Kotiin tultua lueskeltiin wikipediaa ja opittiin, ett� sy�m�mme m�ss� ei
voinut olla pelkk�� tahinia vaan luultavasti hummus bi tahinia tai jotain
muuntyyppist� hummusta. Olemme yritt�neet tehd� vastaavaa kotona nyt pariin
otteeseen, mutta ihan yht� maukkaaseen lopputulokseen emme ole p��sseet.
Meille on ostettu kaupan valmista tahinitahnaa (seesaminsiementahnaa), ja
ensin siihen sekoitettin kerran jonkun kaupan valmista hummusta (sis.
kikherne, oliivi�ljy, sitruunamehu, mausteet). Ihan ok se oli, mutta silti
ei sit� mit� me haimme.
Seuraavalla kerralla reseptin� oli samainen valmistahini, yleiskoneella
jauhettu Go Green -kikhernes�ilyke, sitruunamehu, oliivi�ljy, ripaus
suolaa, isompi ripaus juustokuminaa (jeera) ja ripaus valkosipulipulveria.
Suhteet puhtaasti hihasta. Nyt p��stiin maukkaampaan lopputulokseen, mutta
edelleenk��n se meid�n beigenruskea m�ss� ei ole l�hellek��n samaa kuin
Turkissa tarjottu suussasulava hyvin vaalea ja melkoisen rasvaiselta
tuntunut m�ss�.
Eli nyt kehiin teid�n parhaita hummusreseptej�! Mit� tahinia, mit�
kikherneit� (tai muita herneit�/papuja), mit� mausteita, suhteet?
Liisa
Olen sy�nyt ihan mielett�m�sti erilaisia valmishummuksia. Olen my�s paininut
saman ongelman kanssa kuin sin�kin ja kokeillut vaikka mit� reseptej�. Enp�
en�� yrit�, koska jos oikeasti hyv�� hummusta tekee mieli, ajan l�himp��n
Citymarketiin ja ostan joko t�t�:
http://maxos.se/pr_orginal.html
tai t�t�
http://maxos.se/pr_piccante.html
Molemmat ovat ihan mielett�m�n herkullisia!
> Olen sy�nyt ihan mielett�m�sti erilaisia valmishummuksia. Olen my�s
> paininut saman ongelman kanssa kuin sin�kin ja kokeillut vaikka mit�
> reseptej�. Enp� en�� yrit�, koska jos oikeasti hyv�� hummusta tekee
> mieli, ajan l�himp��n Citymarketiin ja ostan joko t�t�:
> http://maxos.se/pr_orginal.html
>
> tai t�t�
> http://maxos.se/pr_piccante.html
>
> Molemmat ovat ihan mielett�m�n herkullisia!
Kiitos nopeasta vastauksestasi! Noita tullaan ilman muuta kokeilemaan, jos
niit� l�ytyy espoolaisten Sittareiden valikoimista. Mutta koska kotona on
nyt korkkaamaton tahinipurkki, eik�h�n t�ss� ensin viel� v��nnet� joku
kotitekoinen satsi jollain netist� kaivetulla tai puhtaasti hihasta
ravistetulla reseptill�.
Liisa
MR
>
>Yleens� nuo "eksoottiset" ruuat ovat aika mit�tt�m�n makuisia. Niihin
>vain liittyy muistoja, jotka kaunistavat itse makuel�myst�. Hummus
>maistuu hernesoseelle, jossa on v�h�n sitruunaa. Kaurapuuro on
>paremmanmakuista kuin polenta, kuskus on mannaryynipuuroa. Dolmades l.
>viininlehtik��ryleet ovat kyll�kin sellainen juttu, johon j�in koukkuun.
>T�ytyy aina silloin t�ll�in ostaa niit� s�ilykkeen�. Ehk�
>mustaviinimarjan lehdetkin olisivat sopivia, jos kotona niit� tekisi.
>T�h�n asti olen tyytynyt kotoisiin kaalik��ryleisiin, nam :-)
Kaalik��ryleet on ryss�n ruokaa. Hyvi� toki ovat.
Niin, eih�n italiansalaattikaan ole Italiaa n�hnytk��n. Se on
ven�j�nsalaatti. Hyv�� toki on.
Rosolli on ryss�n ruoka. Nimi tulee sanoista rassol, joka tarkoittaa
kurkunsuolavett�.
Rosollihan on kyll� ihan hyv�� sellaisenaan, mutta kaipaa mielest�ni
kuitenkin sokerisuolattua silli� pikkusiivuina sekaan ja sittenh�n se
onkin herkullista sillisalaattia.
MR
> Kaalikääryleet on ryssän ruokaa. Hyviä toki ovat.
Kaalikääryleet tulivat Ruotsin kautta Välimeren alueelta.
