Ongelmia piirilevyn valmistuksessa.
Jarkko
syovytys menetelmällä, mutta menestys on ollut vähän huono.
Piirilevyllä lähekkain olevat kiskot ikäänkuin sulautuvat yhteen.
Skannasin piirilevyn ja käytetyn piirilevyfilmin nettiin
http://koti.mbnet.fi/niempi2/levy.jpg. Valotukseen käytetaan siis
solariumia 5 min valotusajalla. Solariumin päällä on pleksi jota
vasten piirilevy ja piirilevyfilmi on puristettu. Kehitykseen
kaytetään lipeää noin 2 min kehitysajalla jonka jälkeen piirilevy
syovytetään ferrikloridissa.
Ari Laitinen
> Eli olen yrittänyt valmistaa piirilevyjä perinteissellä valotus/
> syovytys menetelmällä, mutta menestys on ollut vähän huono.
> Piirilevyllä lähekkain olevat kiskot ikäänkuin sulautuvat yhteen.
Kehitys ei ilmeisesti ole onnistunut loppuun asti. Joskus kun noita tuolleen
tein niin piti vain odottaa riittävän kauan että lakka poistuu kaikkialta.
Jos pidemmällä kehityksell lähtee lakka myös sieltä mistä ei pitäisi niin
sitten kyse on liian lyhyestä valotusajasta. Tuollaisessa kohdassa
(haja)valoa tulee vähemmän ja siksi se vaatii pitemmän valotuksen.
FKo
> Eli olen yrittänyt valmistaa piirilevyjä perinteissellä valotus/
> syovytys menetelmällä, mutta menestys on ollut vähän huono.
Sitä joskus sattuu itse kullekin :)
Oletko ostanut valmista valoherkkää levyä, vai lakannut itse?
> Piirilevyllä lähekkain olevat kiskot ikäänkuin sulautuvat yhteen.
> Skannasin piirilevyn ja käytetyn piirilevyfilmin nettiin
Hmm... millä olet tulostanut tuon? Ja mitä ovat nuo muovin ja teipin
palaset?
f
Kristian Ukkonen
Printtipuoli kalvosta levyyn päin.
Käytä akkuvettä NaOH kanssa kehityksessä.
Ainakaan Porvoon vesijohtovedellä muutama vuosi
sitten ei saanut onnistumaan kehitystä kunnolla.
Miltä kehitetty levy näyttää? Tuolta kuin syövytetty,
vai ovatko siinä vedot samat kuin filmillä?
Kun laitat levyn ferrikloridiin, katso heti mitkä kohdat
alkavat syöpyä.. Sen näkee helposti, kun syöpyvät kohdat
ovat sellaisia matan ruskeanpunaisen näköisiä, kun levyn
huuhtelee vedellä. Välillä jää lakkaa aivan ohut (silmälle
näkymätön) kerros vääriin paikkoihin, jos kehitys on
liian lyhytaikainen. Tässä vaiheessa pitää sitten jatkaa
kehitystä vielä hetki, jos tämä ongelma, ja sitten taas
syövytykseen uudestaan.
Kristian Ukkonen.
Jaakko Haakana
> Eli olen yrittänyt valmistaa piirilevyjä perinteissellä valotus/
> syovytys menetelmällä, mutta menestys on ollut vähän huono.
Ottamatta kantaa ongelmaasi, onko jokin erityinen syy miksi nykyään
vielä kannattaa tällä syövytysmenetelmällä kotona levyjä valmistaa?
Esim. Bulgariasta kun saa tilattua 2-puoleisen, todella laadukkaan
Euro-kokoisen levyn, johon on reiätkin porattu oikeisiin kohtiin ja
hintaa on huimat 36 euroa. Ja jos euro-levylle mahtuu enemmän kuin yksi
kortti, monistavat ja sahaavat samaan hintaan. Varmaan ne hapotkin yms.
maksaa enemmän.
Sami Ropponen
> syovytys menetelmällä, mutta menestys on ollut vähän huono. Piirilevyllä
> lähekkain olevat kiskot ikäänkuin sulautuvat yhteen. Skannasin
Kävisiköhän tuossa niin, että kalvo ei painu kunnolla piirilevyä vasten
joko siksi että teippi jää väliin, tai siksi että piirilevyn reuna on
karkea. Levy tai pleksi voi myös olla vääntynyt leikatessa. Silloin valo
ei pääse kunnolla johtimien väliseen kapeaan väliin ja toisaalta sitä
pääsee johtimien alle. Hyvä kontakti täytyy tarkistaa huolellisesti.
Värijauheen pitää myös olla kalvon alapuolella suoraan piirilevyä vasten.
Valotusaika voisi ehkä olla puolet pidempi, päätellen siitä että valo ei
ole päässyt läpikuultavien tussikohtien läpi.
