Mintin päivitys

[Juha Häikiö]

Aiemmin Ubuntun käyttäjänä tuli tutuksi usein tapahtuva kernelin
päivitys. Myös Ubuntun version upgrade onnistui kivuttomasti.

Nyt Mint-käyttäjänä ihmetyttää asian hankaluus. Googlaaminen tuottaa
lähinnä tuloksia "if it ain't broken, don't try to fix it".

http://community.linuxmint.com/tutorial/view/2
http://furiouspurpose.me/mint-madness/

Eli samalla versiolla vuoteen 3000 asti? Tai kaikki data ulkoiselle
medialle talteen, asennus CD:ltä, käyttäjätilien uudelleenmäärittely
pisteestä nolla ja data tyhjään koneeseen takasin?

--
Juha Häikiö

[Paavo Karvonen]

Juha H�iki� wrote:
---

> Eli samalla versiolla vuoteen 3000 asti? Tai kaikki data ulkoiselle

> medialle talteen, asennus CD:lt�, k�ytt�j�tilien uudelleenm��rittely
> pisteest� nolla ja data tyhj��n koneeseen takasin?
>

En jaksa muistaa mik� karkotti pois Mintist� aika pikaisen kokeilun
j�lkeen, mutta jo kauan olen k�ytt�nyt erillist� /home -osiota joten
tarvittaessa vain uudelleen asennus ja k�ytt�j�tilien m��ritys.

Data sek� k�ytt�j�kohtaiset asetukset s�ilyv�t.

[Juha Häikiö]

Kerro ihmeessä käyttäjäkokemuksesi eli yritä muistaa mikä Mintistä
karkotti? Itsellä ainakin tökkii FF:n ja Spotifyn ajoittainen (ei
nyt pitkään aikaan) hyytyminen (ctrl+alt+tab tarpeen) ja silloin
tällöin lomakekenttien (esim. selaimen osoiterivi) taustavärin
muuttuminen mustaksi.

Wanhat roinat ovat toisella HD:llä (/stuff), kun joskus distroa
vaihdoin Fedorasta Ubuntuun, niin käyttäjätilien numeroa säätämällä
oikeudet toimivat täsmälleen.

Mutta siis: jos laittaisin Mint 14:n asennusmedian pyörimään, se
ei huomioisi koneessa olevaa käyttistä? Tai rikkoisi sen?

OpenSuse oli harkinnassa konetta asennettaessa, jos uudelleenasennukseen
paikka tulee, niin ehkäpä eri distro...



03.03.2013 07:11, Paavo Karvonen kirjoitti:

> Juha Häikiö wrote:
> ---
>> Eli samalla versiolla vuoteen 3000 asti? Tai kaikki data ulkoiselle

>> medialle talteen, asennus CD:ltä, käyttäjätilien uudelleenmäärittely

>> pisteestä nolla ja data tyhjään koneeseen takasin?
>>
>
> En jaksa muistaa mikä karkotti pois Mintistä aika pikaisen kokeilun
> jälkeen, mutta jo kauan olen käyttänyt erillistä /home -osiota joten
> tarvittaessa vain uudelleen asennus ja käyttäjätilien määritys.
>
> Data sekä käyttäjäkohtaiset asetukset säilyvät.

[Juha Häikiö]

> 03.03.2013 07:11, Paavo Karvonen kirjoitti:
>> Juha Häikiö wrote:
>> ---
>>> Eli samalla versiolla vuoteen 3000 asti? Tai kaikki data ulkoiselle
>>> medialle talteen, asennus CD:ltä, käyttäjätilien uudelleenmäärittely
>>> pisteestä nolla ja data tyhjään koneeseen takasin?
>>>
>>
>> En jaksa muistaa mikä karkotti pois Mintistä aika pikaisen kokeilun
>> jälkeen, mutta jo kauan olen käyttänyt erillistä /home -osiota joten
>> tarvittaessa vain uudelleen asennus ja käyttäjätilien määritys.
>>
>> Data sekä käyttäjäkohtaiset asetukset säilyvät.

[Sorry top-postaus, en ole muutamaan vuoteen usenettiin kirjoittanut]

[Sami Setälä]

> Aiemmin Ubuntun käyttäjänä tuli tutuksi usein tapahtuva kernelin
> päivitys. Myös Ubuntun version upgrade onnistui kivuttomasti.
>
> Nyt Mint-käyttäjänä ihmetyttää asian hankaluus. Googlaaminen tuottaa
> lähinnä tuloksia "if it ain't broken, don't try to fix it".
>
> http://community.linuxmint.com/tutorial/view/2
> http://furiouspurpose.me/mint-madness/

No ainakin tuo ensimmäinen linkkisi käsittelee Mint 8-versiosta
päivittämistä, joka on julkaistu vuonna 2009. Ei siis paljon kannata
kyseisen sivun kommentteihin kiinnittää huomiota.

Lainaus jälkimmäisestä linkistäsi:
"There are a few posts on the Mint forums hinting on using the "apt-get
dist-upgrade" command, but they all seem to come with a "will break your
system, too unreliable, that's the crap Ubuntu uses and it never works, too
dangerous it may cause your system to stop working" and similar disclaimers.
"

Mielestäni tuossa sanotaan varsin selvästi, että päivitys tapahtuu samalla
tapaa kuin ubuntussakin, ja että käyttäjät ovat vaan sitä mieltä että tuo
ubuntun päivitysprosessi on susi.

> Eli samalla versiolla vuoteen 3000 asti? Tai kaikki data ulkoiselle
> medialle talteen, asennus CD:ltä, käyttäjätilien uudelleenmäärittely
> pisteestä nolla ja data tyhjään koneeseen takasin?

Itse olen ollut siinä käsityksessä, että Mint on niin läheistä sukua
ubuntulle, että siihen pätevät pienellä soveltamisella suunnilleen kaikki
ubuntua koskevat asiat. Ja käsittääkseni tämä osittain selittää myös sitä,
miksi Mintistä erikseen keskustellaan suhteessa vähän, tai löytyy suhteessa
vähän mint-spesifejä ohjeita.

Se täytyy myöntää, että itse en ole Minttiä kertaakaan versiosta toiseen
päivittänyt, vaan olen aloittanut puhtaalta pöydältä ihan vaan säästääkseni
vaivaa (räätälöimätön kakkoskäyttis). Ubuntua joskus olen päivittänyt
versiosta toiseen, ja siitä jäi se kuva että prosessi ei välttämättä mene
niin kuin elokuvissa. Pitäisiköhän tässä oikein innostua testaamaan...

-Sami-

[PW]

3.3.2013 11:27, Sami Setälä kirjoitti:

> Itse olen ollut siinä käsityksessä, että Mint on niin läheistä sukua
> ubuntulle, että siihen pätevät pienellä soveltamisella suunnilleen
> kaikki ubuntua koskevat asiat. Ja käsittääkseni tämä osittain selittää
> myös sitä, miksi Mintistä erikseen keskustellaan suhteessa vähän, tai
> löytyy suhteessa vähän mint-spesifejä ohjeita.

Mintistä on usampia versioita. Osa om KDE-pohjaisia ja osa
Genome-pohjaisia. KDE-pohjaiset ovat lähinnä Debiania ja
Gnoeme-pohjaiset lähinnä Ubuntua.

