Honda Accord K20A6 venttiilinvälykset
Markus Konster
Venttiilin välysten tarkistus olisi edessä K20A6 koneiseen Hondaan,
mutta mitta-arvoja en ole löytänyt. Tuntuu olevan hyvin salaista tietoa.
Tietääköhän joku mistä mahtaisi löytyä, jos ei suoraan takataskusta joltain?
--
Markus
Markus Konster
>
> Venttiilin välysten tarkistus olisi edessä K20A6 koneiseen Hondaan,
Niin tuo on tosiaan vm 2004 Accord 2.0i, jos helpottaa asiaa mitenkään.
--
Markus
unique
valve clearence -inlet 0,21-0,25mm cold
valve clearance -exhaust 0,28-0,32mm cold
tommoi tais autodata kertoilla, jos en nyt ihan silmät ummessa sitä taas
katellut.
Unknown
hydraulinen=ei voi eikä tarvi säätää.
--
http://www.76s.net/
ihmistä syrjivä ajatus on dierctiivien tärkein pointti.
Jan
Kylla 2004 mallissa on jo oltava hydrauliset nostajat. Ne yleistyi jo
pitkalti 90 luvun puolella ellei jo 80 luvun lopulla.
Siita huolimatta, on niihinkin olemassa ohjearvo perusasetukselle.
Yleensa menee niin etta ensin saadetaan nollaan, ja siita sitten 1-2
kierrosta kiinnipain. Tama olettaa etta nostajat on pumpattu tayteen
oljya eli konetta on kaytetty ainakin hiukan juuri ennen saatoa. Jotkut
rotiskot saadetaan koneen kaydessa. Yleensa ne eivat tarvitse mitaan
saatoa, ellei venttiilikoneiston osat ole olleet purettuna.
Jan
JPR
> pitkalti 90 luvun puolella ellei jo 80 luvun lopulla.
> Siita huolimatta, on niihinkin olemassa ohjearvo perusasetukselle. Yleensa
> menee niin etta ensin saadetaan nollaan, ja siita sitten 1-2 kierrosta
> kiinnipain. Tama olettaa etta nostajat on pumpattu tayteen oljya eli
> konetta on kaytetty ainakin hiukan juuri ennen saatoa. Jotkut rotiskot
> saadetaan koneen kaydessa. Yleensa ne eivat tarvitse mitaan saatoa, ellei
> venttiilikoneiston osat ole olleet purettuna.
>
> Jan
Venttiilien välyksiin liittyvä kysymys: Luin jostain
moottorinkorjauskirjasta että 0.01mm välys vastaa yhtä astetta venttiilin
ajoituksessa ja että venttiilit tulisi siksi pyrkiä säätämään mahdollisimman
tarkasti ohjearvoon. Mutta esim pösö antaa +-0.05mm toleranssin ventiilin
välyksille eli vielä 10 asteen ero venttiilien ajoituksissa on ok?? Eikö
tuommonen ala tuntumaan moottorin käynnissä?
-JP
Jan
Ei tunnu.
Jan
JPR
>> moottorinkorjauskirjasta että 0.01mm välys vastaa yhtä astetta venttiilin
>> ajoituksessa ja että venttiilit tulisi siksi pyrkiä säätämään
>> mahdollisimman tarkasti ohjearvoon. Mutta esim pösö antaa +-0.05mm
>> toleranssin ventiilin välyksille eli vielä 10 asteen ero venttiilien
>> ajoituksissa on ok?? Eikö tuommonen ala tuntumaan moottorin käynnissä?
>>
>> -JP
>
> Ei tunnu.
>
> Jan
Ok. Kiitos vastauksesta, ei noihin opuksiin näköjään voi täysin luottaa.
Teoria on yksi asia ja käytäntö toinen..
-JP
Markus Konster
> Krisse wrote:
>> Ainakin toi mun 1 työsuhde-etuohjelma sanoo että venttiilin välys on
>> hydraulinen=ei voi eikä tarvi säätää.
>>
>
> pitkalti 90 luvun puolella ellei jo 80 luvun lopulla.
On tuossa Accordissa ainakin vielä ihan ruuvisäädöt keinuvipujen päässä.
