IDE kaapeli "väärin päin"
loquak
ja keskellä master?
Tero P. Mustalahti
> Vaikuttaako tiedonsiirtonopeuteen, jos piuhan päässä on slave-kovalevy
> ja keskellä master?
Ei.
Tero P. Mustalahti
Palosen Masa
"Tero P. Mustalahti" <term...@utu.fi> kirjoitti
viestissä:fh174c$2j2l$1...@bowmore.utu.fi...
Väittäisimpä että vaikuttaa, muttaa riippuu asemien iästä.
Pahimmillaan tuo aiheuttaa koneen sekoamisen ja tiedostojen
korruptoitumisen.
Eipä maksa mitään kääntää ne asemat toisinpäin ja kokeilla.
Terv. MAP
Tero P. Mustalahti
> Väittäisimpä että vaikuttaa, muttaa riippuu asemien iästä.
> Pahimmillaan tuo aiheuttaa koneen sekoamisen ja tiedostojen
> korruptoitumisen.
Höpsis. Laitejärjestyksen määrittäminen jumpperoinnilla cable selectin
asemesta on täysin ATA-standardin mukainen toimenpide. Sen takia ne
master/slave-jumpperit siellä asemissa ovat. Kaikki uudet ja vanhat
asemat myös tukevat sitä ongelmitta samoin kuin kaikki ATA-ohjaimet,
joita olen kokeillut. Cable selectiä käytettäessä asemat jumpperoidaan
asentoon "cable select". Voihan ne tietysti jumpperoida joka tapauksessa
master/slave-asentoihin, mutta se on täysin tarpeetonta sijoitettasessa
laite 0 (master) master-liittimeen ja laite 1 (slave) slave-liittimeen.
Cable selectin alkuperäinen tarkoitus oli helpottaa koneiden kokoamista
teollisesti, koska kaikki asemat voidaan oletusarvoisesti jumpperoida
"cable selectiin".
Joillakin harvoilla BIOS:eilla on asemien sijoittamisesta "toisin päin"
liittimiin tullut ongelmia, koska vinkuintiassa ei ole osattu lukea
standardia oikein. Käytännössä tällaisia tapauksia oli kuitenkin vähän,
lähinnä vain halpismerkkien emoissa ja niistäkin on jo vuosia aikaa.
Oire tuolloin oli, että BIOS valitti laitteiden olevan väärin päin
liittimessä, eikä suinkaan mikään koneen sekoaminen tai tiedostojen
korruptoituminen.
40-johtimen ATA-kaapeleilla cable selectiä ei muuten edes juurikaan
käytetty. Kun CS:ää tukevista kaapeleista tuli 80-johtimisen kaapelin
myötä pakollinen osa standardia (40-johtimisilla se oli optio), niin
jotkut sitten luulivat, että sitä CS:ää on pakko käyttää. Ainoa
todellinen ehto on, että jos väylässä on vain yksi asema, niin sen on
aina oltava laite 0 (master) ja sijoitettava kaapelin päähän ns.
master-liittimeen, jotta väylä terminoituu kunnolla.
Tero P. Mustalahti
Palosen Masa
jokin terminointiin liittyvä sekoilu. Tosin vuosien varrella en ole
vastaavaan aiemmin enkä myöhemminkään törmännyt. Koneessa oli 40-nap.
kaapeli ja jumppereilla MA/SL-valinta ja kaikki luku sekä kirjoitus
yritykset korruptoituivat.. Masterin vaihto lattakaapelin päähän ja slave
väliin poisti kaikki ongelmat. Kuten sanoit "että jos väylässä on vain yksi
aina oltava laite 0 (master) ja sijoitettava kaapelin päähän ns.
myös Slave
ja silti ongelma.
Terv. MAP
Tero P. Mustalahti
> Kiitos tero opastuksesta mutta kyllä se tapaus johon törmäsin oli selkeästi
> jokin terminointiin liittyvä sekoilu. Tosin vuosien varrella en ole
> vastaavaan aiemmin enkä myöhemminkään törmännyt. Koneessa oli 40-nap.
> kaapeli ja jumppereilla MA/SL-valinta ja kaikki luku sekä kirjoitus
> yritykset korruptoituivat.. Masterin vaihto lattakaapelin päähän ja slave
> väliin poisti kaikki ongelmat.
Joo-o. Looginen päätelmä on, että kyse oli jollakin tavalla viallisesta
tai epästandardinmukaisesta asemasta tai väylästä. 40-liittimisellä
kaapelilla masterin laittaminen väylän keskimmäiseen liittimeen oli
aivan yleistä, joten jos tuo olisi jotenkin yleinen ongelma, niin
eiköhän se olisi yleisessä tiedossa.
> Kuten sanoit "että jos väylässä on vain yksi
> asema, niin sen on
> aina oltava laite 0 (master) ja sijoitettava kaapelin päähän ns.
> master-liittimeen, jotta väylä terminoituu kunnolla." Em tapauksessa oli
> myös Slave
> ja silti ongelma.
Itse asiassa sen ainoan laitteen ei terminoitumisen kannalta tarvitse
olla laite 0. Useimmat BIOS:it sallivat myös sen, että ainoa laite on
laite 1, joskaan se ei ole standardin mukainen konfiguraatio. Jos BIOS
ei valita tuosta, niin se toimii ihan ongelmitta. Olennaista tuossa on
siis, että siellä väylän päässä on _joku_ laite terminoimassa sitä.
Tero P. Mustalahti