Re: Pyörällä päästään
Esko Meriluoto
> ...Esitettyjen tilastojen valossa
> turvallisimmissa ja 'suurimmissa' py�r�ilymaissa on pienin
> py�r�ilykyp�r�n k�ytt�aste. Samoin ihmiset ovat v�hemm�n lihavia.
Py�r�ilin hein�kuussa Saksan pohjoisosissa kolme viikkoa. Kokemukseni
mukaan Saksakin kuuluu 'suuriin py�r�ilymaihin'. Ainakin kaupungeissa
(L�beck, Hannover, Minden, Bremen, Hampuri, Kiel...) py�r�ily on
runsasta, mutta kaikki ajavat ilman kyp�r��. Sen sijaan
retkipy�r�ilij�ill�, esim. Weserin py�r�reiteill�, on aika yleisesti
kyp�r�, vaikka py�r�ilij�ist� suurehko osa on saksalaisia. Yleisesti
ottaen saksalaiset ovat kovasti kyp�r�n k�ytt�pakkoa vastaan, se kun
v�hent�isi py�r�ily�, jolla on todettu olevan runsaasti hy�dyllisi�
vaikutuksia terveyteen, yksityistalouteen ja taajamien viihtyvyyteen.
Sen sijaan 'v�hemm�n lihavia' ei Saksan kohdalla pid� ollenkaan
paikkaansa. Saksalaiset ovat lihavampia kuin koskaan! Kaikilla
el�keik�� l�hestyvill� miehill� on kaljatynnyri keskiruumiissa ja
nuoret naiset ja miehetkin kantavat runsaasti pursuvaa l�ski�.
Saksalaiset kilpailevat l�hes tasav�kisesti USAlaisten kanssa
lihavuudessa.
Itse olen kyp�r�n k�ytt�j�. Kerran se on pelastanut ainakin
jonkilaiselta kolaukselta, kun voltin j�lkeen huomasin makaavani
sel�ll�ni nurmikolla - en onneksi asvaltilla. 1970-luvulla ajoin nurin
P�ij�nteen hiekkatiell� ja silloin olisi kyp�r� ollut todella tarpeen:
aivot�r�hdys, kylkiluun murtuma ja pahoja ihoruhjeita, mutta
py�r�ilykyp�ri� ei viel� silloin ollut olemassa.
Yh� n�kyy py�r�ij�it�, joilla kyp�r�n hihna on auki. Olen n�hnyt
t�llaisen sankarin kaatuvan p�� edell� tien poskeen. Kyp�r� lensi
p��st� jo paljon ennen otsakosketusta. Otsatukan kohdalle ihoon tuli
py�re� pahan n�k�inen reik�, mutta l��k�riss� k�ynnin j�lkeen mies oli
seuraavana p�iv�n� ajokunnossa - laastaroituna. Aivot s��styiv�t ja
ehk� hieman viisastuivat.
Kaikista turvallisuusseikoista t�rkein on saada py�r�ilij�t
noudattamaan liikennekuria ja -s��nt�j�. Mik��n py�r�teiden rakentelu,
kyp�r�pakko tms. ei yhteens�k��n lis�� turvallisuuta niin paljon kuin
se, ett� kaikki noudattaisivat oikeanpuoleisen liikenteen s��nt�j� ja
ottaisivat liikennetilanteen huomioon. 'Min� ensin' -tyyli on vallalla
ainakin Helsingiss� ja aiheuttaa kantakaupungissa pahoja tilanteita
300 metrin v�lein ja kilometrin v�lein Helsingin pohjoisosissa ja
Vantaalla (oma tilasto). 'Min� ensin' on vallalla my�s autoijoiden ja
jalankulkijoiden keskuudessa.
Saksassa oli varsin paljon turvallisempaa ajella. Vastaantulijat
ajoivat ihan normaalisti ja s�ikkym�tt�. Sen sijaan Helsingiss�
nojapy�r� saa aikaan kauhun tai kiusaantuneisuuden ilmeit�. Vastaan
tuleva alkaa kieputtaa ohjaustankoa ja pyrkii aina jonnekin muualle,
yleens� viereiselle jalankulkukaistalle tai sitten kokonaan tien tai
kadun toiselle puolelle. Suomalaisen kasvoilla n�kyy tunnetila varsin
selv�sti, ilmeit� on monenlaisia, pahastuneesta aggressiiviseen.