Kiitokset uniquelle säätöarvoista.
Kyllähän tuota hydraulista säätöä joillakin merkeillä on ahkerasti
käytetty, mutta ei se mitenkään parempi tai nykyaikaisempi vaihtoehto
ole. Vanhemmiten oikeastaan huonompikin, kun "säätösylinterit" väleentyy
ja juuttuilevat. Onhan siinä se huoltovapaus etuna ja vähemmän
säätötyötä moottoria kasatessa. Siksi siihen kai on siirrytty, koska
raha ratkaisee monessakin kohtaa.
--
Markus
Sami Setälä
> käytetty, mutta ei se mitenkään parempi tai nykyaikaisempi vaihtoehto
> ole. Vanhemmiten oikeastaan huonompikin, kun "säätösylinterit"
> väleentyy ja juuttuilevat. Onhan siinä se huoltovapaus etuna ja
> vähemmän säätötyötä moottoria kasatessa. Siksi siihen kai on
> siirrytty, koska raha ratkaisee monessakin kohtaa.
Merkittävä syy hydraulisiin välyksensäätöihin siirtymisessä oli sen
äänettömyys. Koska siinä ei toimivana ole välystä käytännössä lainkaan, niin
sen seurauksena koneisto pitää huomattavasti vähemmän ääntä kuin
perinteinen. Toki tuo kasausvaiheen ajansäästö lienee kustannusmielessä
vaikuttanut, tosin hydraulinen voi olla rakenteena kalliimpi toteuttaa.
Huoltovapauden vaikutuksesta en tiedä, asiakashan sen maksaa, ja sieltähän
sitä rahaa nyhdetään nykyään muutenkin niin törkeästi, ettei mitään rajaa.
-Sami-
Jukka T
"Sami Setälä" <samis....@gmail.com.invalid> kirjoitti
viestissä:46b0c27e$0$27850$9b53...@news.fv.fi...
Nykyaikasilla materiaaleilla ja polttoaineilla venttiilien säätötarve on
huomattavasti vähäisempää, kuin lyijybensan ja työntötankokoneiden aikoihin,
jolloin hyvdrauliset venttiilivälyksentasaimet tulivat muotiin
hiljaisuutensa ja huoltovapautensa ansiosta. Nykyaikaista palasäätöistä,
suoraan nokka-akselin päästä painavaa venttiiliä ei tarvi normaalisti säätää
edes yhtä usein, kun nokkahihnaa vaihtaa. Toki välysten tarkistus kuuluu
ainakin isoihin huoltoihin yhä useassa moottorissa.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
Kare Pietilä
> Merkittävä syy hydraulisiin välyksensäätöihin siirtymisessä oli sen
> äänettömyys. Koska siinä ei toimivana ole välystä käytännössä lainkaan, niin
> sen seurauksena koneisto pitää huomattavasti vähemmän ääntä kuin
> perinteinen. Toki tuo kasausvaiheen ajansäästö lienee kustannusmielessä
> vaikuttanut, tosin hydraulinen voi olla rakenteena kalliimpi toteuttaa.
> Huoltovapauden vaikutuksesta en tiedä, asiakashan sen maksaa, ja sieltähän
> sitä rahaa nyhdetään nykyään muutenkin niin törkeästi, ettei mitään rajaa.
Olen melko vakaasti sitä mieltä, että ainoa syy hydraulisten nostajien
yleistymiseen on valmistuskustannusten aleneminen kokoonpanotyön helpot-
tuessa. Uusista osista kootun koneiston säätäminen on työlästä ja loppu-
tulos epävarma.
Säädettävien venttiilikoneistojen meluisuus johtuu poikkeuksetta siitä,
että käytetään liian suuria säätöarvoja.
--
jre ung qra xäfr mhz onuaubs trebyyg?
Kare Pietilä
> Venttiilien välyksiin liittyvä kysymys: Luin jostain
> moottorinkorjauskirjasta että 0.01mm välys vastaa yhtä astetta venttiilin
> ajoituksessa ja että venttiilit tulisi siksi pyrkiä säätämään mahdollisimman
> tarkasti ohjearvoon. Mutta esim pösö antaa +-0.05mm toleranssin ventiilin
> välyksille eli vielä 10 asteen ero venttiilien ajoituksissa on ok?? Eikö
> tuommonen ala tuntumaan moottorin käynnissä?