Minulla oli asennettuna Mint13 KDE ja siihen pystyi kyllä kernelin
päivittämään, mutta Mint 14 päivitys ei siihen onnistunut, vaan se piti
tehdä ottamalla data talteen ja sitten asentaa puhtaalta pöydältä (tämä
oli Mint:n ohjeissakin).

Nämä olivat minun kokemukseni vähäisellä Linux-kokemuksella.

[Viljo Mustonen]

Sami Setälä wrote:

>> Aiemmin Ubuntun käyttäjänä tuli tutuksi usein tapahtuva kernelin
>> päivitys. Myös Ubuntun version upgrade onnistui kivuttomasti.
>>
>> Nyt Mint-käyttäjänä ihmetyttää asian hankaluus. Googlaaminen tuottaa
>> lähinnä tuloksia "if it ain't broken, don't try to fix it".
>>
>> http://community.linuxmint.com/tutorial/view/2
>> http://furiouspurpose.me/mint-madness/
>
> No ainakin tuo ensimmäinen linkkisi käsittelee Mint 8-versiosta
> päivittämistä, joka on julkaistu vuonna 2009. Ei siis paljon kannata
> kyseisen sivun kommentteihin kiinnittää huomiota.
>

Tuo on jo niin vanha versio ettei sen päivitys juuri missään distrossa
onnistu nykyiseen versioon. Jopa sen home osio voi olla yhteen sopimaton
nykyisen version kanssa. Päivitykset yleensä onnistuvat perättäisissä
versioissa. Itse en luota edes siihen, vaan asennan järjestelmä osion
aina uudestaan. Edellinen home osio toimii varmemmin. Monet ohjelmat
osaavat muuntaa omat asetustiedostonsa vanhemmasta versiosta.
Kuitenkin säilytettävistä tiedostoista on oltava kaiken varalta
backup:it.

--
Viljo

[SM]

2013-03-02, Juha Häikiö wrote:
> Aiemmin Ubuntun käyttäjänä tuli tutuksi usein tapahtuva kernelin
> päivitys. Myös Ubuntun version upgrade onnistui kivuttomasti.
>
> Nyt Mint-käyttäjänä ihmetyttää asian hankaluus. Googlaaminen tuottaa
> lähinnä tuloksia "if it ain't broken, don't try to fix it".

Suosittelen Debiania, jota pitää voida päivittää kivuttomasti versiosta
seuraavaan vuositolkulla.

> Eli samalla versiolla vuoteen 3000 asti? Tai kaikki data ulkoiselle
> medialle talteen, asennus CD:ltä, käyttäjätilien uudelleenmäärittely
> pisteestä nolla ja data tyhjään koneeseen takasin?

Klassinen Windows-metodi siis. Ei pitäisi olla tarpeen. Jos itse olisin
vastaavassa tilanteessa, loggautuisin virtuaalikonsoliin, lopettaisin
kaikki X-prosessit, login managerit yms., editoisin
/etc/apt/sources.listin uutta versiota tukevaksi, päivittäisin apt'n,
aptituden, perlin ja sen jälkeen ajaisin full-upgraden.

(Ja pitäisin sormia ristissä.)

--
:wq

[PW]

3.3.2013 13:39, SM kirjoitti:
> 2013-03-02, Juha Häikiö wrote:
>> Aiemmin Ubuntun käyttäjänä tuli tutuksi usein tapahtuva kernelin
>> päivitys. Myös Ubuntun version upgrade onnistui kivuttomasti.
>>
>> Nyt Mint-käyttäjänä ihmetyttää asian hankaluus. Googlaaminen tuottaa
>> lähinnä tuloksia "if it ain't broken, don't try to fix it".
>
> Suosittelen Debiania, jota pitää voida päivittää kivuttomasti versiosta
> seuraavaan vuositolkulla.

Mintissäkin on olemassa versiot, joita voi päivittää "mailman tappiin".
linuxmint-201204-mate-cinnamon-dvd-64bit
tai linuxmint-201204-xfce-dvd-64bit

Mikäli oikein olen ymmärtänyt, niiden asennus on hieman monimutkaisempi
toimenpide.

[Viljo Mustonen]

PW wrote:

> 3.3.2013 13:39, SM kirjoitti:
>> 2013-03-02, Juha Häikiö wrote:
>>> Aiemmin Ubuntun käyttäjänä tuli tutuksi usein tapahtuva kernelin
>>> päivitys. Myös Ubuntun version upgrade onnistui kivuttomasti.
>>>
>>> Nyt Mint-käyttäjänä ihmetyttää asian hankaluus. Googlaaminen tuottaa
>>> lähinnä tuloksia "if it ain't broken, don't try to fix it".
>>
>> Suosittelen Debiania, jota pitää voida päivittää kivuttomasti versiosta
>> seuraavaan vuositolkulla.
>
> Mintissäkin on olemassa versiot, joita voi päivittää "mailman tappiin".
> linuxmint-201204-mate-cinnamon-dvd-64bit
> tai linuxmint-201204-xfce-dvd-64bit
>

Tuossa on kyseessä SAMAN version päivityksestä, sehän onnistuu kaikissa
disroissa niin kauan kuin versiota päivitetään. Normaali versioiden päivitys
aika on yleensä luokkaa 2 vuotta. Mainitsemiasi pitkäikäisiä versioita on
luvattu päivittää muistaakseni 5 vuotta. Tuo on Linux:ista puheen ollen
varsin pitkä aika.

Nyt on ollut ymmärtääkseni puhetta päivityksestä vanhemmista versiosta
uudempiin versioihin. Tämän onnistumista on kyseenalaistettu.

--
Viljo

[Paavo Karvonen]

Juha Häikiö wrote:
>> 03.03.2013 07:11, Paavo Karvonen kirjoitti:
>>> Juha Häikiö wrote:
>>> ---

----

>>> En jaksa muistaa mikä karkotti pois Mintistä aika pikaisen kokeilun
>>> jälkeen, mutta jo kauan olen käyttänyt erillistä /home -osiota joten
>>> tarvittaessa vain uudelleen asennus ja käyttäjätilien määritys.
>>>
>>> Data sekä käyttäjäkohtaiset asetukset säilyvät.
>
> [Sorry top-postaus, en ole muutamaan vuoteen usenettiin kirjoittanut]
>
> 03.03.2013 08:54, Juha Häikiö kirjoitti:
> > Kerro ihmeessä käyttäjäkokemuksesi eli yritä muistaa mikä Mintistä
> > karkotti? Itsellä ainakin tökkii FF:n ja Spotifyn ajoittainen (ei
> > nyt pitkään aikaan) hyytyminen (ctrl+alt+tab tarpeen) ja silloin
> > tällöin lomakekenttien (esim. selaimen osoiterivi) taustavärin
> > muuttuminen mustaksi.

Jos oikein muistan niin huomasin joko päivityksessä tai muuten vaan
kokeillessani uudempaa Minttiä että se Ubuntumainen käyttöliittymä alkoi
kummitella siinäkin. Unify, unity, no joku Un(useable).. kuitenkin.

Mate hoiti homman kotiin, mutta vain osittain.

Enkä löytänyt riittävästi lisäarvoa aitoon Debianiin verrattuna.
Joitain ei-niin-avoimia softia muistaakseni sai helpommin mukaan mutta
eivät olleet riittävä syy pitää 'listalla'.

