Calixin sivuilla olevassa suositustaulukossa on kuhunkin automalliin sopivan
lämmittimen numero. Onkohan noissa Calixin koodeissa jotakin logiikkaa,
jolla lämmittimen tyyppi selviäisi?
Ei ole niin :-) Esim. Renault Megane II ja Laguna II, niin noihin saa
aidot lohkolämmittimet ainakin Defalta. Muitakin voi selata täältä:
http://www.defa.com/heating4.php3?aid=7&lang=6&ndid=
Asennusohjessta ainakin näkee onko kyseessä minkä soritn lämmitin.
ROK
J. Matula kirjoitti:
Joka sekin kyllä periaatteeltaan on letkulämmitin, tehokkaampi vain.
Laita sisätilalämmitin niin ei palella. Antaa moottorin kärvistellä
kylmänä vaan, pääasia että lähtee käyntiin. Nykymoottori nykyöljyin
lähtee kyllä käyntiin kovalla pakkasella, kunhan valitsee automerkin
oikein. Korkeampi bensankulutus kompensoituu lohkolämmittimen
hankinnan poisjäännillä.
Ja jos oikein haluaa kikkailla, niin suuntaa sisätilanlämmittimen kohti
tulipeltiä, jolloin lämmennyt tulipelti säteilee lämpöä koneellekin. Tämä
etenkin poikittaismoottorisissa autoissa ja lämppäri matkustajan puolella.
Aikanaan, kovilla pakkasilla (<-30°C), lämmittelin pitkittäismoottorisen
automaattivaihteistoa käynnistyskuntoon tällä menetelmällä.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
Mun auton Defan pienitehoinen (~420W) säteilija (joka on siis kiinni
pultattu eikä mihinkään edes säteile) lämmittää moottorin noin 20 astetta
vallitsevan lämpötilan yläpuolelle, eli minusta toimii varsin mainiosti.
Ajossakin ero lämpenemisnopeudessa on huomattava sen mukaan onko tuo
käytössä vai ei.
Meillä ei tosin ole pulssivirtaa vaan jatkuva virta.
- Petri
HOHHOH !
Nykyaikaisilta "turvallisislta" sisätilanlämmittimiltä saattaisi kyllä jäädä
tekemättä.
nykyään on eristeitä tulipellissä. Aivan turha sen läpi yrittää nykyauton
moottoria lämmittää ...
Sellaisia eristeitähän kannattaisi käyttää taloissakin, niin ei tarvisi
talvellakaan lämmittää...
Ei ole todellakaan niin. Sanoisin näppituntumalta että 0-2 vuotta
vanhojen autojen lohkolämmitinjakauma on jotakuinkin seuraava:
Perinteinen vastus lohkoon/kanteen 60%, letkulämppärit 35% ja
säteilylämmittimet sitten sen lopun 5%
>Nykymoottoreissa ei ole enää reikää johon lohkiksen saisi, mutta luulisi joka autosta
>löytyvän pätkä vesiletkua johon letkulämmittimen voisi asentaa?
Löytyy joo, mutta ei se aina pelaa ihan niin. Jos autoon johon kuuluu
laittaa säteilylämitin, pistetään letkulämppäri kotikonstein 'pätkään
vesiletkua' jonne se ei kuulu niin kukaan ei ota sitten vastuuta
mistään. 'Luettelonvastainen' lämmitin saattaa lämmittää jotain
anturia joka luulee että kone on lämmin, mutta kun vesi ei olekaan
lähtenyt kiertoon niin vain anturin seutu on lämmin ja muu pannu
kylmänä ja sittenhän ei lähdekään käyntiin tai pelaa ainakin
omituisesti. Ja jos vesi ei lähde kunnolla kiertämään, on myös vastus
vaarassa ja taas löytyy maksaja peilistä.
Jos säteilylämmitin on ainoa vaihtoehto autoosi, voi apu löytyä toisen
merkkisestä lämmittimestä. Defa tuntuu tarjoavan huomattavan hanakasti
säteilylämmittimiä moniin autoihin joihin Calixilta löytyy ihan
letkumalli joka on sitten himpun tehokkaampi.
