Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

2000 euroa sähkökatkosta ei riitä

13 views
Skip to first unread message

John Smith

unread,
Jan 26, 2012, 3:02:21 PM1/26/12
to
"Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kevään aikana lakimuutoksen,
jolla parannetaan sähkökatkoista maksettavia korvauksia. Nykyinen
maksimikorvaus on 700 euroa, mutta jatkossa asiakas voisi saada jopa 2
000 euron hyvityksen."

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/hakamies_aikoo_kolminkertaistaa_korvaukset_sahkokatkoista_3208289.html

Max 2000 euroa esim kuukauden sähkökatkosta talvipakkasilla.
Siinä menee pas2 paaljon enemmän, puhumattakaan elämisestä sellaisessa
talossa.

Kyseessä on sähköntuottajan sopimusrikkomus ja sen vastuulla on koko
vahinko.
Mikä se loppusumma sitten ikinä lieneekään.
--
Muutkin otti, mutta minä en.

Ari Laitinen

unread,
Jan 26, 2012, 3:41:12 PM1/26/12
to
> Max 2000 euroa esim kuukauden sähkökatkosta talvipakkasilla.
> Siinä menee pas2 paaljon enemmän, puhumattakaan elämisestä sellaisessa
> talossa.
>
> Kyseessä on sähköntuottajan sopimusrikkomus ja sen vastuulla on koko
> vahinko.
> Mikä se loppusumma sitten ikinä lieneekään.

Tuskinpa sähkösopimuksessa on välillisiä vahinkoja sovittu sähkön
toimittajan maksettavaksi. Jos haluat vahingolle maksajan niin sinun on
syytä ottaa vakuutus, joka kattaa sähkökatkokset.

Nämäö kyseiset korvaukset eivät ole tarkoitettu vahinkojen korvaamiseksi
vaan kepiksi sähköyhtiöille silloin kun ne eivät hoida hommiaan
tyydyttävästi. Yhtiöiden pitää arvioida kumpi tulee halvemmaksi,
toimitusvarmuuden lisääminen vai korvausten maksaminen. On tilanteita joissa
voi tulla halvemmaksi korvausten maksaminen kuin linjan tekeminen
myrskyvarmaksi. Niissä tapauksissa sähkön käyttäjän on syytä itse huolehtia
varavoiman saamisesta. Kyllä sillä korvaussumalla aina generaattorin löpöt
maksaa.


J.P

unread,
Jan 26, 2012, 4:37:10 PM1/26/12
to
Loppujen lopuksi sähkönkäyttäjät maksavat kaiken...

Lume Laipio

unread,
Jan 26, 2012, 4:56:34 PM1/26/12
to
Älä nyt takerru ikäviin yksityiskohtiin!

Profeetta_T

unread,
Jan 26, 2012, 7:46:23 PM1/26/12
to
Jenkkityyliset ryhmäkanteet ja ylimitoitettujen korvausten käyttäminen
rangaistuksena saattaisivat ajaa eri alojen yhtiöitä täyttämään
tunnollisemmin omat osansa sopimuksista.

--
Ne joilla kalu seisoo parhaiten, ovat otollisia Saatanalle, ja ne,
joiden kalu ei seiso, tai seisoo huonosti tarvitsevat lisäharjoittelua
orgioiden tai ryhmäsexin avulla. Myös sipulin syönti lisää potenttisuutta.

-Pekka Siitoin

Timo Neuvonen

unread,
Jan 27, 2012, 4:01:33 AM1/27/12
to
>> tyydyttävästi. Yhtiöiden pitää arvioida kumpi tulee halvemmaksi,
>> toimitusvarmuuden lisääminen vai korvausten maksaminen. On tilanteita
>> joissa
>> voi tulla halvemmaksi korvausten maksaminen kuin linjan tekeminen
>> myrskyvarmaksi. Niissä tapauksissa sähkön käyttäjän on syytä itse
>> huolehtia
>> varavoiman saamisesta. Kyllä sillä korvaussumalla aina generaattorin
>> löpöt
>> maksaa.
>>
> Jenkkityyliset ryhmäkanteet ja ylimitoitettujen korvausten käyttäminen
> rangaistuksena saattaisivat ajaa eri alojen yhtiöitä täyttämään
> tunnollisemmin omat osansa sopimuksista.

Vaihtoehtoisesti se jenkkityyli rangaistuskorvauksineen kannustaa
järjestelyyn, jossa liittymäsopimuksia tekee banaanivaltioon rekisteröidyn
bulvaanin omistama "palveluoperaattori" joka vuokraa sähköverkon
kapasiteettia verkon omistajalta, ilman mitään omaisuutta jolla vastata
tuleviin korvausvaateisiin, tai jonka menettää konkurssissa. Tuollaisen
firman elinikä on sitten samaa luokkaa kuin myrskyjen esiintymistiheys, ja
myrskyn jälkeen lakimiehet kaatavat korvausvaatimuksilla ylivelkaantuneen
firman, samalla kun toiset juristit jo pistävät pystyyn uutta, seuraavan
vuosineljänneksen toimivaa sähkönjakelijaa.

--
TiN

iso k

unread,
Jan 27, 2012, 4:08:32 AM1/27/12
to
Harva sähkölaitoksen asiakas on sopimusehtoja edes lukenut.

nospa...@supertel.fi

unread,
Jan 27, 2012, 8:47:55 AM1/27/12
to
On 26 tammi, 23:56, "Lume Laipio" <sine...@kof.fi> wrote:
>
> >> Loppujen lopuksi sähkönkäyttäjät maksavat kaiken...
>
> Älä nyt takerru ikäviin yksityiskohtiin!

Energiasiirtofirma saa maksaa korkeintaan 5% pääoman nykyarvosta
osinkoa omistajille. Liikevaihtoon suhteutettuna tilanne onkin sitten
hieman huonomman kuuloinen maksajan kannalta, jopa puolet yli
siirtomaksuista menee voittoina monopoliomistajille. Jos nyt sitten
pitää rueta kunnostamaan ja parantamaan verkkoa, tietty verkon arvo ja
sallittu maksimivoitto kasvaa samaan aikaan. Siirtomaksut ei enää
tuota omistajalle 5% verkon uushankinta-arvosta, jos pitää jotain
korvauksia maksaa tai hoitaa piuhoja.

Nyt maksetut voitot ovat olleen 39-51% siirtomaksuista tai
liikevaihdosta, jos ruetaan investoimaan, voitot saa kasvaa
isommiksi,koska uushankinta-arvokin nousee.

http://www.talouselama.fi/uutiset/sahkoverkkoyhtio+on+omistajan+lypsylehma/a754922

http://www.talouselama.fi/uutiset/mt+parhailla+sahkoverkkoyhtioilla+huikea+kannattavuus/a754116?service=mobile

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/s%C3%A4hk%C3%B6nsiirto-tuonut-yhti%C3%B6ille-hulppeat-voitot-1.9741?localLinksEnabled=false

Profeetta_T

unread,
Jan 27, 2012, 10:01:21 AM1/27/12
to
Tuo ongelma lienee hyvin helppo ratkaista, mikäli lainsäätäjältä vain
tahtoa löytyy. Käsittääkseni jenkkilässä ei moista pulmaa ainakaan ole.

Näsä

unread,
Jan 27, 2012, 11:03:35 AM1/27/12
to
On 26 tammi, 22:02, John Smith <some...@microsoft.com> wrote:
> "Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kevään aikana lakimuutoksen,
> jolla parannetaan sähkökatkoista maksettavia korvauksia. Nykyinen
> maksimikorvaus on 700 euroa, mutta jatkossa asiakas voisi saada jopa 2
> 000 euron hyvityksen."
>
> http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/hakamies_aikoo_kolminkertai...
>
> Max 2000 euroa esim kuukauden sähkökatkosta talvipakkasilla.
> Siinä menee pas2 paaljon enemmän, puhumattakaan elämisestä sellaisessa
> talossa.
>
> Kyseessä on sähköntuottajan sopimusrikkomus ja sen vastuulla on koko
> vahinko.
> Mikä se loppusumma sitten ikinä lieneekään.
> --
> Muutkin otti, mutta minä en.

Ilmeisesti on työ? ja keinoelin ministeriössäkin unhottunut, kaapelien
maahan kaivamisen vaihtoehto: rengaslinja.
Ai joo, sehän on jo käytetty kortti, eikä se kuitenkaan toimis.
Rengaslinjan varayhteys kun on epäkunnossa, koska osinkojen maksu
kulutti korjausmäärärahat.

Näsä

unread,
Jan 27, 2012, 11:27:43 AM1/27/12
to
On 26 tammi, 22:02, John Smith <some...@microsoft.com> wrote:
> "Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kevään aikana lakimuutoksen,
> jolla parannetaan sähkökatkoista maksettavia korvauksia. Nykyinen
> maksimikorvaus on 700 euroa, mutta jatkossa asiakas voisi saada jopa 2
> 000 euron hyvityksen."
>
> http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/hakamies_aikoo_kolminkertai...
>
> Max 2000 euroa esim kuukauden sähkökatkosta talvipakkasilla.
> Siinä menee pas2 paaljon enemmän, puhumattakaan elämisestä sellaisessa
> talossa.
>
> Kyseessä on sähköntuottajan sopimusrikkomus ja sen vastuulla on koko
> vahinko.
> Mikä se loppusumma sitten ikinä lieneekään.
> --
> Muutkin otti, mutta minä en.

Aivan hewonper´sieestä on kotoisin COmiehen kommentit.

Näsä

unread,
Jan 27, 2012, 11:34:42 AM1/27/12
to
On 26 tammi, 22:02, John Smith <some...@microsoft.com> wrote:
> "Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kevään aikana lakimuutoksen,
> jolla parannetaan sähkökatkoista maksettavia korvauksia. Nykyinen
> maksimikorvaus on 700 euroa, mutta jatkossa asiakas voisi saada jopa 2
> 000 euron hyvityksen."
>
> http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/hakamies_aikoo_kolminkertai...
>
> Max 2000 euroa esim kuukauden sähkökatkosta talvipakkasilla.
> Siinä menee pas2 paaljon enemmän, puhumattakaan elämisestä sellaisessa
> talossa.
>
> Kyseessä on sähköntuottajan sopimusrikkomus ja sen vastuulla on koko
> vahinko.
> Mikä se loppusumma sitten ikinä lieneekään.
> --
> Muutkin otti, mutta minä en.

Määrätäänkö siis TVO:lle korvausvastuu, toimittamatta jääneestä
sähköstä
omistaja osakkaille.

Näsä

unread,
Jan 27, 2012, 11:14:17 AM1/27/12
to
On 27 tammi, 15:47, "nospam.n...@supertel.fi"
<nospam.n...@supertel.fi> wrote:
> On 26 tammi, 23:56, "Lume Laipio" <sine...@kof.fi> wrote:
>
>
>
> > >> Loppujen lopuksi sähkönkäyttäjät maksavat kaiken...
>
> > Älä nyt takerru ikäviin yksityiskohtiin!
>
> Energiasiirtofirma saa maksaa korkeintaan 5% pääoman nykyarvosta
> osinkoa omistajille. Liikevaihtoon suhteutettuna tilanne onkin sitten
> hieman huonomman kuuloinen maksajan kannalta, jopa puolet yli
> siirtomaksuista menee voittoina monopoliomistajille. Jos nyt sitten
> pitää rueta kunnostamaan ja parantamaan verkkoa, tietty verkon arvo ja
> sallittu maksimivoitto kasvaa samaan aikaan. Siirtomaksut ei enää
> tuota omistajalle 5% verkon uushankinta-arvosta, jos pitää jotain
> korvauksia maksaa tai hoitaa piuhoja.
>
> Nyt maksetut voitot ovat olleen 39-51% siirtomaksuista tai
> liikevaihdosta, jos ruetaan investoimaan, voitot saa kasvaa
> isommiksi,koska uushankinta-arvokin nousee.
>
> http://www.talouselama.fi/uutiset/sahkoverkkoyhtio+on+omistajan+lypsy...
>
> http://www.talouselama.fi/uutiset/mt+parhailla+sahkoverkkoyhtioilla+h...
>
> http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/s%C3%A4hk%C3%B6nsiirto-tuonut-yhti...

Totta, onko siis rajana vain taivas, vai jatkavatko siirtofirmat omaan
saappaaseensa kusemista.
Vaihtoehtona tietenkin heillä on kreikkaus.
Ja luja luottamus, ettei märkiin saappaisiin osu pakkanen.

J.P

unread,
Jan 27, 2012, 12:19:55 PM1/27/12
to
Näsä wrote:
> Ilmeisesti on työ? ja keinoelin ministeriössäkin unhottunut, kaapelien
> maahan kaivamisen vaihtoehto: rengaslinja.
> Ai joo, sehän on jo käytetty kortti, eikä se kuitenkaan toimis.

Millonkahan ja kenen mielestä rengaslinja on ollut edes todellinen
vaihtoehto kaapeloinniile?

> Rengaslinjan varayhteys kun on epäkunnossa, koska osinkojen maksu
> kulutti korjausmäärärahat.

Niinpä, samalla lailla rengasyhteydet joita on isolla osaa verkosta jo
nykyäänkin pätkivät kun puita tuli ja tulee (niinkuin tänäänkin muutamat
poistettiin rengaslinjalta...) vauhdilla alas...

Näsä

unread,
Jan 27, 2012, 12:34:58 PM1/27/12
to
Ok
Kerro JP, omin sanoin, mikä on rengaslinjan idea.