Iloisia ilmeit� on harvassa. - Saksassa ei tavinut pohtia
vastaantulijoiden tunnetiloja, koska siell� ei pel�tty muita
py�r�ilij�it�, ei my�sk��n nojapy�r��.
Esko
Asko Ikävalko
> ottaisivat liikennetilanteen huomioon. 'Min� ensin' -tyyli on vallalla
> ainakin Helsingiss� ja aiheuttaa kantakaupungissa pahoja tilanteita
Kaikkein hauskinta on se, ett� punaisiin valoihin saapuessaan py�r�ilij�t
ajavat yleens� risteysalueelle odottamaan valon vaihtumista ja ruuhka-aikaan
siihen odotuspaikalle muodostetaan 80 % todenn�k�isyydell� rivi ja vain 20 %
todenn�k�isyydell� jono.
Rautalankaa:
A) Risteysalueelle ajaminen est�� vasemmalta ja oikealta tulevien
py�r�ilij�iden ajamisen suoraan omilla vihreill� valoillaan.
B) Rivimuodostelma est�� vastaantulevan liikenteen siin� vaiheessa kun se
punainen muuttuu vihre�ksi.
Sitten siin� riviss� yhdess� kiroillaan, kun autoilijat toisinaan ajavat
suojatien p��lle odottamaan edess� olevan ruuhkan purkautumista. :-)
-Asko
Jorma Moll
> Timo wrote:
> > ...Esitettyjen tilastojen valossa
> > pyöräilykypärän käyttöaste. Samoin ihmiset ovat vähemmän lihavia.
>
> Pyöräilin heinäkuussa Saksan pohjoisosissa kolme viikkoa. Kokemukseni
> mukaan Saksakin kuuluu 'suuriin pyöräilymaihin'. Ainakin kaupungeissa
> (Lübeck, Hannover, Minden, Bremen, Hampuri, Kiel...) pyöräily on
> runsasta, mutta kaikki ajavat ilman kypärää. Sen sijaan
> retkipyöräilijöillä, esim. Weserin pyöräreiteillä, on aika yleisesti
> kypärä, vaikka pyöräilijöistä suurehko osa on saksalaisia. Yleisesti
> ottaen saksalaiset ovat kovasti kypärän käyttöpakkoa vastaan, se kun
> vähentäisi pyöräilyä, jolla on todettu olevan runsaasti hyödyllisiä
> vaikutuksia terveyteen, yksityistalouteen ja taajamien viihtyvyyteen.
>
> paikkaansa. Saksalaiset ovat lihavampia kuin koskaan! Kaikilla
> nuoret naiset ja miehetkin kantavat runsaasti pursuvaa läskiä.
> Saksalaiset kilpailevat lähes tasaväkisesti USAlaisten kanssa
> lihavuudessa.
>
> Itse olen kypärän käyttäjä. Kerran se on pelastanut ainakin
> jonkilaiselta kolaukselta, kun voltin jälkeen huomasin makaavani
> selälläni nurmikolla - en onneksi asvaltilla. 1970-luvulla ajoin nurin
> Päijänteen hiekkatiellä ja silloin olisi kypärä ollut todella tarpeen:
> aivotärähdys, kylkiluun murtuma ja pahoja ihoruhjeita, mutta
> pyöräilykypäriä ei vielä silloin ollut olemassa.
>
> Yhä näkyy pyöräijöitä, joilla kypärän hihna on auki. Olen nähnyt
> tällaisen sankarin kaatuvan pää edellä tien poskeen. Kypärä lensi
> päästä jo paljon ennen otsakosketusta. Otsatukan kohdalle ihoon tuli
> pyöreä pahan näköinen reikä, mutta lääkärissä käynnin jälkeen mies oli
> seuraavana päivänä ajokunnossa - laastaroituna. Aivot säästyivät ja
> ehkä hieman viisastuivat.
