Mietin tässä sitä, että mikä auto puskee ja mikä auto pyörähtää helpommin liukkaalla kelillä. Tottakai vetotapa on suurin vaikuttava tekijä ja aika itsestään selvyys. Saabin omistajana tiedän, että autoni on enemmän puskeva kuin yliohjaava. Ensimmäisenä tuli mieleen, että mitä lyhyempi akseliväli on, niin sitä vaikeampi sitä on saada pyörähtämään. Tähän päädyin sillä että ajattelin auton kappaleenam jossa on joku keskipiste suurin piirtein auton keskellä tai voisihan se vaihtoehtoisesti olla eturenkaissakin. Jos kappaletta alettaisiin työntämään takarenkaiden kohdalta, niin kappaletta on sitä vaikeampi saada pyörähtämään mitä lyhyempi matka on keskipisteeseen eli momentti on pienin. Samoin renkaiden kitkasta vaikuttava voimaa on sitä vaikeampi saada kumottua mitä pienemmäksi tämä momentti muodostuu. Meniköhän oikein? Mitkä muut autonrakenteen tekijät vaikuttavat kyseiseen ilmiöön?
> Mietin tässä sitä, että mikä auto puskee ja mikä auto pyörähtää > helpommin liukkaalla kelillä. Tottakai vetotapa on suurin vaikuttava > tekijä ja aika itsestään selvyys. > Saabin omistajana tiedän, että autoni on enemmän puskeva kuin > yliohjaava. Ensimmäisenä tuli mieleen, että mitä lyhyempi akseliväli on, > niin sitä vaikeampi sitä on saada pyörähtämään. Tähän päädyin sillä että > ajattelin auton kappaleenam jossa on joku keskipiste suurin piirtein > auton keskellä tai voisihan se vaihtoehtoisesti olla eturenkaissakin. > Jos kappaletta alettaisiin työntämään takarenkaiden kohdalta, niin > kappaletta on sitä vaikeampi saada pyörähtämään mitä lyhyempi matka on > keskipisteeseen eli momentti on pienin. Samoin renkaiden kitkasta > vaikuttava voimaa on sitä vaikeampi saada kumottua mitä pienemmäksi tämä > momentti muodostuu. Meniköhän oikein? > Mitkä muut autonrakenteen tekijät vaikuttavat kyseiseen ilmiöön?
Väärin meni, lyhyemmällä akselivälillä saadaan helpommin pyörähtämään, ei vaikeammin. Momentti mitä tarvitaan auton kääntämiseen on tietysti sitä pienempi mitä lähempänä akselit ovat toisiaan. Ellei ole itsestäänselvyys tuo asia niin pohdi millaista olisi olla työntämässä autoa jossa akselit a) 10 sentin välein, b) 10 metrin välein. Kumpaakohan on hankalampi saada siitä ympäri?
Sitten voidaan jatkaa etu-/takaveto, keuliiko, neli- vai vajaaveto jne keskustelua. Niin ja kitkat vai piikit.
> Jukka Pakkanen wrote thusly: >> Sitten voidaan jatkaa etu-/takaveto, keuliiko, neli- vai vajaaveto jne >> keskustelua. Niin ja kitkat vai piikit.
> Sumarit kääntää auton hetkessä ympäri.
> Kyllä vetotavalla vaan on aika vähän merkitystä auton > pyörähtämiseen.
Jeps, eti vetotavalla. Mutta työntötavalla kyllä. Takatyöntöisellä on auto helpointa pyöräyttää. Kai se siksi on teinipellienkin suosikki, sillä pystyy tumpelokin heittään perää. Ja tuntuu että menee kovaa.
> Jeps, eti vetotavalla. Mutta työntötavalla kyllä. Takatyöntöisellä on > auto helpointa pyöräyttää. Kai se siksi on teinipellienkin suosikki, > sillä pystyy tumpelokin heittään perää. Ja tuntuu että menee kovaa.
