Ford Mondeo 2.0 TDCi Automatic Titanium X Wagon 3000 km testissä
Petri Kekkonen
joten nyt voisi kirjoittaa jonkinlaisen loppuyhteenvedon tuosta Ford Mondeo
2.0 TDCi Automatic Titanium X Wagon:ista.
Kuva 1:
http://media.share.ovi.com/m1/m/1573/ad88bb2779cf4ef68224bb7cf5b219f9.jpg
Ulkon�k� Mondeossa on perheautoksi kohdallaan. Itse en ainakaan kaipaa
farmareille tyypillisi� kattokaiteita, vaan auto n�ytt�� linjakkaammalta
ilman niit�. 18" vanteet 235/40R18 renkain tekev�t paljon ulkon��lle, tosin
liev� madallus parantaisi vaikutelmaa viel� paljon.
Sis��n istuttaessa ensimm�inen havainto on polvien osuminen ohjauspylv��n
alapintaan. Aivan kuin jalkani olisivat yht�-�kki� pidentyneet 5-10cm, koska
muissa autoissa ei t�t� ongelmaa ole ollut. Aluksi laitoin t�m�n alas
s��detyn ratin ja osin my�s tottumattomuuden piikkiin, mutta 3 kk ei
riitt�nyt siihen ett� olisin oppinut istumaan autoon niin ettei toista
polvea joutunut erikseen pujottelemaan ohjauspylv��n alta paikoilleen.
Rattiakaan ei huvittanut s��t�� v��rin t�m�n vaivan poistamiseksi. Olisi
j�nn� n�hd� miten minua 20 cm pidemm�t kuljettajat pujottavat jalkansa
autoon.
Kuva 2: http://www.harvestservice.com/fordmondeo5.jpg
Kuva 3:
http://www.caradvice.com.au/wp-content/uploads/2009/07/image56545_b.jpg
Seuraava havainto on k�teen hyvin istuva nahkaratti ja mukavat, mutta
kuitenkin sopivasti tukevat istuimet. Istuimen s��t�j� ei tullut koskaan
hirve�n paljon viritelty� koska istuimet tuntuivat vain sopivilta ja hyvin
sivuiltakin tukevilta. Ratin sai s��detty� l�hes tarpeeksi l�helle.
Istuinten keskiosien rei'itetty Alcantara ja sivuosien nahka vaikuttivat
miellytt�v�lt� yhdistelm�lt� niin kuumassa kuin kylm�ss�kin s��ss�. My�sk��n
normaalin nahan liukkadesta ei tarvinnut k�rsi�.
Kuva 4: http://www.ford-i.ru/img/541/smx_14641_lc_15652_pop_0x0.jpg
Titanium X -varusteluun kuuluva Convers+ -mittaristo, jossa nopeusmittarin
ja kierroslukumittarin v�liin on sijoitettu suurehko v�rin�ytt� vaikutti
melko tarpeettomalta jipolta. Niin k�tev�lt� kuin t�m� n�ytt� �kki�
ajatellen tuntuu, onhan se suoraan kuljettajan n�k�kent�ss� eik� hankalasti
keskikonsolissa, ei siin� juurikaan n�kynyt mit��n j�rkev�� tietoa koska
autossa ei ollut navigaattoria. N�ytt��n sai n�kyviin radiokanavat,
CD-vaihtajan raitanumerot ja ajotietokoneen kulutuslukemia (miksi vain yhden
lukeman kerrallaan kun kaikkikin mahtuisivat?), mutta v�ist�m�tt� j�i
vaikutelma ett� n�yt�n k�ytt�� ei oltu kovin pitk�lle harkittu. Edes
vakionopeuss��timen asetusnopeutta en muistaakseni n�yt�ss� n�hnyt, vaikka
tuossa linkin kuvassa n�ytt�isi joku nopeus olevan. Linkin kuvassa n�kyvi�
rengaspaineita ei ajamassani autossa n�hnyt. Joissain autoissa l�ytyv�
peruutustutkan graafinen n�ytt�kin puuttui. Pime�ll� ajettaessa huomasi,
kuinka kirkkaana n�k�kent�n alareunassa loistava n�ytt� pyrkii k��nm��n
katsetta tarpeettomasta puoleensa.
