Lohkolämppäri: säteily vs. letku
Wellu Mäkinen
öljypohjaan kiinnitettu n. 10x10 senttinen vastus. Se oli kiinnitetty
puristamalla ja kohdassa jossa se oli kiinni oli vielä jäähdytysrivat,
joten tuon lätkän pinta-alasta ehkä 20% otti kiinni metalliin. Lopussa
kohtaa oli noin 5 millin rako lätkän ja öljypohjan välillä sillä
jäähdytysrivat pitivät lätkän irti tuosta öljypohjasta. Laakkoselta
kerrottiin että letkulämmittimiä ei ole asennettu enää vuosiin koska
niissä oli ongelmana se että vesi lämpeni liikaa ja moottorinohjaus
meni sekaisin kun luuli että vesi on jo ennen starttausta lähes
kiehuvaa ja esti moottorin käynnistämisen. Legendaa tai ei mutta
pointti oli kuulemma se että lämpötila-anturi on lähellä tuota
alavesiletkua jonne nuo letkulämppärit alkujaan tuli. Hyllystä löytyi
vielä muutama kappale ilmeisesti TT-Audin letkulämppäreitä jotka
tulevat hieman eri kohtaan eli tulevat sinne öljynlauhduttimen lähelle
eikä alavesiletkuun.
Katsottiin vielä toisesta Audista ja tehdasasennettu Defan lämmitin on
samanlainen lätkä öljypohjassa. Ei se heilu mutta näyttää olevan sekin
irti suurimmalta osaltaan koska makaa noiden jäähdytysripojen päällä.
Herää kysymys että olisiko se parempi asentaa tuollainen letkulämmitin
kun saisi uuden muutamalla kympillä? Vai onko maahantuoja tosiaan
laskenut että tuo öljypohjaviritelmä on riittävä? Öljyssä varmaan on
vettä enemmän lämpökapasiteettia mutta jos sitä lämpöä ei saa sinne
johdettua niin aika laiha lohtu. Onkohan tuota öljypohjan
epätasaisuutta otettu huomioon kun lämppäriä on suunniteltu. Taitavat
meinaan olla aika geneerisiä nuo Defan lämppärit.
--
Wellu
Klade
automaattin kanssa. �ljytilanl�mmitin l�mmitt�� vain �ljy� ja kylm� kone saa
heti l�mmint� oljy� ja l�mpp�rist� puhaltaa kylm��. Vesitilanl�mmitin
l�mmitt�� vett� joka kiert�ess��n l�mmitt�� konetta ja l�mpp�rist� alkaa
melko pian puhaltaa l�mmint�.
Automax asensi Passattiini s�teilyl�mmittimen vaikka Defan sivuilla
http://www.defa.com/ suositeltiin vesitilal�mmitint�. My�s VW ja Defa itse
olisivat asentaneet s�teilyl�mmittimen koska tulkitsivat Defan taulukoita
taulukoita v��rin. Kaikki puhuivat samaa legendaa moottoriohjauksen
sekoilusta jne. En antanut periksi vaan pakotin kaikkien erikseen
tunnustamaan olevansa v��r�ss� ja Passattiin vaihdettiin vesitilal�mmitin.
VW ja Automax olivat tosi noloja ja pyysiv�t anteeksi. Automax nolostui
viel� lis�� koska asensivat vesitilal�mmitin v��r��n asentoon ja se paloi
rikki kolmannella l�mmityksell�. Sain uuden asennuksen takuuseen ja lis�ksi
vaihtoivat hyvityksen� 1800W Defa sis�tilal�mmittimen 2100W:seen.
Defan vesitilal�mmittimen asennusohjeesta: FIN T�m� on �ljynl�mmitin joka
esil�mmitt�� �ljyn eik� j��hdytysnestett�. L�mp�tilan kohoaminen
moottorilohkossa ei ole verrattavissa moottoriin jossa l�mmitin on asennettu
j��hdytysnesteeseen.
---
"Wellu M�kinen" <we...@wellu.org> kirjoitti viestiss�
news:12d7f91e-11bc-4f76...@a21g2000yqc.googlegroups.com...
Kaverilla on 2003 vuoden Audi A4, jossa lohkol�mpp�rin virkaa hoiti
�ljypohjaan kiinnitettu n. 10x10 senttinen vastus. Se oli kiinnitetty
puristamalla ja kohdassa jossa se oli kiinni oli viel� j��hdytysrivat,
joten tuon l�tk�n pinta-alasta ehk� 20% otti kiinni metalliin. Lopussa
kohtaa oli noin 5 millin rako l�tk�n ja �ljypohjan v�lill� sill�
j��hdytysrivat pitiv�t l�tk�n irti tuosta �ljypohjasta. Laakkoselta
kerrottiin ett� letkul�mmittimi� ei ole asennettu en�� vuosiin koska
niiss� oli ongelmana se ett� vesi l�mpeni liikaa ja moottorinohjaus
meni sekaisin kun luuli ett� vesi on jo ennen starttausta l�hes
kiehuvaa ja esti moottorin k�ynnist�misen. Legendaa tai ei mutta
pointti oli kuulemma se ett� l�mp�tila-anturi on l�hell� tuota
alavesiletkua jonne nuo letkul�mpp�rit alkujaan tuli. Hyllyst� l�ytyi
viel� muutama kappale ilmeisesti TT-Audin letkul�mpp�reit� jotka
tulevat hieman eri kohtaan eli tulevat sinne �ljynlauhduttimen l�helle
eik� alavesiletkuun.
Katsottiin viel� toisesta Audista ja tehdasasennettu Defan l�mmitin on
samanlainen l�tk� �ljypohjassa. Ei se heilu mutta n�ytt�� olevan sekin
irti suurimmalta osaltaan koska makaa noiden j��hdytysripojen p��ll�.
Her�� kysymys ett� olisiko se parempi asentaa tuollainen letkul�mmitin
kun saisi uuden muutamalla kympill�? Vai onko maahantuoja tosiaan
laskenut ett� tuo �ljypohjaviritelm� on riitt�v�? �ljyss� varmaan on
vett� enemm�n l�mp�kapasiteettia mutta jos sit� l�mp�� ei saa sinne
johdettua niin aika laiha lohtu. Onkohan tuota �ljypohjan
ep�tasaisuutta otettu huomioon kun l�mpp�ri� on suunniteltu. Taitavat
meinaan olla aika geneerisi� nuo Defan l�mpp�rit.
--
Wellu
Wellu Mäkinen
> Painiskelin saman ongelman kanssa nyt syksyllä Passatin 2.0 DTI vm.2008
> automaattin kanssa. Öljytilanlämmitin lämmittää vain öljyä ja kylmä kone saa
> heti lämmintä oljyä ja lämppäristä puhaltaa kylmää. Vesitilanlämmitin
> lämmittää vettä joka kiertäessään lämmittää konetta ja lämppäristä alkaa
> melko pian puhaltaa lämmintä.
Keksiikö täällä kukaan selitystä miksi kaikissa autoissa ei
käytettäisi vesilämmitystä vaan osassa lämmitetäänkin öljyt (usein
huonolla menestyksellä)?
> Automax asensi Passattiini säteilylämmittimen vaikka Defan sivuillahttp://www.defa.com/suositeltiin vesitilalämmitintä. Myös VW ja Defa itse
> olisivat asentaneet säteilylämmittimen koska tulkitsivat Defan taulukoita
> taulukoita väärin. Kaikki puhuivat samaa legendaa moottoriohjauksen
> sekoilusta jne. En antanut periksi vaan pakotin kaikkien erikseen
> tunnustamaan olevansa väärässä ja Passattiin vaihdettiin vesitilalämmitin.
> VW ja Automax olivat tosi noloja ja pyysivät anteeksi. Automax nolostui
> vielä lisää koska asensivat vesitilalämmitin väärään asentoon ja se paloi
> rikki kolmannella lämmityksellä. Sain uuden asennuksen takuuseen ja lisäksi
> vaihtoivat hyvityksenä 1800W Defa sisätilalämmittimen 2100W:seen.
>
> Defan vesitilalämmittimen asennusohjeesta: FIN Tämä on öljynlämmitin joka
> esilämmittää öljyn eikä jäähdytysnestettä. Lämpötilan kohoaminen
> moottorilohkossa ei ole verrattavissa moottoriin jossa lämmitin on asennettu
> jäähdytysnesteeseen.
