Pyöräilyn valtaväyliä Suomeenkin
Heikki Kastemaa
py�r�ilyn valtav�yli� ("bicycle hiways" tai "bicycle superhighways").
N�it� suunnitellaan ja rakennetaan ainakin
Englannissa:
http://www.blogs.ebbc.org/?q=en/node/1498
K��penhaminassa:
http://www.treehugger.com/files/2009/08/copenhagen-bicycle-superhighways.php
ja Hollannissa:
http://www.expatica.com/nl/news/dutch-news/Dutch-move-into-the-fast-lane-with-_bicycle-highways__55874.html
Mik� on py�r�ilyn valtav�yl�? Se on kaupunginosien ja kaupunkien l�pi
kulkeva, siis melko pitki� (ainkin 5-15 km) matkoja mahdollistava,
selv�sti merkitty, jatkuva ja yhten�inen reitti. Py�r�ilyn valtav�yl�ll�
pit�� pysty� ajamaan melko nopeasti ilman ett� muu, kevyt ta raskas
liikenne polkupy�r�ily� hidastaa ja v�yl�n pit�� olla k�ytt�valmis my�s
talviaikaan.
Tavoitteena pit�isi olla juuri ty�matkapy�r�ilyn edist�minen ja
helpottaminen.
Esimerkiksi p��kaupunkiseutu olisi hyv� kokeilupaikka py�r�ilyn
valtav�ylille, jos eri Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien p��tt�j�t
saisivat asiasta sovittua ja suunnittelijat ryhtyisiv�t toimiin
yhteistuumin.
Oulussa itse asiassa on erinomainen polkupy�r�reittien runkoverkko,
johon py�r�ilyn valtav�yl�t olisi helppo rakentaa.
P��kaupunkiseudullakin mieleeni tulee useita py�r�reittej�, joita
yhdist�m�ll� ja kehitt�m�ll� n�it� valtav�yli� voisi rakentaa.
--
Heikki
Jyrki Juntumaa
> py�r�ilyn valtav�yli� ("bicycle hiways" tai "bicycle superhighways").
> Mik� on py�r�ilyn valtav�yl�? Se on kaupunginosien ja kaupunkien l�pi
> kulkeva, siis melko pitki� (ainkin 5-15 km) matkoja mahdollistava,
> selv�sti merkitty, jatkuva ja yhten�inen reitti. Py�r�ilyn valtav�yl�ll�
> pit�� pysty� ajamaan melko nopeasti ilman ett� muu, kevyt ta raskas
> liikenne polkupy�r�ily� hidastaa ja v�yl�n pit�� olla k�ytt�valmis my�s
> talviaikaan.
>
> Tavoitteena pit�isi olla juuri ty�matkapy�r�ilyn edist�minen ja
> helpottaminen.
Ainakin t��ll� p��kaupunkiseudulla tuo jossakin m��rin toteutuukin,
esim. Lepp�vaara-Helsinki sujuu radanvartta aika k�tev�sti, samoin monet
puistoalueita my�t�ilev�t reitit. V�ylien olemattomuuden sijaan ongelma
on pikemminkin kelvoton viitoitus, ja se ett� v�yl�t ovat ep�jatkuvia
tai muuten vain loppuvat kesken matkaa. Ainakin itse koen p��sev�ni
p��kaupunkiseudulla joka l�hi��n, mutta siis matkan sujuvuus vaihtelee.
Lis�ksi kaikenlaisilla keskusta-alueilla on jos jonkinlaista enemm�n tai
v�hemm�n tarpeetonta hidastetta. Liikennevaloista l�ytyy kummallisen
harvoin l�hestyv�n py�r�n havaitseva tutka. Valojen painonappien
sijoittelukin on valitettavan usein ala-arvoista - t�ytt�nev�tk�h�n edes
nykyisi� esteett�myysvaatimuksia?