Ajoltaan Mondeo oli l�hinn� leppoisa, kaikin puolin rentouttava ajettava.
Jousitus tuntui nielev�n tien ep�tasaisuudet l�hes moitteetta, vaikkakaan
isot ja painavat py�r�t eiv�t aina tuntuneet liimautuvan tiehen ihan
parhaalla mahdollisella tavalla. My�s poikittaussaumat ja liian nopasti
kohdatut hidastet�yssyt tulivat joskus l�pi hiukan yll�tt�en huolimatta
jousitukset pehm�hk�st� vaikutelmasta. My�sk��n tienpinnan pient� t�rin��
auto ei suodata parhaiden luksusautojen tapaan. Edes voimakas sivutuuli ei
juuri menoa heiluttanut.
Ajossa suurimpana ongelmana pidin Mondeon h�mm�stytt�v�n hidasta reagointia
kaasuun. Niin ihmeelliselt� kuin se voikin kuulostaa, kaasun saa tallata
lattiaan hyviss� ajoin ennen kuin haluaa l�hte� liikkeelle. Varsinkin
kylm�ll� koneella (ja laatikolla) kaasun painallus tuntuu vain nostavan
kierroksia eik� auton kiihtyminen vastaa ollenkaan ��nt� kierrosten (ja
kalinan) kasvaessa. Ongelma ei kuitenkaan poistu l�mpim�ll� koneella, vaikka
laatikon luisto kiihdytyksiss� tuntuu muuten h�vi�v�n. My�s maantieajossa
jokaista nopeuden muutosta edelt�� vajaan sekunnin odottelu.
Kaasun lis�ksi my�s ohjaus j�tti minusta hiukan toivomisen varaa, olkoonkin
ett� Mondeon ohjausta on lehtien testeiss� kiitelty ja Mondeota kai
yleisesti pidet��n luokkansa parhaana ajettavana. Ohjausvaste matalahkoin
18" kes�renkain oli nopea ja tavallaan v�litt�m�n tuntuinen, mutta
kuitenkaan se ei tarjonnut juurikaan tietoa siit�, mit� tienpinnan ja
renkaan v�liss� tapahtuu. Kaupunkipy�rittelyss� ainoa moite ohjauksen osalta
oli se, ett� tappiin k��nnettyn� se ei palauttanut lainkaan, vaan p�in
vastoin py�r�t pyrkiv�t k��ntym��n ��riasentoonsa p�in jos ratista p��sti
irti l�hell� ��riasentoa ja l�hti liikkeelle. My�s ohjaustehostimen pumpun
(?) ��ntely ratin ��riasennossa toi mieleeni muistikuvia jostain vanhasta
autosta, eik� minusta kuulu modernin laatuauton piirteisiin.
Maantieajossa ohjaus toimi edelleen mukavan tuntuisesti, ja
moottoritietyyppisess� ajossa suuntavakavuus oli ohjauksen nopeasta
v�lityksest� huolimatta hyv�. T�t� auttaa varmasti osaltaan Mondeon pitk�
akseliv�li, joka tuntui nopeissa suunnanmuutoksissa jonkinlaisena per�n
hitautana uuteen ajolinjaan asettumisen suhteen. Sensijaan kapeilla
mutkateill� koin jossain m��rin vaikeaksi saavuttaa kaarteissa haluttu
tarkasti kaartos�de ja ohjausta joutui korjailemaan usein kesken mutkan.
Liek� sitten ohjaus yksikertaisesti liian nopea suhteessa siihen mihin olen
tottunut, vai onko sen v�lityksess� jotain ep�lineaarisuutta, jollainen
vaikutelma v�lill� tuli.
Ohjaus ei vaikuttanut juurikaan vetelev�n kiihtytyksiss�, eik� uratkaan
tuntuneet kovin h�iritsev�sti ratissa. T�h�n vaikuttanee paljon Suomen teit�
tasaisemmat tiet joilla ajoin.
