä olen joskus harkinnut mutta siinä joutuu se kengässä oleva salama
>mekaanisesti aika koville. Jossakin lienee myynnissä pieniä kiskoja
>jotka voi jotenkin kiinnittää kameraan, olen jonkin kerran nähnyt 3
>salamaa kameran päällä, sellainen kyllä saattaa käydä raskaaksi käsitellä.
Salamakenkä on kyllä tosiaan harmillisen heiveröinen
kiinnitysmenetelmä.
Joskus sain tällaisen varren avulla viriteltyä toisen salaman melko
lähelle kamerassa kiinni olevaa erillissalamaa:
http://www.maitolaituri.tv/product_info.php?manufacturers_id=8&products_id=295
Välineen pystytanko on tällaiseen käyttöön turhan pitkä, joten kisko
täytyi laittaa jotenkin hankalaan asentoon.
- Mikko Reinikainen
Mikko Tapani Reinikainen
Timo Autiokari <timo.au...@aim-dtp.net> wrote:
>Sinä viittasit siihen että kun kuvataan riittävän läheltä niin salama ei
>käytä koko varausta. Halusin tuoda esiin että sellainen lähietäisyys on
>enemmänkin senttimetriluokassa.
Onkohan laitteistossaasi jotain vikaa. Tässä ovat muutkin ihmetelleet,
miten normaaliolosuhteissa voi aina tarvita salaman täystehoa.
Canon EX550 -salamasi ohjeluku (guide number) on 35 mm polttovälillä
36 (metreissä herkkyydellä ISO100), eli aukolla f/5,6 salaman
täystehon välähdyksen pitäisi riittää yli kuuden metrin päähän
(36 / 5,6 = 6,4 m).
- Mikko Reinikainen
timo.au...@aim-dtp.net
wrote:
> Onkohan laitteistossaasi jotain vikaa. Tässä ovat muutkin ihmetelleet,
> miten normaaliolosuhteissa voi aina tarvita salaman täystehoa.
>
> Canon EX550 -salamasi ohjeluku
Köh. Jos nyt malttaisit katsoa mistä tässä säikeen osiossa Simpan
kanssa oli kyse. Tomi kysyi Canon 400D:n _vakiosalaman_ toiminnasta ja
Simppa vastasi tähän kysymykseen siten että "jos on juuri ladatut akut
käytössä ja kuvausetäisyys pieni, niin ei se salaman käyttö sitä
kuvausta juurikaan hidasta".
Canon 400D:n vakiosalama on se pieni läppä joka nousee kamerasta ylös,
sen ohjeluku lienee 13. Sillä ei oikeasti tee juurikaan yhtään mitään
ja senttimetrietäisyyksilläkin se hidastaa kuvaamista rankasti.
> (guide number) on 35 mm polttovälillä 36 (metreissä herkkyydellä ISO100),
> eli aukolla f/5,6 salaman täystehon välähdyksen pitäisi riittää yli kuuden metrin
> päähän (36 / 5,6 = 6,4 m).
Niin, 550EX on paljon tehokkaampi kuin kameroiden vakiosalamat, 550EX
ei tosin säädä zoomiaan kropin mukaan kuten uudempi 580EX. Mutta
tuolla ei ole merkitystä minun käytössä sillä pyrin kaikin keinoin
välttämään suoraa salamanräiskettä. Josta myös aiheutuu se että lähes
aina tarvitaan koko varaus eikä sekään riitä vaan tarvitaan toinen
epäsuora salamakin.
Canonin Speedliteihin on tarjolla lisukkeita kuten Compact Battery
Pack-E, Compact Battery Pack-E2 ja Transistor Pack-E, niistä sanotaan
mm että mahdollistavat sarjatulen. Ovat aika kalliita ja pitäisi ostaa
kaksi joten olen ajatellut rakennella tuollaiset powerit, ulkoisen
poweriliitännän speksit ovatkin nyt hakusessa. Jos edes 3 kuvan
täyslatinkisarja ulkoisen powerin kanssa olisi mahdollinen niin sitten
voisi jo sanoa ettei sanottavasti hidasta kuvaamista.