Ty�matkapy�r�ily� voisi hyvinkin edist�� sekin, ett� ty�paikoilla olisi
ulkopuolisilta lukittu, katettu - ja kylm��n aikaan mielell��n my�s
l�mmin - alue py�rien parkkipaikaksi. Samoin hyv�t sosiaalitilat
pukukukaappeineen ja vaatteiden kuivatusmahdollisuuksineen helpottaisi
harrastusta merkitt�v�sti. N�it� asioita painotetaan mielest�ni liian v�h�n.
Itse en�� viitsi ajaa ihan miss� sattuu s��ss�, mutta mielest�ni kolmena
vuodenaikana py�r�ily on oikein mukavaa. Nelj�nten� se vaatii paitsi
hieman enemm�n yrityst�, niin my�s parempaa aurausta. Ja tuossa paino
sanalla auraus, lumen tai j��n p��lle ripoteltu hiekka ei siit� hommasta
lintsaamista korvaa.
Terv JJ
Heikki Kastemaa
>> Viime vuosina on eri maissa alettu rakentamaan kaupunkitaajamiin
>> py�r�ilyn valtav�yli� ("bicycle hiways" tai "bicycle superhighways"). ...
>> Mik� on py�r�ilyn valtav�yl�? Se on kaupunginosien ja kaupunkien l�pi
>> kulkeva, siis melko pitki� (ainkin 5-15 km) matkoja mahdollistava,
>> selv�sti merkitty, jatkuva ja yhten�inen reitti. Py�r�ilyn
>> valtav�yl�ll� pit�� pysty� ajamaan melko nopeasti ilman ett� muu,
>> kevyt ta raskas liikenne polkupy�r�ily� hidastaa ja v�yl�n pit�� olla
>> k�ytt�valmis my�s talviaikaan.
>>
>> Tavoitteena pit�isi olla juuri ty�matkapy�r�ilyn edist�minen ja
>> helpottaminen.
>
> Ainakin t��ll� p��kaupunkiseudulla tuo jossakin m��rin toteutuukin,
> esim. Lepp�vaara-Helsinki sujuu radanvartta aika k�tev�sti, samoin monet
> puistoalueita my�t�ilev�t reitit. V�ylien olemattomuuden sijaan ongelma
> on pikemminkin kelvoton viitoitus, ja se ett� v�yl�t ovat ep�jatkuvia
> tai muuten vain loppuvat kesken matkaa. Ainakin itse koen p��sev�ni
> p��kaupunkiseudulla joka l�hi��n, mutta siis matkan sujuvuus vaihtelee.
> Lis�ksi kaikenlaisilla keskusta-alueilla on jos jonkinlaista enemm�n tai
> v�hemm�n tarpeetonta hidastetta.
Lepp�vaara - Helsinki on hyv� keskikohdalta, mutta alku ja loppu
ovat huonoja. Lepp�vaarasta reitti on ep�selv� Pit�j�nm�elle asti ja
loppup��ss� meno alkaa m�tt�� ennen Ilmalan ramppeja, kun py�r�ll� kulku
on hidastunut Hakam�entien uusien, huonontuneiden py�r�tiej�rjestelyiden
takia. Hakam�entie lienee esimerkki siit�, miten uudet autotiet
varsinkin tihe�sti rakennetuilla seuduilla saattavat huonontaa
py�r�ilijoiden reittej�.
Kelvoton viitoitus on tosiaan my�s ongelma. Py�r�ilin kes�ll� Ouluun ja
huomasin, ett� useiden taajamien ja varsinkin keskisuurten paikkakuntien
kohdalla valtakunnallisten py�r�reittien viitat, nuo pienet ruskeat
tarrat olivat joko rapautuneet himmeiksi tai olemattomia. My�s
varsinaiset viitat eli nuo siniset py�r�tieviitat on p��stetty varsin
huonoon kuntoon. Ainakin Virossa nuo viitta-asiat on hoidettu n�kyv�mmin
ja paremmin kuin meill�, vaikka itse py�r�tieasiat ovat heikommin.
