Onko mitään järkeä käyttää niitä Pentax K100D kanssa ?
Manuaalitarkennus ja zoomaus ei ole ongelma.
Zoomit pistäisi huutonettiin ja pitäisin 28mm.
----
Pentax-harrastelia vuodesta 1978.
Nyt:
PENTAX-MX 2kpl
PENTAX-LX
PENTAX K10D
--
yom
> Zoomit pistäisi huutonettiin ja pitäisin 28mm.
> ----
> Pentax-harrastelia vuodesta 1978.
> yom
Tässä samaa mieltä Yrjön kanssa. Pidä kuitenkin niin kauan, kunnes on uutta
kalustoa haluamaasi polttovälialueeseen. Zoomi olis rajatessa joskus niin
kiva, varsinkin jos ottaa samassa sessiossa henkilö- ja ryhmäkuvaa, mutta
halpazoom on mitä on, eli himmentää saa aika paljon ennenkuin sillä mitään
tekee. Itse en zoomista pidä, ja pari kiinteää kuskaa paljon mielummin kuin
jonkun painavan ja pitkän tötterön. Esmes hopeanvärinen 43 mm Limited on
hopeanvärisessä rungossa tosi huomaamaton, pieni ja kevyt, eikä laatu
haittaa :)
28 millinen manuaali myös itsellä :)
K-bajonetilla v:sta 1978, ensin alkuun tosin Cosina CS-3:lla
Oiva
Väinö Louekari
Eipä noilla taida olla jälleenmyyntiarvoa. Elättelin toivonkipinää
että olisi käyttöarvoa. Ei taida olla.
Pikkuzoom on Pentaxin , isompi Tamronin. 28 mm valmistajaa en muista
tähän hätään.
Voisihan sitä käydä jossain kaupassa kokeilemassa ja ottaa pari testikuvaa.
Kiitos vastauksista.
Mitenkä tuo himmennys toimii? Onko rungossa manuaalisäädöt, kun se ei
noilla objektiiveilla tietäne aukosta mitään?
Markku
> Mitenkä tuo himmennys toimii? Onko rungossa manuaalisäädöt, kun se ei
> noilla objektiiveilla tietäne aukosta mitään?
Eihän runkoon mitään säätöjä tarvitse, jos objektiivin voi himmentää
manuaalisesti. Riittävän vanhan objektiivin (kinokoon pentaxeja tuntematta)
varmasti voikin.
>
>
> Mitenkä tuo himmennys toimii? Onko rungossa manuaalisäädöt, kun se ei
> noilla objektiiveilla tietäne aukosta mitään?
>
1. Kamera säätökiekosta tilaan M
2. Objektiivin aukon valintarenkaasta valitaan haluttu aukko.
3. Painetaan nappia (K100D AE-L tai K10D Green )
jolloin kamera muuttaa hetkeksi aukon halutuksi ja mittaa valon.
Mittauksen tulos menee muistiin ja aukko palaa takaisin maksimiarvoonsa.
--
yom
> Eipä noilla taida olla jälleenmyyntiarvoa. Elättelin toivonkipinää
> että olisi käyttöarvoa. Ei taida olla.
Kyllä ne huuto.netissä kaupaksi saa, kunhan et laita epärealistisen
korkeaa lähtöhintaa. Melkein mikä tahansa kunnossa oleva ja jopa
pikkuvikainen objektiivi menee kaupaksi huuto.netissä; siellä myydään
jatkuvasti mm. M42-kierrelaseja 1960-luvulta. Katsele ensin vähän mitä
on vastaavista laseista pyydetty ja mihin hintaan ne ovat menneet kaupaksi.
Tero P. Mustalahti
Eikö tuo kohta 3. edellytä objektiivilta himmenninautomatiikkaa?
Markku
Väinö Louekari
Väinö Louekari
En minä tarkoita mitään, vaan kyselen. Eli miten täysmanuaalinen
objektiivi toimii digirungon kanssa, kun digirunko ei tiedä mitään
objektiivin aukosta?
Markku
> En minä tarkoita mitään, vaan kyselen. Eli miten täysmanuaalinen
> objektiivi toimii digirungon kanssa, kun digirunko ei tiedä mitään
> objektiivin aukosta?