....

> jos uudelleenasennukseen paikka tulee, niin ehkäpä eri distro...

No jos kokemus Mintistä niin aito Debian on luonteva jatko.
Itse olen kahden vaiheilla, joko ottaisi seiskan ihan päivittäiseen
käyttöön. (Tosin, työpöytä on pitänyt siihenkin vaihtaa.)

Mutta koska käytössäni ei ole mitään perin eksoottista/uutta rautaa niin
ei ole varsinaisesti tarvetta vaihtaa.

[Donkey Hottie]

Minulla on Mint 13 menossa, ja kun se on LTS, niin ei tulisi pieneen
mieleenikään päivittää sitä versioon 14, joka menee jo 6kk päästä vanhaksi.

Päivitän aikanaan 13:n seuraavaan LTS-versioon, jos sellaista enää
tulee. Jos tulee rullaava release, niin siihen sitten. Sellaistakin on
ilmassa.

--

Q: What's tiny and yellow and very, very, dangerous?
A: A canary with the super-user password.

[Juha Häikiö]

Nimenomaan LTS-release on aikomus valita. Ehkä sitten Mint 15, tai aito
Debian ja säätää epävapaat kilkkeet manuaalisesti. Tai ehkä Gentoo,
kuten eräs ex-kollega-wizard suositteli :D

Kiitoksia vastanneille, en taida asian suhteen hötkyillä.

--
Juha Häikiö

[Hannu Vuolasaho]

On 2013-03-03, Juha Häikiö <juha....@stuk.fi> wrote:
>
> Nimenomaan LTS-release on aikomus valita. Ehkä sitten Mint 15, tai aito
> Debian ja säätää epävapaat kilkkeet manuaalisesti. Tai ehkä Gentoo,
> kuten eräs ex-kollega-wizard suositteli :D

Jos nyt välttämättä haluat käännellä ohjelmia. Kuitenkin säätämisen,
pöljyyksien pakottamisen ja murheiden määrä on mielestäni optimoitu
Archissa. pacman -Suy ja diffpac perään ja jos kerneli päivittyi niin
reboot.

Rullaileva distro ja softa on kohtuu tuoretta, eikä mitään suuria
ällötyksiä ole. Systemd on ainoa iljetys, mutta senkin huomaa kohtuu
mukavaksi iljetykseksi. Pöytäkone arpoo POSTissa 22 sekuntia ja 4
sekuntia päälle niin ollaan loginissa.

Ja tulee muuten vuosien takaakin tähän päivään. Juuri
päivitin yhden koneen, joka oli ollut pari vuotta irti sähköistä.
Rumastihan tuo on vielä asennuksessa, mutta rc.conf ja muut roskat kyllä
sieltä pitää pois siivota.

Työpöydällä on itsellä LXDE ja läppärissä pelkkä X ja ikkunamanagerina
ratpoison. Siihen kun heittää Lyxin, Firefoxin ja Emacsin niin tuolla
tekee melkein mitä vain.

Ja kehun vielä lopuksi arch linuxin wikin. Se on hyvä.

Hannu Vuolasaho

[Teemu Likonen]

Paavo Karvonen kirjoitti 3.3.2013 klo 16.14:

> Enkä löytänyt riittävästi lisäarvoa aitoon Debianiin verrattuna.
> Joitain ei-niin-avoimia softia muistaakseni sai helpommin mukaan mutta
> eivät olleet riittävä syy pitää 'listalla'.

Vuosia sitten Debiania ei kannattanut käyttää, koska se oli liian vaikea
tavalliselle ihmiselle ja siinä oli liian vanhoja ohjelmia. Haluan
päivittää tietoni: mitkä ovat nykyaikana syitä, miksi Debiania ei
kannata käyttää tai ei käytetä?

[Sami Setälä]

>> Enk� l�yt�nyt riitt�v�sti lis�arvoa aitoon Debianiin verrattuna.

>> Joitain ei-niin-avoimia softia muistaakseni sai helpommin mukaan mutta

>> eiv�t olleet riitt�v� syy pit�� 'listalla'.
>
> Vuosia sitten Debiania ei kannattanut k�ytt��, koska se oli liian vaikea
> tavalliselle ihmiselle ja siin� oli liian vanhoja ohjelmia. Haluan
> p�ivitt�� tietoni: mitk� ovat nykyaikana syit�, miksi Debiania ei
> kannata k�ytt�� tai ei k�ytet�?

Ainakin minun mielikuvani Debianista vastaa t�ysin tuota kuvaustasi.
Testasin jotain 6.0.x-versiota joskus tuossa reilu vuosi sitten, ja
h�mm�styin miten "uusi" distro voi olla kokemuksena kuin olisi palannut
ajassa kymmenen vuotta taaksep�in. Pit�isi varmaan tutustua tuohon
testing-tilaiseen seiskaan, ett� onko se l�hestynyt yht��n t�t� p�iv��,
mutta liikoja en odota. Mielest�ni Debianin oma versiosivu kiteytt�� asian
itsekin jo aika selv�ksi....

http://www.debian.org/releases/

Sivu nimitt�in sanoo, ett� "testing"-versio sis�lt�� "more recent versions
of software". Eli ett� testiversiossa on "ajantasaisemmat" softat. Ei
suinkaan ajantasaiset viel� edes siin�k��n, puhumattakaan stable-versiosta.

-Sami-

[Teemu Likonen]

Sami Setälä kirjoitti 4.3.2013 klo 22.00:

> Testasin jotain 6.0.x-versiota joskus tuossa reilu vuosi sitten, ja

> hämmästyin miten "uusi" distro voi olla kokemuksena kuin olisi
> palannut ajassa kymmenen vuotta taaksepäin.

Kiitokset. Mistä kaikesta tuo kokemus syntyy?

Olen käyttänyt melkein aina Debianin vakaata versiota, eli on versio
6.0.7. Tässä on kyllä upouusi Herbstluftwm-ikkunointi ja GNU Emacs.
Molemmat on käännetty lähdekoodista. Pari muutakin ohjelmaa käännän
lähdekoodista, mutta ne eivät liity käyttöympäristöön.

Yleensä kun olen päivittänyt Debianin uudempaan versioon, en ole
huomannut juuri mitään muutosta. Olenko jämähtänyt johonkin muinaiseen
kehitysvaiheeseen, vai onko käyttöympäristöni sellainen, ettei siinä
nykyajan kehitys näy?

http://www.iki.fi/tlikonen/pics/desktop.jpg

[SM]

2013-03-04, Teemu Likonen wrote:
> Vuosia sitten Debiania ei kannattanut käyttää, koska se oli liian vaikea
> tavalliselle ihmiselle ja siinä oli liian vanhoja ohjelmia. Haluan
> päivittää tietoni: mitkä ovat nykyaikana syitä, miksi Debiania ei
> kannata käyttää tai ei käytetä?

Jos ei pelkää komentoriviä ja osaa lukea man-sivuja, ei Debianin
asentaminen, konffaaminen ja käyttö mitään rakettitiedettä ole. Jotkut
osaavat hoitaa käytön jopa terminaaliin koskematta.