Hetkinen. Ylläolevan ei nyt ihan avautunut. On siis vesitilanlämmitin
ja öljynlämmitin ja lämmittää öljyn?
PS. Katsoin Defan taulukoista ja tuohon kyseiseen Audiin todellakin on
tarkoitus laittaa tuo säteilylämmitin. Osaan muista eri vuosimallin
1.8T Audeista taas asennetaan letkulämmitin. Ota tästä nyt sitten
selvää. Letkulämmitinkin menee paikalleen aivan nätisti tuohonkin
malliin.
--
Wellu
Klade
Defan _�ljyl�mmittimen_ asennusohjeesta: FIN T�m� on �ljynl�mmitin joka
esil�mmitt�� �ljyn eik� j��hdytysnestett�. L�mp�tilan kohoaminen
j��hdytysnesteeseen.
---
"Wellu M�kinen" <we...@wellu.org> kirjoitti viestiss�
news:bf777e60-c1b1-4ca6...@b2g2000yqi.googlegroups.com...
> Defan vesitilal�mmittimen asennusohjeesta: FIN T�m� on �ljynl�mmitin joka
> esil�mmitt�� �ljyn eik� j��hdytysnestett�. L�mp�tilan kohoaminen
> moottorilohkossa ei ole verrattavissa moottoriin jossa l�mmitin on
> asennettu
> j��hdytysnesteeseen.
Hetkinen. Yll�olevan ei nyt ihan avautunut. On siis vesitilanl�mmitin
ja �ljynl�mmitin ja l�mmitt�� �ljyn?
PS. Katsoin Defan taulukoista ja tuohon kyseiseen Audiin todellakin on
tarkoitus laittaa tuo s�teilyl�mmitin. Osaan muista eri vuosimallin
1.8T Audeista taas asennetaan letkul�mmitin. Ota t�st� nyt sitten
selv��. Letkul�mmitinkin menee paikalleen aivan n�tisti tuohonkin
malliin.
Klade
Wellu Mäkinen
> Painovirhe paholainen!
> Defan _öljylämmittimen_ asennusohjeesta: FIN Tämä on öljynlämmitin joka
> esilämmittää öljyn eikä jäähdytysnestettä. Lämpötilan kohoaminen
> moottorilohkossa ei ole verrattavissa moottoriin jossa lämmitin on asennettu
> jäähdytysnesteeseen.
>
Tämä tieto löytyy siis ihan Defan sivuilta tuon lämppärin ohjeesta
joka noissa Audeissa on. Outoa kylläkin että uudemmissa saman 1.8T
koneen omaavissa Audeissa on taas alettu käyttämään letkulämppäriä.
Onhan nuo koneet siis hieman muuttuneet, eri moottorikoodi yms., mutta
konstruktio noin muuten sama. Taidanpa laittaa tuollaisen
letkulämppärin kiinni ja ottaa vanhan lätkän irti. Tuskin se turbo
sillä kylmällä öljyllä räjähtää sen enempää juuri 2003 mallin Audissa
kun ei se uudemmissakaan hajoa.
--
Wellu
mle
[...]
Omaan A6:een olisin mieluusti ottanut �ljypohjaan asennettavan
s�teilyl�mmittimen, kuitenkin moottorin kannalta pid�n parempana sit�
ett� �ljy� on l�mmint� ja notkeaa, voitelu alkaa heti startista hyvin.
Mutta, awt-moottoriin ei moista saa, joten defan letkul�mmitin piti
asentaa. Tuli l�helle �ljyfiltteri�, joten l�mmitt��n hiukan my�s
�ljy� veden lis�ksi. Hienosti se toimii, eik� n�iss� ole mit��n
ongelmia ollut tuon l�mp�tila-anturin & ecun sekoilun kanssa, joskin
sit�kin on jollain malleilla tapahtunut. Audifinnsilta saa hyvi�
vinkkej� tuostakin.
mle.
Wellu Mäkinen
> On Fri, 18 Dec 2009 00:17:01 -0800, Wellu Mäkinen wrote:
>
> [...]
>
> säteilylämmittimen, kuitenkin moottorin kannalta pidän parempana sitä
> että öljyä on lämmintä ja notkeaa, voitelu alkaa heti startista hyvin.
Näin itsekin olen ajatellut. Tosin taitaa nykyisillä öljyillä voitelu
pelata ihan kunnon pakkasessakin lähes yhtä hyvin. Voihan nuo tietysti
viritellä molemmatkin käyttöön niin lämpiää sekä mies että moottori :)
> Mutta, awt-moottoriin ei moista saa, joten defan letkulämmitin piti
> asentaa. Tuli lähelle öljyfiltteriä, joten lämmittään hiukan myös
> öljyä veden lisäksi. Hienosti se toimii, eikä näissä ole mitään
> ongelmia ollut tuon lämpötila-anturin & ecun sekoilun kanssa, joskin
> sitäkin on jollain malleilla tapahtunut. Audifinnsilta saa hyviä
> vinkkejä tuostakin.
Kaverini Audissa pelaa kanssa ongelmitta vaikka olikin alunperin tuo
säteilymalli. Malli kiinnitettiin juurikin sinne öljynlauhduttimen
viereen.
--
Wellu
Heikki Heinonen
>On Dec 18, 12:13�pm, "Klade" <no.em...@to.me> wrote:
>> Painiskelin saman ongelman kanssa nyt syksyll� Passatin 2.0 DTI vm.2008
>> automaattin kanssa. �ljytilanl�mmitin l�mmitt�� vain �ljy� ja kylm� kone saa
>> heti l�mmint� oljy� ja l�mpp�rist� puhaltaa kylm��. Vesitilanl�mmitin
>> l�mmitt�� vett� joka kiert�ess��n l�mmitt�� konetta ja l�mpp�rist� alkaa
>> melko pian puhaltaa l�mmint�.
>
>Keksiik� t��ll� kukaan selityst� miksi kaikissa autoissa ei
>k�ytett�isi vesil�mmityst� vaan osassa l�mmitet��nkin �ljyt (usein
>huonolla menestyksell�)?
Olen aina luullut ett� �ljy l�mmitet��n siksi ett� moottori yleens� l�htisi
k�yntiin paukkupakkasilla. S��st�minen bensassa ja kulumisessa ja mukavuus tulee
sitten bonuksena.
Jos on vaikka -30 astetta ja vain vesi on l�mmitetty niin auttaako se yht��n
mit��n k�ynnist�misess�.
Mika Ristolainen
>
> Olen aina luullut ett� �ljy l�mmitet��n siksi ett� moottori yleens� l�htisi
> k�yntiin paukkupakkasilla. S��st�minen bensassa ja kulumisessa ja mukavuus tulee
> sitten bonuksena.
>
> Jos on vaikka -30 astetta ja vain vesi on l�mmitetty niin auttaako se yht��n
> mit��n k�ynnist�misess�.
Ei tuo kyll� ole nykyisill� �ljyill� ja autolilla ongelma. Omakin auto
k�nnystyi ongelmitta 2001 jouluna, vaikka oli seissyt viikon keskell�
mets�� -25 - -33 pakkasessa (ei ollut edes mahdollisuutta l�mmitt��) ja
kynnistys hetkell� oli juuri tuo -33 pakasta.
eli kyll� se �ljy kiertoon l�htee ja lohko sen l�mmitt�� "samantien". Se
l�mp�energia m��r� (siis jos ajatellaan pelk�n �ljynl�mmityst�), jonka
saa sidottua 4 litraan (taitta olle se perus �ljym��r�) on niin v�h�inen
moottorin massaan n�hden, ett� se k�yt�nn�ss� on taas kylm�� jouduttuaa
�ljypohjasta kiertoon.
--
-MR- /vastatessasi mailiin poista ".poista" ja "invalid." osoitteesta.
Klade
s�teilyl�mmittimien eroista.
http://www.defa.com/doc/32742.1223023496.490272-E43xFxTHx2008.pdf
"Heikki Heinonen" <heikki....@kotiportti.fi> kirjoitti viestiss�
news:t79pi5dddt59akg7g...@4ax.com...
Suttura
"Mika Ristolainen" <-mr-.p...@invalid.iki.fi> kirjoitti viestiss�
news:6pouv6-...@purkki.ristolainen.fi...
