http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=33387
"64-bittinen Vista oli siis jopa 27 prosenttia nopeampi...Grafiikkaan ja
mallinnukseen keskittyvissä testeissä tulokset kääntyivät niin päin,
että 32-bittinen Vista oli yleensä hieman nopeampi."
Juujuu, tietysti sovellusten yhteensopivuus ja kyky käyttää hyväkseen
useampia ytimiä ja bittisyyttää vaikuttaa pirusti. Juujuu, en nyt puhu
tietokoneen kokonaistehoista (siihen vaikuttaa muistit, kiintolevy,
näyttis jne.). Mutta että nopeustesteissäkin erot 32- ja 64bit välillä
ovat noin pienet?
Ihan tämmöistä rautalanka- ja perusmatikkaa.
- 4-ytimisellä olisi kaiketi 4-kertainen teho 1-ytimiseen verrattuna,
jos prosun muistin ja kellotaajuuden olettaisi olevan sama. No, eipä
ole? Miksi ei?
- 64bit olisi kaiketi 4-kertainen teho 32bit verrattuna, jos muuten siis
speksit ova samat. No, eipä ole? Miksi ei?
= Jos vaihtaa 1-ytimisen 32bit prosun 4-ytimiseen 64bit prosuun niin
kaiken järjen mukaan suorituskyvyn pitäisi kasvaa 16-kertaiseksi, eikö
vain? No, eipä kasva. Miksi ei?
Onko kyse vain Windows Visvan ominaisuuksista? Minkälaisia eroja on
Linux ympäristöissä havaittavissa noiden välillä? Onko ihan oikeasti
tulossa joskus ohjelmistoja jotka ottavat täyden tehon irti
moniytimisyydestä (12-ytimisiä prosuja on AMD:ltä kuulemma tulossa
kohtapian) ja suuremmasta bittimäärästä?
JOS EI, NIIN EIKÖ MONIYDINPROSUJEN JA 64bit PROSUJEN MYYNTI OLE
OIKEASTAAN MELKOISTA KUSETUSTA, KUN KERRAN KÄYTÄNNÖN TEHOEROJA EI
MERKITTÄVÄSTI OLE???
nm. AMD Athlon XP3000+ ynnä Windows XP viritettynä kuntoon ja nopeampi
kuin tuntemani upouudet tietokoneet...
--
http://www.markusjansson.net
http://markusjansson.blogspot.com
PGP: 6E9E375EC50A27FDB9DA1672A78C27BF735ADADA
PGP2: 9966C10DDC7F0DEDEC480A75FE952445F24D55DD
> Ihan tämmöistä rautalanka- ja perusmatikkaa.
> - 4-ytimisellä olisi kaiketi 4-kertainen teho 1-ytimiseen verrattuna,
> jos prosun muistin ja kellotaajuuden olettaisi olevan sama. No, eipä
> ole? Miksi ei?
No jo tässä mennään pieleen. Sinun "perusmatematiikallaisi" siis 1600MHz
prosessori on tuplasti nopeampi kuin 800MHz saman mallinen laite, no
eipä ole, miksi ei?
> - 64bit olisi kaiketi 4-kertainen teho 32bit verrattuna, jos muuten siis
> speksit ova samat. No, eipä ole? Miksi ei?
Nyt en ymmärrä, selitä?
> = Jos vaihtaa 1-ytimisen 32bit prosun 4-ytimiseen 64bit prosuun niin
> kaiken järjen mukaan suorituskyvyn pitäisi kasvaa 16-kertaiseksi, eikö
> vain? No, eipä kasva. Miksi ei?
Monestakin syystä, opiskele tietotekniikkaa niin ymmärrät. Osoita mainos
jossa näin on väitetty jos kuluttajien oikeuksia haluat puolustaa.
> Onko kyse vain Windows Visvan ominaisuuksista? Minkälaisia eroja on
> Linux ympäristöissä havaittavissa noiden välillä? Onko ihan oikeasti
Tehoeroa ei käyttiksen "bittisyydellä" juurikaan ole ellei muistia ole
käytössä yli 4 gigaa.
> JOS EI, NIIN EIKÖ MONIYDINPROSUJEN JA 64bit PROSUJEN MYYNTI OLE
> OIKEASTAAN MELKOISTA KUSETUSTA, KUN KERRAN KÄYTÄNNÖN TEHOEROJA EI
> MERKITTÄVÄSTI OLE???
>
>
>
> nm. AMD Athlon XP3000+ ynnä Windows XP viritettynä kuntoon ja nopeampi
> kuin tuntemani upouudet tietokoneet...