Venttiilinvälyksillä on selvä vaikutus moottorin suorituskykyyn ja
huomattavan suuret välykset tuntuvat selvästi ainakin mikäli auton
suorituskyky on jo muutenkin vaatimaton. Säätöarvon toleranssi on
jotenkin ymmärrettävä palasäätöisissä vehkeissä, joissa välyksen
muuttaminen vaatii paljon työtä ja varaosia.
Aivan erityistä harkintaa tarvitaan jos käytetään yhdistelmää
ohjearvo, rakotulkki ja kulunut koneisto. Esim. jossain Opelin
kuluneessa työntötankokoneessa se huolellisesti säädetty teoreet-
tinen 0,25 on ehkä jopa pari kymppia avarampi ja koneen kolina
ja nuhaisuus sen mukainen...
Jan
Saatoruuvit loytyy monistakin hydraulisista venttiilikoneistosta.
Palasaatoiset erikseen. Joissain saadetaan keinuvivun
kiinnitysmutterilla vivun keskelta. (USA rotiskot).
Kuten jo sanoin, hydraulinenkin "huoltovapaa" koneisto vaatii ihan yhta
lailla perussaadot. Niihin ei vaan tartte koskea sitten vuosikausiin /
ikina jos ei osia pureta pois jonkun korjauksen takia.
Jan
JPR
> huomattavan suuret välykset tuntuvat selvästi ainakin mikäli auton
> suorituskyky on jo muutenkin vaatimaton. Säätöarvon toleranssi on
> jotenkin ymmärrettävä palasäätöisissä vehkeissä, joissa välyksen
> muuttaminen vaatii paljon työtä ja varaosia.
>
> Aivan erityistä harkintaa tarvitaan jos käytetään yhdistelmää
> ohjearvo, rakotulkki ja kulunut koneisto. Esim. jossain Opelin
> kuluneessa työntötankokoneessa se huolellisesti säädetty teoreet-
> tinen 0,25 on ehkä jopa pari kymppia avarampi ja koneen kolina
> ja nuhaisuus sen mukainen...
Tossa mun kinnerissä (106 Rallye 1.6) tuntuu alavääntö aika ohuelta mutta
korkemmilla kierroksilla tulee ihan mukavasti hönkyä. Ilmeisesti tohon
alavääntöön voisi saada ainakin pienen parannuksen säätämällä venat
tarkemmin, nyt ne ovat 0.05mm sisällä ohjearvosta? Vai maksaako vaivaa? Mun
täytyy kyllä harjoitella _jonkin_ verran tota hommaa että alkaa saada parin
sadasosan sisään niitä...
-JP
Sami Setälä
> Palasaatoiset erikseen. Joissain saadetaan keinuvivun
> kiinnitysmutterilla vivun keskelta. (USA rotiskot).
> Kuten jo sanoin, hydraulinenkin "huoltovapaa" koneisto vaatii ihan
> yhta lailla perussaadot. Niihin ei vaan tartte koskea sitten
> vuosikausiin / ikina jos ei osia pureta pois jonkun korjauksen takia.
Siis osa hydraulisista koneistoista vaatii perussäädön, ei läheskään kaikki.
Esim. Audin 80-luvun koneissa oli hydraulinen paininkuppi suoraan
nokka-akselin ja venttiilinvarren välissä ilman mitään säätöjä. Samoin
Opelin 8-venttiilisissä OHC-koneissa mitään perussäätöä ei tarvita, vaikka
siinä onkin keinuvipurakenne. Muistaakseni myöskään mm. Mersun 190E:n
80-luvun lopun versiossa säätöä ei ollut, ja varmaan esimerkkejä löytyisi
lisää kun vaan olisi aukonut koneita. Sama tilanne oli myös Volvon 90-luvun
lopun niissä 16v-koneissa joissa hydrauliikka oli (osa versioista oli
palasäätöisiä), eikä tuossa Rellunkaan 16v-koneiden rakenteessa mitään
erityistä perussäätöä taida olla.
-Sami-