VWanhus nousee tuhkasta!
FKo
viimein. Ne harvat pellit, joita piti tehd�, on tehty ja t�m�n viikon
lopulla se menee vesipuhallukseen. Sen j�lkeen on tarkoitus maalata se
alkuper�isell� v�rill� (= "Mars rot"). Minulla ei kuitenkaan ole aiempia
kokemuksia em. puhallusmetodista - eik� nuo peltity�t muutenkaan ole
omaa alaani. Mit� pit�isi ottaa huomioon ennen maalausta?
Kiitokset etuk�teen!
f
Jan Andersson
Hurraa :)
Kaiken pohjana on..... ylattaen, POHJAtyot. Metalli ensin mahdollisimman
lahelel lopullista muotoa, jotat kittia ei tarvitse kayttaa kuin kevyeen
pintasiloitukseen. Kitilla ei tehda muotoja. Hitsisaumat kannattaa
tinata jos osaa... :) Kaikki metallipinnat peilipuhtaaksi, jos on
paikkoja missa ruoste sitkeasti viela istuu, ne voi kasitella
asiaankuuluvalla hapolla, ja sitten neutraloida ja vetaa pohjamaali
pintaan.
Pintamaalausta ennen on rajusti pohjatoita, valihiontoja, kenties
ruiskukitti, valihiontoja, uudelleen pohjamaalausta ja tasoitusta,
valihiontoja, hiontavarin ruiskutus, valihiontoja..... ja sitten
lopullinen pohjamaali, valihiontojen kera ehka parikin kerrosta.. sitten
valihionta ja pintamaali.. joka valihiotaan ja vedetaan uusi
pintamaalikerros ja riippuen kuinka mont akerrosta haluaa, niin
valinhiontoja tietysti tulee... ja lopuksi lakka paalle jos maali
sellaisen vaatii.
Osta laastareita pari pakettia, on sormet ruvella valihiontojen kanssa
jos kotona meinaa itte tehda.
ja pinta ei kesta sitten kosteutta patkaakaan ennenkuin on lakka paalla
tai pintamaali joka ei tarvitse lakkaa. Kaikki muu mommo paastaa
kosteuden lapi peltiin asti. Poislukien 2-komponenttiset epoksi
pohjamaalit... joita kylla suosittelen. Maalasin oman kotteroni
selaliselal ja on viela timmissa kunnossa usean vuioden jalkeen,
mukaanlukien talviajoa. Pintamaalia en vetanyt ollenkaan :D
FKo
> Hurraa :)
�l� muuta viserr�! Olen aivan tohkeissani, kun t�m� juttu viimein
liikahti eteenp�in :) Ja noita ei varmasti en�� l�ydy Suomesta kovin
montaa kappaletta :)
> Kitilla ei tehda muotoja. Hitsisaumat kannattaa tinata jos osaa... :)
Hmm... elektroniikan tinaamisesta on kokemusta noin 30 vuoden ajalta -
ja siin� olen sivumennen sanottuna aika hyv� :) - mutta auton koreja en
ole tinaillut. Tied�tk� jossain olevan asiallista materiaalia aiheesta?
> Pintamaalausta ennen on rajusti pohjatoita...
Lompakkoni huutaa tuskasta jo nyt... ;)
> Osta laastareita pari pakettia, on sormet ruvella valihiontojen kanssa
> jos kotona meinaa itte tehda.
Ei: ostan pari pottua skotlantilaista rauhoitusl��kett� ;) M� teet�n noi
pelti- ja maalaushommat kaverilla. Kuten sanottu, niiss� en ole mik��n
ex-Pertti. Koneet, muu mekaniikka ja varsinkin s�hk�t kyll� on hallinnassa.
> Poislukien 2-komponenttiset epoksi
> pohjamaalit... joita kylla suosittelen. Maalasin oman kotteroni
> selaliselal ja on viela timmissa kunnossa usean vuioden jalkeen,
> mukaanlukien talviajoa. Pintamaalia en vetanyt ollenkaan :D
Siis mit�? Ajelit pohjamaaleilla? Miksi ihmeess�? Loppuiko p��oma? :D
f
Jan Andersson
> Jan Andersson wrote:
>
>> Kitilla ei tehda muotoja. Hitsisaumat kannattaa tinata jos osaa... :)
>
> Hmm... elektroniikan tinaamisesta on kokemusta noin 30 vuoden ajalta -
> ja siin� olen sivumennen sanottuna aika hyv� :) - mutta auton koreja en
> ole tinaillut. Tied�tk� jossain olevan asiallista materiaalia aiheesta?