Py�r�ilyn valtav�ylien tarkoitus olisikin juuri parantaa mainitsemaasi
tilannetta, jossa matkanteko polkupy�r�ll� on ep�jatkuvaa ja sujuu
huonosti. Keskikaupungilla, eli Helsingin niemell� en n�e paljoa
mahdollisuuksia noille valtav�ylille, tai ainakin niiden rakentaminen
olisi varsin ty�l�st�. Sit� paitsi tuo niemi on niin pieni, ett�
pienemm�n skaalaan py�r�tieverkosto riitt�nee. Py�r�ilyn valtavayl�t
ovat kutakuinkin sama asia kuin raskaan liikenteen moottoritiet, joita
ei my�sk��n keskikaupungeilla juuri ole.
--
Heikki
Asko Ikävalko
> Py�r�ilyn valtav�yl�ll� pit�� pysty� ajamaan melko nopeasti ilman ett�
> muu, kevyt ta raskas liikenne polkupy�r�ily� hidastaa
Eli sivuteilt� valtav�yl�lle liittyvill� pit�isi olla k�rkikolmiot. T�m�
muuten parantaisi turvallisuutta aika oleellisesti mm. sellaisissa
alikulkutunneleiden risteyksiss�, joissa n�kyvyytt� ei ole riitt�v�sti.
-Asko
Heikki Kastemaa
Ja monessa muussakin paikassa. Hyv� huomio. Ainakin t�ss�
tieliikennelakiin tarvittaisiin muutos, mutta en usko lains��d�nn�n
olevan ongelma. Valtav�yl�t pit�isi tehd� niin, ett� sivutiet eiv�t ole
niihin 90 asteen kulmassa ja huolehdittaisiin juuri tuosta n�kyvyydest�
risteyksiss�. Jos sellaista ei saada aikaan, k�rkikolmiot voisi ottaa
k�ytt��n.
--
Heikki
Asko Ikävalko
> Ja monessa muussakin paikassa. Hyv� huomio. Ainakin t�ss�
> tieliikennelakiin tarvittaisiin muutos
Kyll�h�n laki sallii k�rkikolmion k�yt�n py�r�teill� jo nyky��n.
> Valtav�yl�t pit�isi tehd� niin, ett� sivutiet eiv�t ole niihin 90 asteen
> kulmassa
Tarkoitatko, ett� pit�isi tehd� moottoritie -tyyliset kiihdytysrampit? Vaiko
jotain Y-risteyksen tapaisia?
Kiihdytysramppeja ei ehk� py�r�tielle IMHO tarvittaisi. Silloinhan pit�isi
rakentaa eritasoliittym�tkin. :-)
Ja Y-risteykset ovat mielest�ni v�h�n hankalia. Sinne loivan mutkan suuntaan
on helppo ajella puolihuolimattomasti v�ist�misvelvollisuuksista
v�litt�m�tt�, kun taas sinne jyrk�n mutkan suuntaan on ruuhkassa vaikea
ryhmitty� kapealla py�r�tiell� mitenk��n fiksusti.
Selkeint� olisi ihan tavalliset nelj�n tien risteykset (90 ast), joissa
avointa n�kyvyytt� on risteyksen keskipisteest� joka suuntaan v�hint��n 10
metri�.
-Asko
Heikki Kastemaa
> "Heikki Kastemaa" <hkas...@welho.com> wrote
>> Ja monessa muussakin paikassa. Hyv� huomio. Ainakin t�ss�
>> tieliikennelakiin tarvittaisiin muutos
>
> Kyll�h�n laki sallii k�rkikolmion k�yt�n py�r�teill� jo nyky��n.
>
>
k�rkikolmioita laittamalla voisi parantaa tilannetta t�ss� ja nyt
sellaisssa paikoissa, joissa halutaan t�llaista valtav�yl�-tyyppist�
py�r�tiet� korostaa?
>> Valtav�yl�t pit�isi tehd� niin, ett� sivutiet eiv�t ole niihin 90
>> asteen kulmassa
>
> Tarkoitatko, ett� pit�isi tehd� moottoritie -tyyliset kiihdytysrampit?