Eik�h�n se ole niin jotta �ljy j��htyy hitaammin kuin vesi .
Itse valitsin tuon s�teilyl�mmittimen.
Sis�tilal�mpp�ri on autossani ja aamulla on l�mmint� sis�ll� joten en
tarvitse vesil�mpp�ri� mihink��n.
Hienointahan olisi se ett� olisi autossa �ljy + vesil�mpp�ri, onkohan kukaan
sellaista asentanut ??
Nissanisti
T�ysin turha! kokeilkaa vaikka pist�� l�mp�mittari kiinni.
Ex Citikassa Kokeilin pit�� roikassa 15 tuntia -20 pakkasessa.
L�mmitin itsesss��n kuuma, mutta viereinen alumiini�ljypohja ihan l�hell�
ymp�rist�n -20 l�mp�tilaa.
Ilma tarkempia mittauksia kyll�kin, mutta ihan yht� kylm�� metallia kun
l�mmitt�m�t�nkin.
Muutman neli�sentin alueelta ei alumiinin voi siirty� l�mp�
Nykyisess� Eberi l�mmitt�� l�p�ll�.
Kare Pietilä
> Olen aina luullut ett� �ljy l�mmitet��n siksi ett� moottori yleens� l�htisi
> k�yntiin paukkupakkasilla. S��st�minen bensassa ja kulumisessa ja mukavuus tulee
> sitten bonuksena.
>
> Jos on vaikka -30 astetta ja vain vesi on l�mmitetty niin auttaako se yht��n
> mit��n k�ynnist�misess�.
Ei sill� nykaikaisen �ljyn l�mmitt�misell� ole mit��n merkityst�.
Asia oli hippusen toisin joskus 40-luvulla kun se 20W50 moottori-
�ljy oli k�yt�nn�ss� kiinte�� jo pikkupakkasilla eli moottori t�y-
sin "yht� puuta" ellei niit� �ljyj� toholla erikseen l�mmitetty.
Silloisissa akuista ei my�sk��n irronnut niin paljon virtaa, ett�
startti olisi jaksanut repi� niit� liikkuvia osia irti siit� soo-
sista ja kylm�startti j�i uudella autolla helposti tekem�tt� jo
pikkupakkasilla.
Sylinteriryhm�n l�mmitt�minen j��hdytysveden v�lityksell� takaa
l�hinn� sen, ett� sylinterien ja m�ntien v�linen v�lys on kuta-
kuinkin suunnitellussa ikkunassa. 20 asteen pakkasessa kun t�-
r�ytt�� uudehkon moottorin k�yntiin, niin nopeasti l�mpenev�t
m�nn�t saattavat leikkailla kiinni omia aikojaan ennen kuin
sylinteriryhm� l�mpenee ja laajenee vastaavasti. Aika nopeasti
se kone moiseen k�ytt��n toki tottuu eli kuluu niin helvetin
holoksi, ettei natise edes tuollaisen katastrofik�ynnistyksen
j�lkeen. Parhaassa tapauksessa �ljynkulutus hypp�� litralla per
tuhat kilometri�.
Kannen l�mmitt�minen vaikuttaa l�hinn� kylm�k�ynnistyksen j�lkei-
seen polttoaineen kulutukseen ja p��st�ihin.
--
Byrgcn hgryvnf.
Jukka T. Paajanen
gramma*aste. Eli vedell� on itseasiassa 7-kertainen
l�mm�nvarastointikyky verrattuna �ljyyn.
Mit� alkuper�iseen argumenttiin (letku vs. s�teilij�) tulee, niin
letkul�mmitin kyll� l�mmitt�� lohkon niin tehokkaasti ett� my�s �ljy
l�mpenee. Eli �ljy ei ole ulkoilman l�mp�ist� letkul�mpp�rin k�yt�n
j�lkeen. Voi kyll� olla ett� s�teilij� l�mmitt�� �ljyn hieman paremmin.
// j
Suttura kirjoitti:
Suttura
Miksei niiss� sitten k�ytet� vett� jos se kerta on tuon kaavasi mukaan
ylivoimaisempi kuin �ljyt�ttteinen ?
"Jukka T. Paajanen" <n...@availab.le> kirjoitti viestiss�
news:vpaXm.53834$La7....@uutiset.elisa.fi...
Mika Iisakkila
> Jaa miksik�h�n sitten myyd��n �ljyt�ytteisi� s�hk�l�mmittimi� ? pattereita
> Miksei niiss� sitten k�ytet� vett� jos se kerta on tuon kaavasi
> mukaan ylivoimaisempi kuin �ljyt�ttteinen ?
Vesi ruostuttaa, j��tyy ja kiehuu.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Suttura
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> kirjoitti viestiss�
news:hbrmof...@pingrid.fi.invalid...
> "Suttura" <rtt@ rtt.net> writes:
>> Jaa miksik�h�n sitten myyd��n �ljyt�ytteisi� s�hk�l�mmittimi� ?
>> pattereita
>> Miksei niiss� sitten k�ytet� vett� jos se kerta on tuon kaavasi
>> mukaan ylivoimaisempi kuin �ljyt�ttteinen ?
>
> Vesi ruostuttaa, j��tyy ja kiehuu.
> --
Kas kun kaukol�mmitetyiss� taloissa patterit ei ruostu !
Kare Pietilä
> Jaa miksik�h�n sitten myyd��n �ljyt�ytteisi� s�hk�l�mmittimi� ? pattereita
> Miksei niiss� sitten k�ytet� vett� jos se kerta on tuon kaavasi mukaan
> ylivoimaisempi kuin �ljyt�ttteinen ?
Eih�n se v�liaineen suuri ominaisl�mp�kapasiteetti mik��n etu ole!
--
Byrgcn hgryvnf.
Mika Iisakkila
> Kas kun kaukol�mmitetyiss� taloissa patterit ei ruostu !
Ei sun nyt tartte ryhty� riehumaan jos joku toteaa sen faktan ett�
veden ja �ljyn ominaisl�mp�kapasiteetit on kaukana toisistaan.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Ippe
"Nissanisti" <ni...@vastaatanne.fi> wrote in message
news:4b2d02bb$0$26306$9b53...@news.fv.fi...
> Nykyisess� Eberi l�mmitt�� l�p�ll�.
Laitoitko l�mpp�rille oman polttoaines�ili�n, s��st� alkaa S:ll� :-)
>
>
>
Ensin kannattaa tarkistaa l�mmittimen teho, sitten sijoitus, jos kaadat
80-asteiset �ljyt -20-asteiseen moottoriin, niin paljonko j�� �ljyn
l�mp�tilaksi minuutin kuluttua?
Letkul�mpp�ri l�mmitt�� kyll� moottorin, �ljyt ja osan j��hdytysj�rjestelm��
ja on liki yht� k�tev� kuin lohkon sis��n ty�nnett�v� vastus,
s�teilyl�mmitin on jo usein selv�sti huonompi, asennuksessa tyriminen taitaa
vied� tehosta suuren osan.
Saa moottorin l�mmitetty� 1200w sis�tilal�mpp�rill�kin, kun vaan j�tt��
sellaisen tunniksi h�nkim��n l�mmint� pellin alle, oikeastaan on aika sama
l�mmitt��k� moottorilohkoa, j��hdytysnestett� vai �ljypohjaa, teho
ratkaisee.
-Ippe
J.P
> Veden l�mp�kapasiteettikerroin on 4.2kJ / gramma*aste ja �ljyn 0.6 kJ
> / gramma*aste. Eli vedell� on itseasiassa 7-kertainen
> l�mm�nvarastointikyky verrattuna �ljyyn.
>
> Mit� alkuper�iseen argumenttiin (letku vs. s�teilij�) tulee, niin
> letkul�mmitin kyll� l�mmitt�� lohkon niin tehokkaasti ett� my�s �ljy
> l�mpenee. Eli �ljy ei ole ulkoilman l�mp�ist� letkul�mpp�rin k�yt�n
> j�lkeen. Voi kyll� olla ett� s�teilij� l�mmitt�� �ljyn hieman
> paremmin.
Tuolta jo aiemminkin mainitulta Defan pdf:st�
http://www.defa.com/doc/32742.1223023496.490272-E43xFxTHx2008.pdf
voi v�h�n katsella noita l�mpi�mis aikoja, tosin ei taida oikein ilmet� onko
�ljy� l�mmitetty s�teilij� tyyppisell� vai suoraan vastuskierukalla
�ljytilassa..
