Tuli eteen t�llainen aurauskulmajuttu jota olikin kiva jonkin aikaa
p�hk�ill�. Laitanpa t�nne muidenkin iloksi.
Katsastuksessa hokasin ett� vasen etupy�r� on kulunut ulkosyrj�n
puolelta. Halusin tarkistaa aurauskulman ja huoltokirjasta l�ysin tiedon
ett� aurauskulma on 1mm +- 0.5mm joka on my�s 0 astetta 10' "toe-out"
eli haritusta (?). Renkaat ovat 165/70 R13. Joten jos mittaan
laserivatupassilla (vanteessa kiinni) py�rien edest� ja siten 2m p��st�
pisteiden v�limatkan niin paljonko et�isyys kasvaa tuon 2m matkalla kun
py�rien aurauskulma on oikea??
Tuo 1 mm tarkoittaa, että vanteen etureunojen välimatka on 1 mm
suurempi kuin takareunojen. Saat sen myös laskemalla sin(kulma)
*13*25.4. 2 m matkalla pisteen etäisyys muuttuu sitten sin(kulma)*2000
= 6 mm. 0 10' tarkoittaa 0 + 10/60 astetta eli 0.167 astetta.
Renkaiden kuluminen ei riipu pelkästä aurauskulmasta. Jos
eturipustukselle on tehty jotain, on toki todennäköistä, että juuri
aurauskulma on pielessä. Parempi on kuitenkin teettää
nelipyöräsuuntaus autolle.
Joakim
Varoitus: allaoleva sis�lt�� pilkunviilausta ja matemaattista pohdintaa.
�l� lue, jos ei hermo kest�...
Olen t�t� jonkin verran pohdiskellut, laskeskellut ja mittaillut itse
pari vuotta sitten, kun s��din kulmia laservatupassin ja mm. seiniin
kiinnitettyjen millimetripapereiden kanssa. Geometria on suhteellisen
helppoa laskea.
Joakim antoi kaavan, jonka mukaan mitta muuttuisi sin(kulma) *
et�isyysero. Mielest�ni kaava ei pid� paikkaansa. Ensinn�kin tarkasti
ottaen auton suoran keskilinjan mukaan funktio olisi tan, mutta sin on
kyll� n�ill� kulma-arvoilla ihan riitt�v�n l�hell�. Toiseksi tuo kaava
antaa vain toisen py�r�n osalta tuon et�isyyden. Jos mittaillaan
molemmilta py�rilt� mitattujen pisteiden et�isyytt�, niin se olisi 2 *
tan(kulma) * et�isyysero. Toe-out asteina tarkoittaa siis, ett� molemmat
puolet ovat k��ntyneet edest� ulos tuon astem��r�n.
N�inollen esim. jos laitetaan lauta molemmista renkaista tasan metri
eteenp�in ja laitetaan laser vannetta vasten ja piirret��n viivat ja
sitten kasvatetaan laudan et�isyytt� kolmeen metriin (ero 2 m), niin
uusien viivojen keskin�isen et�isyyden pit�isi olla
2 * tan(kulma) * 2000 mm = 11,64 mm
kauempana toisistaan.
Toinen huomioitava asia n�in pienell� kulmalla on mittalaitteen
ominaisvirhe. Kun vatupassin siirt�� puolelta toiselle, niin t�ss�
mittaustavassa mittalaitteen virhe ei kumoudu vaan kaksinkertaistuu.
Passien ja laserpassien virheet saattavat olla luokkaa 1 mm/metri.
Tuollaisessa mittauksessa siis tarkoittaisi 4 mm heittoa
mittaukstuloksessa. Prosentuaalisesti virhe olisi siis jotain 35%
luokkaa ja tarkoittaisi, ett� oikea kulma olisi 0 10' +- 3,4'. Jos tuota
virhett� ajattelee se aurauskulmana mittana ilmoitettuna olisi 1 mm +-
0.33 mm, joka taas on ilmoitetussa tarkkuudessa.