Näsä

unread,
Jan 27, 2012, 12:52:53 PM1/27/12
to
On 27 tammi, 19:19, "J.P" <j...@elisanet.fi> wrote:
Päivittäin katselen suomalaista kallioperää,
ja toivon salaa mielessäin, etteivät herrat sieheen keksi kaapeleitaan
piilottaa.
SA intissä opetettiin, puhelinmiehillekin, jopa, erilaisia
verkkorakenteita.
Sie´l oli rengas, tähti,ja yhdistetty rengas/tähti.
Ja jos ei yhteys toiminut, mikään selitys ei kelvannut.
Nykyisin tosin on jopa urheilijoilla, paljon paremmat selitykset.

J.P

unread,
Jan 27, 2012, 1:07:44 PM1/27/12
to
Näsä wrote:
> Ok
> Kerro JP, omin sanoin, mikä on rengaslinjan idea.

Idea tietysti on korvattavuus jos toisessa syötön suunnassa häikkää niin
saadaan vikakalue rajattua mahdollisimman pieneksi (jos olis vaan
erottimiakin tarpeeksi...) mutta ei sillä tämmösiä tilanteita mitä nyt taas
on ollut ratkaista mitenkään joissa puita tulee jokapuolelle linjaa
jatkuvalla syötöllä, tietysti jos verkko ei olisi rengasmainen niin
katkoajat moninkertaistuisivat nykyisestäkin.

Ja kuten sanoin niin suurin osa kj-verkosta on rakennettu jo nyt niin että
mahdolllisia syötönsuuntia on useampikin.

Näsä

unread,
Jan 27, 2012, 1:40:57 PM1/27/12
to
Niin siis ilmeisesti jos verkon rakenne olisi monipuolisempi, ja
erottimia olisi enemmän, verkon vianetsintä ja korjaaminenkin olisi
helpompaa.
Totuushan on ettei kaapeleita suuressa osassa suomea voi muualle kuin
kallioon kaivaa.
kj-verkosta tullee parempi, kunhan yksittäiset, nykyisin
eristämättömät johtimet saadaan kaikki vaihdettua eristetyiksi.
Kaikenkaikkiaan taitaa olla kyse prioriteeteistä, ja tahdosta.
Jos maksaa sähköyhtiölle helvetisti katkos,saattaa tahtoa ja taitoa
löytyä.
Itse olen valmis kuten moni muukin, korjaamaan pois linjoille
mahdollisesti kaatuvat puut,omalta ja naapureiden tonteillta, kunhan
saan puut ;-)

Osmo R

unread,
Jan 27, 2012, 1:54:56 PM1/27/12
to
27.1.2012 15:47, nospa...@supertel.fi kirjoitti:

> Energiasiirtofirma saa maksaa korkeintaan 5% pääoman nykyarvosta
> osinkoa omistajille. Liikevaihtoon suhteutettuna tilanne onkin sitten
> hieman huonomman kuuloinen maksajan kannalta, jopa puolet yli
> siirtomaksuista menee voittoina monopoliomistajille. Jos nyt sitten
> pitää rueta kunnostamaan ja parantamaan verkkoa, tietty verkon arvo ja
> sallittu maksimivoitto kasvaa samaan aikaan. Siirtomaksut ei enää
> tuota omistajalle 5% verkon uushankinta-arvosta, jos pitää jotain
> korvauksia maksaa tai hoitaa piuhoja.

Siis kun kuparin hinta nousee, niin omaisuuden arvo nousee ja voi
periä lisää maksuja? Tämä on käsittämätöntä. Sen pitäisi olla
suhteutettu liikevaihtoon. Ei sähköverkko ole mitään
realisoitavaa omaisuutta.
>
> Nyt maksetut voitot ovat olleen 39-51% siirtomaksuista tai
> liikevaihdosta, jos ruetaan investoimaan, voitot saa kasvaa
> isommiksi,koska uushankinta-arvokin nousee.

Investoinnit johtavat jo muutenkin hinnankorotuksiin, koska ne
pitää kuolettaa. Tässä nyt sitten tulee tuplakorotus.

Osmo

John Smith

unread,
Jan 27, 2012, 2:07:17 PM1/27/12
to
Näsä naputteli:
Itse en ymmärrä miksi sähkölinjojen lähellä on edes niin suuria puita
jotka jo notkuessaan tai lopulta kaatuessaan ylettävät linjoille.
Minusta tällaisien hoitaminen on sähköverkon normaalia huoltoa.
Jota nyt siis ei tehdä ollenkaan, vaan odotetaan niiden puiden
kaatumista ja lähdetään vasta sitten liikkeelle, edelleen ihan omaan
tahtiin.
Maksimikorvaushan nykyään on vain vuoden sähkönsiirtomaksu ja siihenkin
tarvitaan muistaakseni kuukauden yhtämittainen katkos.
Mitään oikeaa kiirettä ei siis ole.
Vuoden sähkökatkos -> 700 euroa max.

Minusta on outoa että maassa jossa kasvaa suht isoja puita ja sataa
lunta, tällaista alkeellista munimista sattuu koko ajan.

Uskon että sähkön siirtomaksu alenisi, jos siirtoyhtiöt huoltaisivat
verkkojaan ihan normaalilla työajalla.
Nyt painettiin ylityö- ja pyhätyökorvauksilla siivoamassa paskaa joka
iski tuulettimeen, taas.

J.P

unread,
Jan 27, 2012, 2:10:27 PM1/27/12
to
John Smith wrote:
> Itse en ymmärrä miksi sähkölinjojen lähellä on edes niin suuria puita
> jotka jo notkuessaan tai lopulta kaatuessaan ylettävät linjoille.

Mietippä edes pikku hetken kuinka paljon ja isolta alalta niitä puita
pitäisi Suomessa kaataa jos linjat haluttaisiin puuvarmoiksi ja oletko
valmis maksamaan tästä...

J.P

unread,
Jan 27, 2012, 2:17:17 PM1/27/12
to
Näsä wrote:

> Niin siis ilmeisesti jos verkon rakenne olisi monipuolisempi, ja
> erottimia olisi enemmän, verkon vianetsintä ja korjaaminenkin olisi
> helpompaa.

Auttaisi ilman muuta, mutta jossakin tietysti tulee taas kustannukset
vastaan

> Totuushan on ettei kaapeleita suuressa osassa suomea voi muualle kuin
> kallioon kaivaa.

Ei tarvi kaivaa voi betonoida, jota tehdäänkin.

> kj-verkosta tullee parempi, kunhan yksittäiset, nykyisin
> eristämättömät johtimet saadaan kaikki vaihdettua eristetyiksi.

Eristetyt PAS johtimet ne viime aikoina vasta ongelma on ollutkin, tälläkin
viikolla meillä 3 kertaa poikki ja niiden korjaaminen on aikalailla
työläämpää kuin perinteisten avojohtojen -ollut meillä ainakin semmoinen
epidemia noiden PASsien katkeilut viimeisen vuoden aikana että jos
samanlaista muuallakin niin veikkaanpa että aikamoisesta ja kalliista
ongelmasta kohta puhutaan.

> Kaikenkaikkiaan taitaa olla kyse prioriteeteistä, ja tahdosta.
> Jos maksaa sähköyhtiölle helvetisti katkos,saattaa tahtoa ja taitoa
> löytyä.

- kuten sanottu niin loppujen lopuksi sähkönkäyttäjät kaiken maksaa eli
melkolailla varma verkko voidaan kyllä rakentaa mutta ollaanko valmiita
maksamaan siitä.

John Smith

unread,
Jan 27, 2012, 2:32:24 PM1/27/12
to
J.P naputteli:
Miksi minun sitä pitäisi alkaa miettimään?
Sähköyhtiöiden olisi jo kauan sitten pitänyt alkaa miettimään.
Sähkö ei ole sellainen asia kuin vaikka VR:n kulkematon juna.
En voi lähteä omalla autolla sen sijaan tekemään sähköä.
Sähköyhtiöiden vastuuta tässä haetaan.
Siinä varmaan bonukset pienenee ja osakkeenomistajia vituttaa, mutta
kysymys on perusinfrasta.
Uskon että puhelinverkoillekin on tiukemmat säännökset.

Ari Laitinen

unread,
Jan 27, 2012, 3:11:16 PM1/27/12
to
>> Mietippä edes pikku hetken kuinka paljon ja isolta alalta niitä puita
>> pitäisi Suomessa kaataa jos linjat haluttaisiin puuvarmoiksi ja
>> oletko valmis maksamaan tästä...
>
> Miksi minun sitä pitäisi alkaa miettimään?

Mietit asiaa vain jos sinulla on asian suhteen jotain vaatimuksia tai
ehdotuksia.

> Sähköyhtiöiden olisi jo kauan sitten pitänyt alkaa miettimään.

Toki miettivät. Ovat todenneet varmasti liian kalliiksi. Vaakakupissahan on
niiden metsien puutuotto. Se pienenee oleellisesti isolta laueelta jos puut
hakataan pois jo lähes taimina.

> Sähkö ei ole sellainen asia kuin vaikka VR:n kulkematon juna.
> En voi lähteä omalla autolla sen sijaan tekemään sähköä.

Itse asiassa voi. Autossahan on generaattori. Invertteri perään ja sinulla
on omaa verkkosähköä.

> Sähköyhtiöiden vastuuta tässä haetaan.

Ei haeta sillä vastuu on jo olemassa. Nyt haetaan sähköyhtiöille lisää
riskiä, jotta ne pienentäisivät sitä riskiä. Maksun maksavat tietysti sähkön
kuluttajat. Ei kukaan muu sitä maksa. MOntako senttiä olet valmis maksamaan
siirtomaksua siitä hyvästä että metsäpalstojen takana olevat kuluttajat
saavat maakaapelit tai jotain vastaavaa?

> Siinä varmaan bonukset pienenee ja osakkeenomistajia vituttaa, mutta
> kysymys on perusinfrasta.

Ei osakkeenomistajat tätä maksa vaan sinä itse sen maksat. Osakkeiden
tuottoriskit voivat suurentua, mikä saattaa laskea niiden arvoa, mutta tämä
arvonaleneminen ei tuota senttiäkään rahaa sähköyhtiölle, että se voisi
asentaa lisää maakaapeleita.

> Uskon että puhelinverkoillekin on tiukemmat säännökset.

Mille puhelinverkoille? Nehän on jo samasta syystä kärrätty pois maastosta
lahoamasta. Haluatko että sähköyhtiöt kärräävät johdot pois ja sanovat että
ostakaa oma generaattori!


John Smith

unread,
Jan 27, 2012, 3:19:16 PM1/27/12
to
Ari Laitinen naputteli:
>>> Mietippä edes pikku hetken kuinka paljon ja isolta alalta niitä puita
>>> pitäisi Suomessa kaataa jos linjat haluttaisiin puuvarmoiksi ja
>>> oletko valmis maksamaan tästä...
>>
>> Miksi minun sitä pitäisi alkaa miettimään?
>
> Mietit asiaa vain jos sinulla on asian suhteen jotain vaatimuksia tai
> ehdotuksia.

Vaadin parempaa sähköverkkoa.
>
>> Sähköyhtiöiden olisi jo kauan sitten pitänyt alkaa miettimään.
>
> Toki miettivät. Ovat todenneet varmasti liian kalliiksi. Vaakakupissahan on
> niiden metsien puutuotto. Se pienenee oleellisesti isolta laueelta jos puut
> hakataan pois jo lähes taimina.

Puuntuotto ei saa liittyä toimivaan sähköverkkoon mitenkään.
Puut kasvaa missä vaan, sähköverkko ei.
>
>> Sähkö ei ole sellainen asia kuin vaikka VR:n kulkematon juna.
>> En voi lähteä omalla autolla sen sijaan tekemään sähköä.
>
> Itse asiassa voi. Autossahan on generaattori. Invertteri perään ja sinulla
> on omaa verkkosähköä.

Kaada itselles vaan.

>
>> Sähköyhtiöiden vastuuta tässä haetaan.
>
> Ei haeta sillä vastuu on jo olemassa. Nyt haetaan sähköyhtiöille lisää
> riskiä, jotta ne pienentäisivät sitä riskiä. Maksun maksavat tietysti sähkön
> kuluttajat. Ei kukaan muu sitä maksa. MOntako senttiä olet valmis maksamaan
> siirtomaksua siitä hyvästä että metsäpalstojen takana olevat kuluttajat
> saavat maakaapelit tai jotain vastaavaa?

Mikä ihmeen vastuu?
Max vuoden sähkönsiirtomaksu.
Parkkisakko tulee jos kaikki kusee.

>
>> Siinä varmaan bonukset pienenee ja osakkeenomistajia vituttaa, mutta
>> kysymys on perusinfrasta.
>
> Ei osakkeenomistajat tätä maksa vaan sinä itse sen maksat. Osakkeiden
> tuottoriskit voivat suurentua, mikä saattaa laskea niiden arvoa, mutta tämä
> arvonaleneminen ei tuota senttiäkään rahaa sähköyhtiölle, että se voisi
> asentaa lisää maakaapeleita.
>
>> Uskon että puhelinverkoillekin on tiukemmat säännökset.
>
> Mille puhelinverkoille? Nehän on jo samasta syystä kärrätty pois maastosta
> lahoamasta. Haluatko että sähköyhtiöt kärräävät johdot pois ja sanovat että
> ostakaa oma generaattori!
>
>

Ei muuten ole.

J.P

unread,
Jan 27, 2012, 3:28:32 PM1/27/12
to
Ari Laitinen wrote:
> Toki miettivät. Ovat todenneet varmasti liian kalliiksi.
> Vaakakupissahan on niiden metsien puutuotto. Se pienenee oleellisesti
> isolta laueelta jos puut hakataan pois jo lähes taimina.


Joo -mutta lisätään että kyse ei ole sitten pelkästään rahallisista arvoista
vaan myös suurista "maisemallisista" arvoista ja ylipäänsä siitä että
voidaanko yksityistä omaisuutta noin vain sosialisoida...