Timo Autiokari
Mikko Tapani Reinikainen
<timo.au...@aim-dtp.net> wrote:
>Canon 400D:n vakiosalama on se pieni läppä joka nousee kamerasta ylös,
>sen ohjeluku lienee 13. Sillä ei oikeasti tee juurikaan yhtään mitään
>ja senttimetrietäisyyksilläkin se hidastaa kuvaamista rankasti.
Ohjeluvulla 13 päästään siis täydellä latingilla, herkkyydellä ISO100
ja aukolla f/5.6 etäisyyteen 2,3 metriä. Neljännestehon pitäisi siis
yltää puoleen tuosta, eli 1,2 metrin päähän, tämä siis pienimmällä
herkkyydellä. Senttimetrien etäisyydellä pitäisi täydellä
välähdyksellä käyttää jo pienempää aukkoa kuin f/64.
>Niin, 550EX on paljon tehokkaampi kuin kameroiden vakiosalamat,
Onhan se tehokkaampi, mutta kuitenkin ohjeluvultaan vain vajaat kolme
kertaa niin tehokas kuin 400D:n kiinteä salama. Senkään kanssa ei aina
pitäisi tarvita täyttä latinkia, vaikka epäsuoraan valaisisikin.
>poweriliitännän speksit ovatkin nyt hakusessa. Jos edes 3 kuvan
>täyslatinkisarja ulkoisen powerin kanssa olisi mahdollinen niin sitten
>voisi jo sanoa ettei sanottavasti hidasta kuvaamista.
Noiden ulkoisten virtalähteiden kanssa kannattaa sitten olla
varovainen, ettei käräytä salamalaitettaan. Sitä ei ole suunniteltu
kestämään kuin hetkellisesti sellaisia virtamääriä (= lämpömääriä)
joita tehokkaammalla virtalähteellä saa salamasta puskettua sarjana
läpi. Kovin pitkiä sarjoja ei kannata kuvata.
- Mikko Reinikainen
timo.au...@aim-dtp.net
wrote:
> Ohjeluvulla 13 päästään siis täydellä latingilla, herkkyydellä ISO100
> ja aukolla f/5.6 etäisyyteen 2,3 metriä.
Niin, 230cm eli senttimetriluokkaa, etenkin kroppikameralla.
> Senttimetrien etäisyydellä pitäisi täydellä välähdyksellä
> käyttää jo pienempää aukkoa kuin f/64.
Sinäpä tosi tosikko olet.
> 400D:n kiinteä salama. Senkään kanssa ei aina pitäisi
> tarvita täyttä latinkia, vaikka epäsuoraan valaisisikin.
Ei pitäisi ei. Eikä aina. Mutta käytännössä tuollaisella sisäisellä
salamalla ei tee yhtään mitään kun se ei käytännössä yllä mihinkään.
Ja käytännössä pääsäntöisesti tarvitsee täyslatinkin ja siis
käytännössä hidastaa valokuvaamista rajusti. Eli tehokas salamalaite
on niitä aivan ensimmäisiä hankintoja djärkkärin jälkeen ja sen tulee
olla aivan peevelin tehokas jotta voi sanoa ettei hidasta kuvaamista
juurikaan.
> Noiden ulkoisten virtalähteiden kanssa kannattaa sitten olla
> varovainen, ettei käräytä salamalaitettaan. Sitä ei ole suunniteltu
> kestämään kuin hetkellisesti sellaisia virtamääriä (= lämpömääriä)
> joita tehokkaammalla virtalähteellä saa salamasta puskettua sarjana
> läpi. Kovin pitkiä sarjoja ei kannata kuvata.
Canon kuitenkin myy ko vempeleitä omiin salamoihinsa joten mikäli
pitäytyy samassa teholuokassa niin tuskin tulee suuria ongelmia.
Kunhan nyt jostain ensin löytäisi ko liittimen speksit.