"Ruotsin kuningas Kaarle XII Kustaa hävisi 1709 Pultavassa, Itä-
Ukrainassa, Suuren pohjan sodan kuuluisimman taistelun Venäjän
joukkoja vastaan. Pultavasta hän pakeni Moldoviaan, joka oli silloin
ottomaanien hallussa. Suuruutensa huipulla 1600-luvun lopussa
ottomaanien valtakuntaan kuului liki kaikki Välimeren ympärysmaat,
nykyinen Kreikka ja Turkki mukaanlukien. Kaarle vietti Moldoviassa
kaksi vuotta maanpaossa, minkä aikana hän yritti houkutella
ottomaaneja sotimaan Venäjää vastaan, sekä lainasi heiltä varoja
jatkaakseen sotaa. Kaarlen palattua Ruotsiin häntä seurasi joukko
ottomaanien pankkiireita, jotka halusivat varmistaa velkojen
takaisinmaksun. He asuivat Tukholmassa 1716-1732, jolloin
kaalikääryleet, ruotsiksi kåldolmar, löysivät tiensä tukholmalaisten
ruokapöytiin. Dolma on suora lainaus turkin kielestä, ja tarkoittaa
kirjaimellisesti jotakin täytettyä. Aluksi kääryleet tehtiin
Ruotsissakin viininlehdistä, mutta pian kääre vaihtui helpommin
saatavissa olevaan kaaliin."
> Yleens� nuo "eksoottiset" ruuat ovat aika mit�tt�m�n makuisia. Niihin
> vain liittyy muistoja, jotka kaunistavat itse makuel�myst�. Hummus
> maistuu hernesoseelle, jossa on v�h�n sitruunaa.
Pelkk� kikhernem�ss� ei maistukaan muulle kuin hernesoseelle - ja on kuivan
makuisat jopa tavalliseen hernesoseeseen verrattuna. Mutta nyt oli kyse
(ilmeisestikin) kunnon hummus bi tahinista, jossa on mukana nimen
mukaisesti tahinia ja ties mit� mausteita. Ei se ollut kuvittelua ett� se
oli siell� sairaan hyv��.
> Kaurapuuro on paremmanmakuista kuin polenta,
Meill� kyll� polentaa tehd��n ruuan lisukkeeksi aina silloin t�ll�in,
kaurapuuroa ei vastaavaan k�ytet�. Tai siis meill� se on mamaligaa, joka on
oikeasti ihan samaa mutta kun me tutustumme siihen Romaniassa niin olemme
tottuneet k�ytt�m��n siit� sik�l�ist� nime�.
Liisa
>On Dec 5, 1:50�pm, Heikki Heinonen <heikki.heino...@kotiportti.fi>
>wrote:
>
>> Kaalik��ryleet on ryss�n ruokaa. Hyvi� toki ovat.
>
>Kaalik��ryleet tulivat Ruotsin kautta V�limeren alueelta.
>
>takaisinmaksun. He asuivat Tukholmassa 1716-1732, jolloin
>kaalik��ryleet, ruotsiksi k�ldolmar, l�ysiv�t tiens� tukholmalaisten
>ruokap�ytiin. Dolma on suora lainaus turkin kielest�, ja tarkoittaa
>kirjaimellisesti jotakin t�ytetty�. Aluksi k��ryleet tehtiin
>Ruotsissakin viininlehdist�, mutta pian k��re vaihtui helpommin
>saatavissa olevaan kaaliin."
"Toisen teorian mukaan resepti saapui osmanisuurl�hettil�iden tai kauppiaiden
mukana."
Eik�h�n tuo ole pelkk�� legendaa. Resepti saattaa olla per�isin jostain oman
aikansa eksoottisesta keittokirjasta joka on l�yt�nyt tiens� Ruotsiin. Se
selitt�isi my�s turkkilaisper�isen nimen.
Suomeen kaalik��ryleet on tietysti tulleet id�st�. Googletuksella Russian
cabbage rolls l�ytyy kovin tutunomaisia resepteja.
> >> Kaalikääryleet on ryssän ruokaa. Hyviä toki ovat.
>
> >Kaalikääryleet tulivat Ruotsin kautta Välimeren alueelta.
>
> >takaisinmaksun. He asuivat Tukholmassa 1716-1732, jolloin
> >kaalikääryleet, ruotsiksi kåldolmar, löysivät tiensä tukholmalaisten
> >ruokapöytiin. Dolma on suora lainaus turkin kielestä, ja tarkoittaa
> >kirjaimellisesti jotakin täytettyä. Aluksi kääryleet tehtiin
> >Ruotsissakin viininlehdistä, mutta pian kääre vaihtui helpommin
> >saatavissa olevaan kaaliin."
>
> "Toisen teorian mukaan resepti saapui osmanisuurlähettiläiden tai kauppiaiden
> mukana."
>
> Eiköhän tuo ole pelkkää legendaa. Resepti saattaa olla peräisin jostain oman
> aikansa eksoottisesta keittokirjasta joka on löytänyt tiensä Ruotsiin. Se
> selittäisi myös turkkilaisperäisen nimen.