>> Sähkö ei ole sellainen asia kuin vaikka VR:n kulkematon juna.
>> En voi lähteä omalla autolla sen sijaan tekemään sähköä.
>
> Itse asiassa voi. Autossahan on generaattori. Invertteri perään ja
> sinulla on omaa verkkosähköä.
>
>> Sähköyhtiöiden vastuuta tässä haetaan.
>
> Ei haeta sillä vastuu on jo olemassa. Nyt haetaan sähköyhtiöille lisää
> riskiä, jotta ne pienentäisivät sitä riskiä. Maksun maksavat tietysti
> sähkön kuluttajat. Ei kukaan muu sitä maksa. MOntako senttiä olet
> valmis maksamaan siirtomaksua siitä hyvästä että metsäpalstojen
> takana olevat kuluttajat saavat maakaapelit tai jotain vastaavaa?
>
>> Siinä varmaan bonukset pienenee ja osakkeenomistajia vituttaa, mutta
>> kysymys on perusinfrasta.
>
> Ei osakkeenomistajat tätä maksa vaan sinä itse sen maksat. Osakkeiden
> tuottoriskit voivat suurentua, mikä saattaa laskea niiden arvoa,
> mutta tämä arvonaleneminen ei tuota senttiäkään rahaa sähköyhtiölle,
> että se voisi asentaa lisää maakaapeleita.



Tämä se on kyllä niin uskomatonta etteivät ihmiset ymmärrä että lopulta he
kaiken maksavat.


>> Uskon että puhelinverkoillekin on tiukemmat säännökset.
>
> Mille puhelinverkoille? Nehän on jo samasta syystä kärrätty pois
> maastosta lahoamasta. Haluatko että sähköyhtiöt kärräävät johdot pois
> ja sanovat että ostakaa oma generaattori!

Joo puhelinjohdot on jätetty jo vuosia sitten täysin hunningolle

J.P

unread,
Jan 27, 2012, 3:30:55 PM1/27/12
to
John Smith wrote:
> Miksi minun sitä pitäisi alkaa miettimään?


Niinpä... tuohon ei voi sitten muuta sanoa kuin että jatka sitten sillä mitä
sinulle on annettu...

John Smith

unread,
Jan 27, 2012, 3:33:41 PM1/27/12
to
J.P naputteli:
Sinä olet ollut sillä linjalla koko ajan ja sun matka päättyi just tähän.

J.P

unread,
Jan 27, 2012, 3:37:12 PM1/27/12
to
John Smith wrote:
> Sinä olet ollut sillä linjalla koko ajan ja sun matka päättyi just
> tähän.

Joo linjoilla on oltu niitä puita poistamassa melkein joka päivä (tänäänkin)
tasan kuukauden ajan välillä kellon toisella kierroksella yhtämittaa, mutta
hengissä vielä ollaan.

-=A.McYnen=-

unread,
Jan 27, 2012, 3:43:27 PM1/27/12
to

>
> Eristetyt PAS johtimet ne viime aikoina vasta ongelma on ollutkin,
> tälläkin viikolla meillä 3 kertaa poikki ja niiden korjaaminen on
> aikalailla työläämpää kuin perinteisten avojohtojen -ollut meillä
> ainakin semmoinen epidemia noiden PASsien katkeilut viimeisen vuoden
> aikana että jos samanlaista muuallakin niin veikkaanpa että aikamoisesta
> ja kalliista ongelmasta kohta puhutaan.
>
>> Kaikenkaikkiaan taitaa olla kyse prioriteeteistä, ja tahdosta.
>> Jos maksaa sähköyhtiölle helvetisti katkos,saattaa tahtoa ja taitoa
>> löytyä.
>
> - kuten sanottu niin loppujen lopuksi sähkönkäyttäjät kaiken maksaa eli
> melkolailla varma verkko voidaan kyllä rakentaa mutta ollaanko valmiita
> maksamaan siitä.

Tuossahan se asian ydin on.... kaikki ratkaisut on omistajan mielestä
liian kalliita... Nyt vaan pitää löytää se sopiva kauhun tasapaino
noihin katkoskorvauksiin, jolla luotettavuuden parantminen alkaa
kiinnostamaan sähköyhtiöitä. Jonkin "virallisen huhun" mukaan
sähkölaitoksen ekonoomi on laskenut, että nykyiset korvaukset
saa nousta nelinkertaiseksi, enne kun systeemin parantaminen
keskimääräisessä verkossa kannattaa. Siinä valossa tuo 2000:-
alkaa lähestyä oikeaa tasoa. Silloin kannattaisi jo pahimmat
paikat korjata, ja tuota korvaustahan voidaan nostaa 15%/vuosi
seuraavat 10 vuotta.

Se miten se sitten tehdään, kannattaa jättää niiden yhtiöiden
ongelmaksi. Ne osaa sen kuitenkin paremmin kun tämän foorumin
suunnitteluosato. Jos valtio lähtisi esimerkiksi tukemaan
maakaapelointia tyyliin x-euroa/kilometri, niin sähköyhtiöt kaivaisivat
ensimäiseksi kaikki linjat pelloilta maanalle. Pellolla vaan ei kasva
puita eikä se luotettavuus paranisi rahtuakaan.

Eikä tuo maakaapelointikaan mitenkään autuaaksitekevä ratkaisu ole.
Jo ihan tilastoistakin selviää, että maakaapelikilometriä kohden vikoja
tulee paljon enemmän kun ilmalinjaan. Routa nostelee kaappeja,
kaappeihin törmäillään milloin milläkin kapineella, jne. Lisäksi
maakaapelin vian korjaaminen maastossa on paljon hitaampaa ja
hankalempaa kun ilmajohdon. Toki totta on sekin että nuo maa-
kaapelin viat on sen luonteisia, ettei niitä tule kerralla koko piirikuntaan
niinkun myrskytuhoja.

Niinpäs tuo kertakorvaus systeemi on minusta lopulta ihan hyvä keppi
sähkölaitoksille, ja silloin käytössä pysyy koko keino arsenaali.

.


J.P

unread,
Jan 27, 2012, 3:45:15 PM1/27/12
to
J.P wrote:
> välillä kellon toisella kierroksella yhtämittaa, mutta hengissä vielä
> ollaan.

-eiku kolmannellahan se meneekin jos vaikka 26 tuntista "päivää" tekee

John Smith

unread,
Jan 27, 2012, 3:52:37 PM1/27/12
to
J.P naputteli:
No nythän minä ymmärrän tuskasi.

Mutta ongelma ei ole sinun, vaan työnantajasi tilaaja, joka ei huolla
verkkojaan, vaan odottaa että ne hajoavat.
Ja meiltä asiakkailta katkeaa sähköt, taas.

Ja sinä painat siellä ylipitkää päivää hikihatussa.
Hyvä sinä!

Se ei kuitenkaan ole verkon huoltamista, vaan vikojen korjausta.
Nämä viat pitäisi kuitenkin ennaltaehkäistä, eikä se ole kauhean vaikeaa.
Siinä sinulle on edelleen töitä, mutta ylityökorvaukset pienenevät mutta
loppuasiakkaat ovat tyytyväisiä.

Emmekö me muka kaikki halua juuri sitä.

J.P

unread,
Jan 27, 2012, 3:54:07 PM1/27/12
to
-=A.McYnen=- wrote:
> suunnitteluosato. Jos valtio lähtisi esimerkiksi tukemaan
> maakaapelointia tyyliin x-euroa/kilometri, niin sähköyhtiöt
> kaivaisivat ensimäiseksi kaikki linjat pelloilta maanalle. Pellolla
> vaan ei kasva puita eikä se luotettavuus paranisi rahtuakaan.

:) joo näinhän se varmaan kävisi -yhtiöt pääsis halvalla ja tilastot
näyttäisi hyvältä, mutta kyllähän valtiovaltakin nyt jo on jotain saamassa
aikaan kuten sen että tienvarteen ilmeisesti saa alkaa kaapeloimaan, tässä
asiassa tieviranomaiset ovat olleet pahasti poikkiteloin.



> Eikä tuo maakaapelointikaan mitenkään autuaaksitekevä ratkaisu ole.
> Jo ihan tilastoistakin selviää, että maakaapelikilometriä kohden
> vikoja tulee paljon enemmän kun ilmalinjaan. Routa nostelee kaappeja,
> kaappeihin törmäillään milloin milläkin kapineella, jne. Lisäksi
> maakaapelin vian korjaaminen maastossa on paljon hitaampaa ja
> hankalempaa kun ilmajohdon. Toki totta on sekin että nuo maa-
> kaapelin viat on sen luonteisia, ettei niitä tule kerralla koko
> piirikuntaan niinkun myrskytuhoja.

Joo maakaapelivioissa käy helposti niin että ensin aletaan roudaamaan
paikalle aggregaattiia sitten tutkamiestä sitten kaivuria... kun taas
katkenneen avojohdon jatkaa aika äkkiä.

Black viisain Stetson

unread,
Jan 27, 2012, 3:38:43 PM1/27/12
to

"Näsä" <konen...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:2cb11a0a-78a5-4b93...@v14g2000vbc.googlegroups.com...
On 27 tammi, 20:07, "J.P" <j...@elisanet.fi> wrote:
> Näsä wrote:
> > Ok

> Itse olen valmis kuten moni muukin, korjaamaan pois linjoille
> mahdollisesti kaatuvat puut,omalta ja naapureiden tonteillta, kunhan
>saan puut ;-)

Se nyt oliskin vinhaa jos et oman tonttisi puita siinä tapauksessa saisi!!
Olet omituinen höpöttäjä!!


J.P

unread,
Jan 27, 2012, 3:57:32 PM1/27/12
to
John Smith wrote:
> Emmekö me muka kaikki halua juuri sitä.

Kyllä! mutta joillakin on realismi täysin hukassa asian suhteen ja jotkut
kuvittelevat omaa ylivertaisuuttaan että asiat ovat hyvin yksinkertaisia
ratkaista

Black viisain Stetson

unread,
Jan 27, 2012, 4:04:24 PM1/27/12
to

"J.P" <jp...@elisanet.fi> kirjoitti viestissä
news:0dEUq.9730$I33....@uutiset.elisa.fi...
MikaJohn Shit ei tajua esim. sitä että minun metsäpalstani lävitse kulkee
sähkölinja ja linjalla on mittaa enemmän kuin 10 metriä. Eli aika saamarin
monta runkoa metsästäni kaadettaisiin ja kun tietää että sähköyhtiö ei niitä
maksa niin menisi minun tappiokseni!!

Mutta MikaJohn Shit Hervannassa kaupungin asunnon neljännen kerroksen
kaksiossa ei siitä asiasta välitä!! Tärkeätä on hänen sähkönsaantinsa ja se
että sen turvaamisen maksavan muut tahot!


John Smith

unread,
Jan 27, 2012, 4:22:02 PM1/27/12
to
J.P naputteli:
Niinhän ne lopulta ovatkin.
Puut vittuun uhkaamasta sähkölinjoja tai/ja linjat maan alle.
En koe itseäni silti ylivertaiseksi.
Olen vain tavan tallaaja, jota vituttaa että VR-touhu on nykyään myös
sähköverkoissa.
Normaali sääilmiö -> mikään ei toimi
Tuulee, sataa lunta, molempia, kaikki menee.
Täällä on tuullut ja satanut lunta iankaiken.
Viime vuosina sähköyhtiöt ovat vaan yksinkertaisesti luopuneet
sähköverkkojen huollosta ja jääneet odottamaan näitä luonnonilmiöitä.
Ja laskien ettei niitä tule.
Puut ne vaan sattuu kasvamaan ja kasvamaan.

Ari Laitinen

unread,
Jan 27, 2012, 4:43:29 PM1/27/12
to
J.P wrote:
> Ari Laitinen wrote:
>> Toki miettivät. Ovat todenneet varmasti liian kalliiksi.
>> Vaakakupissahan on niiden metsien puutuotto. Se pienenee oleellisesti
>> isolta laueelta jos puut hakataan pois jo lähes taimina.
>
>
> Joo -mutta lisätään että kyse ei ole sitten pelkästään rahallisista
> arvoista vaan myös suurista "maisemallisista" arvoista ja ylipäänsä
> siitä että voidaanko yksityistä omaisuutta noin vain sosialisoida...

Sosialisoida? Ei sähköverkkoa ole nytkään rakennettu sosialisoidulle maalle.

Jos linjaa pitää leventää niin se tarkoittaa että yhtiö joutuu hankkimaan
lisää maata linjaa varten. Sen hintaan vaikuttaa maan arvo. Metsämaa ei ole
ilmaista vaikka onkin halpaa. Jos 1 km johtoa varten tarvitaan vaikka 50
metriä leveä kuja niin sen on kooltaan 5 hehtaaria. Keskimääräinen metsämaan
kauppahinta on 3000 euroa hehtaarilta eli tuon yhden johdon lisäkustannus on
yhtiölle 15000 euroa. Yhtiö varmaan maksaa mielummin vaikka 2000 euroa
korvauksia silloin tällöin kuin investoi 15000 pelkkään "vakuutukseen" sillä
ei kaikki linjat kumminkaan mene myrskyllä aina rikki.


Ari Laitinen

unread,
Jan 27, 2012, 4:46:33 PM1/27/12
to
> Puut vittuun uhkaamasta sähkölinjoja tai/ja linjat maan alle.

Sinun rahoillasi ei taida yhtään puuta lähteä linjoilta. jatkamme tätä
keskustelua sitten kun lupaat kustantaa edes yhden pystyssä seisovan puun
poistamisen sähkölinjan läheltä. Puita riittää per kuluttaja kyllä enemmän
kuin yksi ja niitä kasvaa koko ajan lisää mutta aloitetaan tästä helposta
ensin.


