Auton pyörähtämiseen vaikuttavia asioita
asdf
helpommin liukkaalla kelill�. Tottakai vetotapa on suurin vaikuttava
tekij� ja aika itsest��n selvyys.
Saabin omistajana tied�n, ett� autoni on enemm�n puskeva kuin
yliohjaava. Ensimm�isen� tuli mieleen, ett� mit� lyhyempi akseliv�li on,
niin sit� vaikeampi sit� on saada py�r�ht�m��n. T�h�n p��dyin sill� ett�
ajattelin auton kappaleenam jossa on joku keskipiste suurin piirtein
auton keskell� tai voisihan se vaihtoehtoisesti olla eturenkaissakin.
Jos kappaletta alettaisiin ty�nt�m��n takarenkaiden kohdalta, niin
kappaletta on sit� vaikeampi saada py�r�ht�m��n mit� lyhyempi matka on
keskipisteeseen eli momentti on pienin. Samoin renkaiden kitkasta
vaikuttava voimaa on sit� vaikeampi saada kumottua mit� pienemm�ksi t�m�
momentti muodostuu. Menik�h�n oikein?
Mitk� muut autonrakenteen tekij�t vaikuttavat kyseiseen ilmi��n?
Jukka Pakkanen
V��rin meni, lyhyemm�ll� akseliv�lill� saadaan helpommin py�r�ht�m��n,
ei vaikeammin. Momentti mit� tarvitaan auton k��nt�miseen on tietysti
sit� pienempi mit� l�hemp�n� akselit ovat toisiaan. Ellei ole
itsest��nselvyys tuo asia niin pohdi millaista olisi olla ty�nt�m�ss�
autoa jossa akselit a) 10 sentin v�lein, b) 10 metrin v�lein.
Kumpaakohan on hankalampi saada siit� ymp�ri?
Sitten voidaan jatkaa etu-/takaveto, keuliiko, neli- vai vajaaveto jne
keskustelua. Niin ja kitkat vai piikit.
Eino Tuominen
>
> Sitten voidaan jatkaa etu-/takaveto, keuliiko, neli- vai vajaaveto jne
> keskustelua. Niin ja kitkat vai piikit.
Sumarit k��nt�� auton hetkess� ymp�ri.
Kyll� vetotavalla vaan on aika v�h�n merkityst� auton
py�r�ht�miseen.
--
Eino Tuominen
Jukka Pakkanen
Jeps, eti vetotavalla. Mutta ty�nt�tavalla kyll�. Takaty�nt�isell� on
auto helpointa py�r�ytt��. Kai se siksi on teinipellienkin suosikki,
sill� pystyy tumpelokin heitt��n per��. Ja tuntuu ett� menee kovaa.
J.P
>
> Jeps, eti vetotavalla. Mutta ty�nt�tavalla kyll�. Takaty�nt�isell� on
> auto helpointa py�r�ytt��. Kai se siksi on teinipellienkin suosikki,
> sill� pystyy tumpelokin heitt��n per��. Ja tuntuu ett� menee kovaa.
Joo ja etuvetoistahan ei saa edes py�r�ht�m��n jos vaan on tarpeeksi nopea
ja tilaa riitt��...
Teemu Uusi-Esko
>
> Sitten voidaan jatkaa etu-/takaveto, keuliiko, neli- vai vajaaveto jne
> keskustelua. Niin ja kitkat vai piikit.
>
Etenkin jos avolavainen keulii, on takap��n pito eritt�in hyv�.
Paljon on vaikutusta my�s rengastuksella, py�r�ntuennan rakenteella yms.
Edellinen autoni vs. nykyinen autoni, kokoluokka likimain sama,
omamassan ero 75kg, tehoero 11kW, molemmat takavetoisia, molemmissa
talvella kitkarenkaat. Edellisess� v�hemm�n voimaa, Michelinit, j�ykk�
taka-akseli, "varttilukko". Ei vaatinut paljoakaan provosointia
liukkaalla jotta sen sai sivuluisuun. Nykyisess� v�h�n enemm�n ruutia,
ContiVikingit, monivarsituenta, automaattinen 100% lukko. Saa ihan
tosissaan provosoida luistoon. Pitoa on pakkaskelill� enemm�n kuin p��
antaa ymm�rt��.