>
> Kaikista turvallisuusseikoista tärkein on saada pyöräilijät
> noudattamaan liikennekuria ja -sääntöjä. Mikään pyöräteiden rakentelu,
> kypäräpakko tms. ei yhteensäkään lisää turvallisuuta niin paljon kuin
> se, että kaikki noudattaisivat oikeanpuoleisen liikenteen sääntöjä ja
> ottaisivat liikennetilanteen huomioon. 'Minä ensin' -tyyli on vallalla
> ainakin Helsingissä ja aiheuttaa kantakaupungissa pahoja tilanteita
> 300 metrin välein ja kilometrin välein Helsingin pohjoisosissa ja
> Vantaalla (oma tilasto). 'Minä ensin' on vallalla myös autoijoiden ja
> jalankulkijoiden keskuudessa.
>
> Saksassa oli varsin paljon turvallisempaa ajella. Vastaantulijat
> nojapyörä saa aikaan kauhun tai kiusaantuneisuuden ilmeitä. Vastaan
> tuleva alkaa kieputtaa ohjaustankoa ja pyrkii aina jonnekin muualle,
> kadun toiselle puolelle. Suomalaisen kasvoilla näkyy tunnetila varsin
> selvästi, ilmeitä on monenlaisia, pahastuneesta aggressiiviseen.
> Iloisia ilmeitä on harvassa. - Saksassa ei tavinut pohtia
> vastaantulijoiden tunnetiloja, koska siellä ei pelätty muita
> pyöräilijöitä, ei myöskään nojapyörää.
>
> Esko
Hyvä viesti sinulta, tällaista lukee mielellään, omaa kokemusta ym.
Asko Ikävalko
> Saksassa oli varsin paljon turvallisempaa ajella. Vastaantulijat ajoivat
> ihan normaalisti ja s�ikkym�tt�.
Kerran olen s�ik�ht�nyt nojapy�r��. Tuttu ty�matkareitti, oikealta tulee
"p��tielle" hieman v�h�p�t�isempi tie, molemmat ovat ihan laillisia
py�r�teit�. Risteyksess� n. metrin korkeat todella tihe�t pensaat.
Olen ajanut risteykseen yleens� sill� asenteella, ett� nopeat kulkineet
kyll� n�kyv�t pensasaidat yli ja matalammat liikkuvat esineet ovat yleens�
melko hitaasti liikkuvia lapsia tai vapaana juoksevia koiria. Yleens� noiden
lapsien ja koirien per�ss� muutaman kymmenen metrin p��ss� kuitenkin tulee
joku yli metrin korkuinen ihminen ja n�kyvyytt� oikealle on kuitenkin ko.
risteyksess� n. 50 metri�.
No tapahtuipa er��n� p�iv�n�, ett� sielt� oikealta tulikin nojapy�r� ihan
reipasta vauhtia, ilman mit��n varoitusviiri�. Meist� tuskin kumpikaan n�ki
toisiaan ennenkuin risteysalueella. Jos olisin ollut paria sekuntia aiemmin
risteyksess�, olisi tilanne kehittynyt todella tiukaksi.
IMHO, pyrin kyll� ottamaan sek� py�r�illess�ni ett� autoillessani kevyen
liikenteen huomioon, mutta nojapy�r� oli niin yll�tt�v� ja harvinainen
ilmestys, ett� siihen en tuolloin aamup�hn�ss�ni ollut varautunut.
-Asko
Ari Järmälä
> IMHO, pyrin kyllä ottamaan sekä pyöräillessäni että autoillessani kevyen
> liikenteen huomioon, mutta nojapyörä oli niin yllättävä ja harvinainen
> ilmestys, että siihen en tuolloin aamupöhnässäni ollut varautunut.
Itse pyrin noudattamaan jostain lukemaani neuvoa, joka kannattaa kaikkien
kaksi- ja kolmipyöräisten, olivatpa ne sitten polkupyöriä, nojapyöriä,
mopoja tai moottoripyöriä, noudattaa:
Lähde siitä, että olet liikenteessä näkymätön.
Ts. oleta, että kukaan muu ei huomaa tai mitenkään noteeraa sinua ja aja
sen mukaan.
Jopa monet moottoripyöräilijätkin säilyisivät hengissä noudattamalla tätä.
T. Ari Järmälä
Asko Ikävalko
> Ts. oleta, että kukaan muu ei huomaa tai mitenkään noteeraa sinua ja aja
> sen mukaan.