Samassa yhteydess� on mittailtu miten paljon eri metalleja irtoaa koneen
osista kylm�k�ynnistyksess� l�mmitt�m�tt�m�ll� moottorilla verrattuna
l�mmitettyyn eroa on - vaikka l�mmitin valmistajan propagandaahan tuo
tietysti on, mutta olen t�ss� v�h�n ihmetellyt kun muutamat ovat olleet sit�
mielt� ett� nyky�ljyt muka olisivat kuinka kylm�ss� heti t�ydess�
iskussaan - kannattaisi asentaa �ljynpainemittari ja katsoa pakkasilla
kauanko paineiden nousu ensinn�kin kest�� ja sitten huomata miten korkealle
ne nousee pitk�ksi aikaa verrattuna kes�keleihin ja mietti� mit� kaikkea tuo
sitten taas tarkoittaa ja aiheuttaaa...
taivaan.rannan@maalari
joissain yhti�iss� lis�t��n inhibiittej� ja kaikissa v�riainetta.
Iluas
"Suttura" <rtt@ rtt.net> kirjoitti
viestiss�:y2bXm.53850$La7....@uutiset.elisa.fi...
Klade
news:y8jXm.53907$La7....@uutiset.elisa.fi...
> Tuolta jo aiemminkin mainitulta Defan pdf:st�
> http://www.defa.com/doc/32742.1223023496.490272-E43xFxTHx2008.pdf
> voi v�h�n katsella noita l�mpi�mis aikoja, tosin ei taida oikein ilmet�
> onko �ljy� l�mmitetty s�teilij� tyyppisell� vai suoraan vastuskierukalla
> �ljytilassa..
Taulukossa lukee "800-sarjan s�teilyl�mmitin".
Akseli M�ki
>Kas kun kaukol�mmitetyiss� taloissa patterit ei ruostu !
Miten niin ei ruostu? Kyll� tavalliset patterit ruostuu, ihan kuten
vesiputketkin. Oletko kuullut koskaan 'putkiremontista', ei niit�
putkia sen takia vaihdeta ett� niiden v�ri olisi liian vanhanaikainen,
vaan sen takia ett� ne ovat liian huonokuntoisia.
Ja miksi muka juuri kaukol�mmitteisiss� taloissa patterit eiv�t
ruostuisi, eih�n niiss� pattereissa se kaukol�mp�vesi juokse, vaan
talon oman l�mmitysj�rjestelm�n vesi ihan kuten kaikissa muissakin
vesikiertoisissa l�mmityksiss�. En tied� mutta taitaa se vesi olla
ihan tavallista vett� vaikka siihen voisi jotain lis�aineitakin mukaan
laittaa.
Akseli M�ki
>Jos on vaikka -30 astetta ja vain vesi on l�mmitetty niin auttaako se yht��n
>mit��n k�ynnist�misess�.
No se vesih�n l�mmitt�� samalla moottoria ja samalla my�s moottorin
�ljyj�. Pelk�n j��hdytysveden l�mmitt�minen on siis mahdotonta. T�h�n
p�iv��n asti lohkol�mmitin on auttanut autoja k�ynnistym��n, mit�
enemm�n on ollut pakkasta niin sit� enemm�n on auttanut, mutta se on
sitten eri asia jos kaikkein uusimmat autot menev�t 'sekaisin' siit�
ett� moottoria on kunnolla l�mmitetty kylm�ll� ilmalla. Kyll�h�n sen
ymm�rt�� kun taitaa niin v�h�ss� osassa maailman autoja olla mit��n
tarvetta millek��n lohkol�mmittimille.
Joakim Majander
> Tuolta jo aiemminkin mainitulta Defan pdf:stähttp://www.defa.com/doc/32742.1223023496.490272-E43xFxTHx2008.pdf
> voi vähän katsella noita lämpiämis aikoja, tosin ei taida oikein ilmetä onko
> öljyä lämmitetty säteilijä tyyppisellä vai suoraan vastuskierukalla
> öljytilassa..
>
> Samassa yhteydessä on mittailtu miten paljon eri metalleja irtoaa koneen
> osista kylmäkäynnistyksessä lämmittämättömällä moottorilla verrattuna
> lämmitettyyn eroa on - vaikka lämmitin valmistajan propagandaahan tuo
> tietysti on, mutta olen tässä vähän ihmetellyt kun muutamat ovat olleet sitä
> mieltä että nykyöljyt muka olisivat kuinka kylmässä heti täydessä
> iskussaan - kannattaisi asentaa öljynpainemittari ja katsoa pakkasilla
> kauanko paineiden nousu ensinnäkin kestää ja sitten huomata miten korkealle
> ne nousee pitkäksi aikaa verrattuna kesäkeleihin ja miettiä mitä kaikkea tuo
> sitten taas tarkoittaa ja aiheuttaaa...
Tässä lisää tuota testimateriaalia:
http://wup.defa.com/no/documents/DEFATestReportDEFAEnginepre-heaters.pdf
Öljyä on lämmitetty öljypohjan ulkopuolisella "säteilylämmittimellä".
Yllättäin tuon testin mukaan polttoaineenkulutus tippuu kutakuinkin
yhtäpaljon sekä lohko-, että säteilylämmittimillä, vaikka jälkimmäinen
ei pahimmillaan nostanut ainuttakaan mittauspistettä (siis ei edes
öljyä) plussan puolelle -20 C 3h lämmityksessä.
Mulla oli hiljattain auto, jossa oli öljynpainemittari. En nyt
erityisesti katsonut noita öljynpaineita tuossa mielessä, mutta
muistelisi, että öljynpaine on kylmänä suurimmillaan. Kylmästartin
jälkeen oli jossain 8 bar tietämissä ja laski sitten ehkä minuutissa
normaaliin 4 bar paikkeille. Ainoa kerta kun paineet olivat alhaiset
oli silloin kun auto keitti katsastuksessa piktään sisällä käydessään
(olin ostanut juuri ja en huomannut pakkasessa, että flekti oli
rikki).
Öljynpainehan mitataan hyvin lähellä pumppua, joten alhainen
öljynpaine kylmänä tarkoittaisi sitä, että öljy on niin jäykkää, ettei
pumppu pysty sitä imemään kunnolla. Suuri paine taas ei tarkoita sitä,
että öljynkierto olisi hyvä, sillä siirtoputkiston suuri painehäviö
nostaa paineen pumpulla.
Joakim
Kare Pietilä
> Samassa yhteydess� on mittailtu miten paljon eri metalleja irtoaa koneen
> osista kylm�k�ynnistyksess� l�mmitt�m�tt�m�ll� moottorilla verrattuna
> l�mmitettyyn eroa on - vaikka l�mmitin valmistajan propagandaahan tuo
> tietysti on, mutta olen t�ss� v�h�n ihmetellyt kun muutamat ovat olleet sit�
> mielt� ett� nyky�ljyt muka olisivat kuinka kylm�ss� heti t�ydess�
> iskussaan - kannattaisi asentaa �ljynpainemittari ja katsoa pakkasilla
> kauanko paineiden nousu ensinn�kin kest�� ja sitten huomata miten korkealle
> ne nousee pitk�ksi aikaa verrattuna kes�keleihin ja mietti� mit� kaikkea tuo
> sitten taas tarkoittaa ja aiheuttaaa...
Sik�li ovat t�ydess� iskussaan, ett� l�htev�t liikkeella, voitelevat
ja muodostavat �ljynpainetta. Vanhanaikaisten tahmojen kanssa k�vi
niin, ett� �ljympumppu imaisi imuputkeen alipaineen ja �ljynpaine
nousi vasta sitten kun se tahma jaksoi ry�mi� sinne pumpulle asti.
�ljynpainemittarin lukemista ei kannata vet�� kovin h�tik�ityj� johto-
p��t�ksi�. Jos m�nn�t ovat liian suuret sinne sylintereihin, niin ne
sy�v�t itsens� hyvin nopeasti oikean kokoisiksi olipa �ljynpaine mit�
tahansa. Sama koskee kaikkia muitakin moottorin osia. �ljynpaineen
puuttuminen ei my�sk��n tarkoita v�litt�mi� laakerivaurioita kunhan
�ljy liikkuu sen verran, ett� laakerit pysyv�t m�rk�n�.