Olen itsekin kirjoitellut nyysseihin tahan ja autot-ryhmaan joskus
muistaakseni ohjeistusta tinaukseen, en muista nyt milla otsikolla ja
kuinka kauan sitten.. koitan googlettaa hiukan.
Tyolaampaa ja hiukan vaikeampaa se on kuin kittaaminen, mutta kestaakin
sitten about ikuisesti, ei ikina ruostu lapi.
Pelti kiiltavan puhtaaksi, ei edes mustia pikku taplia saa jaada sauman
notkoihin. Sitten pohjustushappo pintaan, hiukan odottelua, ja sitten
pienella kaasutoholla lammittelya kunnes pohjustusaineen vari muuttuu
kullankeltaiseksi. Sitten nopea pyyhkiminen nukkaamattomalla liinalla,
alta paljastuu ohuelti tinan kattama pinta. Kaikki kuonamoska pyyhitaan
pois ja lampoa pidetaan ylla edelleen. Sitten pintaan aletaan tokkimaan
koritinatankoa. Tavoite on saada pintaan tarttumaan isohkoja klimppeja
tinaa tangosta. Kun noita moykkyja on tarpeeksi, niin lammitetaan
varovasti lisaa (ettei tina lirahda lattialle) ja tasoitetaan tina
puulastalla. Itse suosin metallilastaa, sen lapi voi tuoda lisaa lampoa
tinaan. Lastaa pyyhitaan aika ajoin kevyesti kasvioljylla ettei tina
tartu lastaan.
Kun tina on saatu tyydyttavan tasaisesti levitettya, sen annetaan
jaahtya. JOtkut tykkaavat kayttaa hiomiseen tinaviilaa, itse tykkaan
lamellilaikasta enemman. Hyvin kevyt ja nopea kosketus laikalla aikaan
saa hyvan tuloksen. Vahankaan liian kauan jos hioo yhta kohtaa, tina
alkaa sulaa uudelleen kuumuuden takia. Ala hengita polya.
Loppusilaus sitten pintakitilla.
>> Osta laastareita pari pakettia, on sormet ruvella valihiontojen kanssa
>> jos kotona meinaa itte tehda.
>
> Ei: ostan pari pottua skotlantilaista rauhoitusl��kett� ;)
Ahaa! :D
>> Poislukien 2-komponenttiset epoksi pohjamaalit... joita kylla
>> suosittelen. Maalasin oman kotteroni selaliselal ja on viela timmissa
>> kunnossa usean vuioden jalkeen, mukaanlukien talviajoa. Pintamaalia en
>> vetanyt ollenkaan :D
>
> Siis mit�? Ajelit pohjamaaleilla? Miksi ihmeess�? Loppuiko p��oma? :D
Koska mattamusta osoittautui sairaan hienoksi variksi custom-avokuplalle
:D Sen piti olla vain valiaikainen ratkaisu kunnes oikea pintavari
loytyy ja siihen rahat. Sitten tulikin muutto rapakon taakse. Tiesin
etta auto tulee viettamaan hyvan aikaa pohjamaalissa, joten sen piti
olla sitten saankestava.
Miika Seppanen
<bug...@spamtrap.rocketmail.com> wrote:
>FKo wrote:
>> Jan Andersson wrote:
>>
>>> Kitilla ei tehda muotoja. Hitsisaumat kannattaa tinata jos osaa... :)
>>
>> Hmm... elektroniikan tinaamisesta on kokemusta noin 30 vuoden ajalta -
>> ja siin� olen sivumennen sanottuna aika hyv� :) - mutta auton koreja en
>> ole tinaillut. Tied�tk� jossain olevan asiallista materiaalia aiheesta?
>
>
>Olen itsekin kirjoitellut nyysseihin tahan ja autot-ryhmaan joskus
>muistaakseni ohjeistusta tinaukseen, en muista nyt milla otsikolla ja
>kuinka kauan sitten.. koitan googlettaa hiukan.