Toimii varmaan jossain maaseudulla, mutta Helsingin keskustaan
pyöräillessäni muodostuisi työmatkastani todella hauska (ja pitkäkestoinen)
kokemus jos pysähtyisin varomaan kaikkia kolmion takaa tulevia autoja ja
antaisin jalankulkijoiden kävellä keskellä pyörätietä ja jättäytyisin itse
odottelemaan tien vapautumista.
Ei, minä kyllä pyrin päinvastoin noudattamaan lakikirjaan kirjattuja
liikennesääntöjä asettamalla terveyteni alttiiksi useita kertoja päivässä.
Jos minulla on etuajo-oikeus, pyrin sitä myös käyttämään silläkin uhalla,
että säikyttelen autoilijoita toiminnallani.
-Asko
Oloneuvos
"Asko Ik�valko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:h6hdgm$er9$1...@news.eternal-september.org...
> "Esko Meriluoto" <e...@davinci.pp.fi> wrote
>> ottaisivat liikennetilanteen huomioon. 'Min� ensin' -tyyli on vallalla
>> ainakin Helsingiss� ja aiheuttaa kantakaupungissa pahoja tilanteita
>
> Sitten siin� riviss� yhdess� kiroillaan, kun autoilijat toisinaan ajavat
> suojatien p��lle odottamaan edess� olevan ruuhkan purkautumista. :-)
>
> -Asko
Eik�s py�r�ll� ajo suojstiell� ole kielletty�, jos se ei ole py�r�tien/
kevyen-
liikenteen v�yl�n suoranainen jatke ?
--
"oloneuvos"
Matti Savolainen
"Asko Ik�valko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
> "Ari J�rm�l�" <1jar...@2pcuf2.fi> wrote
> > Ts. oleta, ett� kukaan muu ei huomaa tai mitenk��n noteeraa sinua ja aja
> > sen mukaan.
>
> Toimii varmaan jossain maaseudulla, mutta Helsingin keskustaan
pitk�kestoinen)
> kokemus jos pys�htyisin varomaan kaikkia kolmion takaa tulevia autoja ja
> antaisin jalankulkijoiden k�vell� keskell� py�r�tiet� ja j�tt�ytyisin itse
> odottelemaan tien vapautumista.
>
> Ei, min� kyll� pyrin p�invastoin noudattamaan lakikirjaan kirjattuja
> liikennes��nt�j� asettamalla terveyteni alttiiksi useita kertoja p�iv�ss�.
> Jos minulla on etuajo-oikeus, pyrin sit� my�s k�ytt�m��n sill�kin uhalla,
> ett� s�ikyttelen autoilijoita toiminnallani.
Tuossa edell� on kaksi vaihtoehtoa, joista kukin voi valita mieleisens�.
Mutta yleens� varomisen viem�� aikaa liioitellaan, kuten Arikin tekee.
Suosittelen varomista.
-Matti-
Timo
> "Asko Ikïŋ―valko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
> viestissïŋ―:h6hdgm$er9$1...@news.eternal-september.org...
>> "Esko Meriluoto" <e...@davinci.pp.fi> wrote
>>> ottaisivat liikennetilanteen huomioon. 'Minïŋ― ensin' -tyyli on vallalla
>>> ainakin Helsingissïŋ― ja aiheuttaa kantakaupungissa pahoja tilanteita
> .
>> Sitten siinïŋ― rivissïŋ― yhdessïŋ― kiroillaan, kun autoilijat toisinaan ajavat
>> suojatien pïŋ―ïŋ―lle odottamaan edessïŋ― olevan ruuhkan purkautumista. :-)
>>
>> -Asko
>
> Eikïŋ―s pyïŋ―rïŋ―llïŋ― ajo suojstiellïŋ― ole kiellettyïŋ―, jos se ei ole pyïŋ―rïŋ―tien/
> kevyen-
> liikenteen vïŋ―ylïŋ―n suoranainen jatke ?