Vaikka kaasupoljilta joutuikin k�ytt�m��n kiihdytyksiss� reilusti, antoi
Mondeon dieselmoottori antoi itsest��n tyyppilliseen tapaan todellisuutta
tehokkaamman vaikutelman. Kaasun painanminen pohjaan automaatin
kickdown-toiminnon aktivoimiseksi ei juuri koskaan tuntunut tuovan
mink��nlaista lis�voimaa. V�lill� automaatti vaihtoi isommalle jo 4000 rpm
kohdalla, joskus taas 4500 rpm, mutta ylemp�n� vaihtaminen ei tuntunut
tuovan lis�� muuta kuin ��nt�. Vaihteistoa tuntui my�s vaivaaman
jonkinlainen softavika (?), joka aiheutti sen, ett� jos kylm�ll� autolla
kiihdytti reippaasti (ei kuitenkaan erityisesti kaasu pohjassa) automaatti
saattoi vaihtaa D- tai S-asennosta itsekseen (manuaalipuolen) 1- tai
2-vaihteelle. Valittu vaihde n�kyi t�ll�in n�yt�ss� ja takaisin automaatille
vaihteisto vaihtoi heti kun keppi� heilautti D/S-puolelle riippuen siit�
kumalla puolella se nyt alunperin oli. T�m� tapahtui noin 5 kertaa
vuokrauksen aikana, aina suunnilleen samassa kohtaan kotoa t�ihin
l�hdett�ess�. Hiukan �rsytt�v�� kun kiihdytys isomman kadun liikennevirtaan
tyss�� risteyksen j�lkeen kierrosrajoittajaan.
Ajo��nien suhteen Mondeo oli hiukan kaksijakoinen. Kaupunkiajossa kylm�n
koneen sin�ns� ihan hyvin vaimennettu kalkatus tasoittui nopeasti moottorin
l�mmetty�, mutta silti dieselille tyypilinen ��ni tuntui olevan aina l�sn�.
Autoon ei siis kaupungissa p�de yleinen totuus siit�, ettei nykyautoissa
moottori kuulu sis�lle. Maantieajossa tilanne kuitenkin muuttui t�ysin.
Siin� miss� tottumus olisi odottanut melutason nousevan kun vauhtia
kiihdytet��n 120 km/h paremmalle puolelle, tuntui korvan subjektiivisena
havaintona auto vain hiljentyv�n. Todellisuudessa rengasmelu tietysti kasvoi
ja peitti tasanopeudella moottorin ��nen l�hes t�ydellisesti alleen.
Rengasmelun s�vy oli hyv�st� ��nieristyksest� johtuen korvalle miellytt�v��,
vaikka tienpinnan karkeus odotetusti siihen paljon vaikuttikin 18"
Contisport-renkailla. Suomalaista karkeaa tiet� en ajanut metri�k��n, joten
en voi kommentoida milt� auto kuulostaa t�k�l�isill� teill�.
Ajonvakautuksen toimintaa en koskaan kokeillut, eik� sit� ollut tarvetta
kytke� pois p��lt�, koska auto ei mill��n tavalla houkutellut kuljettajaa
ajamaan hallituissa luistoissa. Viimeisen� vuokap�iv�n� p��sin kuitenkin
testaamaan luistoestoa lumella kes�renkain. Mit��n negatiivista sen
toiminnassa ei ilmennyt, vaan vetoluiston hillint� sujui miellytt�v�n
pehm�sti ja sivistyneesti.
Fordin tuttuun tapaan Mondeossa oli l�mmitett�v� tuulilasi, jonka johtimet
lasissa n�kyv�t varsinkin pilvist� taivasta vasten ja voivat h�irit� v�lill�
my�s pime�ll� vastaatulevien autojen valojen heijastuessa niisst�.
Kes�kelill� l�mmityksest� tuntui siis olevan l�hinn� haittaa, mutta
pakkasaamuina mieli muuttui nopeasti. Vuokra-autossa kun ei mink��nlaista
j��skraappaa ollut, niin oli melko mukavaa saada lasista kuura sulaksi
minuutin-parin tyhj�k�ynnill�.