-Teemu-
Akseli M�ki
>Joo ja etuvetoistahan ei saa edes py�r�ht�m��n jos vaan on tarpeeksi nopea
>ja tilaa riitt��...
M� olen saanut Saabin per�n heitt�m��n yll�tt�en mutkassa. Joku oli
t��ll� kertonut saaneensa Saabin per�n heitt�m��n suoraan ajaessa
yl�m�keen. Saabissa on ilmeisesti kevyt per�.
Ippe
"Jukka Pakkanen" <jukka.p...@poista.qnet.fi> wrote in message
news:4ae4787d$0$3882$9b53...@news.fv.fi...
Pitk� akseliv�li raujoittaa k�yt�st�, lyhyell� akseliv�lill� py�r�ht��
helposti kun vaan pitomrtuu.
Rengastus on varmaan ratkaisevin tekij� py�r�ht�misen suhteen, etu- ja
takavetoiset molemmat kyll� py�r�ht�v�t, alusta, painojakauma yms.
vaikuttavat kaikki ja kuskin kyky hallita autoa varsinkin.
Neliveto py�r�ht�� my�skin ja keuliva auto voi py�r�ht�� hassuminkin kuin
muut http://www.youtube.com/watch?v=DKiOFacKmfw
-Ippe
Ippe
"Jukka Pakkanen" <jukka.p...@poista.qnet.fi> wrote in message
news:4ae4787d$0$3882$9b53...@news.fv.fi...
>
>
> Sitten voidaan jatkaa etu-/takaveto, keuliiko, neli- vai vajaaveto jne
> keskustelua. Niin ja kitkat vai piikit.
>
T�ss� viel� sellainen klassikko kuin keuliva El Camino!
http://www.youtube.com/watch?v=Oo8Gpyq9lfg
-Ippe
PenttiL
> Mietin t�ss� sit�, ett� mik� auto puskee ja mik� auto py�r�ht��
> helpommin liukkaalla kelill�. Tottakai vetotapa on suurin vaikuttava
> tekij� ja aika itsest��n selvyys.
snip...
No ei. Pesufadin malline py�rii helpommin kuin suhteessa pitk� ja kapea.
Esin jo 240 kartano-Volvo on aika tahkea k��nnett�v� py�rill��n kaasulla
liukkaalla, bussi viel� v�hemm�n. Lyhyt Hiace k��ntyy kaasulla jo
helpommin, joskin t�h�n vaikuttaa painosuhdekin. Etuvetoisista ainakin
Fiat 128 1300cm3 koneella sain kulkemaan per�n ojaa pitkin, tosin
useiimiten liukkaalla yl�m�ess� etup�� l�hti luistamaan sivusuuntaan,
riiippuen mm renkaista. KuplaVolsu se se vasta lystik�s on, Kuussatanen
viel� mukavampi lulla, menee helposti per� edell� hankeen jos ei ole
tottunut. Vaikka molemmat olivat talviautoina iahn ajettavia ja
l�htiv��t helposti liikkeelle, Kuussatanen viime k�dess� vaikka
nostamalla...;-)
-Pentti
Mika Iisakkila
> No ei. Pesufadin malline py�rii helpommin kuin suhteessa pitk� ja
> kapea. Esin jo 240 kartano-Volvo on aika tahkea k��nnett�v� py�rill��n
> kaasulla liukkaalla, bussi viel� v�hemm�n.
Nyky��n kaikkeen l�ytyy inttterwebist� vastaesimerkki.
http://www.youtube.com/watch?v=9_eVvfRZOSk
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Eino Tuominen
>
> Jeps, eti vetotavalla. Mutta ty�nt�tavalla kyll�. Takaty�nt�isell� on
> auto helpointa py�r�ytt��. Kai se siksi on teinipellienkin suosikki,
> sill� pystyy tumpelokin heitt��n per��. Ja tuntuu ett� menee kovaa.
H�ps. Ainut auto joka mulla on yll�tt�nyt py�r�ht�m�ll� on kyll�
ollut etuvetoinen. Takavetoisella on jo enemm�n kilometrej� takana,
ja huomattavasti parempi se on liukkaalla ajaa.
--
Eino Tuominen
Tapio Peltonen
>> auto helpointa pyöräyttää. Kai se siksi on teinipellienkin suosikki,
>> sillä pystyy tumpelokin heittään perää. Ja tuntuu että menee kovaa.