Ja autoilu myïŋ―s. Kuitenkaan kyse ei liene tuollaisesta ajamisesta vaan
siitïŋ― ettïŋ― pysïŋ―hdytïŋ―ïŋ―n niihin valoihin keskelle sitïŋ― risteïŋ―vïŋ―ïŋ―
pyïŋ―rïŋ―tietïŋ― (jolle siis on vihreïŋ― valo). Aivan kuten autoilijat
risteyksissïŋ― pysïŋ―htyvïŋ―t keskelle suojatietïŋ― odottelemaan.
Timo
Asko Ikävalko
> Tuossa edell� on kaksi vaihtoehtoa, joista kukin voi valita mieleisens�.
> Mutta yleens� varomisen viem�� aikaa liioitellaan, kuten Arikin tekee.
> Suosittelen varomista.
Autolla min� luovun etuajo-oikeudestani ihan oma-aloitteisesti varsin usein.
Py�r�ll� kulkiessani muut kanssaliikkujat pakottavat minut v�kisin luopumaan
etuajo-oikeudestani varsin usein, joka saa minussa aikaan sellaisen
vastareaktion, ett� oma-aloitteisesti en siit� en�� suostu luopumaan. T�m�n
k�ytt�ytymismallin oppimiseen riitti pari kuukautta s��nn�llist�
ty�matkapy�r�ily� Vantaalta Helsinkiin.
Joskus, jos kanssapy�r�ilij� n�ytt�� ajoissa suuntamerkin, ryhmittyy lain
mukaan ja min� pystyn h�nt� vaivatta v�ist�m��n, saatan luopua
etuajo-oikeudestani h�nen hyv�kseen, mutta n�it� tilanteita tulee eteen
varsin harvoin.
-Asko
Heikki Kastemaa
liikenteess� on v�h�n erilaista. Autoilijan t�ytyy noudattaa hyvin
tarkkaan liikennes��nt�j�, mutta polkupy�r�ilij� joutuu soveltamaan
niit� enemm�n. Suurin ero lienee se, ett� autot liikkuvat valtaosin
toisten autojen seassa, py�r�ilij� sukkuloi sek� jalankulkijoiden, ett�
muiden ajoneuvojen seassa.
Itse asiassa pikkutarkka liikennes��nt�jen noudattaminen on mahdotonta
kaupunkipy�r�ilyss�. Py�r�ily on ehk� vaativampaa kuin autoilu siksi,
kun pit�� pysty� arvioimaan kussakin tilanteessa, mik� on j�rkev��, eik�
aina voi noudattaa liikennes��nt�j� johdonmukaisesti. J�yk�t ja
mekaaniset asenteet kannattaa j�tt�� v�hemm�lle, ainakin silloin kun
kohtaa toisia liikkujia.
Lis�ksi py�r�ilyss� (kuten jossain m��rin autoilussakin) n�ytt�� olevan
paikkakuntaeroja, siis eroja py�r�ilykulttuureissa. Huomasin taas
kes�ll� Oulussa py�r�illess�ni, ett� siell� py�r�ill��n melko yleisesti
jalkak�yt�vill�, kun Helsingiss�, Espoossa ja Vantaalla sit� ei niin
paljon harrasteta. Hyv� tai huono asia, n�in se vaan on.
--
Heikki
Asko Ikävalko
> Autoilijan t�ytyy noudattaa hyvin tarkkaan liikennes��nt�j�, mutta
> polkupy�r�ilij� joutuu soveltamaan niit� enemm�n.
Totta turiset. Johtuu mielest�ni ensisijaisesti huonosta py�r�teiden
suunnittelusta ja toissijaisesti muiden py�r�ilij�iden
laintuntemattomuudesta.
> Itse asiassa pikkutarkka liikennes��nt�jen noudattaminen on mahdotonta
> kaupunkipy�r�ilyss�. Py�r�ily on ehk� vaativampaa kuin autoilu siksi, kun
> pit�� pysty� arvioimaan kussakin tilanteessa, mik� on j�rkev��,
Tuokin on ihan totta. My�nnett�k��n t�ss� nyt sekin, ett� olen joskus ajanut
risteyksen l�pi noudattaen vasemmanpuoleista liikennett�, mutta n�iss�
tilanteissa saa kyll� todella tarkkaan katsella kanssapy�r�ilij�iden
reaktioita, ett� ovatko ns. "tilanteen tasalla". Jompi kumpi kahdesta
py�r�ilij�st� yleens� tekee aloitteen vasemmanpuoleisuudesta ja jos toisella
ei ole reagointiaikaa riitt�v�sti, ei t�m� v�ltt�m�tt� ehdi tilanteeseen
mukaan. Senp� vuoksi olisi fiksumpaa ajella yht� s�ntillisesti kuin
autollakin ja tehd� my�s ryhmittymiset tieliikennelain mukaisesti.