Monet Debiania "arkikoneellaan" pyörittävät käyttävät suosiolla
Testing/Unstable -yhdistelmää tai puhdasta Unstablea. Toki Stablellakin
pärjää, jos ei ole niin "shiny new shit":n perään.

Monilla on varmaan yllämainitun kaltaisia ennakkokäsityksiä Debianin
"vaikeudesta" ja pakettien vanhuudesta. Harhaluulot ovat käsittääkseni
yleensä se suurin syy miksi Debianilla on moinen maine. Kannattaa
kokeilla itse ja yllättyä.

--
:wq

[Hannu Vuolasaho]

On 2013-03-05, Teemu Likonen <tlik...@iki.fi> wrote:
> Kiitokset. Mistä kaikesta tuo kokemus syntyy?

Se syntyy kelloista ja pilleistä.Muistikepit mounttaavat itse itsensä,
ohjelmat avautuvat automagialla ja muuta sellaista. Mistä ATK muka voi
tietää millä haluan jonkun PDF:n avata. Evince, pdfview, gimp... Siksi
se ei avaakaan.

>
> Olen käyttänyt melkein aina Debianin vakaata versiota, eli on versio
> 6.0.7. Tässä on kyllä upouusi Herbstluftwm-ikkunointi ja GNU Emacs.

No emacs tarvitsee olla uusi, mutta miltei saman tempun olisit voinut
tehdä rotanmyrkyllä. Ja ratpoisonista on tullut edellinen versio 2009.

Eri asia on sitten, jos on jotain kehnoa rautaa niin sitten tarvitaan
oikeasti tuoretta kerneliä ja kaikkea sellaista palikkaa, että maailma
toimii.

Muuten voi ihan hyvin ajella vaikka kymmenen vuotta vanhaa järjestelmää,
jos se toimii eikä vuoda kuin seula.

> Yleensä kun olen päivittänyt Debianin uudempaan versioon, en ole
> huomannut juuri mitään muutosta. Olenko jämähtänyt johonkin muinaiseen
> kehitysvaiheeseen, vai onko käyttöympäristöni sellainen, ettei siinä
> nykyajan kehitys näy?

Nykyajan ADHD pitää kaikkien vilkkua, pomppia ja tapahtua juuri
hetikohta nyt. Ihmisten ATK:n käyttö on vain kieroutunut tyhjäksi hiiren
heilutteluksi, jotta mitään tuottavaa ei oikeastaan synny.

Ihmiset, jotka näkevät läppärini näytön, kysyvät helposti, että onko tuo
noin mopo kone, kun ratpoison ja twm on käytössä. Vastaus on tietenkin,
että kyllä. Ei mene ikuinen silmukka alta viiden minuutin.

Tein pienen apuohjelman ja käytin cursesia. Se on porttautuu helposti
winkkariin ja toimii linuxissa. Loppukäyttäjä heilutti hiirtä
sekopäisesti ja normaalista tavoistaan poiketen.

Astuin ATK:n puikkoihin, tervehdin tietokonetta Start trekistä tutulla
tavalla ja sanoin Hello Computer hiireen. Sen jälkeen aloin esittelemään
häkkyräni toimintoja.

Eka tuomio oli ohjelman olevan täysin kehno. Viikon päästä kun tarjosin
pienet bugikorjaukset siihen oli käyttöliittymä opittu ja kuukauden
päästä kehuttiin kuinka nopea se onkaan ja tuottava.

Hannu Vuolasaho

[SM]

2013-03-04, Sami Setälä wrote:
> Pitäisi varmaan tutustua tuohon testing-tilaiseen seiskaan, että onko
> se lähestynyt yhtään tätä päivää, mutta liikoja en odota.

Itse mixed testing/unstable -yhdistelmää vuodesta 2008 käyttäneenä ei
ole kertaakaan tullut "ei-tämänpäiväinen" olo.

> Sivu nimittäin sanoo, että "testing"-versio sisältää "more recent versions
> of software". Eli että testiversiossa on "ajantasaisemmat" softat. Ei
> suinkaan ajantasaiset vielä edes siinäkään, puhumattakaan stable-versiosta.

SNS-oireyhtymä (Shiny New Shit Syndrome) voi rajusti epävakauttaa
tietokonettasi.

--
:wq

[Kari Jarvinen]

SM <kas...@ne-spamon.gmail.com> wrote:
> Monet Debiania "arkikoneellaan" pyï¿œrittï¿œvï¿œt kï¿œyttï¿œvï¿œt suosiolla
> Testing/Unstable -yhdistelmￜￜ tai puhdasta Unstablea. Toki Stablellakin
> pￜrjￜￜ, jos ei ole niin "shiny new shit":n perￜￜn.

Olen kￜyttￜnyt stablea jostakin 90-luvun lopulta asti, enkￜ ihan
pienellￜ suostuttelulla vaihtaisi pois. Tￜmￜ on vakaudessaan ja
suoraviivaisuudessaan ihan omaa luokkaansa.

Ne pari-kolme shiny new shit -pakettia (mm. Iceweasel) tulee
backportseista.

Toisaalta en varmaan suosittelisi tￜtￜ kenellekￜￜn ensimmￜistￜ
Linuxiaan asentavalle, ellei vieressￜ ole jatkuvasti joku kokeneempi
kￜdestￜ pitelemￜssￜ.

--
NP: -

[SM]

2013-03-05, Kari Jarvinen wrote:
> SM <kas...@ne-spamon.gmail.com> wrote:

>> Monet Debiania "arkikoneellaan" pyörittävät käyttävät suosiolla

>> Testing/Unstable -yhdistelmää tai puhdasta Unstablea. Toki Stablellakin
>> pärjää, jos ei ole niin "shiny new shit":n perään.
>
> Olen käyttänyt stablea jostakin 90-luvun lopulta asti, enkä ihan
> pienellä suostuttelulla vaihtaisi pois. Tämä on vakaudessaan ja
> suoraviivaisuudessaan ihan omaa luokkaansa.

Stable on toki stable vaikka voissa paistaisi.

> Ne pari-kolme shiny new shit -pakettia (mm. Iceweasel) tulee
> backportseista.

Tuo onkin se suositeltu tapa, jos ei halua Testing-rumbaan mukaan.

> Toisaalta en varmaan suosittelisi tätä kenellekään ensimmäistä
> Linuxiaan asentavalle, ellei vieressä ole jatkuvasti joku kokeneempi
> kädestä pitelemässä.

Pienellä varauksella olen samaa mieltä. Dilemma syntyykin lähinnä siitä
että yleensä ihan Linux-vasta-alkajalle suositellaan juurikin noita
*buntuja tai niiden pohjalle rakentuvia distroja kuten Mint:iä niiden
"helppokäyttöisyytensä" vuoksi.

Sitten joku prakaa, päivitys rikkoo jotain yms, jolloin aloittelija- ja
käyttäjäystävällisyys alkavat olla pelkkää sanahelinää, kirotaan "sitä
Linuksia jonka piti olla vakaa ja särkymätön". Tarvitaan yleensä jonkun
kokeneemman apua, tai jos ei Linux-osaajaa ole tuttavapiirissä,
jatketaan wanhalla kunnon Windowsilla.