>
> Höps. Ainut auto joka mulla on yllättänyt pyörähtämällä on kyllä
> ollut etuvetoinen. Takavetoisella on jo enemmän kilometrejä takana,
> ja huomattavasti parempi se on liukkaalla ajaa.
Minä olen käynyt pahiten metsähallituksen puolella yhdistelmällä
takavetoinen auto, kevyt perä, auran tiiviiksi painaman lumikerroksen
päälle satanut kevyt pakkaslumi, kesärenkaat ja kokemattomuus
takavedolla ajosta ko. olosuhteissa.
Nopeutta oli todella vähän, joten meni vain toinen etupyörä ojan
puolelle.
Opittuja asioita: Tuon kaltaisissa olosuhteissa moottorijarrutus on
huono idea. Riittävän nopeat hoksottimet ja kaasun painaminen +
vastaohjaus siinä vaiheessa kun perä alkoi irrota olisivat luultavasti
säästäneet siltä, että auto piti onkia hinausköyden kanssa takaisin
tielle.
--
Tapio Peltonen
PenttiL
...snip...
>
> Opittuja asioita: Tuon kaltaisissa olosuhteissa moottorijarrutus on
> huono idea. Riittävän nopeat hoksottimet ja kaasun painaminen +
> vastaohjaus siinä vaiheessa kun perä alkoi irrota olisivat luultavasti
> säästäneet siltä, että auto piti onkia hinausköyden kanssa takaisin
> tielle.
>
Takavetoisella homma rauhoittuu yleensä parhaiten kytkimen painamisella.
Ellei heilahdus sitten ole niin voimakas, että menee kuitenkin
pyörillään ympäri. Ja jos kääntösäde riittää, että saa koko ajan
pidettyä etupyörät menosuuntaan. Esim. perus-Ladassa oli niin iso
kääntösäde, että suht pienikin heilahdus saattoi johtaa nelipyöräluisuun
tai /ja pesufatipyörintään..:-)
-P
Tommi Lindroos
Tosi bongari j�� tuollaisen j�tt�m�ksi motskarilla, Rauman moottoritien
alussa, Turussa... Pikkasenko manataan Tammista esiin "puskista" t��ll�? :D
--
Tommi Lindroos
-To reply by mail, remove the spamblock-
Eino Tuominen
>
> Min� olen k�ynyt pahiten mets�hallituksen puolella yhdistelm�ll�
> takavetoinen auto, kevyt per�, auran tiiviiksi painaman lumikerroksen
No, l�hdet��n nyt vaikka siit�, ett� takavetoisen auton painojakauman
t�ytyy olla kunnossa, jotta sill� voi ajaa liukkaalla kelill�.
Moukaria on ik�v� ty�nt�� varren p��st�.
--
Eino Tuominen
Pauli Perälä
> PenttiL <pentti....@helsinki-esto.fi> writes:
>> No ei. Pesufadin malline pyörii helpommin kuin suhteessa pitkä ja
>> kapea. Esin jo 240 kartano-Volvo on aika tahkea käännettävä pyörillään
>> kaasulla liukkaalla, bussi vielä vähemmän.
>
> Nykyään kaikkeen löytyy inttterwebistä vastaesimerkki.
> http://www.youtube.com/watch?v=9_eVvfRZOSk
Niin. Onneksi ei ollut kartanomalli, ei liioin liukasta:
http://www.youtube.com/watch?v=YFY8vQdruwQ
- Pauli
Jukka Pakkanen
Siit� ei ollutkaan tuossa puhe.
PenttiL
> Mika Iisakkila <mika...@pingrid.fi.invalid> writes:
>
>> PenttiL <pentti....@helsinki-esto.fi> writes:
>>> No ei. Pesufadin malline pyörii helpommin kuin suhteessa pitkä ja
>>> kapea. Esin jo 240 kartano-Volvo on aika tahkea käännettävä pyörillään
>>> kaasulla liukkaalla, bussi vielä vähemmän.
>> Nykyään kaikkeen löytyy inttterwebistä vastaesimerkki.
>> http://www.youtube.com/watch?v=9_eVvfRZOSk
>
Juu, toi on varmaan kivaa. Noin ennen busseja monesti ajettiinkin, ei
niillä muuten päässyt liikkeelle liukkaalla.