> J�yk�t ja mekaaniset asenteet kannattaa j�tt�� v�hemm�lle, ainakin silloin
> kun kohtaa toisia liikkujia.
Toisinaan pelisilm�/maalaisj�rki on fiksu valinta, mutta useimmiten TLL on
j�rkev�mpi, yleismaailmallisempi (sama laki muillakin kuin itsell�si) ja
helpottaa mahdollista j�lkipuintia virkamiesten kanssa.
-Asko
Heikki Kastemaa
> "Heikki Kastemaa" <hkas...@welho.com> wrote
>> Autoilijan t�ytyy noudattaa hyvin tarkkaan liikennes��nt�j�, mutta
>> polkupy�r�ilij� joutuu soveltamaan niit� enemm�n.
>
> Totta turiset. Johtuu mielest�ni ensisijaisesti huonosta py�r�teiden
> suunnittelusta ja toissijaisesti muiden py�r�ilij�iden
> laintuntemattomuudesta.
Olen samaa mielt�. Py�r�teit� pit�isi suunnitella paremmin, niit� on
kilometrim��riss� ihan liikaakin, mutta laatuun ei ole kiinnitetty
huomiota. Totta on paljon py�r�ilij�it�, jotka eiv�t liikennelakeja
n�yt� tuntevan eiv�tk� niist� piittaa.
P��sev�tk�h�n polkupy�r�ilij�t koskaan kaksoisroolistaan, jossa
kuljetaan sek� ns. kevyen liikenteen v�yli� pitkin, ett�
moottoriajoneuvojen parissa?
Kevyen ja raskaan liikenteen t�ydellinen erottaminen toisistaan ei kai
koskaan tule mahdolliseksi eik� varmaan ole tarkoituskaan. Sellaistahan
kokeiltiin aikoinaan It�-Pasilassa, mutta se taisi olla niit�
utopistisia suunnitteluideoita, josta pian my�s luovuttiin.
K�sitt��kseni my�s Saksassa tultiin aikoinaan vastaavaan johtop��t�kseen
ja ainakin py�r�teit� rakennetaan siell� my�s katujen varsille.
--
Heikki
Timo Salmi
> Py�r�teit� pit�isi suunnitella paremmin, niit� on
> kilometrim��riss� ihan liikaakin, mutta laatuun ei ole kiinnitetty
> huomiota.
http://lipas.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html#mielipide3
All the best, Timo
--
Prof. Timo Salmi mailto:t...@uwasa.fi ftp & http://garbo.uwasa.fi/
Home page: http://www.uwasa.fi/laskentatoimi/henkilokunta/salmitimo/
Department of Accounting and Finance, University of Vaasa, Finland
Digital photos collection http://lipas.uwasa.fi/ktt/lasktoim/photo/
Juhani Simola
> Käsittääkseni myös Saksassa tultiin aikoinaan vastaavaan
> johtopäätökseen ja ainakin pyöräteitä rakennetaan siellä myös katujen
> varsille.
Saksassa pyöräillessä kiinnitti huomiota se, että pyöräliikennettä oli
monissa kaupungeissa ohjattu paljon varsinaisen tien puolelle.
Pyöräkaistat olivat kohtuullisen yleisiä, samoin pyöräilyjalkakäytävät
joilla pyöräily oli sallittua mutta ajoradalla pyöräily ei silti
kiellettyä. Yksisuuntaisilla kaduilla näkyi toisinaan pyöräkaistoja
molempiin suuntiin. Paikalliset pyöräilijät ajoivat muuten todella
kovaa ja sääntöjä kunnioittaen suomalaisiin verrattuna.