Mit�s haittaa korkeasta �ljynpaineesta olisi? Suodatin voi tietysti
r�j�ht�� jos paineenrajoitusventtiili on jumissa tai s��detty v��rin.
Tied�n n�in tapahtuneenkin kavereille, jotka antavat kylm�lle koneel-
le �kki� jenkaa...
--
Byrgcn hgryvnf.
Kare Pietilä
> �ljynpainehan mitataan hyvin l�hell� pumppua, joten alhainen
> �ljynpaine kylm�n� tarkoittaisi sit�, ett� �ljy on niin j�ykk��, ettei
> pumppu pysty sit� imem��n kunnolla. Suuri paine taas ei tarkoita sit�,
> ett� �ljynkierto olisi hyv�, sill� siirtoputkiston suuri paineh�vi�
> nostaa paineen pumpulla.
Aika usein se �ljynpaine mitataan kyll� sielt� p��linjan toisesta
p��st�. Joskus sielt� on viety jopa paine putkella konttoriin asti
eli ennen johtop��t�ksi� on todellakin syyt� selvitt�� ett� mist�
ja miten sit� �ljynpainetta oikein tarkastellaan.
--
Byrgcn hgryvnf.
Joakim Majander
> Aika usein se öljynpaine mitataan kyllä sieltä päälinjan toisesta
> päästä. Joskus sieltä on viety jopa paine putkella konttoriin asti
> eli ennen johtopäätöksiä on todellakin syytä selvittää että mistä
> ja miten sitä öljynpainetta oikein tarkastellaan.
Eikös tyypillinen paikka sekä varoitusvalolle, että paineanturille ole
öljysuodattimen laippa? Missä on päälinjan toinen pää?
Vaikka paineanturi olisi siellä "konttorissa" ei tuolla "konttoriin"
menevällä putkella ole mitään vaikutusta paineeseen. Tuossa
putkessahan ei öljy on paikoillaan eli painehäviötä ei tule. Jos siinä
oleva öljy vain on jokseenkin nestemäistä, välittyy paine sellaisenaan
mittarille/anturille.
Joakim
Kare Pietilä
> Eik�s tyypillinen paikka sek� varoitusvalolle, ett� paineanturille ole
> �ljysuodattimen laippa? Miss� on p��linjan toinen p��?
Kaipa se on tyypillinen paikka ainakin saksalaisissa. Tuossa
mun i�nikuisessa volkkarissa taitaa olla molemmissa paikoissa,
en muista kumpi on valo ja kumpi summeri.
P��linjan toisell� p��ll� tarkoitan sit� et�isint� pistett�
siell� moottorin toisessa p��ss�.
> Vaikka paineanturi olisi siell� "konttorissa" ei tuolla "konttoriin"
> menev�ll� putkella ole mit��n vaikutusta paineeseen. Tuossa
> putkessahan ei �ljy on paikoillaan eli paineh�vi�t� ei tule. Jos siin�
> oleva �ljy vain on jokseenkin nestem�ist�, v�littyy paine sellaisenaan
> mittarille/anturille.
Jep. Joku 20W50 ei sit� aina v�ltt�m�tt� ole :o)
--
Byrgcn hgryvnf.
Joakim Majander
> Jep. Joku 20W50 ei sitä aina välttämättä ole :o)
Juuri tuota oli ensimmäisessä autossani, kun yritin käyntiin lähes 30
asteen pakkasessa. Kone pyöri juuri ja juuri, mutta käynnistyminen ei
ollut lähelläkään. Sitten otin öljytikun irti ja mukana tuli "tanko
öljyä". Jäin odottamaan lämpimämpää keliä.
Joakim
Mika Iisakkila
> Samassa yhteydess� on mittailtu miten paljon eri metalleja irtoaa
> koneen osista kylm�k�ynnistyksess� l�mmitt�m�tt�m�ll� moottorilla
> verrattuna l�mmitettyyn eroa on - vaikka l�mmitin valmistajan
> propagandaahan tuo tietysti on, mutta olen t�ss� v�h�n ihmetellyt kun
> muutamat ovat olleet sit� mielt� ett� nyky�ljyt muka olisivat kuinka
> kylm�ss� heti t�ydess� iskussaan - kannattaisi asentaa
> �ljynpainemittari ja katsoa pakkasilla kauanko paineiden nousu
> ensinn�kin kest�� ja sitten huomata miten korkealle ne nousee pitk�ksi
> aikaa verrattuna kes�keleihin ja mietti� mit� kaikkea tuo sitten taas
> tarkoittaa ja aiheuttaaa...
No mutta n�m� ovat sitten niit� kolmannen tai nelj�nnen omistajan
ongelmia, jotka eiv�t valtaosalle t�m�nk��n auto"harrastus"ryhm�n
kirjoittajista tule koskaan vastaan, koska auto on l�htenyt kiertoon
kauan ennen kuin moottorin kulumisilla on mit��n vaikutusta mihink��n.
Vaikka (ja koska) itsekin ajelen vanhoilla paskoilla, niin ei minua
lohkol�mpp�ridilemmassa kiinnosta juuri muu aspekti kuin mahdollinen
k�yntiinl�ht� vs. pakkaseen seisomaan j��minen, ihan se ja sama mik�
siell� kuluu ja kuinka paljon. Bensankulutuksen ja hytin l�mpenemisen
puolesta sen sijaan varmaan k�ytt�isinkin lohkaria, jos saisin siihen
jostain s�hk��.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Klade
> No mutta n�m� ovat sitten niit� kolmannen tai nelj�nnen omistajan
> ongelmia, jotka eiv�t valtaosalle t�m�nk��n auto"harrastus"ryhm�n
> kirjoittajista tule koskaan vastaan, koska auto on l�htenyt kiertoon
> kauan ennen kuin moottorin kulumisilla on mit��n vaikutusta mihink��n.
> Vaikka (ja koska) itsekin ajelen vanhoilla paskoilla, niin ei minua
> lohkol�mpp�ridilemmassa kiinnosta juuri muu aspekti kuin mahdollinen
> k�yntiinl�ht� vs. pakkaseen seisomaan j��minen, ihan se ja sama mik�
> siell� kuluu ja kuinka paljon. Bensankulutuksen ja hytin l�mpenemisen
> puolesta sen sijaan varmaan k�ytt�isinkin lohkaria, jos saisin siihen
> jostain s�hk��.
Eik� siell� sylintereiss� mit��n kulu, koska m�nn�nrenkaat joustavat.
J.P
>
> Mit�s haittaa korkeasta �ljynpaineesta olisi? Suodatin voi tietysti
> r�j�ht�� jos paineenrajoitusventtiili on jumissa tai s��detty v��rin.
> Tied�n n�in tapahtuneenkin kavereille, jotka antavat kylm�lle koneel-
> le �kki� jenkaa...
En suoranaisesti tarkoittanutkaan ett� siit� haittaa olisi -kyll�h�n
venttiilin se pit�isi rajata mutta se kertoo my�s osaltaan siit� ett� se
�ljy ei mene niihin v�lyksiin jonne sen pit�isi menn� voitelemaan...
J.P
> Joakim Majander wrote:
>> Eik�s tyypillinen paikka sek� varoitusvalolle, ett� paineanturille
>> ole �ljysuodattimen laippa? Miss� on p��linjan toinen p��?
>
> Kaipa se on tyypillinen paikka ainakin saksalaisissa. Tuossa
> mun i�nikuisessa volkkarissa taitaa olla molemmissa paikoissa,
> en muista kumpi on valo ja kumpi summeri.
>
> P��linjan toisell� p��ll� tarkoitan sit� et�isint� pistett�
> siell� moottorin toisessa p��ss�.
Joo kakkis Golffeissa ainakin isommalla lohkolla oli kannen p��ss� toinen
mittauspiste, niiss� oli jotain semmoista ett� summeri alkoi soimaan jos
kierrokset oli yli tietyn arvon oisko ollut 2000 ja paineet alle tietyn sit�
en muista min�k��n ett� kummassa anturissa tuo oli
J.P
> Vaikka (ja koska) itsekin ajelen vanhoilla paskoilla, niin ei minua
> lohkol�mpp�ridilemmassa kiinnosta juuri muu aspekti kuin mahdollinen
> k�yntiinl�ht� vs. pakkaseen seisomaan j��minen, ihan se ja sama mik�
> siell� kuluu ja kuinka paljon.