> Vaiko jotain Y-risteyksen tapaisia?
>
> Kiihdytysramppeja ei ehk� py�r�tielle IMHO tarvittaisi. Silloinhan
> pit�isi rakentaa eritasoliittym�tkin. :-)
No en min�k��n mit��n kiihdytysramppeja tekisi, eritasoliittymist�
puhumattakaan! Ajattelin -- oikeastaan en edes Y-liittymi� -- vaan ett�
sivuilta tulevia risteymi� pit�isi saada py�re�mmiksi valtav�yl�n
suhteen, jotta tulo v�yl�lle tulisi joustavaksi.
> Ja Y-risteykset ovat mielest�ni v�h�n hankalia. Sinne loivan mutkan
> suuntaan on helppo ajella puolihuolimattomasti
> v�ist�misvelvollisuuksista v�litt�m�tt�, kun taas sinne jyrk�n mutkan
> suuntaan on ruuhkassa vaikea ryhmitty� kapealla py�r�tiell� mitenk��n
> fiksusti.
Ehk� n�in on.
>
> Selkeint� olisi ihan tavalliset nelj�n tien risteykset (90 ast), joissa
> avointa n�kyvyytt� on risteyksen keskipisteest� joka suuntaan v�hint��n
> 10 metri�.
Muistelen ajelleeni Hollannissa py�r�teill�, joissa oli t�llaisia
rakennettuja 90 asteisia risteyksi�, tosin kyse ei ollut varsinaisesta
"bicycle highwaysta". Mitenk�h�n muualla on nuo ratkaistu?
--
Heikki
hemmo
>
> Muistelen ajelleeni Hollannissa pyöräteillä, joissa oli tällaisia
> rakennettuja 90 asteisia risteyksiä, tosin kyse ei ollut varsinaisesta
> "bicycle highwaysta". Mitenkähän muualla on nuo ratkaistu?
>
> --
> Heikki
Espooseen Suomenojalle rakennettiin taannoin autoliikenteelle elämää
suurempi kiertoliittymä. Oletan, että liikennemääristä johtuen
haluttiin välttää sitä mallia, jossa suojatie katkaisee jokaisen
liittymään (ja sieltä pois) johtavan tien aivan liittymän vieressä.
Risteävä kevyt liikenne vietiin liittymän alle.
Eritasojärjestelystä seuraa tietysti pari ongelmaa. Kiertoliittymän
alla kohtaa nyt neljä kevyen liikenteen väylää, jotka tulevat kaikki
sinne alamäkeen. Ja lisäksi jokaisella on edessään ylämäki risteyksen
jälkeen. Ratkaisu houkuttelee pitämään yllä melko suurta nopeutta.
Ongelmat ratkaistiin laatimalla kevyen liikenteen edustajille oma
kiertoliittymänsä (ks. oheisesta linkistä Wikin kuva aiheesta).
Ajelen silloin tällöin tuosta ohi, ja ratkaisu tuntuu toimivan melko
hyvin. Näkyvyys liittymässä on paljon parempi verrattuna vaikkapa
erillisinä alikulkuina toteutettuihin virityksiin. Jos on tarkoitus
ylittää liittymä suoraan, niin siinä tulee kyllä "turhaa" mutkaa
matkaan. Mutta noin liikenneturvallisuuden kannalta tämä kuuluu
varmaan sarjaan paremmat ratkaisut. Varsinkin kun ei tarvitse
autoilijan kanssa kisata siitä, kumpi oikeastaan väistää
kiertoliittymän jälkeisellä risteävällä suojatiellä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Suomenojan_kiertoliittym%C3%A4_2.jpg
--hemmo
Heikki Kastemaa
>> "bicycle highwaysta". Mitenk�h�n muualla on nuo ratkaistu?