> Niin. Onneksi ei ollut kartanomalli, ei liioin liukasta:
> http://www.youtube.com/watch?v=YFY8vQdruwQ
>
...eikä ihan vakio parilitrainen kaasarimalli...
-Pena
Hiiffimees
kun siin� toimi takap��n ilmapusseilla tehty korkeuss��t�, aika lailla
tasapainoinen. Kun ilmas��t� alkoi vuotamaan, per� oli alempana, k�yt�s
muuttui selke�sti aliohjaavaan suuntaan. Ton saaminen per�luisuun
kummassakin moodissa oli aika ty�n takana, piti tosissaan yritt��.
Miika Seppanen
<uusi...@iki.finvalid> wrote:
>Jukka Pakkanen wrote:
>
>>
>> Sitten voidaan jatkaa etu-/takaveto, keuliiko, neli- vai vajaaveto jne
>> keskustelua. Niin ja kitkat vai piikit.
>>
>
>Etenkin jos avolavainen keulii, on takap��n pito eritt�in hyv�.
Stripill� yleens� on:
http://www.youtube.com/watch?v=Vn3OrozzCA4
-Miika
vrtx
"asdf" <ei_m...@laatikko.com> wrote in message
news:4ae47450$0$6264$9b53...@news.fv.fi...
> Jos kappaletta alettaisiin ty�nt�m��n takarenkaiden kohdalta, niin
> kappaletta on sit� vaikeampi saada py�r�ht�m��n mit� lyhyempi matka on
> keskipisteeseen eli momentti on pienin. Samoin renkaiden kitkasta
> vaikuttava voimaa on sit� vaikeampi saada kumottua mit� pienemm�ksi t�m�
> momentti muodostuu. Menik�h�n oikein?
> Mitk� muut autonrakenteen tekij�t vaikuttavat kyseiseen ilmi��n?
Tapahtumien alkuun vaikuttaa moni asia,, mutta takavetosella leveess�
sladissa siihen ett� spinnaako
vaiko saako auton suoristettua vaikuttaa se kuinka paljon eturenkaita saa
k��nnetty�. K��ntym�tt�mill� eturenkailla (takaveto) jokainen sladi johtaisi
spinnaukseen (jos kaasua ei kevennet�), ja taasen jos ne renkaat k��ntyis
180 astetta niin kyll� sill� autolla pystyis aika huiman sladin
suoristamaan.
www
vaurastuin/viisastuin....
takaty�nt�j� mm.
Ford Escort (-68), Volvo 240 , Mitsubishi Galant, Datsun Pick-up, Hiace, BMW
320.
etuvetoja
Saab 96, Saab 99, Datsun 100A, Nissan Sunny, Nissan Primera x 2.
4vetoja
Audi A6, Volvo V70.
Liukkaat talvet loppui samalla kun siirtyi etuvetoisiin, ja pihatiekin on
pysynyt paremmassa kunnossa. takapotkujen aikaan kun piti m�elle ottaa
vauhtia niin ett� sorat oli mets�ss� ja talvella tiepohja urilla.
Pahin puskija tuosta joukosta oli BMW 320, samalle autolle tulee my�s paras
py�r�ht�j�n titteli. Se oli my�s useimmiten kiinni josakin m�ess�. Parhaat
talviautot pidon puolesta on olleet Saab 96 ja Datsun100A ja yll�tt�en my�s
tuo Ford Escort (sill� tuli ajettua kes�py�rill� ymp�ri vuoden).
Mitsuun ja Bemariin ei l�ytynyt niin hyvi� renkaita ett� talvikeli olisi
tuntunut pit�v�lt�, aina sai ajella kieli keskell� suuta ja tulla mutkiin ja
risteyksiin matamalla. Hiekkapussit takapaksissa oli kova sana noissa,
Datsun pick-uppiin oli helppo pudottaa etukuormaajan kauhallisen soraa
kyytiin jolloin sill�kin p�rj�si.
os...@oskut.fi
> kun siinä toimi takapään ilmapusseilla tehty korkeussäätö, aika lailla
> tasapainoinen. Kun ilmasäätö alkoi vuotamaan, perä oli alempana, käytös
> muuttui selkeästi aliohjaavaan suuntaan. Ton saaminen peräluisuun
> kummassakin moodissa oli aika työn takana, piti tosissaan yrittää.