Onhan ZoneAlarm asennettuna? Kusetusta ei uusien prosessorien myynti
ole, moniytimisyydellä ja 64bittisyydellä saadaan aikaan samaa kehitystä
kuin aikaisemminkin, mutta sinun "matematiikallasi" homma ei toimi.
Mikään testi ei tuota väitettäsi tue että sinun prosessori olisi
nopeampi kuin uudet 2 tai 4 ytimiset koneet, lähetä toki nämä
mullistavat tietosi esim. TomsHardwarelle nettiin niin tämäkin myytti
puretaan - testien speksit ovat siellä vapaasti saatavilla.
-k
-k
Moniydinprosulla moniajo toimii oikeasti moniajona, eikä vain leiki
sellaista. Kyllä sen on omassa koneessakin huomannut. Aikaisemmin piti
jättää 1,4 gigan prosulla varustettu kone rouskuttamaan yön yli jos pakkasi
dvd-levyjä dvd shrinkillä. Homma saattoi kestää 2-4 tuntia, kauemmin jos
värkkäsi jotain muuta samalla. Kuitenkin niin pitkään, ettei se odottaessa
hoitunut, vaan jätti mieluummin illan viimeiseksi askareeksi ennen pehkuihin
menoa. Nykyinen AMD:n X2 4000+ AM2 huitaisee samanlaiset duunit maksimissaan
tunnissa (yleensä nopeammin, 20-30 minuuttia, ml. levyn sisällön
analysointi), _eikä_nikottele_vaikka_katsoisi_samaan_aikaan_elokuvaa, tmv.
--
mukavan tiukkaa
Niin jos siis prosusi kellotaajuus oli reilusti tuplaten niin tuota
voikin odottaa sen mukaan. Mutta missä se tuplaytimen ja 64bittisyyden
vaikutus sitten näkyy? Mihin se katosi?
Etsi sitä siitä kohtaa tekstistä jonka editoit pois.
--
mukavan tiukkaa
Voi ajaa paria eri sovellusta samaan aikaan? Tämäkö se suuri etu sitten
moniydinsuorittimesta ja 64bittisyydestä on? Ei muuta? Kova hinta noin
pienestä edusta...
Ei se etu kovin pieni ole käytettävyyden kannalta. Itselläni on wanha
kaksiprosessorikone. Vaikka prossut ovat vain nelisatasia pentium
kakkosia, niin esimerkiksi musiikin soitto ei töki koskaan. Aivan samaa,
mitä tekee yhtä aikaa. Samaa ei voi sanoa tästä uudesta koneesta, jonka
pitäisi olla teholtaan liki kolminkertainen. Onhan tämä nopeampi, mutta
jos jotain prosessori-intensiivistä hommaa tekee, niin soitto pätkii.
--
Vesa-Matti Sarenius, M.Sc. * * * * * * * * * * * * * * * * *
mailto:sare...@koivu.oulu.fi * Music seems to help the pain *
Lecturer, mathematics education * R.I.P. Syd, my hero *
University of Oulu, Finland * * * * * * * * * * * * * * * * *
On pakko siirtyä 64 bittisyyteen. 32 -bittinen kone voi osoittaa vain 2^32 bittiä = 4 gigaa muistia.
64 biittisen visvan ajurit eivät vielä ole riittävän hyvät, joten 32 -bittiset ohjelmat saattavat toimia hitaammin.
Paitsi muisti-intensiiviset, kuten elokuva-käsittelyohjelmat.
Aattelin itse siirtyä 64 bit vistaan, kun 8 gigaa muistia maksaa alle 80 euroa.Ehkä vuoden kuluttua.
Jos ohjelmat käännetään 64-bittisiksi, ne kuluttavat enenmmän muistia noin 27%
(esim C++ ohjelmassa void * onkin 8 tavua entisten 4 tavun sijaan)
Siksi ei oikeastaan kannata siirtyä 64 bit aikaan ennen kuin koneessa on 8 gigaa muistia.
Paitsi jos on tekno-friikki ja haluaa olla eturintamassa.
Matti
Itse asiassa käytössä tuo jää reiluun 3 gigaan. Ainakin XP:ssä. Vistasta
en tiedä käyttäytyykö samoin kuin XP tässä asiassa. Syytä en muista,
miksi käyttöön saatu muistimäärä rajoittuu alle 4 gigan, mutta jotain
sillä oli tekemistä XP:n omien muistiosoitusten kanssa.
Ja sitäpaitti kyllähän useammat uudemmat pelit osaavat jo hyödyntää
moniytimisiä prossuja. Ainakin tuplaytimiä. Ja joka ei tietokoneellaan
koskaan pelaa, niin eiköhän kannattaisi.
--
Ei Plussa-korttia!