Juhani
Asko Ikävalko
> http://lipas.uwasa.fi/~ts/info/timobike.html#mielipide3
>
Tuolta Timon tarinoista haluaisin nostaa esille yhden kappaleen, josta olen
samaa mielt� ja johon on hyvin kiteytetty tarinoiden p��ajatus:
"Lains��d�nn�st� on tehty yh� vaikeaselkoisempaa. Tieliikennelain muutokset
ovat kohdistaneet my�s kiistanalaisia lis�s��nn�ksi� ja poikkeuksia
nimenomaan py�r�ilyyn. Autoilun s��nn�t, miss� ajamiseen vaaditaan
virallinen ajokortti tutkintoineen, ovat kaikille sallitun py�r�ilyn
s��nt�j� suoraviivaisemmat."
-Asko
Esko Meriluoto
> Totta turiset. Johtuu mielest�ni ensisijaisesti huonosta py�r�teiden
> suunnittelusta ja toissijaisesti muiden py�r�ilij�iden
> laintuntemattomuudesta.
Panisin n�m� toiseen j�rjestykseen ja korvaisin 'laintuntemattomuuden'
sanalla 'v�linpit�m�tt�myys' tai 'min� ensin -asenne'.
N�in ainakin Helsingiss�.
Jos liikennes��nt�j� noudatettaisiin paremmin ja py�r�ilij�iden
liikkumistapa olisi ennakoitavampi, ei ole niink��n v�li�, millaisella
tiell� ajetaan. Py�r�tiet ja -kaistat vain helpottavat ajamista -
edellytt�en tietysti, ett� kaikki osapuolet liikkuisivat
ennakoitavasti ja noudattaisivat liikennes��nt�j�.
Kaikkein helpointa Helsingiss� oli ajaa 1970-luvun alussa, kun
keskustassa ei n�kynyt pahemmin polkupy�ri� ja oli poljettava
ajoradoilla autojen kanssa normaaleja ajoneuvos��nt�j� noudattaen.
Autot noudattivat paljon paremmin s��nt�j� kuin py�r�ilij�t nyky��n ja
ainoa hasarditilanne oli, kun auto k��ntyi oikealle porttik�yt�v��n tms.
Esko
Esko Meriluoto
> ...Paikalliset py�r�ilij�t ajoivat muuten todella
> kovaa ja s��nt�j� kunnioittaen suomalaisiin verrattuna.
T�m�n min�kin huomasin. Viipyilevi�, mutkittelevia
'sunnuntaipy�r�ilij�it�' ei n�kynyt kuten Suomessa. Vauhti oli tanakka
ja suoraviivainen. Keski-ik�isten ja vanhempienkin naisten per�ss�
pysyminen vaati tehoja - jos yleens� onnistui.
Esko
JiiHoo
> "Matti Savolainen" <matti_dot_...@luukku.com.invalid> wrote
>> Tuossa edellￜ on kaksi vaihtoehtoa, joista kukin voi valita mieleisensￜ.
>> Mutta yleensￜ varomisen viemￜￜ aikaa liioitellaan, kuten Arikin tekee.
>> Suosittelen varomista.
>
> Autolla minￜ luovun etuajo-oikeudestani ihan oma-aloitteisesti varsin usein.
>
> Pyￜrￜllￜ kulkiessani muut kanssaliikkujat pakottavat minut vￜkisin luopumaan
> kￜyttￜytymismallin oppimiseen riitti pari kuukautta sￜￜnnￜllistￜ
> tyￜmatkapyￜrￜilyￜ Vantaalta Helsinkiin.
Vanha viesti, mutta kun luin vasta nyt, niin pakko vastata.
Kun minￜ ajan pyￜrￜllￜ, niin en koskaan ajattele mitￜￜn sellaista, ettￜ
minulla on oikeus nyt mennￜ tￜstￜ ensin tai tuon on nyt lain mukaan
vￜistettￜvￜ minua. Minￜ vￜistￜn aina, jos se on helpompaa kuin olla
jￜￜrￜpￜￜ ja yllￜttￜvￜn usein autoilijat viittoilevat mulle, ettￜ anna
mennￜ vaan, vaikka olen pysￜhtymￜssￜ. Tulee muuten parempi mieli siitￜ,
ettￜ ajattelee kuinka muut antavat tietￜ eikￜ niin ettￜ ajattelee
jatkuvasti kuinka muut etuilevat. Liikenteessￜ ei muutenkaan kannata
olla niin kiireessￜ, ettￜ ei ole muka aikaa vￜistellￜ muita.