Tuosta tuli mieleen ett� t�ss� joku aika sitten er��n korjaamon kaverit
kertoi juttua ett� Hiaceja hajoo pakkasilla ja syyn� pitiv�t liian hyv��
k�yntiinl�ht�� pakkasesta kuin pakkasesta eli ei sitten kai viitsit�
l�mmitt�� kun l�htee kummiskin k�yntiin - no l�htee k�yntiin muttei sitten
oikein voitele...
Heikki Heinonen
wrote:
Vesi pit�isi luultavasti porisevaa ��nt�. Paine kasvaisi vaaralliselle tasolle,
varsinkin k�ytt�virheen tai laiteh�iri�n sattuessa. J��tyess��n vesit�ytteinen
patteri halkeaisi.
nospa...@supertel.fi
>
> Saa moottorin lämmitettyä 1200w sisätilalämppärilläkin, kun vaan jättää
> sellaisen tunniksi hönkimään lämmintä pellin alle, oikeastaan on aika sama
> lämmittääkö moottorilohkoa, jäähdytysnestettä vai öljypohjaa, teho
> ratkaisee.
>
Minusta 3-vaihelohkolämppäri olisi kiva. Joku 6 kW lämmittäisi mottia
riittävästi kunhan aamukahvin jälkeen napsauttaa lämppärin päälle.
Omakotitalossa ei ole kovin vaikea teettää vaikka kaksi 3-v töpseliä
parkkipaikalle.
Kokonaisenergiankulutus on nopealla lämmityksellä pienempi, eikä
tarvita etukäteisarvontaa lähtöajankohdan suhteen. Toki 6 kW on
sellainen teho, että tarvitaan pumppu kierrättämään vettä ja
termostaatti katkaisemaan lämmitys. Mutta teho on suunnilleen
polttoaineella toimivan lämmittimen luokkaa, eli varmasti
toteutettavissa.
Asko Ikävalko
>> �ljypohjasta kiertoon.
Paljonkohan vett� mahtaa olla normaalin auton j��hdytysj�rjestelm�ss�?
Varmaan aika l�hell� tuota 4 litraa sekin?
Ent�s metallia moottorin lohkossa? Alumiinia vai rautaako ne nyky��n on?
Olisiko pelkk� lohko n. 50 kg?
"Suttura" <rtt@ rtt.net> wrote
> Eik�h�n se ole niin jotta �ljy j��htyy hitaammin kuin vesi .
Kyll� se on toisinp�in. Vesi on kaikista normaalisti saatavilla olevista
aineista paras l�mp�energian "varasto". En �kkiselt��n muista
lukiofysiikassa edes mainitun mit��n erikoisia alkuaineitakaan, joilla olisi
suurempi ominaisl�mp�kapasiteetti.
> Hienointahan olisi se ett� olisi autossa �ljy + vesil�mpp�ri, onkohan
> kukaan sellaista asentanut ??
Minulla on Corsassa 4 kW webasto. Se kai l�mmitt�� (ja kierr�tt��
s�hk�pumpulla) pelkk�� j��hdyttimen vett�. Mutta, tehoa on sen verran
paljon, ett� 20 minuutissa l�mpenee kyll� �ljyt, moottorilohko ja jopa
tuulilasikin sulaa n�ill� -15 C pakkasilla. T�ytyykin kokeilla esim.
huomenaamulla sormella lohkon kyljest�, ett� kuinka l�mpim�lt� se tuntuu 20
min. l�mmityksen j�lkeen. Ainakin tuulilasille tulee puhaltimen kautta
sellaista k�den l�mp�ist� ilmaa jo ennen moottorin k�ynnist�mist�.
Veikkaanpa, ett� webastot nousevat Suomessa pikkuhiljaa kansan suosioon,
kuten ilmastointilaitteet tekiv�t 1990-luvulla. En ainakaan itse varmaan
en�� suostuisi ostamaan autoa ilman kaukos��dett�v�� webastoa nyt kun
sellaisen makuun on kerran p��ssyt. Tai jos kotona & t�iss� olisi l�mmin
autotalli, niin ehk� siin� tapauksessa voisin j�tt�� webaston pois. Mutta
toistaiseksi kun asun kerrostalossa, jossa parkkipaikan l�mp�tolpasta tulee
s�hk�� vain pari taloyhti�n p��tt�m�� tuntia vuorokaudessa, koen
huomattavasti mielekk��mp�n� painaa kaukos��timen nappia aamukahvip�yd�st�,
kuin yritt�� synkronoida liikkellel�ht�aikatauluani noiden
s�hk�nsy�tt�aikataulujen kanssa.
-Asko
Markus Konster
>
> Minusta 3-vaihelohkol�mpp�ri olisi kiva. Joku 6 kW l�mmitt�isi mottia
> riitt�v�sti kunhan aamukahvin j�lkeen napsauttaa l�mpp�rin p��lle.
> Omakotitalossa ei ole kovin vaikea teett�� vaikka kaksi 3-v t�pseli�
> parkkipaikalle.
>
Tehon ei tarvitsisi noin suuri olla, jos pelk�n moottorin haluaa
l�mmitt��. "Webastossa" suurin osa tehosta menee ohjaamon l�mmitt�miseen
ja moottorille j�� vain hukkal�mm�t. Kotona traktorissa oli joskus 2 kW
luokkaa letkul�mmitin ja sill� l�mpeni reilu 4L moottori puolessa
tunnissa l�hes k�yntil�mp�iseksi. Silloin tuo homma olisi
toteutettavissa ihan nykyisill� kaapeleilla.
-
Markus
Jyrki Saarela
> Paljonkohan vett� mahtaa olla normaalin auton j��hdytysj�rjestelm�ss�?
> Varmaan aika l�hell� tuota 4 litraa sekin?
No, ainakin meik�l�isen pommista sai �mp�rillisen nestett� liruteltua ulos.
Lienee siis luokkaa 8-10 litraa, josta osa tietty letkuissa, l�mpp�rin
kennossa ja j��hdyttimess�. Paisuntas�ili�n kamat eiv�t kuuluneet tuohon
m��r��n. Joten kaipa siell� koneen sis�ll� sit� vett� suunnilleen nelj�
litraa on...
--
Jyrki
Ippe
"Markus Konster" <etunimi....@netikka.fi> wrote in message
news:4b30af9b$0$6271$9b53...@news.fv.fi...
Webaston (tai muun polttoainel�mmittimen) tehosta kabiininl�mmitt�miseen
menev�n tehon ratkaisee puhaltimen k�ytt�, toki kabiinin sulattaminen on
j�rkev��, kun siin� saa lasit pelk�ll� harjaamisella puhtaaksi.
Omakotitalossa voisi my�s rakentaa autotallin, tosin itseni tuntien
k�ytt�auto ei sinne kuitenkaan mahtuisi ;-)
-Ippe
DeeAa
> "Markus Konster" <etunimi.sukun...@netikka.fi> wrote in message
>
> news:4b30af9b$0$6271$9b53...@news.fv.fi...
>
>
>
>
>
> > nospam.n...@supertel.fi kirjoitti:
>
> >> Minusta 3-vaihelohkolämppäri olisi kiva. Joku 6 kW lämmittäisi mottia
> >> riittävästi kunhan aamukahvin jälkeen napsauttaa lämppärin päälle.
> >> Omakotitalossa ei ole kovin vaikea teettää vaikka kaksi 3-v töpseliä
>
> > Tehon ei tarvitsisi noin suuri olla, jos pelkän moottorin haluaa
> > lämmittää. "Webastossa" suurin osa tehosta menee ohjaamon lämmittämiseen
> > ja moottorille jää vain hukkalämmöt. Kotona traktorissa oli joskus 2 kW
> > luokkaa letkulämmitin ja sillä lämpeni reilu 4L moottori puolessa tunnissa
> > lähes käyntilämpöiseksi. Silloin tuo homma olisi toteutettavissa ihan
> > nykyisillä kaapeleilla.
>
> > -
> > Markus
>
> Webaston (tai muun polttoainelämmittimen) tehosta kabiininlämmittämiseen
> menevän tehon ratkaisee puhaltimen käyttä, toki kabiinin sulattaminen on
> järkevää, kun siinä saa lasit pelkällä harjaamisella puhtaaksi.