Timo Autiokari
Markus Lehto
> Mutta käytännössä tuollaisella sisäisellä salamalla ei tee yhtään
> mitään kun se ei käytännössä yllä mihinkään.
Itse lauon sillä toisinaan optista orjaa. Sisäinen salama -2
kompensaatiolle, niin salaman latautumisnopeus on sormen liikettä
hätäisempää.
--
-Markus Lehto
JL
Jokus tässä taannoin (Canonin) salamalaitteiden teknisiä tietoja
ja manuaaleja selatessani on muistiini jäänyt sellainen suositus,
että jos salamasta otetaan lyhyen ajan sisällä (sarjana ?) 10
täyden latingin valopaukkua irti, niin laitteen pitäisi antaa
"jäähtyä" toimenpiteen jälkeen noin 30 min. ettei se vaurioidu...
Valitettavasti en nyt muista tarkemmin, että minkä mallin spekseistä
tuon lauseen luin, mutta tälläisiäkin rajoituksia saattaa siis
eteen nousta, jos meinaa paljon kuvata täydellä latauksella ja
tiheästi naksutellen...
Liittimen spekseistä ei minullakaan tarkempaa tietoa ole.
Ei muuta.
--
JL
Pasi Savolainen
> timo.au...@aim-dtp.net wrote:
>> On Feb 2, 2:35 pm, mtrei...@cc.hut.fi (Mikko Tapani Reinikainen)
>> wrote:
>>> Noiden ulkoisten virtalähteiden kanssa kannattaa sitten olla
>>> varovainen, ettei käräytä salamalaitettaan. Sitä ei ole suunniteltu
>>> kestämään kuin hetkellisesti sellaisia virtamääriä (= lämpömääriä)
>>> joita tehokkaammalla virtalähteellä saa salamasta puskettua sarjana
>>> läpi. Kovin pitkiä sarjoja ei kannata kuvata.
>>
>> Canon kuitenkin myy ko vempeleitä omiin salamoihinsa joten mikäli
>> pitäytyy samassa teholuokassa niin tuskin tulee suuria ongelmia.
>> Kunhan nyt jostain ensin löytäisi ko liittimen speksit.
>
> Jokus tässä taannoin (Canonin) salamalaitteiden teknisiä tietoja
> ja manuaaleja selatessani on muistiini jäänyt sellainen suositus,
> että jos salamasta otetaan lyhyen ajan sisällä (sarjana ?) 10
> täyden latingin valopaukkua irti, niin laitteen pitäisi antaa
> "jäähtyä" toimenpiteen jälkeen noin 30 min. ettei se vaurioidu...
Tällainen ehdotus on myös Nikonin SB-22:n ja ainakin F70 sisäänrakennetun
salaman kylkiäisenä.
Lienee samanlainen juttu kuin että yksikään digirunko ei ole speksattu
toimimaan alle 0 celsiusta. Järkeä saa käyttää.
--
Psi -- <http://www.iki.fi/pasi.savolainen>
Mikko Tapani Reinikainen
<timo.au...@aim-dtp.net> wrote:
>> Senttimetrien etäisyydellä pitäisi täydellä välähdyksellä
>> käyttää jo pienempää aukkoa kuin f/64.
>
>Sinäpä tosi tosikko olet.
Ehkä meillä on erilainen huumorintaju, mutta ei anneta sen haitata.
Minulle senttimetriluokan etäisyydet tarkoittavat makroilua vaaksan
päästä, Sinulle jotain muuta. Eiköhän yhteisymmärrys tästä asiasta
löytynyt.
>Ei pitäisi ei. Eikä aina. Mutta käytännössä tuollaisella sisäisellä
>salamalla ei tee yhtään mitään kun se ei käytännössä yllä mihinkään.
Juu, ei se sisäänrakennettu salama kuvan päävaloksi sovi monesti
muutenkaan, mutta esimerkiksi juuri täytevalona tai orjan laukaisuun
olen sellaista hyödyntänyt.
>Canon kuitenkin myy ko vempeleitä omiin salamoihinsa joten mikäli
>pitäytyy samassa teholuokassa niin tuskin tulee suuria ongelmia.