Joo ja etuvetoistahan ei saa edes pyörähtämään jos vaan on tarpeeksi nopea ja tilaa riittää...
> Sitten voidaan jatkaa etu-/takaveto, keuliiko, neli- vai vajaaveto jne > keskustelua. Niin ja kitkat vai piikit.
Etenkin jos avolavainen keulii, on takapään pito erittäin hyvä.
Paljon on vaikutusta myös rengastuksella, pyöräntuennan rakenteella yms. Edellinen autoni vs. nykyinen autoni, kokoluokka likimain sama, omamassan ero 75kg, tehoero 11kW, molemmat takavetoisia, molemmissa talvella kitkarenkaat. Edellisessä vähemmän voimaa, Michelinit, jäykkä taka-akseli, "varttilukko". Ei vaatinut paljoakaan provosointia liukkaalla jotta sen sai sivuluisuun. Nykyisessä vähän enemmän ruutia, ContiVikingit, monivarsituenta, automaattinen 100% lukko. Saa ihan tosissaan provosoida luistoon. Pitoa on pakkaskelillä enemmän kuin pää antaa ymmärtää.
On Sun, 25 Oct 2009 21:14:25 +0200, "J.P" <j...@saunalahti.fi> wrote: >Joo ja etuvetoistahan ei saa edes pyörähtämään jos vaan on tarpeeksi nopea >ja tilaa riittää...
Mä olen saanut Saabin perän heittämään yllättäen mutkassa. Joku oli täällä kertonut saaneensa Saabin perän heittämään suoraan ajaessa ylämäkeen. Saabissa on ilmeisesti kevyt perä.
> asdf kirjoitti: >> Mietin tässä sitä, että mikä auto puskee ja mikä auto pyörähtää helpommin >> liukkaalla kelillä. Tottakai vetotapa on suurin vaikuttava tekijä ja aika >> itsestään selvyys. >> Saabin omistajana tiedän, että autoni on enemmän puskeva kuin yliohjaava. >> Ensimmäisenä tuli mieleen, että mitä lyhyempi akseliväli on, niin sitä >> vaikeampi sitä on saada pyörähtämään. Tähän päädyin sillä että ajattelin >> auton kappaleenam jossa on joku keskipiste suurin piirtein auton keskellä >> tai voisihan se vaihtoehtoisesti olla eturenkaissakin. Jos kappaletta >> alettaisiin työntämään takarenkaiden kohdalta, niin kappaletta on sitä >> vaikeampi saada pyörähtämään mitä lyhyempi matka on keskipisteeseen eli >> momentti on pienin. Samoin renkaiden kitkasta vaikuttava voimaa on sitä >> vaikeampi saada kumottua mitä pienemmäksi tämä momentti muodostuu. >> Meniköhän oikein? >> Mitkä muut autonrakenteen tekijät vaikuttavat kyseiseen ilmiöön?
> Väärin meni, lyhyemmällä akselivälillä saadaan helpommin pyörähtämään, ei > vaikeammin. Momentti mitä tarvitaan auton kääntämiseen on tietysti sitä > pienempi mitä lähempänä akselit ovat toisiaan. Ellei ole itsestäänselvyys > tuo asia niin pohdi millaista olisi olla työntämässä autoa jossa akselit > a) 10 sentin välein, b) 10 metrin välein. Kumpaakohan on hankalampi saada > siitä ympäri?
> Sitten voidaan jatkaa etu-/takaveto, keuliiko, neli- vai vajaaveto jne > keskustelua. Niin ja kitkat vai piikit.
Pitkä akseliväli raujoittaa käytöstä, lyhyellä akselivälillä pyörähtää helposti kun vaan pitomrtuu.
Rengastus on varmaan ratkaisevin tekijä pyörähtämisen suhteen, etu- ja takavetoiset molemmat kyllä pyörähtävät, alusta, painojakauma yms. vaikuttavat kaikki ja kuskin kyky hallita autoa varsinkin.
asdf wrote: > Mietin tässä sitä, että mikä auto puskee ja mikä auto pyörähtää > helpommin liukkaalla kelillä. Tottakai vetotapa on suurin vaikuttava > tekijä ja aika itsestään selvyys.
snip...