Ensimmäinen ruotsalainen kåldolmar resepti on Cajsa Wargin
keittokirjassa vuodelta 1755. Osuu siis aika lähelle ajallisesti.
> Suomeen kaalikääryleet on tietysti tulleet idästä. Googletuksella Russian
> cabbage rolls löytyy kovin tutunomaisia resepteja.
Ja aika monia muitakin:
Töltött káposzta - Unkari
Balandėliai - Liettua
Golubtsy - Venäjä
Gołąbki - Puola
Halubcy - Valkovenäjä
Holishkes - Ashkenasijuutalaiset
Chou farci - Ranska
Holubky - Tsekin tasavalta ja Slovakia
Сарма/Sarma - Serbia
Sarma tai Arambašići - Kroatia
Kohlroulade ja Krautwickel - Saksa ja Itävalta
Lahana dolması - Turkki
Lahanodolmades (Λαχανοντολμάδες) - Kreikka
Malfoof - Jordania, Palestinia, Syyria ja Libanon
Rouru kyabetsu (ロールキャベツ) - Japani
Sarma - Balkanit and Turkki
Sarmale - Romania
白菜卷 - Kiina
Golybtsyjen ja muiden vastaavien (gołąbki, halubcy, holishkes,
holubky) resepti sisältää tomaatteja ja/tai smetanaa, jotka eivät
kuulu kåldolmar, dolmades tai kaalikääryleresepteihin, mikä viittaisi
suomalaisreseptin olevan läntistä alkuperää.
Olen olettanut, ett� Kus kus on h�yryss� keittettyj� ryynej�?
(Ohra-suurimoita)
Olen lis�nnyt kuivattua omenaa puolentoista vuoden ajan kaurapuuroon, tuli
kuivattua syksyll� 2008 niin paljon, ett� on viel�kin vanhaa varastoa
Puakki
Kuskusista on ilmeisesti k�sitt�m�tt�m�n monella v��r� k�sitys. Kus kus
ei ole mik��n viljasta jauhamalla valmistettu ryyni. Kus kus
valmistetaan vehn�jauhoista, ne "ryynit" ovat itse asiassa hyvin pient�
"pastaa". Perinteinen valmistustapa on lis�t� durumvehn�jauhoihin vett�
ja k�sien v�liss� hieroa se pieniksi ryyneiksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuskus
ernz
Kolmannen teorian mukaan tulivat Saarioiselta "Miej� �iti teki ne" T�H?
--
Ei niin lyhytt� viesti�, ettei siihen kirjoitusvirhett� mahdu
Kolmannen teorian mukaan tulivat Saarioiselta "Miej�n �iti teki ne" T�H?
>
>Golybtsyjen ja muiden vastaavien (go??bki, halubcy, holishkes,
>holubky) resepti sis�lt�� tomaatteja ja/tai smetanaa, jotka eiv�t
>kuulu k�ldolmar, dolmades tai kaalik��ryleresepteihin, mik� viittaisi
>suomalaisreseptin olevan l�ntist� alkuper��.
Katselin muutamaa ven�l�ist� resepti� ja ne oli hyvin samanlaisia kuin
kotimaiset. Ainekset on kaali, riisi, jauheliha, sipuli suola ja (ruskea)sokeri.
Riisin sijaan voidaan k�ytt�� ohrasuurimoita, mit� en �kkip��t� l�yt�nyt
ruotsalaisista resepteist�.
J�nn�� ett� sillekin on oma nimi. Itse en k�yt� sit� kuin sinapin
ohentamiseen. No kurkkujen s�il�nt��n tietty heh.
>Heikki Heinonen kirjoitti:
>> On Sun, 06 Dec 2009 11:06:21 +0200, LaPanen <lap...@I.HATE.SPAM.rokki.net>
>> wrote:
>>
>>> Heikki Heinonen kirjoitti:
>>>> Kaalik��ryleet on ryss�n ruokaa. Hyvi� toki ovat.
>>> Niin, eih�n italiansalaattikaan ole Italiaa n�hnytk��n. Se on
>>> ven�j�nsalaatti. Hyv�� toki on.
>>
>> Rosolli on ryss�n ruoka. Nimi tulee sanoista rassol, joka tarkoittaa
>> kurkunsuolavett�.
>
>J�nn�� ett� sillekin on oma nimi. Itse en k�yt� sit� kuin sinapin
>ohentamiseen. No kurkkujen s�il�nt��n tietty heh.
Soppaahan siit� yleens� laitetaan. Ryss�t juo sit� krapulal��kkeeksi.
> Katselin muutamaa ven�l�ist� resepti� ja ne oli hyvin samanlaisia kuin
> kotimaiset. Ainekset on kaali, riisi, jauheliha, sipuli suola ja
> (ruskea)sokeri.
Aika j�nni� n�m� hummusreseptit!
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Puakki
Eik� olekin? Heinonenhan pysyy aiheessa kuin niin sanotusti "korpela".
("Pysyy aiheessa kuin korpela"; sanonta, sfnet.)
ern.