Eiköhän noiden ulkoisten virtalähteiden manuaaleissakin ole ukaasit
siitä, että salama voi hajota, jos kuvaa liian tiuhaan. Itselläni ei
sellaista ole.
Kokeilkaapa laittaa käsi salaman välähdyksen eteen ja laukaista se
täydellä teholla. Yksikin välähdys tuottaa aika paljon lämpöä, mutta
ei se salama toki vielä muutamasta sula.
- Mikko Reinikainen
Mikko Tapani Reinikainen
Pasi Savolainen <ps...@iki.fi> wrote:
>Lienee samanlainen juttu kuin että yksikään digirunko ei ole speksattu
>toimimaan alle 0 celsiusta. Järkeä saa käyttää.
Kylmä huonontaa vain akun jännitettä, LCD-näytön toimintaa ja
mekaanisten osien (peili) voiteluaineiden toimintaa. Kuuma voi
periaatteessa rikkoa esimerkiksi salaman kondensaattorit tai
välähdysputken lähistöllä olevia muoviosia.
- Mikko Reinikainen
Pasi Savolainen
Jos kyseessä olisi vain tämä niin toki joku valmistaja olisi jo tässä
vaiheessa tehnyt asialle jotain ja täyttänyt tuon ammottavan
vakuutusaukon?
Mutta joku digikamera on ilmeisesti ollut avaruudessa asti (joku
slr-tyylinen ratkaisu), jossa sitä tuskin lämmitettiin erikseen. Voi
olla että sen sisääntuonti oli pitkäkestoisempi homma kuin laukussa
hiljalleen lämmittäminen takaisin ihmisten lämpöön.
Mikko Tapani Reinikainen
Pasi Savolainen <ps...@iki.fi> wrote:
>Jos kyseessä olisi vain tämä niin toki joku valmistaja olisi jo tässä
>vaiheessa tehnyt asialle jotain ja täyttänyt tuon ammottavan
>vakuutusaukon?
Tarkoitatko salaman lämpenemisongelmaa? Ratkeaa käyttämällä osateholla
isompaa studiosalamaa, jossa on kunnon jäähdytys.
>Mutta joku digikamera on ilmeisesti ollut avaruudessa asti (joku
>slr-tyylinen ratkaisu), jossa sitä tuskin lämmitettiin erikseen. Voi
>olla että sen sisääntuonti oli pitkäkestoisempi homma kuin laukussa
>hiljalleen lämmittäminen takaisin ihmisten lämpöön.
Todella kylmiä olosuhteita varten, myös esimerkiksi naparetkelle,
kameroihin vaihdetaan huollossa notkeammat voiteluöljyt ja käytetään
ulkoista virtalähdettä, jonka voi pitää lämpimässä vaatteiden sisällä.
Avaruudessa on käynyt ainakin Nikon F5 (voiteluöljyt vaihdettuna) ja F3:
http://www.nikon.co.jp/main/eng/news/2000/f5eva_e_00.htm
http://www.photoxels.com/history_nikon.html
Filmikameran kanssa myös filmin haurastuminen voi kylmässä olla
ongelma. Liian rivakka filmin kelaus voi napsauttaa filmin poikki.
- Mikko Reinikainen
Pasi Savolainen
> In article <87lkjdn...@a11a.mannikko1.ton.tut.fi>,
> Pasi Savolainen <ps...@iki.fi> wrote:
>>Jos kyseessä olisi vain tämä niin toki joku valmistaja olisi jo tässä
>>vaiheessa tehnyt asialle jotain ja täyttänyt tuon ammottavan
>>vakuutusaukon?
>
> Tarkoitatko salaman lämpenemisongelmaa? Ratkeaa käyttämällä osateholla
> isompaa studiosalamaa, jossa on kunnon jäähdytys.
ei, vaan alle 0 celsiusta 'vakiona' toimivia (ja siis ei vain toimivia
vaan valmistajan speksien mukaan toimivia) kameroita.