Vistassa kikkailemalla saa 3,5 gigaa, mutta tuo 3 on juurikin se raja.
Linuxissa voi 32bit ytimelläkin saada yli 4 gigaa käyttöön mutta tämä
tehdään "huijaamalla" ja aiheuttaa vähän hidastelua.
> Ja sitäpaitti kyllähän useammat uudemmat pelit osaavat jo hyödyntää
> moniytimisiä prossuja. Ainakin tuplaytimiä. Ja joka ei tietokoneellaan
> koskaan pelaa, niin eiköhän kannattaisi.
Jep, näinpä juuri.
-k
> Itse asiassa käytössä tuo jää reiluun 3 gigaan. Ainakin XP:ssä. Vistasta
> en tiedä käyttäytyykö samoin kuin XP tässä asiassa. Syytä en muista,
> miksi käyttöön saatu muistimäärä rajoittuu alle 4 gigan, mutta jotain
> sillä oli tekemistä XP:n omien muistiosoitusten kanssa.
Perussyy on se, että XP käyttää samaa muististruktuuria kuin
1970-luvulla julkaistu tuolloin innovatiivinen
VMS-käyttöjärjestelmä. 4GB:n muistiavaruus jakautuu kahteen yhtä
suureen osaan. Alemmat osoitteet 0-7FFFFFFF ovat sovellusohjelman
yksityistä muistiavaruutta. Ylemmät osoitteet 80000000-FFFFFFFF
taas on varattu ytimen käyttöön.
Ylläoleva pätee virtuaalimuistiin, jota kullakin
sovellusprosessilla on siis saatavilla oletusarvoisesti 2 GB.
Jos koneessa on yhtaikaisesti kilpailemassa reaalimuistista useita
sovelluksia, joiden yhteenlaskettu virtuaalimuistin tarve ylittää
2 GB:n rajan, kone kyllä hyötyy isosta reaalimuistista. Mutta jos
näin ei ole, noin 3GB:n ylittävä osuus jää käyttämättä, koska
sovellusohjelma käyttää enintään 2 GB ja ytimelle riittää gigan
verran.
32- ja 64-bittisyyden ero muistinhallinnassa juuri se, että
64-bittisyys tuo enemmän virtuaalimuistia. Niin ihmeelliseltä kuin
kuulostaakin, virtuaalimuistin laajentaminen voi käydä
reaalimuistin laajentamista kalliimmaksi, koska se edellyttää
arkkitehtuurimuutosta. Reaalimuistiarkkitehtuurin laajennuksia
voidaan tehtä johonkin rajaan asti rautatason tempuilla, jotka
eivät näy sovellusohjelmistoille.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
Itse asiassa tietyssä tilanteessa ollaan aika lähellä tuota nelinkertaisen
suorituskyvyn toteutumista, olettaen että verrattava yksiytiminen prosessori
on prosessoriytimeltäänkin oikeasti samanlainen. Lähes nelinkertaiseen
suorituskykyyn päästään ajamalla samanaikaisesti neljää vain yhtä ydintä
käyttävää prosessia. Tämä toki sillä rajoituksella, että muistiväylän
välityskyky ei lopu kesken.
> - 64bit olisi kaiketi 4-kertainen teho 32bit verrattuna, jos muuten siis
> speksit ova samat. No, eipä ole? Miksi ei?
Miksi muistirekistereiden pituuden kasvattaminen yleensäkään parantaisi
suorituskykyä? Ihan yhtä järkevä päätelmä olisi se, että 64-bittinen on
puolet hitaampi, koska käsiteltävät asiat ovat tuplasti pidempiä.
> Onko kyse vain Windows Visvan ominaisuuksista? Minkälaisia eroja on Linux
> ympäristöissä havaittavissa noiden välillä? Onko ihan oikeasti tulossa
> joskus ohjelmistoja jotka ottavat täyden tehon irti moniytimisyydestä
> (12-ytimisiä prosuja on AMD:ltä kuulemma tulossa kohtapian) ja suuremmasta
> bittimäärästä?
Mitenkään ohjelmistoalustaan kantaa ottamatta voi sanoa sen, että
todennäköisesti menee pitkään, ennen kuin normaalit kuluttajakäyttöön
tarkoitetut sovellukset osaavat tehokkaasti käyttää monen prosessoriytimen
tuomia etuja hyväkseen. Lähinnä kalliissa ja raskaissa ammattisovelluksissa
(cadit, 3d-mallinnus jne) on jo pidempi historia monen prosessorin
hyödyntämisestä.
> JOS EI, NIIN EIKÖ MONIYDINPROSUJEN JA 64bit PROSUJEN MYYNTI OLE OIKEASTAAN
> MELKOISTA KUSETUSTA, KUN KERRAN KÄYTÄNNÖN TEHOEROJA EI MERKITTÄVÄSTI
> OLE???