>>
>> --
>> Heikki
>
> Espooseen Suomenojalle rakennettiin taannoin autoliikenteelle el�m��
> suurempi kiertoliittym�. Oletan, ett� liikennem��rist� johtuen
> haluttiin v�ltt�� sit� mallia, jossa suojatie katkaisee jokaisen
> liittym��n (ja sielt� pois) johtavan tien aivan liittym�n vieress�.
> Riste�v� kevyt liikenne vietiin liittym�n alle.
>
> Eritasoj�rjestelyst� seuraa tietysti pari ongelmaa. Kiertoliittym�n
> alla kohtaa nyt nelj� kevyen liikenteen v�yl��, jotka tulevat kaikki
> sinne alam�keen. Ja lis�ksi jokaisella on edess��n yl�m�ki risteyksen
> j�lkeen. Ratkaisu houkuttelee pit�m��n yll� melko suurta nopeutta.
> Ongelmat ratkaistiin laatimalla kevyen liikenteen edustajille oma
>
> Ajelen silloin t�ll�in tuosta ohi, ja ratkaisu tuntuu toimivan melko
> hyvin. N�kyvyys liittym�ss� on paljon parempi verrattuna vaikkapa
> erillisin� alikulkuina toteutettuihin virityksiin. Jos on tarkoitus
> ylitt�� liittym� suoraan, niin siin� tulee kyll� "turhaa" mutkaa
> matkaan. Mutta noin liikenneturvallisuuden kannalta t�m� kuuluu
> varmaan sarjaan paremmat ratkaisut. Varsinkin kun ei tarvitse
> kiertoliittym�n j�lkeisell� riste�v�ll� suojatiell�.
>
> http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Suomenojan_kiertoliittym%C3%A4_2.jpg
>
> --hemmo
Suurien teiden, varsinkin moottoriteiden risteysalueet ovat usein
hankalia, koska py�r�ilij� menett�� niiss� ik��nkuin suuntavaistonsa
eik� tied� mihin pit�isi menn�.
Tuo alam�ess� oleva risteys on monesti hankaluus, kun vauhti nousee
hetkellisesti. N�kyvyyden lis�ys risteysalueella on oikea ratkaisu ja
toimivalta tuntuu tuo liikenneympyr�kin, ainakin n�in kuvittelemalla.
K�yn testaamassa tuon joskus.
Py�r�ilyn valtav�ylill� pit�isi olla selv�t pelis��nn�t, esimerkiksi:
-V�yl� on tarkoitettu vain polkupy�rille ja s�hk�avusteisille polkupy�rille.
-Muu liikenne ohjataan py�r�ilyv�yl�lt� korokkein ja merkinn�in.
-V�yl�lle ei saa pys�hty� polkupy�rill� muuta kuin h�t�tilassa. Autojen,
my�s jakelu- ja korjausautojen tilap�inenkin pys�k�inti v�yl�lle kiellet��n.
-Minimileveys voisi olla kolme-nelj� metri�. Py�r�ilyv�yl�n reunassa
voisi olla k�velytie, mutta korokkeella erotettuna.
-Valtav�yl�n alku ja loppu sek� itse v�yl� merkit��n selv�sti
vihre�pohjaisilla merkeill�, esim t�h�n tapaan:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/05/USDOT_Bicycle_highway_sign_-_white_on_green.svg
-V�yl�n keskell� on katkoviiva.
-K�rkikolmiot riste�vill� teill� antavat v�yl�ll� ajavalle ajo-oikeuden.
-Risteysalueilla on 10 metrin esteet�n n�kyvyys.
-Valtav�yl� valaistaan.
-Talvikunnossapito toimii. Jos v�yl�n poikki tehd��n kaivauksia,
liikenne pit�� ohjata muille teille ja kaivaukset p��llystett�v�
ennallen nopeasti.
Valtav�ylien rakentaminen ja toiminta niill� pit�isi saada samanlaiseksi
kaikkialla maailmassa samaan tapaan kuin moottoriteill�. Olisiko hyv�
aloittaa s��t�m�ll� EU-lains��d�nt� aiheesta vai pit�isik� aluksi ottaa
yhteys Koto-Arkadiaan?
--
Heikki