S.76. Er�s t�htitieteen t�rkeimmist� havannoista oli huomata ett� utuisat
kohdat, joita aikanaan kutsuttiin spiraalisumuiksi, ovat t�htij�rjestelmi�
kaukana oman galaksimme ulkopuolella ja ett� ne et��ntyv�t meist�
maailmankaikkeuden laajentuessa. T�t� laajentumista on tapahtunut jo aikojen
alusta ja se jatkuu yh�. Laajenemisnopeus ei ole pysynyt aina samana." Kyse
on siis py�rivist� kierteisgalakseista, jossa Newtonin vuorovesiaallot
vellovat ja verottavat fossiilienergiakertymi� siin� kuin alkupaukun
postovoimasuuntaenergioita.
"S.78 Galaksimme py�rii. Auringolta vie melkein 225 milj. vuotta kiert��
yksi kierros. T�t� aikaa kutsutaan kosmisdeksi vuodeksi. On mielenkiintoista
ajatella, mink�lainen maailma on seuraavan kosmisen vuoden p��st�? Monet
galagseista ovat spiraaligalakseja yht� h�mment�v�� poikkeusta lukuun
ottamatta ne py�riv�t, siten ett� haarat laahaavat per�ss�. Haarojen
ajatellaan johtuvan paineaalloista jotka pyyhkiv�t systeemin yp�rill�.
N�iden alueilla t�htienv�lisen materian tiheys on suurempi kuin keskim��rin,
mik� laukaisee t�htimuodostuksen. Kun paineaalto jatkaa matkaansa, kiivas
t�hdenmuodostus lakkaa ja spiraalihaarasta tulee v�hemm�n selv�. Paineaalto
luo j�lleen uuden haaran. Spiraalihaarafysiikkaa voidaan rinnastaa
liikenneruuhkiin."
*T�ytyy sanoa, ett� t�llaisisa systeemeiss� aaltoilut, v�r�htelyt ja
ruuhkaantuvien planeetasysteemien massojen kihdytykset ja jarrutukset viev�t
mielett�m�sti energiaa! Sopii kysy� totta tosiaan, ett� mist� ja miten se
otetaan ja n�kyy suljetussa Newtoniikassa? Aivan oikein valtaisa energian
kulutus aiheuttaa valtaisia fossiililiike-energiapoistumia, joka.. niin
tosiaan n�kyy valtaisina massojen toisistaan et��ntymisin�, kuiten kuun
et��ntymisen� maasta tuuman vuodessa . Aivan oikein avaruus laajenee n�in
selke�sti kautta koko gravitaatiokentt�ns�. Eik� vaan ole mielenkintoista
miten loogisesti kaikki voidaan matemaattisesti mallintaa. Alkupauku.
Vuorovesinen Newton sit� sy�m�ss�. No t�st� en�� puutu kuin mustan aineen
imutus ulkoa ja siin� ON!)