64-bittisyyttä tarvitaan 4GB muistirajan ylitykseen. Mitään muita odotuksia
en ainakaan itse ole tuolle tekniikalle missään vaiheessa asettanut.
Moniydinprossujen hyödyt saadaan kyllä jo nyt ihan arkikäytössäkin esiin,
kunhan puhutaan kahdesta tai korkeintaan neljästä ytimestä. Enää yksi
prosessoria kuormittava sovellus ei saa koko konetta ihan hyydyksiin. Vaikka
absoluuttinen yhdellä sovelluksella mitattava teho ei kasvaisi, koneen
käyttöliittymän vaste ja yleinen nopeuden tuntu ovat jo tuplaydinkoneessakin
selvästi havaittavissa, vaikka käyttäisitkin vain XP:tä 32-bittisenä.
-Sami-
Eikö se kuitenkin ole niin, ettei 32-bittisessä tilassa oleva WinXP pysty hyödyntämään
yli neljän gigan muistiavaruutta.Eli jos sinulla 8 gigaa muistia ja WinXP 32-bit, niin se
ei saa tuota muistia mitenkään käyttöönsä.
Tuossa on muuten mielenkiintoinen:
http://support.microsoft.com/kb/294418
"An important consideration in the short term is that even 32-bit applications will benefit from increased virtual memory address
space when they are running in Windows x64 Editions. Applications that are compiled with the /LARGEADDRESSAWARE option, as would be
required to take advantage of the /3GB switch in 32-bit Windows, will automatically be able to address 4 GB of virtual memory
without any boot time switches or changes to x64 Windows. Plus, of course, the operating system does not have to share that 4 GB of
space. "
Eli oikeaa switchiä käyttämällä kääntäjässä vanhat 32-bittiset ohjelmat saavat enemmän muistia käyttöönsä Win x64 :ssa.
Matti
Noin suunnilleen olisi, jos ohjelma olisi kirjoitettu niin, että
se osaa käyttää neljää ydintä. Normaaleillakin ohjelmilla saa
hyötyä siitä, että eri prosessit käyttävät eri yritimiä. Tämä on
tosi hyvä jos ajaa prosesseja taustalla, tosin neljä ydintä voi
olla tässä liikaa.
Ihan simppelinä esimerkkinä, jos pitäisi laskea yhteen luvut
yhdestä sataan yksiytiminen tekisi sen laskemalla luvut
järjestyksessä. Sama ohjelma neliytimisellä tekisi saman yhdellä
ytimellä ja kolme ydintä huilisi. Neljällä ytimellä kuitenkin
tehtävän voisi jakaa neljään osaan: 1..25, 26..50, 51..75 ja
76..100 ja laksea nämä kaikki yhtäaikaa ja sitten laksea tulokset
yhteen. (joo homman toki voi laskea 100*101/2, mutta kyse olikin
yksinkertaistetusta esimerkistä).
> - 64bit olisi kaiketi 4-kertainen teho 32bit verrattuna, jos muuten siis
> speksit ova samat. No, eipä ole? Miksi ei?
Mistä tämän nyit? Eihän tuo edes teoriassa ole kuin
kaksinkertainen. Ei 64-bittinen sinänsä ole nopeampi, se vain
mahdollistaa suuremman muistin ja suuremman tietomäärän
käsittelyn kerralla. (OK. en nyt ole seurannut yksityiskohtia
nykyprosessoreista).
Muista, että nopeuteen vaikuttaa myös moni muu seikka, kuten
näytönohjain ja virtuaalimuistin käyttö.
> Onko kyse vain Windows Visvan ominaisuuksista? Minkälaisia eroja on
> Linux ympäristöissä havaittavissa noiden välillä? Onko ihan oikeasti
> tulossa joskus ohjelmistoja jotka ottavat täyden tehon irti
> moniytimisyydestä (12-ytimisiä prosuja on AMD:ltä kuulemma tulossa
> kohtapian) ja suuremmasta bittimäärästä?
Varmasti tulee enemmän niitä tukevia ohjelmia ennenpitkään.
Moniytimisyys on kuitenkin se, josta tehobn kasvu tullaan
hakemaan. Muista, että kesti kymmenen vuotta ennenkuin
386-prossua tuettiin kunnolla ja silloin 386 oli jo vanhentunut.
>
> JOS EI, NIIN EIKÖ MONIYDINPROSUJEN JA 64bit PROSUJEN MYYNTI OLE
> OIKEASTAAN MELKOISTA KUSETUSTA, KUN KERRAN KÄYTÄNNÖN TEHOEROJA EI
> MERKITTÄVÄSTI OLE???