Lukkoperällinen Delta88 ilmapusseilla teki 360:n
tosi herkästi nopeuksilla 0-50. Lukoton samanlainen
nopeuksilla 0-5. Lukoton ei koskaan vahingossa,
mutta lukollisen kanssa sai olla tarkkana esim.
tankilta lähtiessä, ettei lähde kylki edellä.
Caprice stw:llä ei tosiaan yhtään noita elkeitä,
vaikka sama auto, tosin ilman pusseja. Painoa
farkussa ehkä enemmän, tuskin kuitenkaan paljon.
Ehkäpä Oldsin dieseleissä oli liikaa potkua.
DeeAa
verran, mutta kun käyttää täyteen lastatun paineita eli takana
kovempia kuin edessä, käytös muuttuu oikein hyvin tasapainoiseksi, ja
jopa niin että kunnolla moottorijarruttamalla mutkassa saa kyllä
varmasti perän heittämään.
Joskus muinoin minulla oli sellainen 1510 Talbot joka oli suorastaan
hupaisa auto; puski herkästi jarruttaessa mutta toisaalta sillä sai
hyvin pienelläkin moottorijarrutuksella kahvan edelle.
Mutta joo, oman kokemuksen mukaan rengaspaineet vaikuttavat paljon ali/
yliohjautuvuuteen, ja muutenkin erittäin paljon ajettavuuteen. Tuo 406
esim. on todella paljon parempi ajaa kun on joku 0,5 baria ainakin
enemmän kuin ohjekirja sanoo ja takana vielä enemmän. Lisäkuorma
myöskin eikun parantaa ajotuntumaa. Olikohan mulla nyt jotain 2,5 ja
2,8 kun perussetti on kaavion mukaan 2 ja 1.9 tjsp, nyt kyllä ihan
mutulla heitin nuo...mutta sitä luokkaa kuitenkin erot.
Ainoastaan rengasmelu kasvaa jonkin verran kovemmilla paineilla,
muuten 100% positiivista.
PenttiL
> tosi herk�sti nopeuksilla 0-50. Lukoton samanlainen
> nopeuksilla 0-5. Lukoton ei koskaan vahingossa,
> mutta lukollisen kanssa sai olla tarkkana esim.
>
> Caprice stw:ll� ei tosiaan yht��n noita elkeit�,
> vaikka sama auto, tosin ilman pusseja. Painoa
>
> Ehk�p� Oldsin dieseleiss� oli liikaa potkua.
Granadani oli yleens� aika maltillinen. Mutta joskus yll�tti, kun per�n
viskoosilukko j��tyi tms. j�ykistyi pakkasella ns. Kempin lukoksi. Siin�
kun kylm�ss� viistolta tienpohjalta l�hti liikkeelle ja polkas kunnolla
maisemat saattoivat py�r�ht�� yll�tt�en ymp�ri...
-Pentti
erno
Onx toi sama Kemp kuin Donald Westlaken romaaneissa?
erx
Jukka Marin
>> Granadani oli yleens� aika maltillinen. Mutta joskus yll�tti, kun per�n
>> viskoosilukko j��tyi tms. j�ykistyi pakkasella ns. Kempin lukoksi. Siin�
>> kun kylm�ss� viistolta tienpohjalta l�hti liikkeelle ja polkas kunnolla
>> maisemat saattoivat py�r�ht�� yll�tt�en ymp�ri...
>
> Onx toi sama Kemp kuin Donald Westlaken romaaneissa?
Eik� liene se, jonka eilen kerrottiin jakavan nokialaista 40 ty�ntekij�lleen.
-jm
Matti
pentti....@helsinki-esto.fi says...
>
>helpommin, joskin t�h�n vaikuttaa painosuhdekin. Etuvetoisista ainakin
>Fiat 128 1300cm3 koneella sain kulkemaan per�n ojaa pitkin,
oli hyvin helposti kahva edell� kurvissa.
Teemu Uusi-Esko
>
> Tosi bongari j�� tuollaisen j�tt�m�ksi motskarilla, Rauman moottoritien
> alussa, Turussa... Pikkasenko manataan Tammista esiin "puskista" t��ll�? :D
>
Suurta viisautta kaivataan t��ll� tosiaan ;o)
-Teemu-
Miika Seppanen
Tilanne vain on se, ett� tuolloin ryhm�n asiasis�lt� paranisi
nykyisest�...
-Miika