Sen sijaan jos joku kokenut olisi ensin valottanut perusasioita, ja
hoitanut yhdessä tulevan käyttäjän kanssa asennuksen (oli se Debian,
Slackware tai joku muu paikkansa lunastanut distro) ja käyttöönoton;
näyttänyt miten päivitetään käyttis, mitä tehdä mahdollisen
ongelmatilanteen ilmaantuessa jne., olisi käyttäjällä paljon paremmat
mahdollisuudet ylipäätään GNU/Linux-pohjaisten ympäristöjen omaksumiseen.

Vaan onko tuo dilemma ollenkaan, voisi kysyä yhtä hyvin.

--
:wq

[Donkey Hottie]

Itse olen käyttänyt Linukseja 1994 alkaen, mutta vain serverissä, kunnes
vuosi sitten innostuin laittamaan Mintin ihan rautaankin (olin
kylläkokeillut ja käyttänyt muitakin GUI:lla virtuaalikoneissa, mutta en
tykännyt ja Windows sai olla Desktoppina) kun se tuntui ensi kertaa
kelvolliselta.

Debiania en viitsisi millään laittaa työpöytään, on niin antiikkisen
oloinen. Eli kyllä mulle shelli menee missä vaan, mutta GUI:n kanssa en
jaksa värkätä, se toimii Mintissä hyvin. Mulla on tässä Gnome3 + Cairo
Dock ja hyvä peli on.


--

They spell it "da Vinci" and pronounce it "da Vinchy". Foreigners
always spell better than they pronounce.
-- Mark Twain

[SM]

2013-03-05, Donkey Hottie wrote:
> Debiania en viitsisi millään laittaa työpöytään, on niin antiikkisen
> oloinen. Eli kyllä mulle shelli menee missä vaan, mutta GUI:n kanssa
> en jaksa värkätä, se toimii Mintissä hyvin. Mulla on tässä Gnome3 +
> Cairo Dock ja hyvä peli on.

En tajua mikä Debianista tekee joillekin antiikkisen oloisen. Samat (tai
ainakin hyvin lähellä olevat) Gnome-kolmonen ja Cairo Dock sieltä
löytyy. Jos kyseessä on Cinnamon, niin sekin löytyy unstable
repositorysta.

Mutta kukin taaplaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Eikä siinä mitään,
hyvä niin.

--
:wq

[Kari Jarvinen]

SM <kas...@ne-spamon.gmail.com> wrote:
> En tajua mikä Debianista tekee joillekin antiikkisen oloisen.

Debianin oletustyöpöytä (Gnome) on ehkä vähän askeettisen oloinen,
mutta en minäkään oikein ymmärrä miten tämä stablesta löytyvä
käyttämäni KDE4 on pääosiltaan sen antiikkisempi, kuin muissakaan
distroissa.

--
NP: -

[Viljo Mustonen]

Kari Jarvinen wrote:

> SM <kas...@ne-spamon.gmail.com> wrote:

>> En tajua mikￜ Debianista tekee joillekin antiikkisen oloisen.
>
> Debianin oletustyￜpￜytￜ (Gnome) on ehkￜ vￜhￜn askeettisen oloinen,
> mutta en minￜkￜￜn oikein ymmￜrrￜ miten tￜmￜ stablesta lￜytyvￜ
> kￜyttￜmￜni KDE4 on pￜￜosiltaan sen antiikkisempi, kuin muissakaan
> distroissa.
>

Mikￜ KDE4 versio se on?

--
Viljo

[Kari Jarvinen]

Viljo Mustonen <viljo.m...@pp.inet.fi> wrote:
>> mutta en minäkään oikein ymmärrä miten tämä stablesta löytyvä
>> käyttämäni KDE4 on pääosiltaan sen antiikkisempi, kuin muissakaan

> Mikä KDE4 versio se on?

4.4.5 näyttäisi olevan.

Joo, niitä on uudempia, mutta ovatko ne oleellisesti niin paljon
uudempia, että tämä ko. versio tuntuu antiikkiselta.

--
NP: -

[Viljo Mustonen]

Kari Jarvinen wrote:

> Viljo Mustonen <viljo.m...@pp.inet.fi> wrote:

>>> mutta en minￜkￜￜn oikein ymmￜrrￜ miten tￜmￜ stablesta lￜytyvￜ
>>> kￜyttￜmￜni KDE4 on pￜￜosiltaan sen antiikkisempi, kuin muissakaan

>> Mikￜ KDE4 versio se on?
>
> 4.4.5 nï¿œyttï¿œisi olevan.
>

> Joo, niitￜ on uudempia, mutta ovatko ne oleellisesti niin paljon
> uudempia, ettￜ tￜmￜ ko. versio tuntuu antiikkiselta.
>

Minulla on openSUSE 11.4:ssￜ KDE 4.6.4. Kun sitￜ vertaa
openSUSE 12.3 RC2:n KDE 4.10.0:aan, mitￜￜn oleellista
(ainakaan ole huomannut) kￜyttￜￜn liityvￜￜ parannusta ole
tullut. Edes Kmailin bugit ja "ominaisuudet" eivï¿œt ole
oleellisesti korjaantuneet, oikeastaan lisￜￜntyneet.
Tￜllￜ nￜkymￜllￜ en nￜe mitￜￜn erityistￜ syytￜ pￜivittￜￜ.
Seurailen vain edistymisen kehitystￜ. :)

--
Viljo

[Kari Jarvinen]

Viljo Mustonen <viljo.m...@pp.inet.fi> wrote:
> Minulla on openSUSE 11.4:ssￜ KDE 4.6.4. Kun sitￜ vertaa
> openSUSE 12.3 RC2:n KDE 4.10.0:aan, mitￜￜn oleellista
> (ainakaan ole huomannut) kￜyttￜￜn liityvￜￜ parannusta ole
> tullut.

Juu. Itsekin tiedￜn, ettￜ KDE 4.6:ssa olisi pari sellaista bugia tai
"ominaisuutta" korjattuna, jotka ilmenevￜt tￜssￜ Squeezen KDE 4.4:ssￜ,
mutta ne ovat sen verran harmittomia, ettￜ ei ole ollut pakottavaa
tarvetta siirtyￜ Wheezyyn ennen kuin se on oikeasti stable.

--
NP: -

[Teemu Likonen]

Hannu Vuolasaho kirjoitti 5.3.2013 klo 13.47:

> Ihmisten ATK:n käyttö on vain kieroutunut tyhjäksi hiiren
> heilutteluksi, jotta mitään tuottavaa ei oikeastaan synny.

Ehkäpä niin. Olen omasta mielestäni jatkuvasti hionut tietokoneen
käyttöä tehokkaammaksi. Tehokkuus tarkoittaa parhaimpien ohjelmien
käyttämistä, erilaisten automaattisuutta lisäävien skriptien tekemistä
sekä tietysti nopeatoimisen käyttöliittymän rakentamista.

- kaksi 16:9-näyttöä
- Debianin vakaa versio (nyt 6.0.7)
- Herbstluftwm (ikkunointi)
- GNU Emacs
* lähes kaikki tekstinkäsittely
* sähköposti
* uutisryhmät
* XeLaTeX
* kalenteri
* kirjanpito (myös työasiat)
* irc
* ...
- Firefox
- XTerm + Screen

Tällainen nörttihenkinen työ- ja harrastusympäristön tehostaminen lienee
myös ymmärrettävissä kehitykseksi. Se on toki ihan eri kehitystä, kuin
mistä IT-alan tulevaisuusinnovaatiokonferensseissa puhutaan.