J.P

unread,
Jan 27, 2012, 4:50:34 PM1/27/12
to
John Smith wrote:
> Täällä on tuullut ja satanut lunta iankaiken.

Sähköjä ja rautateitä ei ole ollut iankaiken vaan loppujen lopuksi lyhyen
aikaa...

> Viime vuosina sähköyhtiöt ovat vaan yksinkertaisesti luopuneet
> sähköverkkojen huollosta ja jääneet odottamaan näitä luonnonilmiöitä.
> Ja laskien ettei niitä tule.
> Puut ne vaan sattuu kasvamaan ja kasvamaan.

Tuo huoltamattomuus on kyllä täysin totta, mutta en näe sitä kuin osasyynä
nykyisille ongelmille.
Mitä minä olen asiaa miettinyt niin puut vaan ovat alkaneet linjojen
varsilla kasvamaan entistä ohuemmiksi suhteessa niiden korkeuteen jolloin ne
taipuvat paljon herkemmin kuin ennen lisäksi saattaa olla että niiden lujuus
on heikentynyt niin että senkin takia taipuvat herkemmin, tämän teoriani
kanssa en ole yksin vaan olen moneltakin kuullut samanlaista ja syitä tälle
metsänomistus suhteissa tapahtuneiden muutosten ja ilmastonmuutoksen
väliltä.

Ari Laitinen

unread,
Jan 27, 2012, 4:51:29 PM1/27/12
to
> :) joo n�inh�n se varmaan k�visi -yhti�t p��sis halvalla ja tilastot
> n�ytt�isi hyv�lt�, mutta kyll�h�n valtiovaltakin nyt jo on jotain
> saamassa aikaan kuten sen ett� tienvarteen ilmeisesti saa alkaa
> kaapeloimaan, t�ss� asiassa tieviranomaiset ovat olleet pahasti
> poikkiteloin.

Eli laitetaan s�hk�verkon kunnostuksen maksajaksi ne ruumiit, jotka tulee
kun niihin uusiin s�hk�tolppiin t�rm�ill��n? Onhan toi tavallaan halpa
ratkaisu :-)




Min�

unread,
Jan 27, 2012, 4:54:19 PM1/27/12
to
"John Smith" <som...@microsoft.com> kirjoitti
viestiss�:9ogav8...@mid.individual.net...
> Itse en ymm�rr� miksi s�hk�linjojen l�hell� on edes niin suuria puita
> jotka jo notkuessaan tai lopulta kaatuessaan ylett�v�t linjoille.
> Minusta t�llaisien hoitaminen on s�hk�verkon normaalia huoltoa.
> Jota nyt siis ei tehd� ollenkaan, vaan odotetaan niiden puiden kaatumista
> ja l�hdet��n vasta sitten liikkeelle, edelleen ihan omaan tahtiin.
> Maksimikorvaushan nyky��n on vain vuoden s�hk�nsiirtomaksu ja siihenkin
> tarvitaan muistaakseni kuukauden yht�mittainen katkos.
> Mit��n oikeaa kiirett� ei siis ole.
> Vuoden s�hk�katkos -> 700 euroa max.
>
> Minusta on outoa ett� maassa jossa kasvaa suht isoja puita ja sataa lunta,
> t�llaista alkeellista munimista sattuu koko ajan.
>
> Uskon ett� s�hk�n siirtomaksu alenisi, jos siirtoyhti�t huoltaisivat
> verkkojaan ihan normaalilla ty�ajalla.
> Nyt painettiin ylity�- ja pyh�ty�korvauksilla siivoamassa paskaa joka iski
> tuulettimeen, taas.
>
> --
> Muutkin otti, mutta min� en.
>
Mutta mit� sill� on v�li� kun KANSA maksaa.


J.P

unread,
Jan 27, 2012, 4:56:12 PM1/27/12
to
Ari Laitinen wrote:
> Jos linjaa pitää leventää niin se tarkoittaa että yhtiö joutuu
> hankkimaan lisää maata linjaa varten. Sen hintaan vaikuttaa maan
> arvo. Metsämaa ei ole ilmaista vaikka onkin halpaa. Jos 1 km johtoa
> varten tarvitaan vaikka 50 metriä leveä kuja niin sen on kooltaan 5
> hehtaaria. Keskimääräinen metsämaan kauppahinta on 3000 euroa
> hehtaarilta eli tuon yhden johdon lisäkustannus on yhtiölle 15000
> euroa. Yhtiö varmaan maksaa mielummin vaikka 2000 euroa korvauksia
> silloin tällöin kuin investoi 15000 pelkkään "vakuutukseen" sillä ei
> kaikki linjat kumminkaan mene myrskyllä aina rikki.

Yhtiöt eivät osta maata vaan (pakko)vuokraavat sen kertakorvauksella- tuosta
suluissa olevasta pakosta ja korvauksien pienuudesta johtuen jotkut puhuvat
jopa sosialisoimisestakin...

Minä

unread,
Jan 27, 2012, 4:57:51 PM1/27/12
to
> Miksi minun sitä pitäisi alkaa miettimään?
> Sähköyhtiöiden olisi jo kauan sitten pitänyt alkaa miettimään.
> Sähkö ei ole sellainen asia kuin vaikka VR:n kulkematon juna.
> En voi lähteä omalla autolla sen sijaan tekemään sähköä.
> Sähköyhtiöiden vastuuta tässä haetaan.
> Siinä varmaan bonukset pienenee ja osakkeenomistajia vituttaa, mutta
> kysymys on perusinfrasta.
> Uskon että puhelinverkoillekin on tiukemmat säännökset.
>
Kyllä niillä isoilla johtajilla on kiinteät bonukset ja saavat ihan saman.
Niilähän on enemmän töitä, kun joutuvat miettimään mitä kansalle valhdelaan.
Siitä taas nostetaan hintoja, kun on mennyt niin huonosti ja taas bonukset
kasvaa. Kyllä kansa joka puun kaatamisen maksaa tehdään se ylitöillä tai
normi aikana.


John Smith

unread,
Jan 27, 2012, 4:57:47 PM1/27/12
to
Ari Laitinen naputteli:
Mänty max. 30m korkea.
http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4nty

Kuusi max. 45m korkea.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi

Laskutehtävä sinulle:
Kuinka kauaksi puut täytyy parturoida, jos sähkölinja on esim. 10 m:n
korkeudessa.

J.P

unread,
Jan 27, 2012, 5:00:20 PM1/27/12
to
Ari Laitinen wrote:
>> :) joo näinhän se varmaan kävisi -yhtiöt pääsis halvalla ja tilastot
>> näyttäisi hyvältä, mutta kyllähän valtiovaltakin nyt jo on jotain
>> saamassa aikaan kuten sen että tienvarteen ilmeisesti saa alkaa
>> kaapeloimaan, tässä asiassa tieviranomaiset ovat olleet pahasti
>> poikkiteloin.
>
> Eli laitetaan sähköverkon kunnostuksen maksajaksi ne ruumiit, jotka
> tulee kun niihin uusiin sähkötolppiin törmäillään? Onhan toi
> tavallaan halpa ratkaisu :-)

Tarkoitin maakaapelointia jota tieviraomaiset eivät ole sallineet.

John Smith

unread,
Jan 27, 2012, 5:00:47 PM1/27/12
to
Ari Laitinen naputteli:
Kelle puhut?

J.P

unread,
Jan 27, 2012, 5:02:30 PM1/27/12
to
John Smith wrote:
> Laskutehtävä sinulle:
> Kuinka kauaksi puut täytyy parturoida, jos sähkölinja on esim. 10 m:n
> korkeudessa.

Eli ovatko kaikki muut tyhmiä ja sinä viisas kun puita ei ole kaadettu
tarpeeksi kaukaa?

John Smith

unread,
Jan 27, 2012, 5:04:25 PM1/27/12
to
J.P naputteli:
Nyt on aika lopettaa tämä keskustelu ja nukkua yön yli rauhallisesti.
Jatketaan huomenna pirtein silmin.

John Smith

unread,
Jan 27, 2012, 5:06:29 PM1/27/12
to
J.P naputteli:
Klippaat ja puhut liikaa.
Nyt nuggumaan!

Black viisain Stetson

unread,
Jan 27, 2012, 5:12:44 PM1/27/12
to

"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> kirjoitti viestissä
news:4f231a80$0$3086$4f79...@news.tdc.fi...
Älä nyt Ari viitsi. Ainakin minun maillani ne operoi ihan ilmaiseksi
maksamatta pennin penniä.
Eli ei ne nykyistäkään käyttämäänsä maa-alaa ole maksaneet millään lailla.
Näin myös tuttavillani.


Black viisain Stetson

unread,
Jan 27, 2012, 5:19:24 PM1/27/12
to

"J.P" <jp...@elisanet.fi> kirjoitti viestissä
news:14FUq.9750$I33....@uutiset.elisa.fi...
Sitä kertakoraustakaan en ole tähän mennessä nähnyt ja ne piuhat ovat
metsäpalstallani olleet jo jostain vuodesta 1060 alkaen.
Kesämökkipalstallani joka on 2 hehtaaria ja joka sijaitsee 300 km:n päässä
metsäpalstasta ovat johdot olleet 1986 vuodesta alkaen. Kummastakaan en ole
saanut korvausta latin latia.

Päin vastoin!! Siivoan heidän jälkiään kun käyvät riipimässä oksia puista.
Nyt marraskuussa riipivät tonttinaapurini puista isoja oksia ja sijoittivat
oksat minun tontilleni. Kaatoivat samalla pystyynkuivaneen noin
kuusimetrisen kuusen joka myös makaa tontillani!


John Smith

unread,
Jan 27, 2012, 5:21:14 PM1/27/12
to
Black viisain Stetson naputteli:
Olisin erittäin yllättynyt jos lakkaisit käyttämättä nimimerkkiäni.
Tiedän ettet pysty siihen lääkityksesi vuoksi, mutta yrittäisit edes.
Muista kuinka kävi errkile.
Muille tiedoksi:
Tämä on vanha ja katkeroitunut vitsiryhmän häirikkö.

Black viisain Stetson

unread,
Jan 27, 2012, 5:55:12 PM1/27/12
to

"John Smith" <som...@microsoft.com> kirjoitti viestissä
news:9ogmat...@mid.individual.net...
Olet MikaJohn Shit sekaisin.
Kirjoitan nimimerkillä Black viisain Stetson joka ei ole sinun nimirkkisi!!
Se ei ole minunkaan!! Kunhan keksin nimimerkin niin kuin sinäkin John
Smith -nimimerkin jota ennen sinua on käyttänyt ainakin kolme muuta henkilöä
mutta jostain kumman syystä se nyt onkin muuttunut sinun omaisuudeksesi!!
Minä en siis Mika ole kirjoittanut sinun nimimerkeilläsi tai en edes sillä
oikealla nimelläsi koskaan.
Sinulla ei edes ole omaa nimimerkkiäsi vaan se on vapaasti kenen hyvänsä
käytettävissä!!
Mutta eipä sinun ole tarpeen allekirjoittaa!! Kyllä väki tietää sinun olleen
vitsiryhmän katkeroitunut häirikkö!!
Teidänhän Stetsonin kanssa kai piti lopettaa vitsiryhmä!!
Sen lisäksi että häiriköit siellä niin häiriköit ryhmät+listat -ryhmääkin!!

Miten errkile muuten kävi??

Ja miten kävi känselibonuksille??

Ai niin mutta mites Jupelle kävi?



Ari Laitinen

unread,
Jan 27, 2012, 6:30:08 PM1/27/12
to
> Mänty max. 30m korkea.
> http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4nty
>
> Kuusi max. 45m korkea.
> http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi
>
> Laskutehtävä sinulle:
> Kuinka kauaksi puut täytyy parturoida, jos sähkölinja on esim. 10 m:n
> korkeudessa.

Etkö itse osannut laskea kun muille tuota tarjosit?

Aika korkealla tuo sinun sähkölinjasi. Itsekö sen asensit?

Jos linja olisi 45 metrin korkeudessa niin puita ei tarvitsisi lainkaan
kaataa. Tässäpä ratkaisu ongelmasi!


Ari Laitinen

unread,
Jan 27, 2012, 6:39:11 PM1/27/12
to
> Älä nyt Ari viitsi. Ainakin minun maillani ne operoi ihan ilmaiseksi
> maksamatta pennin penniä.

Ei se ole ostajan vika jos myyjä antaa ilmaiseksi.

Mutta kyse joissakin tapauksissa on tästä:

NaapL 16 §
Omistaja taikka se, joka nautintaoikeudella hallitsee maatilaa, olkoon
velvollinen sallimaan naapurin tai muun lähellä asuvan vetää puhelinjohdon
niin myös sähköjohdon valon synnyttämistä tai voiman siirtoa varten
kotitarpeeksi tiluksiensa, paitsi tontin, puutarhan tahi puiston kautta,
sekä pystyttää niitä varten tarpeelliset pylväät, jos se saattaa tapahtua
tuottamatta hänelle suurehkoa haittaa, eikä johdon vetäminen muuten ole
lainkaan taikka on ainoastaan kohtuuttomilla kustannuksilla mahdollinen;
kuitenkin on korvaus suoritettava vahingosta ja haitasta.

Mitä nyt on säädetty, ei muuta säännöksiä velvollisuudesta luovuttaa maata
ylempänä mainittujen ja niihin verrattavien laitosten perustamista varten
sillä tavoin kuin pakkolunastuksesta on säädetty.