Nykyisinh�n tinoissa ei en�� ole lyijy�, joten p�teneek� en�� entiset
ohjeet? Vanhan liiton tinoja on mullakin en�� vain yksi tai kaksi
tankoa. :(
Propsit Passatin taltioinnista, malli ei varsinaisesti ole ollut
intohimoja her�tt�v�, ja t�m� yhdistettyn� ruosteherkkyyteen on tehnyt
noista 70-luvun malleista harvinaisia.
-Miika
Kare Pietilä
> Nykyisinh�n tinoissa ei en�� ole lyijy�, joten p�teneek� en�� entiset
> ohjeet? Vanhan liiton tinoja on mullakin en�� vain yksi tai kaksi
> tankoa. :(
Mist� se lyijyt�n tina sitten on? Pelkk�� tinaako? Jos noin
on niin hinta ainakin moninkertaistuu ja sulamispiste nousee
heti sen 50 astetta (183->232)...
--
Byrgcn hgryvnf.
Jan Andersson
taalla paikallinen trokari alkoi joku aika sitten vaahtoamaan uuden ajan
koritinasta kanssa missa on seossuhdetta muutettu tjsp.. luulisin etta
lyijya edelleen on mutta pitoisuus on laskenut? En ole ottanut selvaa
viela kun ei ole ajankohtaista.
Miika Seppanen
Ainakaan entisten kanavien kautta en en�� saisi kuin puhdasta tinaa
tankoina. Ja kyll�, hinta on moninkertaistunut. On pist�nyt
miettim��n, ett� onnistuisiko omin p�in seostaminen, jos hankkisi
lyijyn erikseen ja v�rkk�ilisi muotit itse...
-Miika
FKo
> Ainakaan entisten kanavien kautta en en�� saisi kuin puhdasta tinaa
> tankoina.
Jaa? No tuleeko t�ss� tapauksessa samanlaista ongelmaa tinaviiksist�
kuin elektroniikassa? L�hinn� ajattelin, ett� jos niit� alkaa kasvaa
maalin sis��n.
> -Miika
f
nospam
> Mistä se lyijytön tina sitten on? Pelkkää tinaako? Jos noin
> on niin hinta ainakin moninkertaistuu ja sulamispiste nousee
> heti sen 50 astetta (183->232)...
>
Seostamattomalla metallilla on terävä sulamispiste, eli se on joko
kiinteää tai nestettä. "huonolla" ei-eutektisella tinalyijyllä on
siinä välissä olevia olotiloja, eli se voi olla puoliksi sulanutta
mössöä, joka on muotoiltavissa. Runsaslyijyinen tina on
elektroniikassa huono juttu, koska sen kanssa tekee kylmäjuotoksia
helpommin.. Työstötavan kuvauksesta voisi päätellä, että koritinan
pitäisi olla "huonoa" juotostinaa.
FKo
> T�t� olen odottanut pitk��n: vm. '78 Passatini (LS, 2 ov.) yl�snousee
> viimein. Ne harvat pellit, joita piti tehd�, on tehty ja t�m�n viikon
> lopulla se menee vesipuhallukseen.
Eip� sitten mennytk��n - puhaltajista ei ole kuulunut mit��n. Enk� ole
ainoa, jota **tuttaa: moni muukin odottelee niit�.
Kaverin vinkin perusteella soittelin t�n��n ColdBlasters Oy:��n, mutta
siell� ei tunnuttu olevan kovin halukkaita puhaltamaan auton koria,
vaikka se on grilliss� ja siis aivan raaka hylsy. Pyyt�isinkin nyt hyvi�
vaihtoehtoisia ehdotuksia korin ja luukkujen peltipuhdistamisen ja
maalauksen tekij�ist� Uudenmaan alueella. Saa toki olla pitemm�ll�kin,
kunhan ovat sitten l�hell� toisiaan. Auto on t�ll� hetkell� M�ts�l�ss�
ja siirt�minen ei ole ongelma.
> Kiitokset etuk�teen!
J�lleen kerran n�in!
> f
/ sama
Jan Andersson
Ramsimatic Oy Nummelassa puhalsi mun subarun helmat useampi vuosi
takaperin, aika jarean kokoiset hiekkapuhallusvehkeet. En suosittele
ihan ohuille pelleille.
En tieda onko firma enaa pystyssa.
Lauri Viljanen
Ari Kiira Oy Kerava? Vesipuhallus onnistuu, maalauksesta en tied�.