No ei. Pesufadin malline pyörii helpommin kuin suhteessa pitkä ja kapea. Esin jo 240 kartano-Volvo on aika tahkea käännettävä pyörillään kaasulla liukkaalla, bussi vielä vähemmän. Lyhyt Hiace kääntyy kaasulla jo helpommin, joskin tähän vaikuttaa painosuhdekin. Etuvetoisista ainakin Fiat 128 1300cm3 koneella sain kulkemaan perän ojaa pitkin, tosin useiimiten liukkaalla ylämäessä etupää lähti luistamaan sivusuuntaan, riiippuen mm renkaista. KuplaVolsu se se vasta lystikäs on, Kuussatanen vielä mukavampi lulla, menee helposti perä edellä hankeen jos ei ole tottunut. Vaikka molemmat olivat talviautoina iahn ajettavia ja lähtiväöt helposti liikkeelle, Kuussatanen viime kädessä vaikka nostamalla...;-)
PenttiL <pentti.leppa...@helsinki-esto.fi> writes: > No ei. Pesufadin malline pyörii helpommin kuin suhteessa pitkä ja > kapea. Esin jo 240 kartano-Volvo on aika tahkea käännettävä pyörillään > kaasulla liukkaalla, bussi vielä vähemmän.
> Jeps, eti vetotavalla. Mutta työntötavalla kyllä. Takatyöntöisellä on > auto helpointa pyöräyttää. Kai se siksi on teinipellienkin suosikki, > sillä pystyy tumpelokin heittään perää. Ja tuntuu että menee kovaa.
Höps. Ainut auto joka mulla on yllättänyt pyörähtämällä on kyllä ollut etuvetoinen. Takavetoisella on jo enemmän kilometrejä takana, ja huomattavasti parempi se on liukkaalla ajaa.
On 2009-10-26, Eino Tuominen <eino+n...@utu.fi> wrote:
> Jukka Pakkanen wrote thusly:
>> Jeps, eti vetotavalla. Mutta työntötavalla kyllä. Takatyöntöisellä on >> auto helpointa pyöräyttää. Kai se siksi on teinipellienkin suosikki, >> sillä pystyy tumpelokin heittään perää. Ja tuntuu että menee kovaa.
> Höps. Ainut auto joka mulla on yllättänyt pyörähtämällä on kyllä > ollut etuvetoinen. Takavetoisella on jo enemmän kilometrejä takana, > ja huomattavasti parempi se on liukkaalla ajaa.
Minä olen käynyt pahiten metsähallituksen puolella yhdistelmällä takavetoinen auto, kevyt perä, auran tiiviiksi painaman lumikerroksen päälle satanut kevyt pakkaslumi, kesärenkaat ja kokemattomuus takavedolla ajosta ko. olosuhteissa.
Nopeutta oli todella vähän, joten meni vain toinen etupyörä ojan puolelle.
Opittuja asioita: Tuon kaltaisissa olosuhteissa moottorijarrutus on huono idea. Riittävän nopeat hoksottimet ja kaasun painaminen + vastaohjaus siinä vaiheessa kun perä alkoi irrota olisivat luultavasti säästäneet siltä, että auto piti onkia hinausköyden kanssa takaisin tielle.
> Opittuja asioita: Tuon kaltaisissa olosuhteissa moottorijarrutus on > huono idea. Riittävän nopeat hoksottimet ja kaasun painaminen + > vastaohjaus siinä vaiheessa kun perä alkoi irrota olisivat luultavasti > säästäneet siltä, että auto piti onkia hinausköyden kanssa takaisin > tielle.