Mondeon peileiss�kin oli ilmeisesti s�hk�l�mmitys, koska ainoana lumisena
pakkasaamuna ne tuntuivat sulavan ja kuivavan nopeasti ajoon l�hdetty�.
Viilein� ja kosteina aamuina, jolloin ei ollut pakkasta, peilit eiv�t
kuitenkaan kai l�mminneet eik� niist� n�hnyt ajossa mit��n, koska huuru ei
niist� poistunut kuten olen omassa autossani tottunut. Peilinl�mmityksen
ohjauslogiikka kaipaisi siis viilausta. Peileihin liittyi my�s toinen
softabugi. Pys�k�it�ess� ja lukittessa auto peilit taittuivat sis��n
moottorilla. T�m� ei kuitenkaan toiminut noin joka 10. kerta. Ovien avaus ja
uudelleen lukitus sai peilit aina taittumaan.
Jos vertaa Mondeon EU-kulutuksia n�kee niist� selv�sti ett� Aisin:in
valmistama automaattivaihteisto lis�� kulutusta dieselin yhteydess�
reilusti. Osansa Mondeon kulutukseen varmasti tekee automaatin lis�ksi
leve�hk�t 18" renkaat ja farmarikorin sedania suurempi ilmanvastus. Ajoin
p��asiassa lyhytt� 3,5 km ty�matkap�tk�� kaupungissa, mutta suuri osa
kilometreista kertyi viikonloppureissujen maantiepainotteisessa ajossa.
Tankkauksista mitatuksi keskikulutukseksi sain 8,8 l/100 km. T�t� ei voine
pit�� erityisen pienen� isollekaan diesel-autolle koska oma tehokkaampi
saman painoinen bensa-auto kuluttaa noin saman. Reipasvauhtisessa noin 105
km/h keskinopeudella ajetussa maantieajossa auton sai menem��n noin 7 litran
kulutuksella, ajotietokoneen n�ytt�ess� hiukan alakanttiin. T�ss�
bensa-autoni vie hiukan enemm�n.
Vaikka t�ss� tekstiss� onkin enemm�n kritiikki� kuin kehua, oli Mondeo
minulle kokonaisuutena positiivinen yll�tys. Auto tarjoaa mukavan
matkustusv�lineen nelj�lle isolle(kin) ihmiselle ja suurelle m��r�lle
tavaraa. Tehokkaammalla moottorilla ja mahdollisesti manuaalivaihteistolla
kuljettajakin voi varmasti nauttia ajamisesta enemm�n kuin ajamassani
yksil�ss�, oletettavasti my�s pienemm�ll� kulutuksella.
Plussat:
+ Hyv� suuntavakavuus
+ Hyv�t sis�tilat
+ Alhainen melutaso maantieajossa
+ J�rkev� automaatin Sport-ohjelma
+ Mukavat istuimet
+ L�mmitett�v� tuulilasi
+ Korkiton polttoaineluukku
Miinukset:
- Hidas reagointi kaasuun
- Suurehko kulutus
- Raskak�ytt�inen takaluukku (wagon)
- Kylm�n� liikaa luistava ja sekoileva automaattivaihteisto
- Puutteellinen peilien l�mmitys
- Vajaasti hy�dynnetty Convers+ -monitoimin�ytt�
- Ulkopeilin sis��ntaiton satunnainen sekoilu lukittaessa
MK
Jaa tuo peilien l�mmitysongelma taitaa johtua siit� ett� l�mmitys ei
l�hde automaattisesti p��lle ellei ulkona ole tarpeeksi kylm��. Mit��n
huurteenhaistelua siin� ei ole. Homman saa toki manuaalisesti p��lle
t�kk��m�ll� muistaakseni takalasin l�mmityksen p��lle ihan k�sipeliss�.