Oman autoni kohdalla tilanne oli just edellämainitun kaltainen, mutta
pari tahoa sai mut sitten vakuutettua Defan säteilylämmittimen
kannalle. Säilytysolosuhteet on sellaiset (autohalli jossa ei varmaan
koskaan alle -10) ettei ton tehosta ole oikein käsitystä saanut mutta
kaitpa se on parempi kun ei mitään.
--
http://www.76s.net/
ihmistä syrjivä ajatus on dierctiivien tärkein pointti.
> Niinhän sitä käytetäänkin, jotta se talon ulkoseinä ei lämpiäisi.
> Sisätilaa täytyy lämmittää silti, kun ne eristeet ei vielä itse mitään
> lämmitä.
MK
Jos sellaista eristettä, mikä estää lämmön siirtymisen tulipellin läpi,
käytettäisi asuintaloissa, se estäisi lämmön siirtymisen seinien läpi ja kun
ovet ja ikkunat laittaisi kesällä kiinni, niin mihin se lämpö sieltä
karkaisi? Se vähä, mikä ikkunoiden ja ovien läpi johtumalla karkaa,
kompensoituu helposti sisällä olevien ihmisten ja sähkölaitteiden
hukkalämmöstä.
Ai niin, eihän sellaista eristettä vielä ole keksitty.
Lämpöeristeethän vain vähentävät lämmön siirtymistä, eivät estä sitä.
Ilmanvaihtoon. Harvemmin taloista rakennetaan umpioita.
Ja tämän takia talojen ulkoseinien ulkopinnan lämpötila ei riipu
seinien eristyksestä, vaan on lämpötilan kannalta on ihan sama onko
seinä yksinkertainen aaltopelti, vai onko aaltopellin takana kerros
vuorivillaa. Eikun, ööh, hetkinen... ;-)
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Aivan!
Ulkoseinän lämpötila riippuu tietenkin siitä, mikä on lämpötila talon
sisällä ja mikä ulkona ja kuinka kauan niillä on ollut aikaa tasaantua. Se
metrinen vuorivilla vain hidastaa lämmön siirtymistä. Oli se sitten
tulipellissä tai kiviseinässä.
Oli siinä mullakin pellin päällä 1/2" vuorivilla ja karvalankamatto, mutta
10-12 tunnissa lämpöä siirtyi aivan tarpeeksi niidenkin läpi.
Oikeastaan se ulkoseinän lämpötila ei kyllä juuri yhtään riipu siitä
sisälämpötilasta... Jos sisälämpötilaa (oli se sitten tulipellin tai
talon seinän takainen lämpötila) nostat 10 astetta, niin eristetyn
ulkopinnan lämpötila (eli lämmitysvaikutus) ei nousee ehkä asteen.
Jos eristeitä ei ole, niin ulkopinnan lämpötila nousee ehkä 9 astetta.
Melkoinen ero lämmitysvaikutuksessa siis, jos tarkoitus on lämmittää
sen tulipellin läpi.
> Oli siinä mullakin pellin päällä 1/2" vuorivilla ja karvalankamatto,
> mutta 10-12 tunnissa lämpöä siirtyi aivan tarpeeksi niidenkin läpi.
Taisi yhtä paljon lämpöä siirtyä ulkokautta, kuin tuon eristeen
läpi... ;-)
Mutta jos sulla on sisälämppäri ja tulipelti on vielä eristetty, lämpöä
johtuu kovin vähän.
Voihan sitä uskoa vaikka menninkäisiin...
Ei muuten siirtynyt.
Auto oli kaksi vuorokautta putkeen lohkolämppäri päällä eikä toivoakaan.
Sitten yön yli _pelkkä_ sisälämppäri puhaltamassa vaihteistokoteloon ja
aamulla käyntiin kuin palmun alta vaikka pakkasta oli reilusti yli
kolmekymmentä.
Siitäpä hyvinkin.
>
> Mutta jos sulla on sisälämppäri ja tulipelti on vielä eristetty, lämpöä
> johtuu kovin vähän.