Black viisain Stetson

unread,
Jan 27, 2012, 7:06:21 PM1/27/12
to

"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> kirjoitti viestissä
news:4f2335a1$0$3065$4f79...@news.tdc.fi...
>> Älä nyt Ari viitsi. Ainakin minun maillani ne operoi ihan ilmaiseksi
>> maksamatta pennin penniä.
>
> Ei se ole ostajan vika jos myyjä antaa ilmaiseksi.
>
> Mutta kyse joissakin tapauksissa on tästä:
>
> NaapL 16 §
> Omistaja taikka se, joka nautintaoikeudella hallitsee maatilaa, olkoon
> velvollinen sallimaan naapurin tai muun lähellä asuvan vetää puhelinjohdon
> niin myös sähköjohdon valon synnyttämistä tai voiman siirtoa varten
> kotitarpeeksi tiluksiensa, paitsi tontin, puutarhan tahi puiston kautta,
> sekä pystyttää niitä varten tarpeelliset pylväät, jos se saattaa tapahtua
> tuottamatta hänelle suurehkoa haittaa, eikä johdon vetäminen muuten ole
> lainkaan taikka on ainoastaan kohtuuttomilla kustannuksilla mahdollinen;
> kuitenkin on korvaus suoritettava vahingosta ja haitasta.

Kaikissa tapauksissa kyse on juuri tuosta!!
Kaikki he jotka ovat saaneet sähölaitoksilta rahaa maittensa lävitse
kulkevista linjoista voisivatkin nyt ilmottautua ja kertoa millaisia summia
ovat saaneet?


Hannu Vuolasaho

unread,
Jan 27, 2012, 7:11:15 PM1/27/12
to
On 2012-01-27, J.P <jp...@elisanet.fi> wrote:
>
> Tuo huoltamattomuus on kyllä täysin totta, mutta en näe sitä kuin osasyynä
> nykyisille ongelmille.

Huoltamattomuus johtuu taas metsän omistajista. Ne eivät hakkaa linjojen
vieruksiaan. Eivätkä kyllä hoida metsiään. Ryteikköä ja riukua kasvaa
Suomi.

> Mitä minä olen asiaa miettinyt niin puut vaan ovat alkaneet linjojen
> varsilla kasvamaan entistä ohuemmiksi suhteessa niiden korkeuteen jolloin ne
> taipuvat paljon herkemmin kuin ennen lisäksi saattaa olla että niiden lujuus
> on heikentynyt niin että senkin takia taipuvat herkemmin, tämän teoriani
> kanssa en ole yksin vaan olen moneltakin kuullut samanlaista ja syitä tälle
> metsänomistus suhteissa tapahtuneiden muutosten ja ilmastonmuutoksen
> väliltä.

Tämähän on puun ominaisuus. Se kasvaa valossa ja kun siinä kasvaa
useampia puita niin silloin ne kilpailevat ja kasvu tapahtuu sellaisena
puskana, missä on ohuita taimia. Nyt nämä taimet kasvavat ja taipuvat
isompina linjoille.

Oikea-aikainen harvennus on se tärkein sana. Vuosi, pari sitten
hakattiin 25 metriä lisää mökille johtokujaa molemmin puolin piuhaa
muuntajalta saakka.

Yhtenäinen sähköjen räpsintä loppui siihen ja viiden vuoden lämmityspuut
tuli siitä hommasta. Omat mettät joita on tuohon suurin osa niin ei
kaivanneet paljoa sahaa. Ja taitaa niitä halkoja jäädä vielä vähän
pinoonkin.

Lisäksi yksi metsänomistaja ehdotti harvennusta omalle alueelleen ja
sekin tehtiin. Viime syksynä se taimikko oli kasvanut yli puoli metriä
ja puut vahvistuneet.

Ainoa sähkökatko oli kesällä kun muuntaja lähti salamasta kävelemään.

Diili oli, että me pietään puut ja muut hyötyy. Toinen linja kilometrin
päässä on todella huonossa kunnossa. Sähköyhtiö hoitaa sitä ja mummo
mökissään linjan päässä kiroaa kuin turkkilainen merimies sähköjään.

Nämä asiat voidaan ratkaista, jos tahtoa löytyy. Ongelma on vain, että
97% suomalaisista on luttapippeleitä, joille ei saa sahaa antaa. Lisäksi
osa metsänomistajista laskee, että kasvava puu on niin kallis omaisuus,
että sitä ei voi kaataa, vaikka se tarkoittaisi muiden puiden arvon
moninkertaistumista. Ai niin ja ihmisillä ei muka ole aikaa.

Mutta suomalainen tapa on, että ensin huudetaan kenen vastuu ja kuka
korvaa. Sen jälkeen syytetään yhteiskuntaa ja jos ite menet tekemään
niin viranomainen kieltää.

Hannu Vuolasaho

upsid...@downunder.com

unread,
Jan 28, 2012, 1:39:19 AM1/28/12
to
On Fri, 27 Jan 2012 21:07:17 +0200, John Smith <som...@microsoft.com>
wrote:

>Itse en ymmärrä miksi sähkölinjojen lähellä on edes niin suuria puita
>jotka jo notkuessaan tai lopulta kaatuessaan ylettävät linjoille.
>Minusta tällaisien hoitaminen on sähköverkon normaalia huoltoa.

Näkökulmasta riippuen joko puut ovat liian korkeita (tai liian
lähellä) tai pylväät liian matalia.

110 kV linjoissa pylväät ovat korkeampia ja johtokadut leveämpiä,
joten katkoksiakin sattuu harvemmin.

Eiköhän 20 kV verkostosta saisi luetettavamman korkeammilla pylväillä
hankalilla metsäosuuksilla. Pylväät ovat niin matalia, että linjan
vieressä olevat puut ovat sillä korkeudella vielä 20-30 cm paksuja,
joten puu kaatuessaan napsaisee herkästi avojohdot poikki ja
pahimmillaan kaataa itse pylväätkin. Korkeammalla olevaan linjaan
osuisivat vain puiden ohuemmat oksat, katkomatta itse linjaa. Jos
johtimet ovat vielä päällystettyjä, olisi viikkoja aikaa raivata
kaatuneet puut pois, ilman että sähkö katkeaisi.

Nyt Tapanin myrskyssä taas nähtiin, että pienjänniteverkon AMKA
riippukaapelit kestävät, vaikka linjassa makaa useampikin puu, kun
keskijänniteverkon avojohdot napsahtavat poikki.

20 kV jännitteillekin on saatavissa vastaavia kaapeleita (AHXAMK),
jonka luulisi kestävän kaatuneita puita paremmin kuin avojohdot.
Tällaisen linjan hinta asettuu jonnekin avojohtojen ja maakaapelin
välille, joten varsinkin teiden varsille asennettuna, olisi
kustannustehokkaampi kuin maakaapeli, erityisesti haja-asutusalueella.

Hankalilla metsäosuuksilla avolinjan vaihtaminen
KJ-riippukierrekaapeliksi ei välttämättä edes kovin kauaa kestä.

upsid...@downunder.com

unread,
Jan 28, 2012, 1:51:02 AM1/28/12
to
On Fri, 27 Jan 2012 22:28:32 +0200, "J.P" <jp...@elisanet.fi> wrote:


>Tämä se on kyllä niin uskomatonta etteivät ihmiset ymmärrä että lopulta he
>kaiken maksavat.

Jos sähköverkon luotettavuus heikkenee entisestään, merkitsee se, että
kohta jokainen kuluttaja joutuu hankkimaan UPSin ja/tai aggregaatin,
kuten monissa (USAn kaltaisten) kehitysmaissa on tilanne. Näiden
laitteiden kauppiaille tulee kulta-ajat.

Kannattaa miettiä, onko oman kokonaistalouden ja kansantaloudellisesti
järkevää asentaa maahan toinen mokoma tuotantokapasiteettia omien
aggregaattien muodossa, vai huolehtia siirtoverkon luotettavuudesta.
Kumpikin maksaa

Toisaalta jos sähkön hinta tulevaisuudessa vaihtelee rajusti
tunneittain etäluettavien mittareiden takia, silloin voi tietysti olla
järkevääkin, että kullakin olisi omaa itsenäistä
tuotantokapasiteettia.

upsid...@downunder.com

unread,
Jan 28, 2012, 2:12:59 AM1/28/12
to
On Fri, 27 Jan 2012 23:22:02 +0200, John Smith <som...@microsoft.com>
wrote:

>Olen vain tavan tallaaja, jota vituttaa että VR-touhu on nykyään myös
>sähköverkoissa.
>Normaali sääilmiö -> mikään ei toimi
>Tuulee, sataa lunta, molempia, kaikki menee.
>Täällä on tuullut ja satanut lunta iankaiken.
>Viime vuosina sähköyhtiöt ovat vaan yksinkertaisesti luopuneet
>sähköverkkojen huollosta ja jääneet odottamaan näitä luonnonilmiöitä.
>Ja laskien ettei niitä tule.

VR/sähköyhtiöt nimenomaan luottavat siihen, että luonnonilmiöitä tulee
tapahtumaan ja syntyy vakavia yhteiskunnallisia haittoja, joiden
avulla valtiolta ja asiakkailta voidaan kiristää lisää rahaa.

Amerikoissahan ei edes luotettu luonnonkatastrofien aiheuttavan
sähköpulaa, vaan yhtiö vielä hieman avitti asiaa.

Aikoinaan ENRON hallitsi sähkömarkkinoita ja Kaliforniassa tuli monta
ja laajaa sähkökatkosta talvella (jolloin kuormitus on
alhaisimmillaan, kun ilmastointikoneita ei tarvita). Yhtiö antoi
kuormituksen kasvaessa joillekin voimaloille alasajokäskyjä, myi
sähköä edestakaisin osavaltioiden rajojen ylitse aivan
siirtokapasiteetin rajoille asti.

Kun aamulla kulutus nousi, omat voimalat oli pysähdyksissä ja niiden
käynnistys kestäisi tunteja ja toisista osavaltioista ei saatu sähköä,
kun linjat jo kävivät punaisina ja Kalifornian verkko romahti.

Lopulta ahneelle (ENRON) tuli loppu ...


J.P

unread,
Jan 28, 2012, 4:03:40 AM1/28/12
to
En ole saanut, mutta olen tehny johtoaluesopimuksia verkkoyhtiön puolesta ja
näihin sopimuksiin liittyy laskelmat korvauksista nämä paperit olen sitten
toimittanut verkkoyhtiölle joka sitten on maksanut korvaukset
maanomistajille.

Tiedän kyllä että on johtoalueita joilta ei verkkoyhtiöltä löydykkään
papereita käyttöoikeudesta, nämä alueet ovat verkkoyhtiöllekkin kiusallisia
ja käsittääkseni niitä hiljalleen läpikäyvät ja sopimuksia jälkikäteen
uusivat.

Korostetaan nyt vielä sitä että verkkoyhtiöt eivät siis osta näitä alueita
vaan vuokraavat ja hinnatkin tietysti sitten on tämän mukaiset.

J.P

unread,
Jan 28, 2012, 4:12:15 AM1/28/12
to
Hannu Vuolasaho wrote:
> On 2012-01-27, J.P <jp...@elisanet.fi> wrote:
>>
>> Tuo huoltamattomuus on kyllä täysin totta, mutta en näe sitä kuin
>> osasyynä nykyisille ongelmille.
>
> Huoltamattomuus johtuu taas metsän omistajista. Ne eivät hakkaa
> linjojen vieruksiaan. Eivätkä kyllä hoida metsiään. Ryteikköä ja
> riukua kasvaa Suomi.

Huoltamattomuudella tarkoitin verkkoyhtiön toimintaa ja
metsänomistussuhteiden muutoksilla sitä että on tapahtunut suuri muutos
siinä että ennen omistajat asuivat metsiensä tuntumassa ja ymmärsivät sitä
ja toimivat niinkuin kerrot -nykyään hyvä jos tietävät omistavansa metsää
joka johtaa juuri siihen mitä linjojen varsilla nykyään kasvaa

kaj.st...@helsinki.fi.invalid

unread,
Jan 28, 2012, 4:58:47 AM1/28/12
to
In sfnet.keskustelu.kuluttaja John Smith <som...@microsoft.com> wrote:

> Itse en ymmärrä miksi sähkölinjojen lähellä on edes niin suuria puita
> jotka jo notkuessaan tai lopulta kaatuessaan ylettävät linjoille.

Aika ajoin lukee lehdestä kuinka joku on suistunut tieltä ja osunut
puuhun tjsp. En käsitä miten tätä hyväksytään, jokainen esim. formuloita
seurannut on nähnyt miten 100 metrin hiekka-alue ja rengasvallit
vähentävät merkittävästi onnettomuuksien seurauksia.

> Minusta tällaisien hoitaminen on sähköverkon normaalia huoltoa.
> Jota nyt siis ei tehdä ollenkaan, vaan odotetaan niiden puiden
> kaatumista ja lähdetään vasta sitten liikkeelle, edelleen ihan omaan
> tahtiin.

Mökillä kulkee ilmassa kaksi sähköjohtoa. Jos niiden ympäriltä edes
suunniteltaisiin raivausta 30 metriä molemmalta puolelta toivoisin
saavani ajoissa tiedon suunnitelmista jotta voisin myydä. Hinnalla millä
hyvänsä.

--
Kaj

Ari Laitinen

unread,
Jan 28, 2012, 5:26:53 AM1/28/12
to
>> Omistaja taikka se, joka nautintaoikeudella hallitsee maatilaa,
>> olkoon velvollinen sallimaan naapurin tai muun lähellä asuvan vetää
>> puhelinjohdon niin myös sähköjohdon valon synnyttämistä tai voiman
>> siirtoa varten kotitarpeeksi tiluksiensa, paitsi tontin, puutarhan
>> tahi puiston kautta, sekä pystyttää niitä varten tarpeelliset
>> pylväät, jos se saattaa tapahtua tuottamatta hänelle suurehkoa
>> haittaa, eikä johdon vetäminen muuten ole lainkaan taikka on
>> ainoastaan kohtuuttomilla kustannuksilla mahdollinen; kuitenkin on
>> korvaus suoritettava vahingosta ja haitasta.
>
> Kaikissa tapauksissa kyse on juuri tuosta!!
> Kaikki he jotka ovat saaneet sähölaitoksilta rahaa maittensa lävitse
> kulkevista linjoista voisivatkin nyt ilmottautua ja kertoa millaisia
> summia ovat saaneet?