Laserilla printatessa 16-25 mil leveydet toimivat kohtuullisen hyvin
yksinkertaisella kalvolla ilman tussia. Jäljestä tulee helpommin
siistimpää.
-sami
FKo
> Kun laitat levyn ferrikloridiin, katso heti mitkä kohdat
> alkavat syöpyä.. Sen näkee helposti, kun syöpyvät kohdat
> ovat sellaisia matan ruskeanpunaisen näköisiä, kun levyn
> huuhtelee vedellä. Välillä jää lakkaa aivan ohut (silmälle
> näkymätön) kerros vääriin paikkoihin, jos kehitys on
> liian lyhytaikainen. Tässä vaiheessa pitää sitten jatkaa
> kehitystä vielä hetki, jos tämä ongelma, ja sitten taas
> syövytykseen uudestaan.
Juuri näin. Mutta pitää muistaa huuhdella levy kunnolla vedessä ennekuin
pistää takaisin kehitykseen: muuten kehite menee pilalle.
> Kristian Ukkonen.
f
Kristian Ukkonen
Jaakko Haakana wrote:
> Ottamatta kantaa ongelmaasi, onko jokin erityinen syy miksi nykyään
> vielä kannattaa tällä syövytysmenetelmällä kotona levyjä valmistaa?
>
> Esim. Bulgariasta kun saa tilattua 2-puoleisen, todella laadukkaan
> Euro-kokoisen levyn, johon on reiätkin porattu oikeisiin kohtiin ja
> hintaa on huimat 36 euroa. Ja jos euro-levylle mahtuu enemmän kuin yksi
> kortti, monistavat ja sahaavat samaan hintaan. Varmaan ne hapotkin yms.
> maksaa enemmän.
Markka-aikana tuo 36 * 5.95 = 214 markkaa ei olisi
ollut pikkuraha.
FKo
> Ottamatta kantaa ongelmaasi, onko jokin erityinen syy miksi nykyään
> vielä kannattaa tällä syövytysmenetelmällä kotona levyjä valmistaa?
Tulee mieleen ainakin nämä:
- prosessi on huomattavasti nopeampi kuin tilata jostain
- se on kivaa: näkee "oman käden jäljen" ja saa tehdä itse
- se maksaa huomattavasti vähemmän kuin 36 euroa
Ja ennenkaikkea: se on harrastus - kuten ryhmän otsikkokin jo kertoo :)
f
Ari Laitinen
> Ottamatta kantaa ongelmaasi, onko jokin erityinen syy miksi nykyään
> vielä kannattaa tällä syövytysmenetelmällä kotona levyjä valmistaa?
Kyllä se harrasteena menee mutta ei minkäänlaisena työvaiheena.
Mielenkiintoista tehtävää ja aikoinaan oli jopa hyödyllistä sillä valmiit
levyt olivat paljon hankalampia tehdä. Kun itse aloittelin piirilevyfirmojen
kanssa ne suostuivat vielä tekemään reprokameralla filmit paperikuvasta ja
kohdistamaan reiät. Hyvin nopeasti alkoivat kuitenkin vaatia filmille
tulostettuja porauskoordinaattien kanssa. Tuo meni vielä kun oli
valoladonnassa mahdollisuus tehdä tulostus. Nykyisin niille kelpaa vain
tiedostot koska näin saavat kai yhdisteltyä itselleen taloudellisemmin
kaikki työt.
EAJ
"Jaakko Haakana" <j...@h.net> wrote in message
news:fnvj52$lu$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Jarkko wrote:
>> Eli olen yrittänyt valmistaa piirilevyjä perinteissellä valotus/
>> syovytys menetelmällä, mutta menestys on ollut vähän huono.
>
> Ottamatta kantaa ongelmaasi, onko jokin erityinen syy miksi nykyään vielä
> kannattaa tällä syövytysmenetelmällä kotona levyjä valmistaa?
>
> Esim. Bulgariasta kun saa tilattua 2-puoleisen, todella laadukkaan
> Euro-kokoisen levyn, johon on reiätkin porattu oikeisiin kohtiin ja hintaa
> on huimat 36 euroa. Ja jos euro-levylle mahtuu enemmän kuin yksi
Tuo omavalmiste piirilevyjen on kivaa hommaa eikä kallistakaan. Muutaman
yrityksen jälkeen löytää yleensä sopivat seokset ja valotusajat, jotka
kannattaa merkitä tarkasti ylös tulevia projekteja varten. Itse olen
käyttänyt valotukseen hyvällä menestyksessä normaalia 11W loisteputki
pöytävalaisinta. Maskina piirtoheitinkalvo ja lasi sen päällä painona.
Valotusaika on ollut noin 13 minuuttia. Kehitysaineena Kodinputkimiestä 2
korkillista puoleen litraan vettä.