>
> Omakotitalossa voisi myös rakentaa autotallin, tosin itseni tuntien
> käyttöauto ei sinne kuitenkaan mahtuisi ;-)
>
> -Ippe
EI mahdu meillä ainakaan. Ja lämmin talli...ne on melko ankaria
ruostuttamaan autoja. Just sopivasti sulattaa aina lumet
ruostuttavaksi suolavedeksi joka päivä...ei hyvä...
T:A
Petri Kekkonen
> Minusta 3-vaihelohkol�mpp�ri olisi kiva. Joku 6 kW l�mmitt�isi mottia
> riitt�v�sti kunhan aamukahvin j�lkeen napsauttaa l�mpp�rin p��lle.
Aivan, nykyisen auton Defa-s�teilyl�mmitin otti joskus mittauksen mukaan
tehoa noin 420W. Saahan tuolla teholla autoa l�mmitell� turhan pitk��n,
vaikka kyll� se moottori lopulta tuollakin l�mpenee reilu 20 astetta
ulkoilmaa l�mpim�mm�ksi ainakin auton ajotietokoneen antaman
j��hdytysnesteen l�mp�tilan mukaan. Tehokkaampi l�mmitin todellakin
s��st�isi s�hk��.
- Petri
Jukka Marin
> EI mahdu meill� ainakaan. Ja l�mmin talli...ne on melko ankaria
> ruostuttamaan autoja. Just sopivasti sulattaa aina lumet
Eip� ole ainakaan 8 vuodessa auto mihink��n ruostunut.
-jm
Markus Konster
>
> EI mahdu meill� ainakaan. Ja l�mmin talli...ne on melko ankaria
> ruostuttamaan autoja. Just sopivasti sulattaa aina lumet
> ruostuttavaksi suolavedeksi joka p�iv�...ei hyv�...
>
Jotkut viisaammat v�itti, ett� sellainen normi 5 asteinen autotalli
onkin huono, kun siell� auto ei kuiva y�n aikana. Mutta kun l�mmint� on
joku 15 astetta ja lattial�mmitys tallissa, onkin tilanne ihan toinen.
Ja ilmaa pit�� my�s malttaa vaihtaa siell� tallissa, eik� tukkia
perinteisesti joka reik�� talveksi. Ei auta jos tallissa on 15 l�mmint�
ja ilmankosteus 80%. Silloin kosteus tiivistyy kylmemp��n autoon.
-
Markus
DeeAa
wrote:
> 24.12.2009 8:11, DeeAa kirjoitti:
>
>
>
> > ruostuttamaan autoja. Just sopivasti sulattaa aina lumet
>
> Jotkut viisaammat väitti, että sellainen normi 5 asteinen autotalli
> onkin huono, kun siellä auto ei kuiva yön aikana. Mutta kun lämmintä on
> joku 15 astetta ja lattialämmitys tallissa, onkin tilanne ihan toinen.
>
> Ja ilmaa pitää myös malttaa vaihtaa siellä tallissa, eikä tukkia
> perinteisesti joka reikää talveksi. Ei auta jos tallissa on 15 lämmintä
> ja ilmankosteus 80%. Silloin kosteus tiivistyy kylmempään autoon.
>
> -
> Markus
Aivan, sehän se onkin toki tärkeintä. Jos kuivaa, niin hyvä.
Mutta pahin lienee juuri se että sopivasti ajelee suolatuilla teillä
ja sitten parkkaa talliin jossa juuri ja juuri sulaa lumet...mutta ei
kunnolla...ei hyvä. Meillä on juuri sellainen talli, ei sinne viitsi
autoa ajaa kun joku sahakin vaikka jos sinne jättää on talven jälkeen
ihan ruosteessa.
Asko Ikävalko
>> Eik�s tyypillinen paikka sek� varoitusvalolle, ett� paineanturille ole
>> �ljysuodattimen laippa?
"Kare Pietil�" <kare.p...@welho.comp> wrote
> Kaipa se on tyypillinen paikka ainakin saksalaisissa.
T�ytyykin katsoa tarkemmin, onko Opelissani jotain varoitusvaloa
�ljynsuodattimen l�hettyvill�. Viel� en ole sellaista siell� huomannut. :-D
Kaipa tuo sitten on sit� nykymuodin mukaista asioiden "tehostamista" kun ei
tarvi niin paljon johtoakaan tuhlata.
-Asko
nospa...@supertel.fi
>
> EI mahdu meillä ainakaan. Ja lämmin talli...ne on melko ankaria
> ruostuttamaan autoja. Just sopivasti sulattaa aina lumet
> ruostuttavaksi suolavedeksi joka päivä...ei hyvä...
>
Eikä mahdu meilläkään. Katos pitäisi rakentaa, ja laittaa tallin
oveksi paremmin eristetty ja tehdä siitä varasto.
Lämmin talli minusta kannattaisi lämmittää puhallinlämmittimellä, ja
laittaa lisäksi kunnon kondensoiva kuivain. Silloin ilmanvaihto voisi
olla aika pienellä, ja voisi jopa käyttää muun kämpän poistoilmaa
kuivauksen jälkeen. KOndensoiva kuivain ei hukkaa lämpöä ja se kuivaa
myös kesällä tehokkaasti.
Mutta minusta talli on fiksu vasta, jos lisäksi se ainakin huuhtoo
auton alustan suolapaskasta sisään ajettaessa.. Moinen tulisi vaan
hintoihinsa. Vesieristeet tarvittaisiin, eikä tallissa voisi pitää
muuta kuin autoa tai vedenkestävää roinaa.
Jukka Töyrylä
<nospa...@supertel.fi> kirjoitti viestiss�
news:0ce7e0e7-b7bb-4fd6...@e27g2000yqd.googlegroups.com...>> EI mahdu meill� ainakaan. Ja l�mmin talli...ne on melko ankaria
>> ruostuttamaan autoja. Just sopivasti sulattaa aina lumet
>
>
>oveksi paremmin eristetty ja tehd� siit� varasto.
>
>L�mmin talli minusta kannattaisi l�mmitt�� puhallinl�mmittimell�, ja
>laittaa lis�ksi kunnon kondensoiva kuivain. Silloin ilmanvaihto voisi
>olla aika pienell�, ja voisi jopa k�ytt�� muun k�mp�n poistoilmaa
>kuivauksen j�lkeen. KOndensoiva kuivain ei hukkaa l�mp�� ja se kuivaa
>my�s kes�ll� tehokkaasti.
>
>Mutta minusta talli on fiksu vasta, jos lis�ksi se ainakin huuhtoo
>auton alustan suolapaskasta sis��n ajettaessa.. Moinen tulisi vaan
>hintoihinsa. Vesieristeet tarvittaisiin, eik� tallissa voisi pit��
>muuta kuin autoa tai vedenkest�v�� roinaa.
>
Alustan huuhtelun voi tehd� ulkona pakkasellakin, kunhan saa auton sitten
sinne l�mpim��n talliin kuivumaan. Pesupaikalla pit�� olla �ljynerotuskaivo,
ainakin virallisesti.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
nospa...@supertel.fi
<jukka.toyrylanos...@phnetinvalid.fi> wrote:
>
> Alustan huuhtelun voi tehd ulkona pakkasellakin, kunhan saa auton sitten
> sinne l mpim n talliin kuivumaan. Pesupaikalla pit olla ljynerotuskaivo,
> ainakin virallisesti.
>
Tosiaan voisi, tosin kiinteäkö systeemi vaatii vähän kikkailua, jotta
vesi ei jäädy putkiin käyttökertojen välillä. Esim tallin edessä voisi
voi olla katos, johon voi vetää tallista letkut, tai kiinteä ruisku ja
tyhjenevät letkut.
Jukka Töyrylä
<nospa...@supertel.fi> kirjoitti viestiss�
news:a74131ca-05f5-4ec9...@e27g2000yqd.googlegroups.com...
On 28 joulu, 10:34, Jukka T�yryl�
<jukka.toyrylanos...@phnetinvalid.fi> wrote:
>
>> Alustan huuhtelun voi tehd ulkona pakkasellakin, kunhan saa auton sitten
>> sinne l mpim n talliin kuivumaan. Pesupaikalla pit olla ljynerotuskaivo,
>> ainakin virallisesti.