Asiakas olkoon varuillaan ja miettiköön mitä tarvitsee.
Peruskäyttäjän kannattaa tyytyä kaksiytimiseen. Jos on ostamassa
kallista erikoisprossua luulisi ottavan selvää mitä hyötyä siitä on.
Osmo
Ei ollut kyse neljän gigan ylittämisestä, vaan sen pohtimisesta,
miksi yli kolmen gigan ylittävää muistia ei saada tehokkaasti
hyödynnetyksi.
Sopivilla ajureilla, joita sovellusohjelma ymmärtää, olisi
teoriassa mahdollista saada sovellusohjelman käyttöön
reaalimuistin se osa, jota käyttöjärjestelmä ei näe. Historia on
nähnyt tällaisia virityksiä, eikä niitä ole jälkikäteen useinkaan
lämpimin tuntein muisteltu.
No joo.
Commodore 64:ssa oli 256kb muistilaajennusviritys joka oli kaikin puolin keinotekoinen.
286 -aikakaudellta tapeltiin pitkään EMM -managereiden kanssa, kun piti saada 20-bittiselle käyttikselle
näkymään yli 640 kb.En minäkään muista lämmöllä niitä virityksiä, smartdrv -ohjelma oli kyllä kiva.
Sai sen avulla sentään jonkun hyödyn ylimääräisestä muistista.
386 prossa tuli markkinoilla 1986, ja siitä kesti iloiset 7 vuotta ennen kuin windows 3.0 enhanced löi itsensä läpi
kotikoneissa.Meni kyllä hiiskatin kauan siirtymässä 16 bit --> 32 bit.
Matti
Tuo 3 gigaa ei ole niinkään tarkka raja, vaan kyse on siitä kuinka
suuren osan muistiavaruudesta laitteisto varaa omaan käyttöönsä.
Useimmille käytettävissä oleva muistimäärä on jotain 3 ja 3,5 gigan
väliltä, mutta esimerkiksi omassa koneessani toisen näytönohjaimen
lisääminen tiputti Windowsin näkemän muistimäärän 2,43 gigaan. Fyysistä
muistia on neljä gigaa, käytettävissä oleva reilut puolet siitä ja
pahimmillaan muistinkulutus on ollut jossain 2,8 gigan paikkeilla, tällä
hetkelläkin 2,42. Alkaa olemaan tarvetta päivittää 64-bittiseen
käyttikseen, ei vain yhtään jaksais. =(
Alla olevassa linkissä vähän tarkempi selostus ongelmasta.
Dude, Where's My 4 Gigabytes of RAM?
<http://www.codinghorror.com/blog/archives/000811.html>
Kova hinta?? Mietippä vähän kuinka paljon uusien prossujen hinnat ovat
tippuneet ja kuinka hyvä niillä on teho/hintasuhde.
Osta vain sen 64-bit prossu ja lopeta turhan valittaminen.
Eikö tuo ole ollut aina sama juttu kun on siirrytty uudempaan
teknologiaan? Ei se nopeus ole aluksi välttämättä noussut. Pari uutta
prossua myöhemmin ollaankin sitten jo aivan uusissa teholukemissa.
Mistä tämä möly juuri näistä prossuista nyt tuli? Aina kaikkein uusimmat
laitteet ovat hyviä vain paperilla, mikään ohjelma ei niitä osaa
hyödyntää. Asia sitten korjaantuu ajan kanssa, jos kyseinen teknologia
säilyy hengissä. Moniydinprossut tuntuvat olevan se tie jolla haetaan
nopeutta, joten voisin vaikka vannoa, että useimmat ohjelmat osaavat
sitä hyödyntää joskus tulevaisuudessa. Itse veikkaan, että silloin kuin
Vistalle tulee seuraaja, niin hommat toimivat Vistassa aika hyvin.
Sitten alkaa taas uusi itku kuinka mikään ei toimi uudessa
käyttöjärjestelmässä.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
Komppaan tätä viestiä. Yhden ytimen prosessorisissa windows koneissa
pc jumittaa usein sekunneiksi tilaan jolloin koneella ei voi tehdä
muuta kuin odottaa, että kone sää käyntiin jonkun acrobat readerin tai
ajattua jonkun ohjelman tai prosessin loppuun joka vie 99 prosenttia
käytettävissä olevista tehoista sen ajan kun se käynnistyy, päivittää
itseää tms.
Useamman ytimen koneissa konetta on hyvin vaikea enää saada
tuollaiseen tilttiin ja sama miten paljon tehoa joku prosessi yrittää
ahmia, niin aina sitä tehoa sen verran muista prosessoreista löytyy
ettei jumitusta huomaa.