Asia on sikäli selvä että jos sitä metsää aletaa kaatamaan 50 metriä
leveydeltä niin siitä aiheutuu maanomistajalle se "suurehko haitta" joka
oikeúttaisi korvaukseen. Pelkän johdon vetäminen metsään ei ole vielä niin
suuri haitta mutta - voi voi - ilmainen johtopaikka onkin kallis korjata.
Pitäisi vetään maan alle että saisi pitää sen siellä ilmaiseksi ja sekin
maksaa.


JiiHoo

unread,
Jan 28, 2012, 5:43:21 AM1/28/12
to
Hannu Vuolasaho explained on 28.1.2012 :
> Huoltamattomuus johtuu taas metsän omistajista. Ne eivät hakkaa linjojen
> vieruksiaan. Eivätkä kyllä hoida metsiään. Ryteikköä ja riukua kasvaa
> Suomi.

En muuten ymmärrä, että mitä ihmeen hoitamista metsässä on. Siihen
aikaan, kun Suomessa alkoi tämä metsäteollisuus, niin metsä oli ihan
itsekseen kasvanut ja puutavara oli takuulla parempaa kuin nykyinen
"hoidettu" puu.

--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################


Juhani Varemo

unread,
Jan 28, 2012, 6:17:48 AM1/28/12
to
> Kaikki he jotka ovat saaneet sähölaitoksilta rahaa maittensa lävitse
> kulkevista linjoista voisivatkin nyt ilmottautua ja kertoa millaisia
> summia ovat saaneet?


Minä olen ainakin saanut, uudesta avolinjasta joka rakennettiin
peltoalueelleni. Toinen vastaava linja toteutettiin maakaapelilla, ja siitä
en korvausta edes pyytänyt, sovimme vain että jos vahingossa rikkovat
salaojat niin sitten korjaavat. Itse olin vielä salaojakartan kanssa
paikalla ja näytin kaapeliaurakuskille että 'tässä vähän matalampaan,
kiitos!'

Korvaussummat eivät juu olleet niin suuria että ne olisivat mieleen jääneet.
Toimenpide tehtiin kyllä oikein hyvässä yhteisymmärryksessä sähköyhtiön
kanssa, yhdessä valitsimme linjan ja pylväiden sijaintia niin että niistä
oli minullekin mahdollisimman vähän haittaa. Onnistuimmekin siinä, keskellä
peltoa ei taida olla olla kuin 1 pylväs, muut saatiin joko joutomaalle tai
sitten tien ja pellon reunoihin. Pylväsväliä hieman hienosäädettiin ja
linjan suuntaa himpun verran käännettiin kun siihen ei mitään estettä
ollut.

Vanhemmista puhelin- ja sähkölinjoista en tiedä, kun ne sopimukset on tehty
niin kauan sitten että minä en ole ollut silloin vielä maanomistajana.
Ilmeisesti joskus 30-luvulla meille on ensimmäiset linjat vedetty.


<juhani>

Juhani Varemo

unread,
Jan 28, 2012, 6:30:15 AM1/28/12
to
Ari Laitinen wrote:

> Asia on sik�li selv� ett� jos sit� mets�� aletaa kaatamaan 50 metri�
> leveydelt� niin siit� aiheutuu maanomistajalle se "suurehko haitta" joka
> oike�ttaisi korvaukseen. Pelk�n johdon vet�minen mets��n ei ole viel� niin
> suuri haitta mutta - voi voi - ilmainen johtopaikka onkin kallis korjata.
> Pit�isi vet��n maan alle ett� saisi pit�� sen siell� ilmaiseksi ja sekin
> maksaa.


Jossain lehdessä joku kansanmies ehdotti, että vaihdetaan avojohdot
kaapeleihin, kiinnitetään kaapeli hieman heikosti 'sulakkeilla' pylväisiin,
ja metsäalueille jätetään aina silloin tällöin pylvääseen reilu kieppi
kaapelia varapituudeksi. Nyt jos linjalle kaatuu puita, kaapeli irtoaa suht'
helposti ehjänä pylväistä ja pituudessakin löytyy varaa tulla vaikka
kokonaan maahan saakka. Kaapeli ei todennäköisesti rikkoudu, sähkö ei
katkea, ja linja voidaan sitten myöhemmin rauhassa korjata ennalleen ja puut
raivata pois.

Idea ei ole minun, enkä tiedä toimisiko käytännössä, mutta kuulostaa ihan
mahdolliselta. Eikä oikeastaan maksaisi kuin sen lisäkaapelin verran, jos jo
rikkoutunut linja aina korjauksessa muutettaisiin tällaiseksi.


<juhani>



Juhani Varemo

unread,
Jan 28, 2012, 6:52:24 AM1/28/12
to
Hannu Vuolasaho wrote:


> Tämähän on puun ominaisuus. Se kasvaa valossa ja kun siinä kasvaa
> useampia puita niin silloin ne kilpailevat ja kasvu tapahtuu sellaisena
> puskana, missä on ohuita taimia. Nyt nämä taimet kasvavat ja taipuvat
> isompina linjoille.

> Oikea-aikainen harvennus on se tärkein sana. Vuosi, pari sitten
> hakattiin 25 metriä lisää mökille johtokujaa molemmin puolin piuhaa
> muuntajalta saakka.

Metsässä pienen ikäni kolunneena ja hakkuita tehneenä sanoisin että näitä on
kaksi eri ongelmaa.

Toisen muodostavat juuri nämä nuoret, pitkät hontelot puut jotka lumi painaa
linjan päälle. Nämä eivät välttämättä tee suurta fyysistä tuhoa, mutta toki
aiheuttavat sähkönjakeluhäiriön. Korjaukseen riittää monesti sen linjalla
roikkuvan puun poistaminen. Näihin ennalta tehty asiallinen hakkuu ja
siivous auttaa huomattavasti.

Toinen on sitten järeämpi ja vanhempi metsä, jota on ehkä harvennettukin
reippaasti, tai sitten lähelle on tehty uusi aukkohakkuu ja tuuliolosuhteet
ovat ovat muuttuneet. Täältä menee sitten yllättävän myrskyn tullen niitä
suurimpia puita nurin joko juurineen tai sitten katkeavat. Ja kun tällaisia
parin-kolmen tonnin painoisia korpikuusia sitten on jonossa ja rydössä
kymmenkunta linjalla, niin jälki on sen mukaista. Pylväät ovat poikki ja
säpäleinä, langat poikki, orret, kaikki hajalla. Vanhat puut voivat olla
myös jo juuristostaan lahoja ja siksi kaatuvat helposti.

Jälkimmäistä - paljon vakavampaa ja hitaammin korjattavaa tuhoa - on vaikea
ennalta estää millään pienillä hoitotoimenpiteillä.

Jälkimmäisen mallin mukaisen tapahtuman olen nähnyt aivan kotinurkilla.
Useamman päivän korjasivat, käytännössä koko linjan joutui uudisrakentamaan
uusita tarpeista, kunhan oli ensin saanut raivattua entisen pois.


<juhani>

Juhani Varemo

unread,
Jan 28, 2012, 6:58:09 AM1/28/12
to
JiiHoo wrote:

> En muuten ymmärrä, että mitä ihmeen hoitamista metsässä on. Siihen
> aikaan, kun Suomessa alkoi tämä metsäteollisuus, niin metsä oli ihan
> itsekseen kasvanut ja puutavara oli takuulla parempaa kuin nykyinen
> "hoidettu" puu.

Et varmaan ole koskaan käynyt sellaisessa metsässä joka on rehevällä
pohjalla ollut 40 vuotta hoitamatta? Tietysti mieluummin sen kiertää kun ei
oikein tahdo riukuviidakosta läpi mahtua :-) Lähtökohtana siis se, että
silloin alussa se on hakattu paljaaksi eikä ole joku luonnonpuisto joka on
ollut 150 vuotta koskematta.


Siitä, mikä taas on oikea ja riittävä hoidon taso, voidaan sitten erikseen
kinastella vaikka useankin metsäpuolen ammattilaisen kesken.


<juhani>

nospa...@supertel.fi

unread,
Feb 1, 2012, 6:28:48 AM2/1/12
to
On 27 tammi, 17:01, Profeetta_T
<kekkulit@katainen_urpilainen.hallitus> wrote:
>
> Tuo ongelma lienee hyvin helppo ratkaista, mikäli lainsäätäjältä vain
> tahtoa löytyy. Käsittääkseni jenkkilässä ei moista pulmaa ainakaan ole.
>

JEnkkilässä verkot ovat kuitenkin rapakuntoisia. Tuskin verkkojen
omistajat maksavat kovia korvauksia sähkökatkoista.

nospa...@supertel.fi

unread,
Feb 1, 2012, 7:07:18 AM2/1/12
to
On 28 tammi, 08:51, upsided...@downunder.com wrote:
>
> Toisaalta jos sähkön hinta tulevaisuudessa vaihtelee rajusti
> tunneittain etäluettavien mittareiden takia, silloin voi tietysti olla
> järkevääkin, että kullakin olisi omaa itsenäistä
> tuotantokapasiteettia.

Kannattaisi siinä tapauksessa myös myydä sähköä verkkoon päin, ja
käyttää hukkalämpö itse. Esimerkiksi biokaasua tai puukaasua voi
polttaa generaattorissa, jolloin osa energiasta jää lämmitystä varten,
osan sähköistä voi myydä.

Silloin kovimmilla pakkasilla omat generaattorit voivat puskea sähköä
verkkoon kovalla hinnalla, ja myös lämmölle on omaa käyttöä. Kesällä
sitten lämmöt kannattaa tehdä lämpöpumpulla halvemmalla sähköllä.

Tuollainen paikallinen tuotanto voisi parhaimmillaan pitää kylän
sähköissä, vaikka valtakunnanverkkoon ei olisi yhteyttä.

Minun mielestä paikallinen verkko saattaisi olla toteutettavissa myös
DC:llä, jolloin tietenkin tarvittaisiin inverttereitä vanhoja
laitteita ja ulkopuolista verkkoa varten. 1kV DC menee 400VAC
laitteiden (sulakkeet ja kytkimet) ja kaapelien läpi turvallisesti, ja
akkujen käyttö puskurointiin olisi helppoa, jolloin generaattorien ei
tarvitse reagoida kuormavaihteluun sekunneissa tai edes minuuteissa.
Silloin on-line UPS olisi noin 72 lyijyakkua, jolloin 14 V
latausjännite olisi 1008V ja 12.5V minimijännite vastaisi 900V. Kovin
kauaa ei moinen paketti anna virtaa, mutta ehtisi silti vaikka
häkäpöntön käynnistämään automaattisesti ennen jännitteen hiipumista
kokonaan.

Tuota on jo tutkittu sähköautojen yhteydessä, koska silloin voitaisiin
tuoda enemmän tehoa samaa piuhaa pitkin, ja lisäksi olisi helpompi
toteuttaa kaksisuuntaiset laturit (autot voivat myydä "pikasähköä"
hätäiselle naapurille, tai kaupata huipputehoa verkkoon päin kovalla
hinnalla.)

J.P

unread,
Feb 1, 2012, 9:10:15 AM2/1/12
to
nospa...@supertel.fi wrote:
> Minun mielestä paikallinen verkko saattaisi olla toteutettavissa myös
> DC:llä, jolloin tietenkin tarvittaisiin inverttereitä vanhoja
> laitteita ja ulkopuolista verkkoa varten. 1kV DC menee 400VAC
> laitteiden (sulakkeet ja kytkimet) ja kaapelien läpi turvallisesti, ja
> akkujen käyttö puskurointiin olisi helppoa, jolloin generaattorien ei
> tarvitse reagoida kuormavaihteluun sekunneissa tai edes minuuteissa.
> Silloin on-line UPS olisi noin 72 lyijyakkua, jolloin 14 V
> latausjännite olisi 1008V ja 12.5V minimijännite vastaisi 900V. Kovin
> kauaa ei moinen paketti anna virtaa, mutta ehtisi silti vaikka
> häkäpöntön käynnistämään automaattisesti ennen jännitteen hiipumista
> kokonaan.
>
> Tuota on jo tutkittu sähköautojen yhteydessä, koska silloin voitaisiin
> tuoda enemmän tehoa samaa piuhaa pitkin, ja lisäksi olisi helpompi
> toteuttaa kaksisuuntaiset laturit (autot voivat myydä "pikasähköä"
> hätäiselle naapurille, tai kaupata huipputehoa verkkoon päin kovalla
> hinnalla.)


http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6verkko :

"
Kaukana tulevaisuudessa saattaa 0,4 kV pienjännitejakelu korvautua ±1,5 kV
tasajänniteverkolla, jolloin jokaisella kuluttajalla olisi
mittauskeskuksessa oma ±1,5 kV DC / 0,4 kV AC vaihtosuuntaaja.
DC-jakelujärjestelmä kasvattaisi nykyisen AMKA-jakeluverkon siirtotehoa ja
pidentäisi maksimietäisyyttä syöttömuuntajalta kuluttajalle merkittävästi.

"

Ari Laitinen

unread,
Feb 1, 2012, 10:08:28 AM2/1/12
to
> Kaukana tulevaisuudessa saattaa 0,4 kV pienjännitejakelu korvautua
> ą1,5 kV tasajänniteverkolla, jolloin jokaisella kuluttajalla olisi
> mittauskeskuksessa oma ą1,5 kV DC / 0,4 kV AC vaihtosuuntaaja.
> DC-jakelujärjestelmä kasvattaisi nykyisen AMKA-jakeluverkon
> siirtotehoa ja pidentäisi maksimietäisyyttä syöttömuuntajalta
> kuluttajalle merkittävästi.