Esa
Lasse
>> Eli olen yrittänyt valmistaa piirilevyjä perinteissellä valotus/
>> syovytys menetelmällä, mutta menestys on ollut vähän huono.
>
> Ottamatta kantaa ongelmaasi, onko jokin erityinen syy miksi nykyään vielä
> kannattaa tällä syövytysmenetelmällä kotona levyjä valmistaa?
Niin, no samalla logiikalla voidaan ajatella miksi kotona harrastaa enää
minkäänlaista elektroniikkarakentelua. Kaupasta saa valmiita Kiinassa
kasattuja mp3-soittimia, usb-kasvihuoneita jne...
Itselle tuo levyjen teko on ollut olennainen osa harrastusta. Oikeanlaisilla
välineillä kaksipuoleisen 100x160mm kortin valmistaa porauksineen alle
tuntiin ja laatu on hyvää. Olennaista tässä on ainakin itselle, että levyn
saa samantien ja juuri sellaisen kun haluaa.
-Lasse
PTM
> solariumia 5 min valotusajalla. Solariumin päällä on pleksi jota
> vasten piirilevy ja piirilevyfilmi on puristettu.
PTM: Plexi muuttuu käytössä 'mustaksi' UV-valolle. Pari ensimmäistä
plattaa onnistuu hyvin, sen jälkeen valotusajat alkavat kasvaa, kunnes
kymmenes platta ei onnistu enään lainkaan. Plexin tilalle lasilevy.
Testasin tämän aikanaan moneen kertaan.
PTM
> Itselle tuo levyjen teko on ollut olennainen osa harrastusta. Oikeanlaisilla
> välineillä kaksipuoleisen 100x160mm kortin valmistaa porauksineen alle
> tuntiin ja laatu on hyvää. Olennaista tässä on ainakin itselle, että levyn
> saa samantien ja juuri sellaisen kun haluaa.
PTM: Itse tein aikoinaan puolittain ammatimaisesti useita kymmeniä
protoplattoja, tiiviitä ja isojakin, syövyttämällä. Kaikki mahdolliset
ongelmat tuli käytyä läpi ja ratkottua. Tuli rakennettua kunnon
työkalutkin siihen puuhaan. Kunnon lamppukaappi, jossa 250W
natrium-lamppu, josta lyötiin ulkolasi rikki, valotuskello,
kuumennuskaappi lakatulle levylle ja moottorilla heiluva syövytysallas.
Suurin ongelma oli lakan epätasalaatuisuus. Joskus päivämääriltään
tuorekin lakka oli pilalla. Ikinä ei saanut antaa lakkapulloa toisen
käsiin, vaan joka miehellä oli oma lakkapullo. Suuttimeen kertyneet
pisarat pilasivat plattat armotta.
Nykyisin tulee plattat tehtyä jyrsimellä. Kuvat Eaglella suoraan
gerbereiksi ja tiedosto kaverille. Porattu ja leikattu platta on käsissä
tunnin päästä.
tauno.r...@gmail.com
välineitä. Olen tehnyt piirilevyjä vuosikymmeniä ja nykyisin
käyttämääni menetelmään olen tosi tyytyväinen. Sillä esimerkiksi
Microsalon näyttävät piirikorttien protot ovat tehdyt.
Kun ilmainen kotisivuni suljetaan tämän kuukauden lopussa, päätin
julkaista menetelmäni siellä lähtiäisinä. Kurkistakaa sivulle
tanerup.k-netti.nu ja tehkää kunnollisia piirilevyjä helposti.
Antti Alhonen
> Esim. Bulgariasta kun saa tilattua 2-puoleisen, todella laadukkaan
> Euro-kokoisen levyn, johon on reiätkin porattu oikeisiin kohtiin ja
> hintaa on huimat 36 euroa. Ja jos euro-levylle mahtuu enemmän kuin yksi
> kortti, monistavat ja sahaavat samaan hintaan. Varmaan ne hapotkin yms.
> maksaa enemmän.
>
> http://www.olimex.com/pcb/index.html
Minusta 36 euroa on kaikkea muuta paitsi vähän, yhdestä levystä. Itse
tehden varmaan aloituskustannukset ovat lähellä tuota (mukaanlukien
kokeilut, että saa prosessin onnistumaan), mutta sen jälkeen saa
levyjä silloin kun haluaa melkein ilmaiseksi.
Jos tarkoitus olisikin tehdä jotain kertaprojektia varten yksi
piirilevy, eikä koskaan enää uusia sen jälkeen, tuollainen 36 euron
palvelu olisi varteenotettava vaihtoehto. Jos kuitenkin tekisi
esimerkiksi viisi levyä vuodessa, ei tulisi mieleenkään maksaa
tästä lystistä 180 euroa.
Mutta eri ihmisillä on toki eri tavalla rahaa.
--
Antti Alhonen.