Nykyisten uudehkojen 64-bittisten moniytimisten prosessorien
hintaakaan on vaikea pitää hirveän kalliina kun sadalla eurolla lähtee
perustason core 2 duo -prosessori. Jos muistelee sitä mitä prosessorit
ja koneet maksoivat vaikka silloin kun 286-koneet tulivat
markkinoille, niin nykyisten prosessorien hinta on absoluuttisesti ja
tehoon nähden varsinkin naurettavan halpa. Muistelen, että
perhepiiriin ostettu ensimmäinen 286 kone maksoi aikoinaan yli 50.000
markkaa. Se oli siihen aikaan sen luokan tehomylly, että paikallisen
yliopiston tutkijatkin käyttivät sitä välillä tieteelliseen laskentaan
kun yliopistolla ei ollut niin tehokkaita koneita käytössään.
>> Voi ajaa paria eri sovellusta samaan aikaan? Tämäkö se suuri etu sitten
>> moniydinsuorittimesta ja 64bittisyydestä on? Ei muuta? Kova hinta noin
>> pienestä edusta...
>>
> 32-bittinen oli monessa testissä 64-bittistä nopeampi. Miten se on
> mahdollista?
Mm. siten, että osoittimet vievät tuplasti tilaa 32-bittiseen verrattuna =>
prosessorin välimuisti hupenee nopeammin.
--
Jyrki Saarinen
http://koti.welho.com/jsaari88/
> Ja sitäpaitti kyllähän useammat uudemmat pelit osaavat jo hyödyntää
> moniytimisiä prossuja. Ainakin tuplaytimiä. Ja joka ei tietokoneellaan
> koskaan pelaa, niin eiköhän kannattaisi.
Ei siihen tarvita edes pelejä välttämättä. Missä tahansa käyttiksessä
pyörii useita prosesseja samanaikaisesti. Esim. joku virusskanneri pyörii
iloisesti toisella corella kun toisella tehdään sitten jotain muuta.
Jaa, minulla oli Dosin päällä pyörivä Geoworks 1.2. siinä oli moniajo
verrattuna Win 3.1 aivan selkeästi nopeampi. Kun formatoi Geolla levykettä
saattoi käyttää samalla muutenkin konettaan aivan vapaasti. Win löi koneen
jumiin ja vasta formatoinnin jälkeen pääsi jatkamaan hommiaan. Geo myöskin
avasi ne ohjelmat seuraavassa käynnisyksessä, jotka oli jätetty auki. Esim
Wordin tekstinkäsittelyä voi jatkaa suoraan siitä kohdasta mihin oli jäänyt.
Ja samalla ne muutkin ohjelmat toimivat, vaikka ei varsinaista
kirjaimellista moniajoa ollutkaan. vielä nytkin Win95:stä ylöspäuin kone on
lyönyt jumiin formatoidessa levykettä. Tätä Vistaa en tiedä miten se
käyttäytyy, mutta ei XP:täkään kehua voinut.
Ei täällä ainakaan käy niin. Koneessa ei ole levykeasemaa lainkaan :-)
--
Jouni Nordlund
Nimellistä trollausta vuodesta 1999.
> Ihan tämmöistä rautalanka- ja perusmatikkaa.
> - 4-ytimisellä olisi kaiketi 4-kertainen teho 1-ytimiseen verrattuna,
> jos prosun muistin ja kellotaajuuden olettaisi olevan sama. No, eipä
> ole? Miksi ei?
Muisti ja IO-laitteet on jaettu ytimien kesken. Ihan sama tilanne kuin
moniprosessorisysteemeissä ennenkin, prosessoriytimien integrointi
samalle piirille ei hirveästi muuta asiaa.
> - 64bit olisi kaiketi 4-kertainen teho 32bit verrattuna, jos muuten
> siis speksit ova samat. No, eipä ole? Miksi ei?
Prosessorin bittisyys tarkoittaa vain sitä kuinka isoja numeroita se
osaa käsitellä suoraan, ei muuta. Nopeutusta saa siinä jos laskee
isoilla kokonaisluvuilla. Liukuluvuissa PC-liukulukuprossut ovat
8087:stä asti olleet 80-bittisiä.
Tässä säikeessä on iloisesti sotkettu muistiavaruuskin samaan
bittisyyteen, mutta ei se mitenkään käsi kädessä aina ole mennyt eikä
mene nykyprossuillakaan. 64-bittistä muistiavaruutta ei tämän päivän
64-bittisistä PC-prossuista löydy, vaan se rajoittuu 40:een bittiin.
Sillä voi osoittaa teratavun muistia.