Aiemmin kun itse mittailin, niin kehittelin menetelm�n, jossa saadaan
my�s "ratti suoraan", eli takarenkaiden keskilinjan perusteella voidaan
laskea miten eri puolen raidetankoja piti s��t��, ett� ollaan oikeassa
aurauksessa ja ratti on suorassa. Voin valaista enemm�n, jos jotakuta
kiinnostaa.
En tied� hy�dyttik� isommin ket��n, mutta tulihan kirjoiteltua.
---
Olli
Tuossahan on ristiriita. Jos aurauskulman mm mitta annetaan vanteiden
etureunojen ja takareunojen erona niin seh�n merkitsee
"kokonaisaurauskulmaa". Kaipa astemitta annetaan samoin jolloin se
merkitsee my�s molempien py�rien yhteist� aurauskulmaa??
aurauskulma on kahden py�r�n yhteinen arvo. mik�li vain toinen eturengas on
kulunut ep�normaalisti, en ensimm�isen� ep�ilisi virheellist� aurauskulmaa.
Niin on ja melko varmasti olen väärässä eli kulma on tosiaan
keskilinjan suhteen, jolloin myöskin tuo 1 mm mitataan keskilinjasta
eli tuplaantuu mitattaessa vanteesta toiseen.
Yhden renkaan kuluminen ei tosiaan voi johtua pelkästään
aurauskulmasta, vaan muutakin on pielessä. Suosittelen "näpertelyn"
sijaan nelipyöräsuuntauksen teettämistä. Siinä tarkastetaan ja
säädetään kaikkien pyörien kaikki kulmat (no kaikkia ei voi säätää
useimmissa autoissa) ja akseleiden yhdensuuntaisuus, jotta auto menee
suorassa. Teetin tuollaisen ammattikoulussa parilla kympillä ja auton
ajettavuus parani havaittavasti, vaikka mitään ongelmaa ei ollutkaan.
Reilulla 50:llä sen olisi teettänyt myös joissain autokorjaamoissa.
Joakim
Tietysti voi johtua. Suorastaan tyypillist� p��llekk�isten
kolmiotukivarsien ja/tai kevyen auton tapauksessa.
--
Byrgcn hgryvnf.
Jos auraus/haritus annetaan kulmana, niin se tarkoittaa yksitt�isen
py�r�n kulman poikkeamaa auton suorasta keskilinjasta.
Jos auraus/haritus annetaan mittana, niin olen ymm�rt�nyt, ett� se
tarkoittaa vanteen etu- ja takareunojen et�isyyksien eroa auton
keskilinjasta.
Tuossa Juhan mainitsemassa tapauksessa arvot olivat 0 deg 10' toe-out
ja 1.0mm +- 0.5mm. 13" vanteella etureuna k��ntyy keskilinjasta (0,5 *
sin(kulma) * 13 * 25.4 = 0,48 mm ulos ja takareuna 0,48 mm ulos.
Reunojen et�isyyksien ero keskilinjasta on siis 0,96 mm, joka aika hyvin
osuu tuohon 1.0 mm arvoon.
---
Olli
Ok. Tarkasti sanoen kirjasta l�ytyi arvot ohjaustehostimella
varustettuun autoon aurauskulma on 0 deg 10' toe-in ja ilman
ohjaustehostinta toe-out. Eli ilman tehostinta laitetaan haritusta ja
tehostimen kanssa aurausta. Pit�nee viikonloppuna viel� mitata vaikka
taidan kuitenkin lopuksi vied� korjaamoon mittaukseen. Mit�s iloa omasta
autosta on jos ei sit� itse r�pell�?
Vianor tsekkasi arvot autodatasta valmistusnumeron perusteella ja
laittoi 12' min haritusta molempiin etupy�riin. Niin ett� saattaa
huoltokirjojenkin ohjearvot vaihdella.