>
>
>vesi ei j��dy putkiin k�ytt�kertojen v�lill�. Esim tallin edess� voisi
>voi olla katos, johon voi vet�� tallista letkut, tai kiinte� ruisku ja
>tyhjenev�t letkut.
K�yt�nn�ss� (mielest�ni) yksinkertaisinta olisi, ett� siell� l�mpim�ss�
tallissa olisi riitt�v�n tehokas ja riitt�v�n pitk�ll� letkulla varustettu
painepesuri, jonka letkun voi vet�� oven raosta pihalle huuhtelun ajaksi ja
jonka kahvassa olisi alustan huuhteluun soveltuva suutin.
Tietysti tuolloin tallissa tai sen l�hettyvill� sis�tiloissa pit�� olla
tarkoitukseen sopiva vesipiste ja s�hk�liit�nt� ja sein�ll� tai muussa
sopivassa kohdassa pitk�n letkun s�ilytt�miseen sopivat koukut tai kela.
Aikanaan pesuhallissa oli painepesuri hallin takanurkassa ja siin� oli kaksi
kertaa hallin pituuden mittainen letku, sill� ylettyi pesem��n isommankin
auton sujuvasti ja letku oli helppo vet�� sein�n viereen, pois jaloista. Jos
nyt s�ilytystallissa olisi painepesuri oven pieless� ja letkua vastaava
m��r�, niin oven edess� tai tallin vieress� voisi hyvin huuhdella auton ja
letkun keskelt� kiinni tarttumalla se olisi helppo yhdell� vedolla saada
talliin sis��n, l�mpim��n, jolloin ei tarvisi tyhjennell� mit��n.
MK
> On 20 joulu, 08:05, "J.P" <j...@saunalahti.fi> wrote:
>
>> Tuolta jo aiemminkin mainitulta Defan pdf:st�http://www.defa.com/doc/32742.1223023496.490272-E43xFxTHx2008.pdf
>> voi v�h�n katsella noita l�mpi�mis aikoja, tosin ei taida oikein ilmet� onko
>> �ljy� l�mmitetty s�teilij� tyyppisell� vai suoraan vastuskierukalla
>> �ljytilassa..
>>
>> Samassa yhteydess� on mittailtu miten paljon eri metalleja irtoaa koneen
>> osista kylm�k�ynnistyksess� l�mmitt�m�tt�m�ll� moottorilla verrattuna
>> l�mmitettyyn eroa on - vaikka l�mmitin valmistajan propagandaahan tuo
>> tietysti on, mutta olen t�ss� v�h�n ihmetellyt kun muutamat ovat olleet sit�
>> mielt� ett� nyky�ljyt muka olisivat kuinka kylm�ss� heti t�ydess�
>> iskussaan - kannattaisi asentaa �ljynpainemittari ja katsoa pakkasilla
>> kauanko paineiden nousu ensinn�kin kest�� ja sitten huomata miten korkealle
>> ne nousee pitk�ksi aikaa verrattuna kes�keleihin ja mietti� mit� kaikkea tuo
>> sitten taas tarkoittaa ja aiheuttaaa...
>
> http://wup.defa.com/no/documents/DEFATestReportDEFAEnginepre-heaters.pdf
>
> �ljy� on l�mmitetty �ljypohjan ulkopuolisella "s�teilyl�mmittimell�".
> Yll�tt�in tuon testin mukaan polttoaineenkulutus tippuu kutakuinkin
> yht�paljon sek� lohko-, ett� s�teilyl�mmittimill�, vaikka j�lkimm�inen
> ei pahimmillaan nostanut ainuttakaan mittauspistett� (siis ei edes
> �ljy�) plussan puolelle -20 C 3h l�mmityksess�.
>
> Mulla oli hiljattain auto, jossa oli �ljynpainemittari. En nyt
> erityisesti katsonut noita �ljynpaineita tuossa mieless�, mutta
> muistelisi, ett� �ljynpaine on kylm�n� suurimmillaan. Kylm�startin
> j�lkeen oli jossain 8 bar tiet�miss� ja laski sitten ehk� minuutissa
> normaaliin 4 bar paikkeille. Ainoa kerta kun paineet olivat alhaiset
> oli silloin kun auto keitti katsastuksessa pikt��n sis�ll� k�ydess��n
> (olin ostanut juuri ja en huomannut pakkasessa, ett� flekti oli
> rikki).
>
> �ljynpainehan mitataan hyvin l�hell� pumppua, joten alhainen
> �ljynpaine kylm�n� tarkoittaisi sit�, ett� �ljy on niin j�ykk��, ettei
> pumppu pysty sit� imem��n kunnolla. Suuri paine taas ei tarkoita sit�,
> ett� �ljynkierto olisi hyv�, sill� siirtoputkiston suuri paineh�vi�
> nostaa paineen pumpulla.
>
Jos pumppu ei pysty �ljy� imem��n ei se nosta kyll� painettakaan. Kylm�n
korkea paine johtuu siit� ett� j�yk�n �ljyn virtausvastus �ljynkierrossa
(kanavat, suodatin, laakeriv�lykset) on korkeampi. Korkea �ljynpaine ei
siis v�ltt�m�tt� kerro hyv�st� voitelusta. Mittauspistekin pit�si tiet��
ett� tuosta voisi tehd� jotain johtop��t�ksi�.
--
MK
Joakim Majander
> Jos pumppu ei pysty �ljy� imem��n ei se nosta kyll� painettakaan. Kylm�n
> korkea paine johtuu siit� ett� j�yk�n �ljyn virtausvastus �ljynkierrossa
> (kanavat, suodatin, laakeriv�lykset) on korkeampi. Korkea �ljynpaine ei
> siis v�ltt�m�tt� kerro hyv�st� voitelusta. Mittauspistekin pit�si tiet��
> ett� tuosta voisi tehd� jotain johtop��t�ksi�.
Enkö juuri noin kertonutkin?
Joakim
nospa...@supertel.fi
<jukka.toyrylanos...@phnetinvalid.fi> wrote:
>
> K yt nn ss (mielest ni) yksinkertaisinta olisi, ett siell l mpim ss
> tallissa olisi riitt v n tehokas ja riitt v n pitk ll letkulla varustettu
> painepesuri, jonka letkun voi vet oven raosta pihalle huuhtelun ajaksi ja
> jonka kahvassa olisi alustan huuhteluun soveltuva suutin.
>
Varmaan tuo on järkevin ratkaisu.
Minulla oli mielessä portti, jossa on suuttimia parissa rivissä. Jos
veden saisi päälle vaikka ajamalla auto porttiin, saisi kärryn helmat
ja pohjan huudottua vaikka joka päivä kastelematta itseään. Toisaalta
eipä tuo korvaisi painepesuria ja käsityötä, mutta ehkä vähentäisi
pinttymistä ja pudottaisi osan loskasta pois ennen talliin ajoa.
Tuo painepesurisysteemi on varmaan jollain aikataululla tulossa
omaankin talliin, kunhan jaksaa laittaa vesipostin ulkoseinään.
Tallissa ei ole lattiakaivoa, ja siksi on vedettävä vesi ulkokautta,
mutta pesuri voi tietty olla sisällä, ettei toista kertaa pakkanen
riko sitä... Kun sepelipihassa ei ole öljynerotusta, ei tietenkään saa
pestä autoa pihalla, kun sinne metrin sepelikerrokseen voi mennä
likasta vettä ja maantiesuolaa..
Pauli Perälä
> Paljonkohan vettä mahtaa olla normaalin auton jäähdytysjärjestelmässä?
> Varmaan aika lähellä tuota 4 litraa sekin?
Haarukka tuntuu olevan aika iso. "Suomen h-autot 1993" -kirjaa selaillessa
pienin lukema oli Nissan Micran 4,0 litraa ja suurin SEL600 Mesen 20,0 litraa.
Suurin osa tavallisista autoista sijoittuu tuonne 6-8 litran tienoille. Hyvin
harvinaista oli yli 10 litran tilavuudet (h-autoissa). Tuskin ne kauhean paljon
ovat kasvaneetkaan vaikka nyt melko vanhaa tietoa olikin.
- Pauli
Akseli M�ki
>Tuskin ne kauhean paljon
>ovat kasvaneetkaan vaikka nyt melko vanhaa tietoa olikin.
P�invastoin, pikku hiljaahan j��hdytysnesteen m��r� on v�hentynyt.