Suorituskykyetu 64-bittisessä PC-arkkitehtuurissa tulee parannuksesta
386:een siinä mielessä että rekisterien määrä tuplattiin. Myös
SSE2-laajennoksen rekisterien määrä tuplattiin. Tämä auttaa
merkittävästi joissain sovelluksissa, ainakin h.264 videokoodaus.
Mitenkään välttämättä 64-bittisyys ei tuo nopeusetua, HP:n ja Sunin
64-bittiset prossut 90-luvulta olivat hyvä esimerkki tästä.
Jätin kuluttajaryhmän pois kun ei ole kuluttaja-asiaa pahemmin.
Windows XP jumii esimerkiksi silloin kun tietokoneen cd-asemaan
laitetaan sisään levy ja kone lukee levyn sisällön. En tiedä sitten
jokos Vistassa olisi päästy eroon tuosta kummallisuudesta.
Ai mitkä ajurit? Ja kerrotko tarkemmin tuosta 64 bittisten ajurien suhteesta
32 bittisiin ohjelmiin.
> Aattelin itse siirtyä 64 bit vistaan, kun 8 gigaa muistia maksaa alle 80
> euroa.Ehkä vuoden kuluttua.
Niin, nythän se 8 gigaa maksaa n. 90 euroa sis. alv 22%.
--
Buster
Eikö toi ole ide-väylän kädettömyyttä ja siitä pääse eroon sata-asemaan
vaihtamalla? En ole kokeillu.
--
mukavan tiukkaa
> Ai mitkä ajurit? Ja kerrotko tarkemmin tuosta 64 bittisten ajurien
> suhteesta 32 bittisiin ohjelmiin.
Jos se 32-bittinen ohjelma tekee yhtään mitään IO:ta (lukee/kirjoittaa
levylle, kirjoittelee näyttöön tms), niin kyllä ne ajurit vaikuttaa
sen ohjelman suoritukseen.
--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje
Ari vastasikin jo eli se on se ohjelmanpätkä, joka kirjoittaa esim tekstiä ruudulle.Tai ohjaa
digi-tv-kortin toimintaan.
>
> Niin, nythän se 8 gigaa maksaa n. 90 euroa sis. alv 22%.
Joo mäkin katoin hinta on jo aika pieni.Pari kolme kuukautta niin siirryn 64 bit Vistaan.
Matti
Eikö nuo Amd:n ja Intelin prossut ole kuitenkin 64-bittisiä muistiavaruudeltaan ohjelmoijan näkökulmasta ?
Eli jos kirjoitat C-ohjelmaan pätkän :
sizeof(void *)
niin saat vastaukseksi 8 tavua ?
Tietenkään sillä ei ole merkitystä onko osoiteväylät prossissa rakennettu 40-bittisiksi vai 64 -bittisiksi jos
muistia on korkeintaan 16 gigaa koneessa.(eli 34 bit osoiteväylä riittää)
Mutta ohjelmoijan kannalta sillä on merkitystä, koska prossien sisäisten cachejen koot ovat rajallisia.
Eli nuo prossat ovat 64 bittisiä käytännön näkökulmasta myös osoiteväylältään.
Vai tietääkö joku paremmin ?
Matti
Eikö ne samat ajurit vaikuta sitten 64 bittisten ohjelmien nopeuteen ihan
samalla tavalla?
--
Buster
Ei siihen välttämättä moniytimistä prosessoria tarvita. Jo
Pentium-4:ssä oli multi-threading, joka mahdollistaa osittaisen
rinnakkaisuuden. Jos jokin yksittäinen ohjelma vie 100% prosessorin
tehosta, niin silti on vielä 10-15% tehoa käytettävissä muille
ohjelmille. Tosin Task Manager näyttää tämän virheellisesti niin, että
käytettävissä olisi vielä 50%, kun se tulkitsee P4:n kaksiytimiseksi
prosessoriksi.
>
> Useamman ytimen koneissa konetta on hyvin vaikea enää saada
> tuollaiseen tilttiin ja sama miten paljon tehoa joku prosessi yrittää
> ahmia, niin aina sitä tehoa sen verran muista prosessoreista löytyy
> ettei jumitusta huomaa.
Kyllä se vaan tuntuu 2-ytiminenkin kone kovin helposti jumittuvan. Ja
kun sitten katsoo Task Manageria, niin CPU-kuorma saattaa olla jotain
3%. Jumitusta ei aiheutakaan prosessorin kuormitus, vaan kovalevyn
kuormitus, kun joku virusskanneri, Fastfind tms. skannailee innolla
tiedostoja ja kovalevyn valo palaa yhtenäisesti. Monessa tilanteessa
paras tapa nopeuttaa konetta olisikin varmaan useamman kovalevyn
hankkiminen sopivassa RAID konfiguraatiossa.