[Teemu Likonen]

Hannu Vuolasaho kirjoitti 5.3.2013 klo 13.47:

> Ihmisten ATK:n k�ytt� on vain kieroutunut tyhj�ksi hiiren
> heilutteluksi, jotta mit��n tuottavaa ei oikeastaan synny.

Ehk�p� niin. Olen omasta mielest�ni jatkuvasti hionut tietokoneen
k�ytt�� tehokkaammaksi. Tehokkuus tarkoittaa parhaimpien ohjelmien
k�ytt�mist�, erilaisten automaattisuutta lis��vien skriptien tekemist�
sek� tietysti nopeatoimisen k�ytt�liittym�n rakentamista.

- kymmensormij�rjestelm�
- kaksi 16:9-n�ytt��

- Debianin vakaa versio (nyt 6.0.7)
- Herbstluftwm (ikkunointi)
- GNU Emacs

* l�hes kaikki tekstink�sittely
* s�hk�posti
* uutisryhm�t
* XeLaTeX
* kalenteri
* kirjanpito (my�s ty�asiat)

* irc
* ...
- Firefox
- XTerm + Screen

T�llainen n�rttihenkinen ty�- ja harrastusymp�rist�n tehostaminen lienee
my�s ymm�rrett�viss� kehitykseksi. Se on toki ihan eri kehityst�, kuin
mist� IT-alan tulevaisuusinnovaatiokonferensseissa puhutaan.

[Paavo Karvonen]

Kuten joku mainitsi, jokainen tyylillään.
Minulla oli yksi ensimmäisiä askareita seiskaa kokeillessani löytää
siihen uusi työpöytä - ja toistaiseksi Mate on valintani.

[Paavo Karvonen]

Teemu Likonen wrote:
----

> Tällainen nörttihenkinen työ- ja harrastusympäristön tehostaminen lienee
> myös ymmärrettävissä kehitykseksi. Se on toki ihan eri kehitystä, kuin
> mistä IT-alan tulevaisuusinnovaatiokonferensseissa puhutaan.

Mitä ilmeisimmin juhlapuheiden sanonta "tietoyhteiskunta" tarkoitaakin
"digitaalisen viihteen yhteiskunta".

Mihin muuhun sitä "sadan megan nettiyhteyttä" muuten tarvittaisiin?

[Donkey Hottie]

Teen töitä kotoa käsin, ja kyllä sadan megan nettiyhteys olisi poikaa
myös kotona. Joudun tuuppaaman isoja .war paketteja firman ja
asioikkaiden koneille monta kertaa päivissä, ja työn teko muutenkin
vaatii jatkuvaa kommunikointia oman ja firman palvelimen välillä
SSH-tunnelin yli.

Nopeus olisi plussaa, nyt ei ole kuin 10 alas, ja mikä pahinta, vain 1 ylös.

--

The whole world is a tuxedo and you are a pair of brown shoes.
-- George Gobel

[Sami Setälä]

>> Testasin jotain 6.0.x-versiota joskus tuossa reilu vuosi sitten, ja
>> hämmästyin miten "uusi" distro voi olla kokemuksena kuin olisi
>> palannut ajassa kymmenen vuotta taaksepäin.
>
> Kiitokset. Mistä kaikesta tuo kokemus syntyy?

Hyvä kysymys, ja vaikea vastattava. Asennusprosessi ainakin kokonaisuutena
on sellainen ettei tavallinen ihminen selviä siitä ilman hermoromahdusta ja
epätoivoa, kun käyttäjä laitetaan päättämään ihan kummallisia asioita (esim
merkistö utf/iso jne) Visuaalinen ilme on jokseenkin vanhanaikainen, tosin
yksinkertainen ja enemmän makuasia. Mutta antiikkiset sovellusversiot ovat
kyllä yksi hämmennyksen aihe. Testasin ihan tätä viestiä varten tuota
6.0.7-versiota, ja kyllä esimerkiksi tuo Iceweaselin 3.5.x-versio vuodelta
2011 on jotain käsittämätöntä, samoin OpenOfficen versio 3.2.1 taitaa olla
vuodelta 2010. Vaikka linux-maailmassa ei tarvitse ihan niin paranoidi
noille tietoturvauhkille olla kuin windowsissa, niin jotain rajaa...

> Olen käyttänyt melkein aina Debianin vakaata versiota, eli on versio
> 6.0.7. Tässä on kyllä upouusi Herbstluftwm-ikkunointi ja GNU Emacs.
> Molemmat on käännetty lähdekoodista. Pari muutakin ohjelmaa käännän
> lähdekoodista, mutta ne eivät liity käyttöympäristöön.

Se että tiedät mitä lähdekoodista kääntäminen tarkoittaa, käytät (tai edes
pystyt käyttämään) Emacsia muodostaa ainakin minulle välittömästi
mielikuvan, ettet ole kovin otollinen henkilö arvioimaan järjestelmän
soveltuvuutta tavalliselle tumpelokäyttäjälle. Enkä tarkoita tätä pahalla
tai pidä tuota suinkaan negatiivisena asiana sinänsä. Itsekään en toki
sikäli ole kovin "tavis" arvioimaan asioita, että olen kuitenkin tehnyt
kohta 15v töitä ison windows-ympäristön ylläpitäjänä, ja siinä sivussa
yleisen harrastuneisuuden ja osin työtehtävien sivussa pakostakin
linux-osaamista jonkin verran hankkinut. Historia toki juontaa muutenkin
vahvaan harrastuspohjaan jo dos-aikakaudelle.

Mutta kun ilman lähtötietoja kysytään että mitä jakelua kannattaa käyttää
niin ainakin minä arvioin asiaa vahvasti peruskäyttäjän näkökulmasta. Eli
tarvitseeko asennuksessa osata klikata muuta kuin pari kertaa ok, onnistuuko
flashin, javan, adobe readerin yms asennus suoraan graafisesta
paketinhallinnasta ilman armotonta googletusta, onnistuuko
tietoturvapäivitysten asennus siten että järjestelmä suosittelee mitä
pitäisi asentaa ja käyttäjä painaa ok ja boottaa lopuksi koneen, jne... Tai
miten helppoa on saada se oma valokuva kameran kortilta koneelle, kenties
asettaa se työpöydän taustakuvaksi, miten vaihdetaan työpöydän teema
olohuoneen sisustuksen väriin sopivaksi jne... Siis asioita joita se
tietokoneista vähääkään kiinnostumaton 30-50-vuotias tavallinen ihminen
haluaa koneellaan keskimäärin tehdä nettipankin tai facebookin lisäksi.

-Sami-

[Eero Häkkinen]

Sami Setälä kirjoitti:

> Mutta antiikkiset
> sovellusversiot ovat kyllä yksi hämmennyksen aihe. Testasin ihan tätä
> viestiä varten tuota 6.0.7-versiota, ja kyllä esimerkiksi tuo Iceweaselin
> 3.5.x-versio vuodelta 2011 on jotain käsittämätöntä, samoin OpenOfficen
> versio 3.2.1 taitaa olla vuodelta 2010. Vaikka linux-maailmassa ei
> tarvitse ihan niin paranoidi noille tietoturvauhkille olla kuin
> windowsissa, niin jotain rajaa...