Takavetoisella homma rauhoittuu yleensä parhaiten kytkimen painamisella. Ellei heilahdus sitten ole niin voimakas, että menee kuitenkin pyörillään ympäri. Ja jos kääntösäde riittää, että saa koko ajan pidettyä etupyörät menosuuntaan. Esim. perus-Ladassa oli niin iso kääntösäde, että suht pienikin heilahdus saattoi johtaa nelipyöräluisuun tai /ja pesufatipyörintään..:-)
> Minä olen käynyt pahiten metsähallituksen puolella yhdistelmällä > takavetoinen auto, kevyt perä, auran tiiviiksi painaman lumikerroksen
No, lähdetään nyt vaikka siitä, että takavetoisen auton painojakauman täytyy olla kunnossa, jotta sillä voi ajaa liukkaalla kelillä. Moukaria on ikävä työntää varren päästä.
Mika Iisakkila <mika+n...@pingrid.fi.invalid> writes: > PenttiL <pentti.leppa...@helsinki-esto.fi> writes: >> No ei. Pesufadin malline pyörii helpommin kuin suhteessa pitkä ja >> kapea. Esin jo 240 kartano-Volvo on aika tahkea käännettävä pyörillään >> kaasulla liukkaalla, bussi vielä vähemmän.
> Jukka Pakkanen wrote thusly: >> Jeps, eti vetotavalla. Mutta työntötavalla kyllä. Takatyöntöisellä on >> auto helpointa pyöräyttää. Kai se siksi on teinipellienkin suosikki, >> sillä pystyy tumpelokin heittään perää. Ja tuntuu että menee kovaa.
> Höps. Ainut auto joka mulla on yllättänyt pyörähtämällä on kyllä > ollut etuvetoinen. Takavetoisella on jo enemmän kilometrejä takana, > ja huomattavasti parempi se on liukkaalla ajaa.
Pauli Perälä wrote: > Mika Iisakkila <mika+n...@pingrid.fi.invalid> writes:
>> PenttiL <pentti.leppa...@helsinki-esto.fi> writes: >>> No ei. Pesufadin malline pyörii helpommin kuin suhteessa pitkä ja >>> kapea. Esin jo 240 kartano-Volvo on aika tahkea käännettävä pyörillään >>> kaasulla liukkaalla, bussi vielä vähemmän. >> Nykyään kaikkeen löytyy inttterwebistä vastaesimerkki. >> http://www.youtube.com/watch?v=9_eVvfRZOSk
Juu, toi on varmaan kivaa. Noin ennen busseja monesti ajettiinkin, ei niillä muuten päässyt liikkeelle liukkaalla.
Oma caprice classikki stw (pitkä ku tauti, painavakin vielä) oli silloin kun siinä toimi takapään ilmapusseilla tehty korkeussäätö, aika lailla tasapainoinen. Kun ilmasäätö alkoi vuotamaan, perä oli alempana, käytös muuttui selkeästi aliohjaavaan suuntaan. Ton saaminen peräluisuun kummassakin moodissa oli aika työn takana, piti tosissaan yrittää.
> Jos kappaletta alettaisiin työntämään takarenkaiden kohdalta, niin > kappaletta on sitä vaikeampi saada pyörähtämään mitä lyhyempi matka on > keskipisteeseen eli momentti on pienin. Samoin renkaiden kitkasta > vaikuttava voimaa on sitä vaikeampi saada kumottua mitä pienemmäksi tämä > momentti muodostuu. Meniköhän oikein? > Mitkä muut autonrakenteen tekijät vaikuttavat kyseiseen ilmiöön?
Tapahtumien alkuun vaikuttaa moni asia,, mutta takavetosella leveessä sladissa siihen että spinnaako vaiko saako auton suoristettua vaikuttaa se kuinka paljon eturenkaita saa käännettyä. Kääntymättömillä eturenkailla (takaveto) jokainen sladi johtaisi spinnaukseen (jos kaasua ei kevennetä), ja taasen jos ne renkaat kääntyis 180 astetta niin kyllä sillä autolla pystyis aika huiman sladin suoristamaan.