--
MK
Petri Kekkonen
> Jaa tuo peilien l�mmitysongelma taitaa johtua siit� ett� l�mmitys ei l�hde
> automaattisesti p��lle ellei ulkona ole tarpeeksi kylm��. Mit��n
> huurteenhaistelua siin� ei ole. Homman saa toki manuaalisesti p��lle
> t�kk��m�ll� muistaakseni takalasin l�mmityksen p��lle ihan k�sipeliss�.
Ahaa, my�nn�n ett� en tutustunut k�ytt�ohjeeseen t�lt� osin. Omassa autossa
tottunut siihen ett� automaattinen l�mmitys hoitaa tilanteen s��ss� kuin
s��ss�.
Unohtui mainita Mondeon Bluetooth-systeemist� se, ett� vaikka sill� kyll�
sai puhelut toimimaan ongelmitta ja vaikka systeemin k�ytt�ohjeessa
puhuttiin my�s musiikin toistosta Bluetooth:in kautta niin sit� varustetta
autossa ei kai ollut, enk� sitten saanut Nokian puhelimen navigaattorista
��niopastusta kuulumaan tuota kautta my�sk��n (ja t�ss� tilanteessa noita
��ni� ei kuulunut my�sk��n puhelimesta joten sit� ei voinut pit��
Bluetooth:illa autoon liitettyn�). Oli sitten pakko hommata 3,5mm
audiopiuha, jolla liitin puhelimen autoon kun en jaksanut kuunnella
puhelimen kaiuttimen huonoa ��nenlaatua.
- Petri
MK
Mulla on S-maxissa ��niohjattu audioh�rp�tin ja sen bluetooth hadesfrei
on ihan n�pp�r� jos vaan toimii. Kokemuksen mukaan series 40 symbian
noksuissa toimii kuin buikki mutta series 60 vehkeiss� ei niink��n. ehk�
1 kerta 5 liikeeellel�hd�st� ei saa yhteytt� kalikkaan.
Enp�s ole kokeillut ett� toimiiko musan tai navigoinnin ��net sen
kautta. Periaatteessa varmaan pit�isi jos handsfreekin pelaa.
--
MK
Ilkka
> ihan n�pp�r� jos vaan toimii. Kokemuksen mukaan series 40 symbian
> noksuissa toimii kuin buikki mutta series 60 vehkeiss� ei niink��n. ehk� 1
> kerta 5 liikeeellel�hd�st� ei saa yhteytt� kalikkaan.
K�yt�tk� luurin Bluetoothia muuhun kuin handsfreehin?
Oman kokemuksen mukaan jos, kuten itsell� BT k�yt�ss� my�s sis�ll� PC:n ja
luurin v�lill�, BT my�s muussa k�yt�ss� Nokian S60 luurit j�� "jumiin"
viimeiksi k�ytettyyn BT yhteyteen.
Siis jos luuri yhteydess� PC:hen niin seuraavalla kerralla autoon menness�
yhteys ei muodostu kuin juuri mainitsemallasi 1/5 suhteella automaattisesti,
mutta jos muuta yhteytt� ei BT yhteys kytkeytyy l�hes aina autossa.
N�in Nokian Carkit 112, kuin Parrot CK3000 HandsFree sarjojen sek� Nokian
6310i, 6680, N82, 6210 Navigatori, N95, E75 luurien kanssa.
Huomaa ett� vaikka itsell� ei k�yt�ss� muita BT yhteyksi�, niin my�s muualla
esim kaupungilla joku toinen luuri voi yritt�� connectoida luuriisi vaikka
et sit� huomaakaan ja se taas j�� p��lle luuriisi em kytkent� ongelmin.
Luurin boottaus tai BT pois p��lt� - uudelleen p��lle auttaa, se vapauttaa
BT edellisest� connectista - auttaa.
Toki se on ylim��r�inen vaihe, mutta parempaakaan l��kett� ei ole l�ytynyt.
MK
Joo no oletuksena mulla on BT aina piilotettuna mutta taitaa tosiaan
olla niin ett� tuo auton hadsfreejumi ilmenee just tilanteissa joissa
kapula on ollut aiemmin tietsikan kanssa yhteydess�. Boottailemallahan
tuo aina tokenee, harmittavasti sen toimiattomuuden yleens� huomaa vasta
kun puhelin soi tai itse alkaa soitella.