Autolla ajaessanikin annan mieluummin tietￜ kuin pidￜn vￜkisin kiinni
oikeuksistani ja ajan kolarin. On toiminut jopa Helsingissￜ eikￜ
minulla ole ollut mitￜￜn ongelmia, vaikka siellￜ muka sitￜ liikennettￜ
on sitten niin kauhiasti.
--
#######################################
Kￜￜk! Oletko nￜhnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Sami Sundell
JiiHoo wrote:
> j��r�p�� ja yll�tt�v�n usein autoilijat viittoilevat mulle, ett� anna
> menn� vaan, vaikka olen pys�htym�ss�. Tulee muuten parempi mieli
> siit�, ett� ajattelee kuinka muut antavat tiet� eik� niin ett�
> ajattelee jatkuvasti kuinka muut etuilevat. Liikenteess� ei muutenkaan
Samaa olen itse pohdiskellut. Moni valittaa, kuinka suojatiell� tahtoo
p��st� hengest��n, punaisia p�in ajellaan jatkuvasti, py�r�ilij�t tulee
p��lle ja mit� kaikkea. Itse liikahtelen Tampereella s��nn�llisesti
k�vellen, py�r�ll�, bussilla ja autolla, ja kaiken kaikkiaan kohtaamani
ihmiset liikenteess� ovat kohteliaita ja huomioonottavia.
Toki on niit� uhmaik�isi� ohittelijoita, suojatien eteen pys�htyneen
auton huoletta ohittavia, sokkona suojatielle astuvia jalankulkijoita ja
niin edelleen, mutta p��s��nt�isesti tuo liikenne on kuitenkin sangen
sopuisaa.
Pari viikkoa sitten Helsingin Sanomissa muuten er�s paluumuuttaja
kirjoitti positiivisia kokemuksiaan, joita on sattunut Suomeen paluun
j�lkeen. Yksi asia, jonka mies nosti esiin, oli juuri
liikennek�ytt�ytyminen ja se, kuinka sujuvasti suomalaiset antavat
tilaa.
--
Sami Sundell
ssun...@iki.fi
Fuji
news:Vf1rm.14466$La7....@uutiset.elisa.fi:
>
> Kun min� ajan py�r�ll�, niin en koskaan ajattele mit��n sellaista, ett�
> minulla on oikeus nyt menn� t�st� ensin tai tuon on nyt lain mukaan
> v�istett�v� minua. Min� v�ist�n aina, jos se on helpompaa kuin olla
> menn� vaan, vaikka olen pys�htym�ss�.
Py�r�ll� liikkuessa ei tosiaan kannata j��r�p�isesti pit�� oikeuksistaan
kiinni, mutta kyll�h�n autoilijoita voi joskus "opettaa".
S��nn�llisen py�r�ilyreittini varrella on risteys, jossa Stop-merkin takaa
tulee autoja pys�htym�tt� eteen. Pys�htyv�t vasta suojatielle, jos
riste�v�ll� kadulla kulkee autoja tai sitten ei lainkaan. Stop-merkki ja
viiva on jo ennen suojatiet�, koska toiseen suuntaan on kevyen liikenteen
v�yl�lle n�kem�este. T�yskasvuinen py�r�ilij� n�kee kyll� n�kem�esteen yli
onko sielt� tulossa auto, mutta auto ei v�ltt�m�tt� n�e - varsinkaan
pienemp�� v�ke�. Siksi pakollinen pys�hdys. Tuohon risteykseen ajaessani -
erityisesti n�kem�esteen suunnasta - ajan valppaana mutta normaalivauhtia,
sormet jarrukahvoilla. Autoja olen p��ssyt "opettamaan" monta kertaa ajamalla
l�hes alle/kylkeen kuitenkin siten ett� oma turvallisuuteni ei ole ollut
vaarassa. Itsell�ni on tilanne "hanskassa" mutta autoilijalle tilanne tulee
eteen hyvin nopeasti. Muutaman kuskin ilme on ollut niin pel�styneit� ett�
uskon heid�n seuraavalla kerralla pys�htyv�n juuri siihen mihin pit��kin.