Oli minullakin ennen monia takatyöntöisiä autoja kunnes vaurastuin/viisastuin....
takatyöntöjä mm. Ford Escort (-68), Volvo 240 , Mitsubishi Galant, Datsun Pick-up, Hiace, BMW 320.
etuvetoja Saab 96, Saab 99, Datsun 100A, Nissan Sunny, Nissan Primera x 2.
4vetoja Audi A6, Volvo V70.
Liukkaat talvet loppui samalla kun siirtyi etuvetoisiin, ja pihatiekin on pysynyt paremmassa kunnossa. takapotkujen aikaan kun piti mäelle ottaa vauhtia niin että sorat oli metsässä ja talvella tiepohja urilla. Pahin puskija tuosta joukosta oli BMW 320, samalle autolle tulee myös paras pyörähtäjän titteli. Se oli myös useimmiten kiinni josakin mäessä. Parhaat talviautot pidon puolesta on olleet Saab 96 ja Datsun100A ja yllättäen myös tuo Ford Escort (sillä tuli ajettua kesäpyörillä ympäri vuoden).
Mitsuun ja Bemariin ei löytynyt niin hyviä renkaita että talvikeli olisi tuntunut pitävältä, aina sai ajella kieli keskellä suuta ja tulla mutkiin ja risteyksiin matamalla. Hiekkapussit takapaksissa oli kova sana noissa, Datsun pick-uppiin oli helppo pudottaa etukuormaajan kauhallisen soraa kyytiin jolloin silläkin pärjäsi.
> Oma caprice classikki stw (pitkä ku tauti, painavakin vielä) oli silloin > kun siinä toimi takapään ilmapusseilla tehty korkeussäätö, aika lailla > tasapainoinen. Kun ilmasäätö alkoi vuotamaan, perä oli alempana, käytös > muuttui selkeästi aliohjaavaan suuntaan. Ton saaminen peräluisuun > kummassakin moodissa oli aika työn takana, piti tosissaan yrittää.
Lukkoperällinen Delta88 ilmapusseilla teki 360:n tosi herkästi nopeuksilla 0-50. Lukoton samanlainen nopeuksilla 0-5. Lukoton ei koskaan vahingossa, mutta lukollisen kanssa sai olla tarkkana esim. tankilta lähtiessä, ettei lähde kylki edellä.
Caprice stw:llä ei tosiaan yhtään noita elkeitä, vaikka sama auto, tosin ilman pusseja. Painoa farkussa ehkä enemmän, tuskin kuitenkaan paljon.
Meidän 406 farkku puskee kirjan mukaisilla rengaspaineilla jonkin verran, mutta kun käyttää täyteen lastatun paineita eli takana kovempia kuin edessä, käytös muuttuu oikein hyvin tasapainoiseksi, ja jopa niin että kunnolla moottorijarruttamalla mutkassa saa kyllä varmasti perän heittämään.
Joskus muinoin minulla oli sellainen 1510 Talbot joka oli suorastaan hupaisa auto; puski herkästi jarruttaessa mutta toisaalta sillä sai hyvin pienelläkin moottorijarrutuksella kahvan edelle.
Mutta joo, oman kokemuksen mukaan rengaspaineet vaikuttavat paljon ali/ yliohjautuvuuteen, ja muutenkin erittäin paljon ajettavuuteen. Tuo 406 esim. on todella paljon parempi ajaa kun on joku 0,5 baria ainakin enemmän kuin ohjekirja sanoo ja takana vielä enemmän. Lisäkuorma myöskin eikun parantaa ajotuntumaa. Olikohan mulla nyt jotain 2,5 ja 2,8 kun perussetti on kaavion mukaan 2 ja 1.9 tjsp, nyt kyllä ihan mutulla heitin nuo...mutta sitä luokkaa kuitenkin erot.
Ainoastaan rengasmelu kasvaa jonkin verran kovemmilla paineilla, muuten 100% positiivista.
|