En minäkään tiedä miten se pentaxin tapauksessa tapahtuu, mutta
miten luulet niiden toimineen oman aikakautensa rungoissa?
>
> Eikö tuo kohta 3. edellytä objektiivilta himmenninautomatiikkaa?
>
Kyllä.
K-putki:
K-putkessa on jousitettu nasta joka liikkuu kun aukkorengasta kierretään.
Putken jousi pyrkii vetämään aukon aukkorenkaan määräämään arvoon.
Mutta runko estää nastan liikkeen, aukko ei muutu vaan on täysin auki.
Näin voidaan tarkentaa suurella aukolla.
Kun K100D:n nappia AE-L painetaan irroittaa runko otteensa putken nastasta
ja putken jousi pääse vetämään aukon halutuksi.
Runko mittaa valon ja panee tiedon muistiin.
Runko ottaa taas kiinni putken nastasta ja vetää putken jousen vetoa vastaan
aukon täydeksi.
Painetaan laukaisinta kuvan saamiseksi.
Runko päästää putken jousen vetämään säädettyyn aukoon ja valottaa muistiin
merkityn valoisuuden mukaan.
Valotuksen jälkeen taas ote putken nastasta jolloin aukko on täydellä.
M42-putki:
M42-putkea käytettäessä kuvaaja tekee jousen työn.
Tarkennetaan täydellä aukolla.
Putken renkaasta valitaan haluttu aukko. Nyt aukko todella muuttuu, näkymä
himmenee.
Painetaan K100D:n nappia AE-L jolloin kamera mittaa valon ja vie tiedon
muistiin.
Painetaan laukaisinta jotta saadaan kuva.
K10D toimii muuten samoim mutta nappi jota painetaan on laukaisimen vieressä
oleva vihreällä pisteellä merkitty nappi.
--
yom
Väinö Louekari
>
> Kiitoksia. Selvensi asiaa huomattavasti. Jahka joskus saan K10D:n
> laitettua voin siis varsin hyvin käyttää vanhoja kierrelasejanikin.
>
Voit käytää kun hankit M43 K adapterin. Niitä on hyviä ja hunoja.
Kaikkien avulla ei voi tarkentaa äärettömään.
Minulla on PENTAX MOUNT ADAPTER K #30120, se on hyvä.
Sumessa sitä on Teknofokus myynnyt.
http://www.teknofokus.fi/Foto/renkaat/rengasfoto.htm
--
yom
> K-putki:
> K-putkessa on jousitettu nasta joka liikkuu kun aukkorengasta kierretään.
> Putken jousi pyrkii vetämään aukon aukkorenkaan määräämään arvoon.
> Mutta runko estää nastan liikkeen, aukko ei muutu vaan on täysin auki.
> Näin voidaan tarkentaa suurella aukolla.
>
> Kun K100D:n nappia AE-L painetaan irroittaa runko otteensa putken nastasta
> ja putken jousi pääse vetämään aukon halutuksi.
> Runko mittaa valon ja panee tiedon muistiin.
> Runko ottaa taas kiinni putken nastasta ja vetää putken jousen vetoa vastaan
> aukon täydeksi.
Eikös K-bajonetti periaatteessa välitä runkoon myös tiedon valitusta
aukosta? Minä en ole Pentax-miehiä, mutta kaikki muut saman aikakauden
bajonettikiinnitykset välittävät. Tosin välitys on niissä mekaaninen ja
mekaanisen anturin laittaminen kameraan tulee kalliimmaaksi. Tämähän on
syy siihen, etteivät esim. Nikonin halpadigit osaa mitata valotusta
manuaalilaseilla. Onko Pentax ratkaissut asian niin, että valotus
mitataan himmennetyllä aukolla?
> M42-putki:
> M42-putkea käytettäessä kuvaaja tekee jousen työn.
> Tarkennetaan täydellä aukolla.
> Putken renkaasta valitaan haluttu aukko. Nyt aukko todella muuttuu, näkymä
> himmenee.
Kannattaa myös laittaa se M42-putki manuaaliasentoon (ellei adapteri
välitä himmennystä; periaatteessa sekin on mahdollista, vaikka
M42-automaattihimmennys toimiikin eri suuntaan kuin yleensä, eli nastaa
painettaessa himmentyy). Suurimmassa osassa vuoden 1965 jälkeen
valmistuneista M42-laseista on myös automaattihimmennys. Esim.