>
Mutta siirtyy kuitenkin.
Siirtyvän lämmön määrää voi lisätä vaikka poistamalla eristeitä tai vaikka
sodan aikaisella kikalla vetämällä letku tulipellin läpi, mutta nyt siis
kuljettamaan lämmintä ilmaa moottorille, eikä kuten silloin, tuulilasille.
> Voihan sitä uskoa vaikka menninkäisiin...
Tai autojen lämmöneristeisiin...
>>Olen tutkiskellut uutta autoa ja tämmöinen kesäinen kysymys heräsi.
>>Onko tosiaan niin, että mihinkään uuteen autoon ei saa enää perinteistä
>>lohkolämmitintä tai letkulämmitintä?
>
> Ei ole todellakaan niin. Sanoisin näppituntumalta että 0-2 vuotta
> vanhojen autojen lohkolämmitinjakauma on jotakuinkin seuraava:
> Perinteinen vastus lohkoon/kanteen 60%, letkulämppärit 35% ja
> säteilylämmittimet sitten sen lopun 5%
Kun omaani asennettiin säteilylämmitin, niin ymmärsin työnjohtajan puheet
siten että valtaosa olisi nykyisin niitä. Eli aivan päinvastainen käsitys
kuin sinun.
Minullakin on kyllä käsitys, että oikein mihinkään autoihin
ei enää saa perinteistä lohkolämppäriä, koska sille sopviaa
reikää ei enää tarvita lohkon valmistusprosessissa.
Mihin uusiin autoihin perinteisen lohkolämppärin saa? Entä
miten se niihin asennetaan (siis valmiiseen reikään, vai
porataanko uusi reikä, vai miten)?
Säteilylämmitin siis asennetaan johonkin lohkon ulkopuolelle, mistä se
sitten säteilee lämpöä lohkoon? Eikös tommosen hyötysuhde ole aivan
onneton jos verrataan lohkolämppäriin, joutuu lämmittää kauemmin ja
lämpöenergiaa menee harakoille.
> Minullakin on kyllä käsitys, että oikein mihinkään autoihin
> ei enää saa perinteistä lohkolämppäriä, koska sille sopviaa
> reikää ei enää tarvita lohkon valmistusprosessissa.
>
> Mihin uusiin autoihin perinteisen lohkolämppärin saa? Entä
> miten se niihin asennetaan (siis valmiiseen reikään, vai
> porataanko uusi reikä, vai miten)?
Ainakin Subaruun (Legacy) ja Hondaan (Accord) sai 2-litraisiin pannuihin
perinteisen lohkolämmittimen kiinni vuosi sitten myynnissä olleisiin
malleihin.
Eri asia sitten on, säästääkö sitä hintaa koskaan takaisin, kun aivan
himmeitä hintoja noista asennuksineen pyydetään. Kun vielä tolppapaikasta
pitää maksaa 90 e vuodessa (työ+koti) niin paljon pitää olla kylmästä
lähtöjä jotta kannattaa. Töissä vielä on erikseen kielletty minkäänlaisen
sisälämmittimen käyttö, ja kotona on katos joten sisälämmitinkin on hieman
turha kun ikkunat on sulat joka tapauksessa. Bensakone lämpiää äkkiä ja
lähtee melko varmasti käyntiin ilman lohkolämppäriäkin. Todella kylmiä
(alle -15C) öitä oli täällä Tampereen seudulla viime talvenakin aika vähän:
- lokakuu: ei yhtään (alin -6,7C)
- marraskuu: ei yhtään (alin -14,6C)
- joulukuu: ei yhtään (alin -12,2C)
- tammikuu: 5 (alin -21.2C)
- helmikuu: 13 (alin -33.3C)
- maaliskuu: ei yhtään (alin -7.0C)
Toki sitä lämppäriä tulee käytettyä pienemmilläkin pakkasilla kun se
on olemassa, mutta vasta parinkymmenen pakkasessa alkaa tuntua, että
siitä on jotain hyötyäkin.
- Pauli
Kyllä taloissa käytetään eristeitä, mutta silti niitä joutuu lämmittämään.
