Mista "syvaaminen" tulee?
Paula Autio
tietäisikö joku, mistä kuvankäsittelytermi "syvääminen" alun perin tulee?
Miksi sitä kutsutaan nimenomaan "syväämiseksi"?
Ei siis tarvitse selittää, mitä syvätessä tehdään, sillä osaan kuvien
syväämisen itsekin. Kyselen tämän termin alkuperää lähinnä muiden, sanan
merkityksestä kiinnostuneiden puolesta.
Terv. Paula
Matti Vuori
$1...@phys-news4.kolumbus.fi:
> tietäisikö joku, mistä kuvankäsittelytermi "syvääminen" alun perin tulee?
> Miksi sitä kutsutaan nimenomaan "syväämiseksi"?
_Luulen_, että kyseessä on muunnos syväsyövytyksestä, jossa samoin
suojataan kuvasta ne alueet, joita ei haluta syövyttää pintaan. Tuo
"syvällisyys" taas tuntuu olevan suomalainen omituisuus, mikä näkyy myös
"syväpainossa", jossa tehdään painotelaan lähinnä matalia kuoppia mustetta
varten. Muissa "naapurieuroopan" kielissä ei ole näissä yhteyksissä mitään
"syvällistä".
--
Matti Vuori, <http://sivut.koti.soon.fi/mvuori>
Jukka Aho
> tietäisikö joku, mistä kuvankäsittelytermi "syvääminen" alun perin
> tulee? Miksi sitä kutsutaan nimenomaan "syväämiseksi"?
Joskus vuosia sitten ihmettelin tuon tapaisia termejä suomenkielisessä
Photoshopissa. Suomennoksen tarkoituksena tuntui olevan tahallinen
yritys tehdä yksinkertaisista asioista vaikeaselkoisia ja kummallisen
nimisiä, joten enpä ole sen koommin halunnut suomenkielistä Photoshopia
käyttääkään.
--
znark
lauri
"Jukka Aho" <jukk...@iki.fi> wrote:
> Photoshopissa. Suomennoksen tarkoituksena tuntui olevan tahallinen
> yritys tehdä yksinkertaisista asioista vaikeaselkoisia ja kummallisen
> nimisiä, joten enpä ole sen koommin halunnut suomenkielistä Photoshopia
> käyttääkään.
Alkaa luisua ohi aiheesta, mutta niinhän aina... itse olen käyttänyt
suomennettua Photoshop vitosta ja vaikka siellä oli pieniä älyttömyyksiä
(Taso -> uusi -> Säätötaso: Tasot), oli kuitenkin "silmät avaavaa" nähdä
yleisten termien suomenkieliset nimet. Nykyään ärsyttää jonkin verran
kun joku puhuu jostain h-vetin "leijerin opasiteetista" tai
"saturaatiosta". Kyllä ne tason peittävyys ja (väri)kylläisyys ovat ihan
kelpo termejä ja niitä voi käyttää ilman että kuulostaa aivan törpöltä.
Syväämistä en onneksi pahemmin joudu tekemään. Jos ei ole oikein kuvattu
vaan täytyy ties mistä kirjavasta taustasta erottaa kohteita kuluu
tuhottomasti aikaa ja silti lopputuloksesta näkee heti että a-Haa!,
tuohan on selvästi irrotettu jostain ja voi että miten rumasti :P
Tai ehken vaan osaa.
.lauri
Jukka Kohonen
>"syvällisyys" taas tuntuu olevan suomalainen omituisuus, mikä näkyy myös
>"syväpainossa", jossa tehdään painotelaan lähinnä matalia kuoppia mustetta
>varten.
No jaa, ovathan ne sentään "syvennyksiä".
> Muissa "naapurieuroopan" kielissä ei ole näissä yhteyksissä mitään
> "syvällistä".
Sanakirja antaa kyllä ruots. djuptryck (myös: rotogravyr),
saks. Tiefdruck?
--
Jukka....@iki.fi
* "... the fact that what you seem to be saying is stupid is no
evidence that it's not what you meant" -- D. Ullrich in comp.theory
Jussi Paju
>
> Syväämistä en onneksi pahemmin joudu tekemään. Jos ei ole oikein kuvattu
> vaan täytyy ties mistä kirjavasta taustasta erottaa kohteita kuluu
> tuhottomasti aikaa ja silti lopputuloksesta näkee heti että a-Haa!,
> tuohan on selvästi irrotettu jostain ja voi että miten rumasti :P
>
> Tai ehken vaan osaa.
Et vain osaa. ;)
Myönnettäköön että en minäkään, mutta näiden seinien sisältä löytyy
kymmeniä jotka osaavat.
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
Jukka Aho
> oli kuitenkin "silmät avaavaa" nähdä yleisten termien
> suomenkieliset nimet. Nykyään ärsyttää jonkin verran kun joku
> puhuu jostain h-vetin "leijerin opasiteetista" tai "saturaatiosta".
> Kyllä ne tason peittävyys ja (väri)kylläisyys ovat ihan kelpo
> termejä ja niitä voi käyttää ilman että kuulostaa aivan törpöltä.
Nuohan ovat itsestäänselvyyksiä. Mutta siinä Photoshop-suomennoksessa,
jonka aikoinaan näin (vuosi taisi olla 1995 tai niillä main), oli
keksitty aivan kummallisia omia nimityksiä sellaisillekin asioille,
joille oli jo olemassa hyvä vakiintunut suomenkielinen nimitys.