--
MK
Ilkka
> aina tokenee, harmittavasti sen toimiattomuuden yleens� huomaa vasta kun
> puhelin soi tai itse alkaa soitella.
Itsell� tullut tavaksi autoon menness� k�ytt�� BT p��lt�/p��lle, E75:ssa kun
k�y n�pp�r�sti suoraan n�ppikselt�, muissa S60 kapuloissa olen ty�p�yd�lle
tehnyt suoran linkin BT valikkoon ettei tarvitse kaikkien valikoiden kautta
kaahlata.
Petri Kekkonen
> Itsell� tullut tavaksi autoon menness� k�ytt�� BT p��lt�/p��lle, E75:ssa
Kerrotko miten tuo E75:ss� tapahtuu? Ei saanut jostain syyst� en�� reissun
j�lkeen yhteytt� mun oman auton autosarjaan (Nokia CK-7W).
- Petri
Eino Tuominen
>
> Kerrotko miten tuo E75:ss� tapahtuu? Ei saanut jostain syyst� en�� reissun
> j�lkeen yhteytt� mun oman auton autosarjaan (Nokia CK-7W).
Mulla ei en�� oo nokialaista, mutta olisko
t�hti-n�pp�int� pitk��n p��ll�, ja ruutu vaihtaa
��nett�m�n profiilin ja takaisin. Tai sitten tuo
oli toisinp�in. Kokeilemalla selvi��.
--
Eino Tuominen
Ilkka
>> kun k�y n�pp�r�sti suoraan n�ppikselt� ...
> Kerrotko miten tuo E75:ss� tapahtuu? Ei saanut jostain syyst� en�� reissun
> j�lkeen yhteytt� mun oman auton autosarjaan (Nokia CK-7W).
Pid�t */+/BT - n�pp�int�, siis vasen alinmainen pohjassa niin vaihtaa BT
p��lle/pois.
Ilkka
>> reissun
>> j�lkeen yhteytt� mun oman auton autosarjaan (Nokia CK-7W).
> Mulla ei en�� oo nokialaista, mutta olisko t�hti-n�pp�int� pitk��n p��ll�,
> ja ruutu vaihtaa
Jeps se.
Petri Kekkonen
> Pid�t */+/BT - n�pp�int�, siis vasen alinmainen pohjassa niin vaihtaa BT
> p��lle/pois.
Kiitti, tuntui toimivan.
- Petri
asdf
> Kolmen kuukauden ja 3000 kilometrin vuokra-autoilu loppui viikko sitten,
> joten nyt voisi kirjoittaa jonkinlaisen loppuyhteenvedon tuosta Ford
> Mondeo 2.0 TDCi Automatic Titanium X Wagon:ista.
>
> Kuva 1:
> http://media.share.ovi.com/m1/m/1573/ad88bb2779cf4ef68224bb7cf5b219f9.jpg
Auton ulkon�k� kallistuu enemm�n positiiviselle puolelle. Ulkon�k�� on
petrattu edellisest� mallista.
>
> Kuva 2: http://www.harvestservice.com/fordmondeo5.jpg
T�ss� kuvassa yleisilme on osittain jotenkin harmaata halpaa muovia.
>
> Kuva 3:
> http://www.caradvice.com.au/wp-content/uploads/2009/07/image56545_b.jpg
T�ss� kuvassa penkit vaikuttavat hyvilt� ja ovat laadukkaan oloiset.
Takapenkkien niskatuet on kopioitu Saabilta.
>
>
> Kuva 4: http://www.ford-i.ru/img/541/smx_14641_lc_15652_pop_0x0.jpg
>
N�ytt� on muuten selke�, mutta numeroiden osoittimet ovat liian pienell�
ja ep�selvi�. Kiekkalukumittarin pit�isi alkaa samasta kulmasta kuin
nopeusmittarinkin.