Pidä vaan noita sovellusversioita antiikkisina, mutta älä sekoita version
antiikkisuutta ja tietoturvapäivitysten puuttumista keskenään.

Debian 6.0 Squeezen Iceweaselin viimeisin tietoturvapäivitys (3.5.16-20) on
joulukuulta 2012 (ei vuodelta 2011) ja OpenOffice.orgin viimeisin
tietoturvapäivitys (1:3.2.1-11+squeeze8) on lokakuulta 2012 (ei vuodelta
2010).

Debianin vakaaseen julkaisuun tulee siis kyllä tietoturvapäivityksiä mutta
ei uusia ominaisuuspäivityksiä. Julkaisu on siis vakaa siinä merkityksessä,
että se ei muutu. Vain viat korjataan.

[Viljo Mustonen]

Eero Häkkinen wrote:

>
> Debianin vakaaseen julkaisuun tulee siis kyllä tietoturvapäivityksiä mutta
> ei uusia ominaisuuspäivityksiä. Julkaisu on siis vakaa siinä
> merkityksessä, että se ei muutu. Vain viat korjataan.

Tietoturva päivitykset ovat kyllä hyvä asia.
Mutta monet ohjelmistot ovat kolmessa vuodessa kehittyneet merkittävästi.
Esimerkiksi tämän päivän LibreOfficen yhteensopivuus MS officen kanssa on
merkittävästi parempi kuin vuoden 2010 OpenOfficen.

--
Viljo

[Kari Jarvinen]

Viljo Mustonen <viljo.m...@pp.inet.fi> wrote:
> Tietoturva pￜivitykset ovat kyllￜ hyvￜ asia.
> Mutta monet ohjelmistot ovat kolmessa vuodessa kehittyneet merkittï¿œvï¿œsti.

Joo, osa stablen softista on todellakin aika antiikkisia - joillakin
mittareilla mitattuna jo julkaisupￜivￜnￜ. Omassa kￜytￜssￜni en ole
muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kuitenkaan tￜstￜ kￜrsinyt.

Mutta kuten aiemmin totesin, backportsit auttavat usean ohjelman
kanssa. Esimerkiksi Debianin Mozilla-tiimin reposta asentuu tￜllￜ
hetkellￜ Squeezeen Iceweasel 19.x.

--
NP: -

[Mikko Tuumanen]

Donkey Hottie <don...@fredriksson.dy.fi> kirjoitti 07.03.2013:
> myös kotona. Joudun tuuppaaman isoja .war paketteja firman ja
> asioikkaiden koneille monta kertaa päivissä, ja työn teko muutenkin

Jos war-paketin lähdekoodiin on tehty vain vähän muutoksia,
päivitys rsyncillä menee selvästi nopeammin kuin kokonaan kopiointi.

[Viljo Mustonen]

Miten binääri paketti. Lähettääkö rsync siitäkin vain muuttuneen osan?

--
Viljo

[Donkey Hottie]

Kysymys on binaaripaketista sovelluspalvelimelle, joka haluaa aina
kokonaisen deploy-kansioon, mistä se purkaa sen itselleen muualle.

Toki tuota voisi virittää, että olisi jossain palvelimella aina joku
mihin päivitys tehdään rsyncilla, ja se sitten ssh:n avulla kopsataan
deploy-kansioon, mutta en taida nyt alkaa tuollaista viritellä.

--

Reader, suppose you were an idiot. And suppose you were a member of
Congress. But I repeat myself.
-- Mark Twain

[Donkey Hottie]

09.03.2013 12:41, Donkey Hottie kirjoitti:
> 08.03.2013 14:38, Mikko Tuumanen kirjoitti:
>> Donkey Hottie <don...@fredriksson.dy.fi> kirjoitti 07.03.2013:
>>> myös kotona. Joudun tuuppaaman isoja .war paketteja firman ja
>>> asioikkaiden koneille monta kertaa päivissä, ja työn teko muutenkin
>>
>> Jos war-paketin lähdekoodiin on tehty vain vähän muutoksia,
>> päivitys rsyncillä menee selvästi nopeammin kuin kokonaan kopiointi.
>>
>
> Kysymys on binaaripaketista sovelluspalvelimelle, joka haluaa aina
> kokonaisen deploy-kansioon, mistä se purkaa sen itselleen muualle.
>
> Toki tuota voisi virittää, että olisi jossain palvelimella aina joku
> mihin päivitys tehdään rsyncilla, ja se sitten ssh:n avulla kopsataan
> deploy-kansioon, mutta en taida nyt alkaa tuollaista viritellä.
>

Itse asiassa toteutin tämän nyt rsyncillä ja tuntuu toimivan hienosti.
war on zip file, ja tiedostot deflated per tiedosto. Vain muuttuneet
tuntuu siirtyvän. Koko tiedosto sieltä sitältä siirtyy aina, mutta isot
3 osapuolen jarrit ei muutu, joten siirto nopeutuu huomattavasti.

--

You are always busy.

[Donkey Hottie]

ja otin sen warrin kompressoinninkin pois, niin nyt pitäisi olla hyvä.

Kiitus ideasta!

--

Things past redress and now with me past care.
-- William Shakespeare, "Richard II"

[Sami Setälä]

> Pidä vaan noita sovellusversioita antiikkisina, mutta älä sekoita version
> antiikkisuutta ja tietoturvapäivitysten puuttumista keskenään.
>
> Debian 6.0 Squeezen Iceweaselin viimeisin tietoturvapäivitys (3.5.16-20)
> on
> joulukuulta 2012 (ei vuodelta 2011) ja OpenOffice.orgin viimeisin
> tietoturvapäivitys (1:3.2.1-11+squeeze8) on lokakuulta 2012 (ei vuodelta
> 2010).

Ihan hyvä tarkennus. Tietoturvapäivitys ei kuitenkaan tee sovellusta sen
paremmaksi tai ajanmukaisemmaksi, ja esimerkiksi verkkopankkien näkökulmasta
Iceweaselin / Firefoxin 3.5-version tuki on loppunut aikoja sitten.

-Sami-

[Teemu Likonen]

Sami Setälä kirjoitti 7.3.2013 klo 23.10:

> Testasin ihan tätä viestiä varten tuota 6.0.7-versiota, ja kyllä
> esimerkiksi tuo Iceweaselin 3.5.x-versio vuodelta 2011 on jotain
> käsittämätöntä, samoin OpenOfficen versio 3.2.1 taitaa olla vuodelta
> 2010. Vaikka linux-maailmassa ei tarvitse ihan niin paranoidi noille
> tietoturvauhkille olla kuin windowsissa, niin jotain rajaa...

Niin, Linux-distroissa pelkkä versionumero ei kerro
tietoturvatilanteesta. Kaikenlaisia patcheja tehdään aiempiin
versioihin, koska (joskus) halutaan säilyttää vakaus ja toiminnallisuus
mahdollisimman samana.

Tämä ei varmaan sinuun päde, mutta syntyykö kokemus liian vanhoista
ohjelmista joskus vain versionumeroista? Ikä jotenkin rikkoo asiat
itsestään.