Ja jos luulet, että yllä väitettiin auton tulipellin ihme-eristeiden pitävän
lämmöt absoluuttisesti sisäpuolella, eihän siinä niin sanottu.
Sanottiin vain, ettei eristeiden läpi kannata moottoria lämmittää.
Eihän taloakaan lämmitettä ulkoseinän villojen läpi.
Ilkka
Töyrylä on päättänyt lämmittää koko maailman ooppelin tulipellin läpi; no
matter what ...
Jos se vaihteistokotelo oli siis eristetty, niin taisi kyllä
lämmitysvaikutus perustua suurimmaksi osaksi siihen, että
puhallin lämmitti ilmaa auton alla eristämättömän pohjan läpi
ne ratkaisevat pari astetta ;-) Ja sitä kautta tietysti koko
autoa, ml. se vaihteisto.
Puoli tuumaa vuorivillaa eristää kuitenkin jo ihan kivasti
verrattuna pohjan suojamassaan.
Ilmesesti se 'liimataan' kiinni johonkin kohtaan moottoria. Elementin
lämmetessä lämpö johtuu sitten moottoriin. Voi kai sitä säteilyksikin
sanoa.
No kyllä siitä kovasti sellaisen kuvan saa, ettei lämpö enää nykyeristeiden
läpi kulkisi. Tokihan se kulkee huonommin, kuin jos siinä ei olisi mitään
eristettä tai edes sitä tulipeltiä, mutta lämpiää se.
> Sanottiin vain, ettei eristeiden läpi kannata moottoria lämmittää.
Olisit sitten kirjoittanut niin, olisin ollut samaa mieltä.
> Eihän taloakaan lämmitettä ulkoseinän villojen läpi.
Paitsi kesällä.
En nyt ihan tuotakaan teoriaa purematta niele, mutta kun se lämppäri on jo
hukattu, eikä niitä kolmenkympin pakkasiakaan juuri nyt ole käsillä, niin ei
pääse testaamaan.
Ja sitäpaitsi suurin osa siitä lämmöstä kyllä hävisi sen puolen millin
muovilla verhoillun katon läpi lämmittämään jotain aivan muuta, lattialla
oli sensijaan kumimaton ja karvalankamaton alla vielä paksu huopa ja
edempänä, tulipeltiä vasten sellainen puristepahvi/huopa klöntti antamassa
muotoa jalkatilalle, joku aikaisempi omistaja oli vaihteiston ympärillle ja
muutamaan muuhunkin paikkaan tunkenut vuorivillaa ja lattian alla oli vielä
tukeva kerros öljyistä massaa. Puhallin oli poikittain matkustajan
jalkatilassa, niin, että puhalsi noin suurinpiirtein valmistajan
suositteleman varoetäisyyden päästä vaihteistokotelon oikeaan kylkeen, mistä
lämmin ilma ohjautui pääasiassa vaihteistokotelon sivua pitkin ylös ja
sieltä tuulilasin ja katon kautta takaisin puhaltimen imupuolelle. Veikkaan
vahvasti, että lämpökameralla olisi vaihteistokotelon puolelta pystynyt
näkemään mihin kohtaan puhallin oli suunnattu. Toki osa lämmöstä levisi
auton muihinkin rakenteisiin, mutta sillä tuskin oli vaihteiston
lämpötilalle merkittävää vaikutusta.
Nähdäkseni nykyautojen lämmöneristeet ovat juurikin vastaavia, huopaa ja
jonkinsortin tekstiilimattoa, eikä niissä autoissa, minkä sisuksia olen
syystä tai toisesta nähnyt, ole lattian eristys silmämääräisesti tuota
omaani parempi. Uudempien autojen lämmöneristys on kehittynyt lähinnä
parempana kattoverhoiluna ja ehkä aavistuksen tukevampina ovipahveina,
tuplatiivisteinä ja erilaisina lämpöä eristävinä ikkunamateriaaleina.
Ehkä hyvä niin, voidaan molemmat ajatella olevamme oikeassa ;-)