Westinghouse alkaa nyt kyllä pyöriä haudassaan :-)

Edisonilla ei ollut käytettävissään nykyajan teknologiaa. Jos olisi ollut
niin sähköverkon olisivatkin varmaan kokonaan DC/DC muuntajilla
rakennettuja.


Antti Louko

unread,
Feb 1, 2012, 2:26:31 PM2/1/12
to
On 2012-02-01 17:08, Ari Laitinen wrote:

> Westinghouse alkaa nyt kyllä pyöriä haudassaan :-)

Milläköhän taajuudella... Ja kuinka monivaiheisesti :-)

upsid...@downunder.com

unread,
Feb 1, 2012, 4:45:16 PM2/1/12
to
On Wed, 1 Feb 2012 04:07:18 -0800 (PST), "nospa...@supertel.fi"
<nospa...@supertel.fi> wrote:

>Minun mielestä paikallinen verkko saattaisi olla toteutettavissa myös
>DC:llä, jolloin tietenkin tarvittaisiin inverttereitä vanhoja
>laitteita ja ulkopuolista verkkoa varten. 1kV DC menee 400VAC
>laitteiden (sulakkeet ja kytkimet) ja kaapelien läpi turvallisesti, ja
>akkujen käyttö puskurointiin olisi helppoa, jolloin generaattorien ei
>tarvitse reagoida kuormavaihteluun sekunneissa tai edes minuuteissa.
>Silloin on-line UPS olisi noin 72 lyijyakkua, jolloin 14 V
>latausjännite olisi 1008V ja 12.5V minimijännite vastaisi 900V. Kovin
>kauaa ei moinen paketti anna virtaa, mutta ehtisi silti vaikka
>häkäpöntön käynnistämään automaattisesti ennen jännitteen hiipumista
>kokonaan.

IEC pienjännitedirektiivin mukaan pienjännitteitä ovat alle 1000Vac ja
alle 1500 Vdc. Tätä on ainakin Savossa hyödynnetty siten, että
tavallisessa AMKA riippukierrejohdossa käytetään 1000 Vac kolmiossa
omana jänniteportaana 20 kV keskijännitejakelun ja 0,4 kV
pienjänniteverkon välillä. Tätä on Lappeenrannasa (www.lut.fi)
tutkittu aika paljon.

1 kV AMKA kestää kaatuvia puita paljon paremmin kun 20 kV
avojohdot:-).

Kieltämättä +/-750 Vdc syöttö olisii aika mielenkiintoinen viritelmä.

Nykyisin invertterit joutuvat tekemään jotain, edes kaukaisesti
siniaaltoa muistuttavaa signaalia (modified sine wave yms. :). Jos
siirrytään puhtaaseen DC/DC jakeluun, silloin jännitemuunnoksissa
voitaisiin käyttää ihan sikamaisen reheellistä kanttiaalto DC/DC
muunnosta (jopa synkroitua tasasuuntausta), eikä kukaan pääsisi
valittamaan huonosta aalttomuodosta :-)

-=A.McYnen=-

unread,
Feb 1, 2012, 4:54:54 PM2/1/12
to

Juhani Varemo

unread,
Feb 2, 2012, 1:25:25 AM2/2/12
to
upsid...@downunder.com wrote:

> voitaisiin käyttää ihan sikamaisen reheellistä kanttiaalto DC/DC
> muunnosta (jopa synkroitua tasasuuntausta), eikä kukaan pääsisi
> valittamaan huonosta aalttomuodosta :-)


Eikö noilla tehoilla ja jännitteillä hakattava kanttiaalto ole melkoinen
häiriölähde? Filtteröintiä riittää.

Kun kerran jo PLC:kin tuotti häirimöitä.



<juhani>

Jukka Marin

unread,
Feb 2, 2012, 2:12:59 AM2/2/12
to
On 2012-02-01, upsid...@downunder.com <upsid...@downunder.com> wrote:
> Nykyisin invertterit joutuvat tekemään jotain, edes kaukaisesti
> siniaaltoa muistuttavaa signaalia (modified sine wave yms. :). Jos
> siirrytään puhtaaseen DC/DC jakeluun, silloin jännitemuunnoksissa
> voitaisiin käyttää ihan sikamaisen reheellistä kanttiaalto DC/DC
> muunnosta (jopa synkroitua tasasuuntausta), eikä kukaan pääsisi
> valittamaan huonosta aalttomuodosta :-)

Ei se kovin jyrkkäreunaista kanttia voisi olla tai se sotkisi kaiken
radioliikenteen..

-jm

upsid...@downunder.com

unread,
Feb 2, 2012, 3:22:24 AM2/2/12
to
Eihän sitä kanttia ole tarkoitus päästää DC/DC muuntimesta ulos.
Metallinen purkki ja suotimet johtimiin se kyllä hoituu. Itse asiassa
korkeampi taajuus on helpompi suodattaa, kuin joku 50 Hz harmooninen.

-=A.McYnen=-

unread,
Feb 2, 2012, 12:17:19 PM2/2/12
to
On 2.2.2012 10:22, upsid...@downunder.com wrote:
>> >Ei se kovin jyrkkäreunaista kanttia voisi olla tai se sotkisi kaiken
>> >radioliikenteen..
> Eihän sitä kanttia ole tarkoitus päästää DC/DC muuntimesta ulos.
> Metallinen purkki ja suotimet johtimiin se kyllä hoituu. Itse asiassa
> korkeampi taajuus on helpompi suodattaa, kuin joku 50 Hz harmooninen.
>
Juuri noin.... Tämän päivän tekniikalla tuollainen convertteri muistuttaisi
pitkälti saman teholuokan taajuusmuuttajaa pääpiiriltään, ja hintakin
asettuisi massatuotantona varmaankin samaan kertaluokkaan kun
saman virtainen taajuusmuuttaja.

PWM-modulaaton kytkentätaajuudeksi valittaisiin luultavasti sitten jokin
luokkaa 5-10kHz joka on itseasiassa aika helppo suodattaa hyvinkin
nätiksi siniaalloksi. Tuohon riittää ihan mainiosti rautasydämminen
LCL-filtteri. Pääpiiri pysyy varsin simppelinä tuollaisessa systeemissä
jossa DC-jännite on vähän yli AC-jännitteen huippuarvon. (sqr3 x 400v).
Varmaankin juuri tuosta syystä on päädytty ehdottamaan juuri 750V, eikä
esimerkiksi 1000V DC-syötön käyttöä.

Itseasiassa äkkiseltään tuntuisi että tuollainen systeemi pitäisi tehdä
niin että verkossa jännitteet olisivat ennenkin -375V , 0(=maa) ja +375V.
tuollaisesta verkosta olisi helpompi tehdä yksivaiheisia tai epäsymmetrisiä
kolmivaihekuormia syöttävä convertteri, jonka voisi sitten liittää suoraan
nykyisiin 400VAC kuluttaja liittymiin.



Black Stetson

unread,
Feb 2, 2012, 12:27:12 PM2/2/12
to
*vähensin ryhmiä syystäkin* älitälli?

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/allitalli_26360.html#media=26364


--
Vihapuhe on sopimatonta rehellisyyttä

upsid...@downunder.com

unread,
Feb 3, 2012, 1:23:11 AM2/3/12
to
On Thu, 02 Feb 2012 19:17:19 +0200, "-=A.McYnen=-"
<poista_tama...@olen.to> wrote:

>On 2.2.2012 10:22, upsid...@downunder.com wrote:
>>> >Ei se kovin jyrkkäreunaista kanttia voisi olla tai se sotkisi kaiken
>>> >radioliikenteen..
>> Eihän sitä kanttia ole tarkoitus päästää DC/DC muuntimesta ulos.
>> Metallinen purkki ja suotimet johtimiin se kyllä hoituu. Itse asiassa
>> korkeampi taajuus on helpompi suodattaa, kuin joku 50 Hz harmooninen.
>>
>Juuri noin.... Tämän päivän tekniikalla tuollainen convertteri muistuttaisi
>pitkälti saman teholuokan taajuusmuuttajaa pääpiiriltään, ja hintakin
>asettuisi massatuotantona varmaankin samaan kertaluokkaan kun
>saman virtainen taajuusmuuttaja.

DC jakelussa jäisi jokaisesta laitteesta tasasuuntaus (ja mahdollinen
elektrolyyttikondensaattori) pois. Nykyisissä suurvirtaisissa
tasasuuntaavissa laitteissa täytyy käyttää tehokertoimen korjausta,
joka siis jäisi pois DC/DC muunnoksessa.

Pikemminkin vertailukohdaksi voisi ottaa PC-powerin ilman
tasasuuntausta ja tehokertoimen korjusta.

>
>PWM-modulaaton kytkentätaajuudeksi valittaisiin luultavasti sitten jokin
>luokkaa 5-10kHz joka on itseasiassa aika helppo suodattaa hyvinkin
>nätiksi siniaalloksi. Tuohon riittää ihan mainiosti rautasydämminen
>LCL-filtteri.

Kytkentätaajuus olisi hyvä nostaa päälle 20 kHz, jotta mahdolliset
mekaaniset resonanssit olisivat ihmisen kuuloalueen yläpuolella.

Itseasiassa kytkentätaajuiset häiriöt on helpompi suodattaa DC/DC
muuntimesta kuin 50 Hz linjasta, koska suotimen alarajataajuuden voi
laittaa paljon alemmas. 50 Hz syötössä täytyy olla hieman varovainen,
minkälaisean reaktiivisena kuormana häiriösuodin näyttää syöttävän
verkon kannalta, varsinkin jos samassa verkossa on satoja tai tuhansia
häiriösuodattimia.

>Itseasiassa äkkiseltään tuntuisi että tuollainen systeemi pitäisi tehdä
>niin että verkossa jännitteet olisivat ennenkin -375V , 0(=maa) ja +375V.
>tuollaisesta verkosta olisi helpompi tehdä yksivaiheisia tai epäsymmetrisiä
>kolmivaihekuormia syöttävä convertteri, jonka voisi sitten liittää suoraan
>nykyisiin 400VAC kuluttaja liittymiin.

Tämä olisi tietysti ihan riittävä puhtaan sinijännitteen
generoimiseksi, mutta ei vähän suuremmastakaan balansoidusta
jännitteessä (aina +/-750 V asti) olisi haittaa, sehän vaan edellyttää
PWM hakkurissa pienempää pulssisuhdetta. Rajana tietysti
puolijohdekomponenttien kesto ja DC/DC käytössä myös hakkurimuuntajan
jännitekesto.

Toki pienlaitteet kannattaisi kytkeä toisen pääjännitteen ja maan
välille, jolle jännitekestovaatimukset eivät olisi niin rajuja.

Jos isolointia ei tarvita, pärjätään todella yksinkertaisilla
regulaattoreilla (transistori, diodi, kuristin) eli PFC tyyliin
saataisiin tehtyä myös muita tasajännitteitä helposti.

-=A.McYnen=-

unread,
Feb 3, 2012, 2:32:15 PM2/3/12
to
On 3.2.2012 8:23, upsid...@downunder.com wrote:
> Tämä olisi tietysti ihan riittävä puhtaan sinijännitteen
> generoimiseksi, mutta ei vähän suuremmastakaan balansoidusta
> jännitteessä (aina ±750 V asti) olisi haittaa, sehän vaan edellyttää
> PWM hakkurissa pienempää pulssisuhdetta. Rajana tietysti
> puolijohdekomponenttien kesto ja DC/DC käytössä myös hakkurimuuntajan
> jännitekesto.

Toki noin, silloin kun kaikki pelaa suurinpiirtein putkeen, Tuo 375V
Balansoituna olisi kuitenkin siinä mielessä mukavampi, että virhetilanteissa
(esim päätekivi oikoisessa) ei kuluttajasyötön jännite nousisi
hetkellisestikään niin kamalan ylös. Jos taas pistorasiasta tulisi
häiriötilanteessa esin 750VDc piikki, niin saattaisi tuho syntyä enemmän
kuin vähän.

Esimerkiksi kaikenkarvaisten simppelien 230V systeemin ylijännitesuojien
syttymisjännite lienee jossain 500VDc paikkeilla.

Päätekivet ilmeisesti ei enää tänäpäivänä olisi se rajoittava tekijä.
Käsittääkseni 2000-2500V nimellisjännitteiset IGBT:t on jo ihan
vakiotavaraa, ja niillä pysyisi ihan luotettavasti menemään jonnekin
luokkaa 1400V DC syöttöön saakka. Eikö se myös ole niin, että paras
hyötysuhde systeemille saadaan silloin kun DC-jännite on hiukan yli
tarvittavan AC-jännitteen huippuarvosta... Siis tuossa mielessä jokin
350V balansoitu DC olisi optimi.

John Smith

unread,
Feb 3, 2012, 2:37:17 PM2/3/12
to
-=A.McYnen=- naputteli:
Ootko lukenut tuota otsikkoa?

Oot aivan helvetin paljon sivussa asiasta.



--
Muutkin otti, mutta minä en.

J.P

unread,
Feb 3, 2012, 2:42:23 PM2/3/12
to
John Smith wrote:
> Ootko lukenut tuota otsikkoa?
>
> Oot aivan helvetin paljon sivussa asiasta.

On ihan mielenkiintoista jutustelua lueskella -joten älä sinä tähän puutu.

John Smith

unread,
Feb 3, 2012, 2:52:20 PM2/3/12
to
J.P naputteli:
Puutuin jo.