Pentaconin (Carl Zeiss Jena tai Meyer) myöhemmissä objektiiveissa ei
edes ole manuaalisentoa - tosin himmennintä voi käyttää objektiivin
kyljessä olevasta napista.
Tero P. Mustalahti
> Tosin välitys on niissä mekaaninen
> ja mekaanisen anturin laittaminen kameraan tulee
> kalliimmaaksi. Tämähän on syy siihen, etteivät esim. Nikonin
> halpadigit osaa mitata valotusta manuaalilaseilla.
Se on vain tekosyy koska halvimmissa malleissa on jätetty pois jopa
mahdollisuus mitata manuaalisesti himmennetyllä objektiivilla. Ei voi
lopettaa asian ihmettelemistä kun jo 70-luvulla oli
järjestelmäkamerarunkoja, jotka osaavat automaattivalottaa millä
tahansa objektiivilla vaikka sen aukosta ei olisi kameralla mitään
tietoa.
Se on vaan sellaista tuotesegmentointia koska siten saa hyvän syyn
ostaa kalliimman mallin..
> Se on vain tekosyy koska halvimmissa malleissa on jätetty pois jopa
> mahdollisuus mitata manuaalisesti himmennetyllä objektiivilla.
Jälkimmäinen syy on tuotesegmentointia, mutta mekaanisten anturien
lisääminen on kyllä ihan "aikuisten oikeasti" hintaa nostava seikka, kun
muuten on kyse lähes täysin elektronisesta laitteesta.
> Ei voi
> lopettaa asian ihmettelemistä kun jo 70-luvulla oli
> järjestelmäkamerarunkoja, jotka osaavat automaattivalottaa millä
> tahansa objektiivilla vaikka sen aukosta ei olisi kameralla mitään
> tietoa.
Mikä runko tuollaisen osasi? Kyllä yleiset bajonettikiinnitykset
välittivät aukkotiedon rungolle. Tietysti automaattivalotus
himmennetyllä aukolla on mahdollinen ilman aukkotietoakin, mutta osasiko
joku tuollaisen jo 1970-luvulla?
Tero P. Mustalahti
> Mikä runko tuollaisen osasi? Kyllä yleiset bajonettikiinnitykset
> välittivät aukkotiedon rungolle. Tietysti automaattivalotus
> himmennetyllä aukolla on mahdollinen ilman aukkotietoakin, mutta
> osasiko joku tuollaisen jo 1970-luvulla?
No, mulla on tuossa hyllyssä Canon A-1 joka tuli markkinoille 1978 ja
osasi kyllä.
Mitä taas tulee pelkkään mittaamiseen niin paljon vanhemmissakin
kameroissa oli TTL-mittarit jotka (muunmuassa) mittasivat valotuksen
piittaamatta aukoista tuon taivaallista. Viime kädessä edes sen
pitäisi siis onnistua.
Väinö Louekari
>
> Eikös K-bajonetti periaatteessa välitä runkoon myös tiedon valitusta
> aukosta? Minä en ole Pentax-miehiä, mutta kaikki muut saman aikakauden
> bajonettikiinnitykset välittävät. Tosin välitys on niissä mekaaninen ja
>
Kyllä se välittää aukkon arvon mekaanisesti, mutta K100D ja K10D ei sitä
tietoa huoli.
Niistä on karsittu vstaanottovipu pois.
LX:n rungossa se vipu vielä on.
>
> Kannattaa myös laittaa se M42-putki manuaaliasentoon (ellei adapteri
>
Kyllä
--
yom
> Kyllä se välittää aukkon arvon mekaanisesti, mutta K100D ja K10D ei sitä
> tietoa huoli.
> Niistä on karsittu vstaanottovipu pois.
Eli siis säästötoimenpide kuten arvelinkin. Mekaaniset anturit maksavat.
Mittaaminen himmennin päällä ja arvojen tallentaminen muistiin on
kieltämättä ihan tyylikäs ratkaisu ongelman kiertämiseen.
Tero P. Mustalahti