> Se että tiedät mitä lähdekoodista kääntäminen tarkoittaa, käytät – –

> Emacsia muodostaa ainakin minulle välittömästi mielikuvan, ettet ole
> kovin otollinen henkilö arvioimaan järjestelmän soveltuvuutta
> tavalliselle tumpelokäyttäjälle.

Juu, nimenomaan. Siksi minä täällä asiasta kyselenkin. Kiitokset
vastauksista. Aloittelija epäilemättä tarvitsee kaikenlaisia
ystävällisiä ja pehmoisia kuvaruutuolioita. Kyselin Debianista, ja
vissiin siinä edelleenkin on jotain kulmikkuutta.

Toisaalta jos ”kehitys” tietotekniikassa tarkoittaa liian paljon
pelkästään aloittelijan ja kuluttajamassojen näkökulmaa, ei kaiken ole
mielekästä kehittyä samalla tavalla. Tästä taas voi seurata, että
yksioikoinen vanha–uusi-jaottelu ei välttämättä ole toimiva.

Esimerkin vuoksi hieman toistan itseäni: Omakin Debianin vakaaseen
versioon perustuva järjestelmäni on nimittäin uusi. Sillä voi tehdä
nykyaikaisia töitä eli nykyajan protokollat ja tiedostomuodot toimivat.
Siinä on esimerkiksi upouusi, nopeakäyttöinen ikkunointijärjestelmä ja
kenties maailman kehittynein tekstinmuokkausympäristö (Emacs).

[Teemu Likonen]

Viljo Mustonen kirjoitti 8.3.2013 klo 15.20:

> Miten binääri paketti. Lähettääkö rsync siitäkin vain muuttuneen osan?

Kyllä. Binaaritiedostojen eroja taidetaan yleensä kutsua deltaksi, ja
rsync muodostaa ne jollakin hienolla algoritmilla. Näköjään algoritmi on
kuvattu Wikipediassakin:

https://en.wikipedia.org/wiki/Rsync#Algorithm

[Viljo Mustonen]

OK.
Ilmeisesti voi aiheuttaa melkoisesti CPU-kuormaa molemmissa päissä.

--
Viljo

[Anssi Saari]

Viljo Mustonen <viljo.m...@pp.inet.fi> writes:

> OK.
> Ilmeisesti voi aiheuttaa melkoisesti CPU-kuormaa molemmissa päissä.

No enpä tiedä, MD5 on ollut ainakin omissa koneissani yleensä
I/O-rajoitteinen ihan paikallisestikin eli kovalevyn nopeudella joten
gigabitinkään yhteyden yli rsyncin ei pitäisi aiheuttaa juuri näkyvää
kuormaa missään etäisesti modernissa.

[Donkey Hottie]

Hyvin toimii eikä mitään ongelmia nopeuden eikä kuormituksen suhteen.
Loistava keksintö!

--

Be cheerful while you are alive.
-- Phathotep, 24th Century B.C.

[Anssi Saari]

Donkey Hottie <don...@fredriksson.dy.fi> writes:

> Hyvin toimii eikä mitään ongelmia nopeuden eikä kuormituksen suhteen.
> Loistava keksintö!

Niin, toki olen samaa mieltä :) En muista koska ekaa kertaa käytin
rsynciä mutta kauan siitä on. Senhän saa Androidiinkin. Nykyään käytän
myös Unisonia joka on interaktiivisena vähän helpompi käyttää.

[Donkey Hottie]

Olen minäkin rsynciä käyttänyt kauan sitten, mutta ehkä
backup-tyyppisiin siirtoihin LANissa.

Jotenkin ei tullut mieleen sen ajaminen ssh:n yli, minkä se tekee toki
oletuksena ja automaattisesti nykyään.

Itselläni se meni softan buildiskripteihin, interaktiivisella ei käyttöä
mulla nyt.

--

Your boyfriend takes chocolate from strangers.

[Anssi Saari]

Teemu Likonen <tlik...@iki.fi> writes:

> Vuosia sitten Debiania ei kannattanut k�ytt��, koska se oli liian vaikea
> tavalliselle ihmiselle ja siin� oli liian vanhoja ohjelmia. Haluan
> p�ivitt�� tietoni: mitk� ovat nykyaikana syit�, miksi Debiania ei
> kannata k�ytt�� tai ei k�ytet�?

Voisin kai sanoa ett� k�yt�n Debian Stablea p�yt�koneessa koska se on
vakaa ja toimiva, p�ivitykset mukaanlukien. On se mulla tuossa
pikkuservossakin itse asiassa. Asensin ekaa kertaa Debian Slinkin joskus
1999 ja se vaan sen kuin puksutti l�pi rautamuutosten ja
k�yttisp�ivitysten. Tuota edelt�v�t kokeilut (Red Hat 3, Red Hat 5,
Slackware 2) oli aika s��litt�vi� eik� Linux oikein napannut muutenkaan
kun OS/2:kin oli viel� hengiss� tuohon aikaan.

Asensin Debianin toista kertaa muutama vuosi sitten kun tuli aika
vaihtaa 64-bittiseen. grml-debootstrap ja oma pakettilista sen j�lkeen
sis��n dpkg:lla. T�m� asennus ei ainakaan esitt�nyt mit��n vaikeita
kysymyksi�, asensi vain :) Niin, lienen aika kaukana tavallisesta
ihmisest�...

Debian stablen ohjelmat on vanhoja, joskin mulle oleellinen on ollut
kuranttia tai riitt�v�n kuranttia backportsista tai muusta reposta
joskin joskus olen p�ivitt�nyt testingiin jonkin aikaa ennen sen
muuttumista stableksi.

Joskin nyt viime aikoina asiat on v�h�n muuttuneet, Steam tuli Linuxiin
mutta ei toimi Squeezessa, joku kirjasto on liian vanha. Sen takia
laitoinkin KDE Mintin uuteen l�pp�riini. Enempi� Linux-pelej�
odotellessa pelasin v�h�n FTL:��. Toisaalta, Canonical ja Red Hat ja
muut tuntuvat ajavan aika voimakasta fragmentoitumista enemm�n ja
v�hemm�n erilaisine desktoppeineen.

[Juha Häikiö]

02.03.2013 22:53, Juha Häikiö kirjoitti:
> Aiemmin Ubuntun käyttäjänä tuli tutuksi usein tapahtuva kernelin
> päivitys. Myös Ubuntun version upgrade onnistui kivuttomasti.
>
> Nyt Mint-käyttäjänä ihmetyttää asian hankaluus. Googlaaminen tuottaa
> lähinnä tuloksia "if it ain't broken, don't try to fix it".
>
> http://community.linuxmint.com/tutorial/view/2
> http://furiouspurpose.me/mint-madness/
>
> Eli samalla versiolla vuoteen 3000 asti? Tai kaikki data ulkoiselle
> medialle talteen, asennus CD:ltä, käyttäjätilien uudelleenmäärittely
> pisteestä nolla ja data tyhjään koneeseen takasin?

Valitsin sitten Linux Mint Debian Editionin (LMDE). Päivityksiä tulee
varsin harvoin. Noin viikko sitten tuli lähes gigaluokan päivitys,
ml. uusi kerneli. Hieman joutui käsin säätämään, esim. icon cache.
Tyytyväisenä hymyilen, toimii!

--
Juha Häikiö