--
Pauli
Mutta vain siinä tapauksessa, että ohjelmat mahtuisivat pyörimään L1
cachessa, eivätkä käsittelisi mitään suuria datamääriä.
Muussa tapauksessa muistiväylä ja jo L2 cache tulevat pullonkaulaksi.
Esim. joku Mandelbrot-ohjelma voisi hyvinkin pyöriä 4 ytimessä lähes
4x nopeammin kuin yhdessä ytimessä. Jos siis ohjelma osaisi muodostaa
neljä threadia jotka kukin piirtäisivät neljäsosan kuvasta.
Mutta esim. MPEG-pakkausta tehtäessä joudutaan lukemaan ja
kirjoittamaan paljon dataa, jolloin muistiväylä alkaa olla
pullonkaula.
--
Pauli
> Voi ajaa paria eri sovellusta samaan aikaan? Tämäkö se suuri etu sitten
> moniydinsuorittimesta ja 64bittisyydestä on? Ei muuta? Kova hinta noin
> pienestä edusta...
Tehokkuudesta on moni valmis maksamaan lähes tähtitieteellisiä summia
vaikkei hankinnasta voi suoraan osoittaa tähtitieteellistä hyötyä. Otetaan
vaikka joku urheiluauto esimerkiksi joka Suomeen tuotuna maksaan 10
tavallista toiotaa.
Takaisin asiaan: se ettei ytimien määrä ja bitit tehosta laskentaa johtuu
lähinnä ongelman luonteesta ja muista kuin laskentatehoon liittyvistä
pullonkauloista. Vanhat peräkkäiseen laskentaan perustuvat algoritmikin
ovat tiellä. Käytännön ongelmat eivät siis suoraan skaalaudu
binäärimatriisiin täydellisellä peitolla...
Kukaan ei pakota ostamaan :)
--
/*. Käytössä Opera 9.xx: http://www.opera.com/
O>'O________________________________________________
Homepage: http://www.kolumbus.fi/tomijaskari/
Minä näin kotikäyttäjänä (varsinkin kun pelaaminen on jäänyt viime
aikoina vähemmälle / ulkoasultaan yksinkertaisempiin peleihin)
en hirmuisesti lisää laskentatehoa tarvitse. Sen sijaan olisi ihan
hienoa, jos yksittäiset softat eivät saisi käyttöliittymää aivan
juustoon.
Tietenkin tulee mieleen, että ehkä Linuxin scheduleria (tai jotain
muuta kernelin osaa) optimoimalla voitaisiin päästä samaan
lopputulokseen yhdellä corella, mutta luultavasti jos tämä olisi niin
helppoa, se olisi jo tehty, ja sitäpaitsi Windows ei varsinaisesti
toimi yhtään sen sutjakkaammin.
--
Mikko Järvinen - ech at iki dot fi - http://www.iki.fi/ech/
> Tietenkin tulee mieleen, että ehkä Linuxin scheduleria (tai jotain
> muuta kernelin osaa) optimoimalla voitaisiin päästä samaan
> lopputulokseen yhdellä corella, mutta luultavasti jos tämä olisi
> niin helppoa, se olisi jo tehty, ja sitäpaitsi Windows ei
> varsinaisesti toimi yhtään sen sutjakkaammin.
Oman kokemukseni mukaan Linux tuntuisi hieman "kevyemmältä" kuin
Solaris, mutta toisaalta menee sitten pahemmin tukkoon kuorman alla.
En ole varma onko perussyynä scheduler vai jokin muu komponentti,
mutta osoittaa että ilmeisesti säädön varaa kuitenkin on.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
> Tietenkin tulee mieleen, että ehkä Linuxin scheduleria (tai jotain
> muuta kernelin osaa) optimoimalla voitaisiin päästä samaan
> lopputulokseen yhdellä corella, mutta luultavasti jos tämä olisi niin
> helppoa, se olisi jo tehty, ja sitäpaitsi Windows ei varsinaisesti
> toimi yhtään sen sutjakkaammin.
Driverit eivät usein skeduloidu kauniisti, jos ne eivät käytä
hyväkseen
HW:n rinnakkaisia toimintoja, kuten DMA:ta. Legacy-vermeiden
ajurit on toisaalta kirjoitettu aikoina, jolloin haluttiin ennemmin
megatavun tiedonsiirtokapasiteetti 100% loadilla,
kuin 20 kilon kapasiteetti 98% loadilla: vaihtoehdot olisivat
olleet ne, että joko cpu-aika vietetään driverin IN/OUT-käskyissä
tai skedulerin context-switchissä.