Toisin kuin englanninkielisessä versiossa, monista suomenkielisistä
nimityksistä ei voinut mitenkään päätellä, mitä niillä tarkoitetaan.
Harmi kun en muista enää mitään esimerkkejä.
--
znark
paul...@yahoo.com
> jonka aikoinaan näin (vuosi taisi olla 1995 tai niillä main), oli
> keksitty aivan kummallisia omia nimityksiä sellaisillekin asioille,
> joille oli jo olemassa hyvä vakiintunut suomenkielinen nimitys.
Photoshopissa kyllä myös englanninkieliset termit ovat usein tosi
kummallisia ja poikkeavat yleisestä käytännöstä.
Mutta noita kummallisia suomennoksia on nähty muissakin ohjelmissa.
Itse esim. ihmettelin, mitä kummaa tarkoitti Wordissa toiminto
"anfangit" (ei kuulosta kovin suomenkieliseltä sanalta). Mutta
kun katsoin englanninkielisestä versiosta mitä samassa kohdassa
luki, oli asia heti päivänselvä.
--
Pauli
lauri
"paul...@yahoo.com" <paul...@yahoo.com> wrote:
> Mutta noita kummallisia suomennoksia on nähty muissakin ohjelmissa.
> Itse esim. ihmettelin, mitä kummaa tarkoitti Wordissa toiminto
> "anfangit" (ei kuulosta kovin suomenkieliseltä sanalta). Mutta
> kun katsoin englanninkielisestä versiosta mitä samassa kohdassa
> luki, oli asia heti päivänselvä.
No anfangihan on hyvinkin vakiintunut suomenkielinen termi.
.lauri
paul...@yahoo.com
> No anfangihan on hyvinkin vakiintunut suomenkielinen termi.
Ei kyllä ole suomen kieltä. Ehkä jotain kirjapainoalan
ammattislangia.
Olisiko alun peri saksan kieltä?
--
Pauli
Jyrki Saloniemi
päältä holvin rakentaminen aloitettiin."
Kyllä tuo vanhemmalta ja nätimmältä kuulostaa kuin tylsä "drop cap".
<paul...@yahoo.com> kirjoitti viestissä
news:1134036233.9...@g43g2000cwa.googlegroups.com...
Mika Iisakkila
> Ei kyllä ole suomen kieltä. Ehkä jotain kirjapainoalan
> ammattislangia.
> Olisiko alun peri saksan kieltä?
Saksaahan se on, mistäs kirjapainotaito olikaan kotoisin?
Mutta oli slangia tai ei, se on kuitenkin vakiintunut käyttöön juuri
tuossa tarkoituksessa, eikä muutakaan suomenkielistä ilmaisua ole.
Paitsi ehkä "Sellainen monen rivin korkuinen kappaleen alkukirjain"?
Ei ohjelmistoja lokalisoitaessa voida ryhtyä korvaamaan oikeita
termejä selittävillä kiertoilmaisuilla vain siksi, että joku ei niiden
merkitystä mahdollisesti tiedä. Selitykset kuuluvat manuaaliin, jos
ylipäätään on odotettavissa että kohderyhmä selityksiä kaipaa.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Olavi Kontio
sfnet.atk.grafiikka:
Tiedän, että syvääminen tulee käsitteestä kun kuvalaatta, sinkkinen tms.
syövytettiin syväksi, eli "tausta" pois. Tietenkin ei syvättäviä kohtia
piti suojata ettei ne syöpyneet pois. Tätä syövytystyötä tekivät
kemigraafikot. Sanalla syväsyövytys ei ole syväpäinon "värikuppien"
merkitystä. Työ syväsyövytys on meille vanhemman polven taitureille aivan
selvä käsite, se on ammattisanastoa.
--
*kirjoita sigusi tähän*
Tuomo Kähönen
termillä "muu". Tuo jotenkin aina lehmät mieleen ;)
(Käänteinen valinta tms. olisi ehkä ollut asiallisempi, mutta "muu" on
kiistatta hauska)
-Tuomo
duracell70
Siinä oli yksi suomennos hauskuudessaan ylitse muiden. Kun
tavalliselle tasolle, siis ei tausta-tasolle, teki valinta-alueen ja
painoi backspacea tai deleteä, ohjelma alkoi tuhoamaan valinta-alueen
sisällä olevia pikseleitä. Jos kuva oli iso, niin sen aikaisissa
koneissa operaatio kesti jonkun hetken ja ruutuun ilmestyi toiminnon
edistymistä kuvaava progress-mittari ja teksti "Aukon pyyhintä"
Lieneekö muuttaneet suomennosta uudemmissa versioissa.
Newssit
batchilla kuvagalleriaa nettiin tehdessä on jonkun virkaintoisen
kääntäjän toimesta suomennettu tiedostonimi index.html muotoon
indeksi.html, minkä seuraukset kuka tahansa vähänkään nettiä käyttänyt
kyllä tietää.
Toinen mukava on layereita flätätessä tuleva toimintavaihtoehto "ei
lattea" :) Menee vähän kahviautomaatit ja kuvankäsittelyt sekaisin,
mutta ei kai siinä.