-=A.McYnen=-

unread,
Feb 3, 2012, 3:23:46 PM2/3/12
to
On 3.2.2012 21:52, John Smith wrote:
> J.P naputteli:
>> John Smith wrote:
>>> Ootko lukenut tuota otsikkoa?
>>>
>>> Oot aivan helvetin paljon sivussa asiasta.
>>
>> On ihan mielenkiintoista jutustelua lueskella -joten älä sinä tähän
>> puutu.
>
> Puutuin jo.
>
>
No juu... Ehkä tämä on yhden sortin ennätys aiheen sivussa
seilaamisesta,mutta eikös se kuulu keskustelun luonteeseen,
ettäaihe vaeltaa tarinan edetessä. Puheenjohtajan homma
on tietysti paimentaa asaa, mutta mutta näin moderoimattomalla
foorumilla senkään ei niin väliä.
Ollaanpahan kuitenkin ihan kirkkaasti sentään elektroniikassa...
Harrastuksesta nyt toisaalta en ole niinkään varma ;-)



Timo Neuvonen

unread,
Feb 3, 2012, 3:26:45 PM2/3/12
to
> Juuri noin.... Tämän päivän tekniikalla tuollainen convertteri
> muistuttaisi
> pitkälti saman teholuokan taajuusmuuttajaa pääpiiriltään, ja hintakin
> asettuisi massatuotantona varmaankin samaan kertaluokkaan kun
> saman virtainen taajuusmuuttaja.

Sitten kun tuollaista systeemiä käytetään seudulla missä on
ilmakaapeliverkko, niin syntyy herkästi aivan uusi mutta määrällisesti
merkittävä vikatyyppi: sähköverkon kuluttajaliittymässä olevan DC/AC
konvertterin ukkosvika.

En halua vaikuttaa kehityksen jarrulta, ja useimmat ongelmat ovat yleensä
ratkaistavissa, niin varmasti tämänkin laitteen ukkossuojaus. Mutta kyseessä
on uusi sovellus, ja omalla tavallaan varmasti hintakriittinen. Laite
todennäköisesti olisi liittymän omistajan omaisuutta siinä kuin
sähköpääkeskuskin, ja parin ensimmäisen laitesukupolven aikana ehkä
uutisoidaan miten kesän ukkoskaudella konvertterit ovat lopussa
sähkötukkuliikkeiden varastosta ja uusi jo loppuunmyyty erä saapuu maahan
vasta viikon kuluttua Kiinasta saapuvalla laivalla. Kun nyt syntipukkeja
ovat siirtoverkon omistavat sähköyhtiöt, syytetäänkö silloin laitteiden
omistajia eli loppukäyttäjiä siitä että eivät ole pitäneet itsellään
riittävää varaosavalmiutta?

--
TiN

John Smith

unread,
Feb 3, 2012, 3:29:08 PM2/3/12
to
-=A.McYnen=- naputteli:
Haista itse vaan.

upsid...@downunder.com

unread,
Feb 3, 2012, 4:26:23 PM2/3/12
to
On Fri, 03 Feb 2012 21:32:15 +0200, "-=A.McYnen=-"
<poista_tama...@olen.to> wrote:

>On 3.2.2012 8:23, upsid...@downunder.com wrote:
>> Tämä olisi tietysti ihan riittävä puhtaan sinijännitteen
>> generoimiseksi, mutta ei vähän suuremmastakaan balansoidusta
>> jännitteessä (aina ±750 V asti) olisi haittaa, sehän vaan edellyttää
>> PWM hakkurissa pienempää pulssisuhdetta. Rajana tietysti
>> puolijohdekomponenttien kesto ja DC/DC käytössä myös hakkurimuuntajan
>> jännitekesto.

Lappeenrannan suunnallahan on kiitettävästi näitä asioita ajateltu,
esim. 1000 Vac siirto on sieltä lähtöisin ja DC jakelua on myös
pohdittu. Esim.

http://www.lut.fi/fi/technology/lutenergy/electrical_engineering/research/electricitymarkets/publications/Documents/Tehoelektroniikka_sahkonjakelussa-Loppuraportti-2010_ISBN978-952-214-981-7.pdf

>Päätekivet ilmeisesti ei enää tänäpäivänä olisi se rajoittava tekijä.
>Käsittääkseni 2000-2500V nimellisjännitteiset IGBT:t on jo ihan
>vakiotavaraa, ja niillä pysyisi ihan luotettavasti menemään jonnekin
>luokkaa 1400V DC syöttöön saakka.


Tuossa tietysti vaikuttaa noiden komponenttien korkeahko hinta.

Lisäksi suurjännitekytkintransistorilla tahtoo olla varsin korkea
Vce(sat) parametri, joten tuosta syntyy aika paljon tehohäviöitä.
Hinnan kannalta joku 400-1000 V olisi optimaalinen.

>Eikö se myös ole niin, että paras
>hyötysuhde systeemille saadaan silloin kun DC-jännite on hiukan yli
>tarvittavan AC-jännitteen huippuarvosta... Siis tuossa mielessä jokin
>350V balansoitu DC olisi optimi.

Minimihän olisi +/-325 Vdc, mutta koinka usein kotitaloudessa
_tarvitaan_ 50 Hz vaihtojännitteitä ? Joku hidaskierroksinen moottori
2800 rpm nopeudella voisi tulla kyseeseen (kiertovesipumppu) ja maalla
esim. sirkkelin moottori.

Lähes kaikissa käsityyökaluissa käytetään yleisvirtamoottoreita, jotka
pyörivät vähintäin 10000 rpm nopeudella AC/DC syötöllä. Toki
nelinapainen 400 Hz oikosulkumoottori pyörisi vajaat 12000 rpm, joka
saattaisi olla kilpailukykyinen hinta- ja painomielessä.

-=A.McYnen=-

unread,
Feb 3, 2012, 4:48:28 PM2/3/12
to
On 3.2.2012 22:26, Timo Neuvonen wrote:
> syytetäänkö silloin laitteiden omistajia eli loppukäyttäjiä siitä että
> eivät ole pitäneet itsellään riittävää varaosavalmiutta?
>
> --
> TiN

Ilonpilaaja !

Paitsi että olet luultavasti valitettavan oikeassa...
Sekä teknisesti, että kaupallisesti.

upsid...@downunder.com

unread,
Feb 3, 2012, 4:56:01 PM2/3/12
to
On Fri, 03 Feb 2012 21:37:17 +0200, John Smith <som...@microsoft.com>
wrote:
Ryhmien karsimisen jälkeen tämä keskustelu on mitä suurimmassa määrin
otsikon mukainen.

Valitettavasti monet kunnallisten tai alueellisten
sähkö(njakelu)yhtiöiden johtohenkilöt eivät tätä vielä tajua edes tänä
päivänä.

Kun Suomessa sähköverkkoa alettiin rakentamaan taajamien ulkopuolelle
1930-50 luvuilla, ongelmana oli se, miten toimittaa sähköä
haja-asutusalueen kyliin.

Jonkun kylän kulutus oli sen verran pientä, että "paukkulangalla"
voitiin siirtää tarvittava teho 20 kV verkossa. Tietenkin tällainen
paukkulanka katkeaa pienenkin puun sitä hipaistaessa.

Nykyisin tehonkulutus on kasvanut merkitävästi noista ajoista ja
vaatimukset luotettavasta sähkönsyötöstä sen mukana.

Toki ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta onko hinta siedettävä ?

J.P

unread,
Feb 3, 2012, 5:03:00 PM2/3/12
to
upsid...@downunder.com wrote:
> voitiin siirtää tarvittava teho 20 kV verkossa. Tietenkin tällainen
> paukkulanka katkeaa pienenkin puun sitä hipaistaessa.

Swanit ja Sparrowit katkeaa juu mutta Ravenit ja varsinkaan Pigeonit ei,
jolloin katkeaakin sitten monesti pylväät ja niihin ei pikajatkoja
olekkaan...

P.V.

unread,
Feb 4, 2012, 7:14:15 AM2/4/12
to
"J.P" kirjoitti viestissä:lQYWq.11667$I33....@uutiset.elisa.fi...
Menee offtopiciksi, mutta...
ovatko nuo todella lankatyyppien nimiä? Nuohan tarkoittavat kaikki jotain
lintulajia:

swan: joutsen
sparrow: varpunen
raven: korppi
pigeon: kyyhkynen


P.V.

J.P

unread,
Feb 4, 2012, 7:36:16 AM2/4/12
to
P.V. wrote:
> ovatko nuo todella lankatyyppien nimiä? Nuohan tarkoittavat kaikki
> jotain lintulajia:
>
> swan: joutsen
> sparrow: varpunen
> raven: korppi
> pigeon: kyyhkynen

Jees offtopiikki viisastelua... mutta ovat yleisimmät jakeluverkon
"kirkkaat langat" 25 - 99 mm2.

Simoc

unread,
Feb 4, 2012, 2:01:27 PM2/4/12
to
On 27 tammi, 17:01, Profeetta_T
<kekkulit@katainen_urpilainen.hallitus> wrote:
>
> Käsittääkseni jenkkilässä ei moista pulmaa ainakaan ole.

Ai ei vai...

Jukka Marin

unread,
Feb 6, 2012, 1:51:15 AM2/6/12
to
On 2012-02-03, upsid...@downunder.com <upsid...@downunder.com> wrote:
> Minimihän olisi +/-325 Vdc, mutta koinka usein kotitaloudessa
> _tarvitaan_ 50 Hz vaihtojännitteitä ? Joku hidaskierroksinen moottori
> 2800 rpm nopeudella voisi tulla kyseeseen (kiertovesipumppu) ja maalla
> esim. sirkkelin moottori.

Omassa taloudessa AC-syötön vaativia laitteita ovat ainakin
- iv-kone (puhaltimet ja niiden muuntajasäätö)
- av-vahvistimet (isot lineaaripowerit)
- kiertopumput
- erinäinen määrä pieniä lineaarivirtalähteitä
- kylmäkoneet (?)
- loisteputkivalaisimet
- maalämpöpumppu

Voisi nousta meteli jos joku aamu töpselistä tulisikin DC:tä.. ;-)

-jm

-=A.McYnen=-

unread,
Feb 6, 2012, 12:05:41 PM2/6/12
to
Olet siinä kykkö vallan oikeassa, että pirummoinen sekaannus
siitä syntyisi jos normi käyttäjille alettaisiinkin jakaman DC:tä

Järkevä jakelu kai pitäisi toteuttaa niin, että vain muutomat
suurimmat kiinteästi kytketyt kuluttajat kytketään DC:lle.
Loput sitten pienempitehoisen invertterin taakse.

Patterit kyllä lämpenee DC:llä, mutta normaalit patteritermostaatit
taitaisivat kuolla.
Isommat moottorit kannattaisi kytkeä kaikki taajuusmuuttajan taakse ja
syöttää tamua DC:llä. Siinä tulisi samalla pehmostartti.
Saman kai voisi tehdä maalämpöpumpun kompuralle.

Onhan tuossa oikeasti pirusti ongelmia... Esimerkiksi
DC sulakkeet on isoja ja pirun kalliita, miten käytetään jotain
isompaa vuokrakonetta vaikkapa rakennustyömaalla jne... jne


-






upsid...@downunder.com

unread,
Feb 6, 2012, 3:34:56 PM2/6/12
to
On Mon, 06 Feb 2012 19:05:41 +0200, "-=A.McYnen=-"
<poista_tama...@olen.to> wrote:

>On 6.2.2012 8:51, Jukka Marin wrote:
>> On 2012-02-03, upsid...@downunder.com<upsid...@downunder.com> wrote:
>>> Minimihän olisi +/-325 Vdc, mutta koinka usein kotitaloudessa
>>> _tarvitaan_ 50 Hz vaihtojännitteitä ? Joku hidaskierroksinen moottori
>>> 2800 rpm nopeudella voisi tulla kyseeseen (kiertovesipumppu) ja maalla
>>> esim. sirkkelin moottori.
>>
>> Omassa taloudessa AC-syötön vaativia laitteita ovat ainakin
>> - iv-kone (puhaltimet ja niiden muuntajasäätö)
>> - av-vahvistimet (isot lineaaripowerit)
>> - kiertopumput
>> - erinäinen määrä pieniä lineaarivirtalähteitä
>> - kylmäkoneet (?)
>> - loisteputkivalaisimet
>> - maalämpöpumppu
>>
>> Voisi nousta meteli jos joku aamu töpselistä tulisikin DC:tä.. ;-)
>>
>> -jm
>
>Olet siinä kykkö vallan oikeassa, että pirummoinen sekaannus
>siitä syntyisi jos normi käyttäjille alettaisiinkin jakaman DC:tä

Ei kai kukaan ihan tosissaan ole ehdottamassa, että yön pimeinä
tunteina 230Vac syöttö vaihdettaisiin 230 Vdc syötöksi ja jäätäisiin
odottamaan, mistä savu nousee :-)

>Järkevä jakelu kai pitäisi toteuttaa niin, että vain muutomat
>suurimmat kiinteästi kytketyt kuluttajat kytketään DC:lle.
>Loput sitten pienempitehoisen invertterin taakse.
>
>Patterit kyllä lämpenee DC:llä, mutta normaalit patteritermostaatit
>taitaisivat kuolla.

Termostaatin vaihto varmaan riittäisi.

>Onhan tuossa oikeasti pirusti ongelmia... Esimerkiksi
>DC sulakkeet on isoja ja pirun kalliita,

Sähkömagneettinen ylivirtalaukaisu ?

>miten käytetään jotain
>isompaa vuokrakonetta vaikkapa rakennustyömaalla jne... jne

Pienempitehoiset laittet ovat yleisvirtalaitteita (AC/DC) ja toimivat
parhaiten yli 10.000 rpm kierroksilla. Samalla päästään eron 2800 rpm
rajoitukesta.


It is loading more messages.
0 new messages